Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Tampereen lähijunaliikenne  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Juha Paulavuo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 551


« : Marraskuu 20, 2009, 15:45:07 »

VR sysää vastuuta Tampereen seudun mahdollisesta lähijunaliikenteestä kunnille. Myös liikenne- ja viestintäministeriössä odotellaan paikallisia linjanvetoja ja päätöksiä lähiliikenteen muodoista ja raskaiden kustannusten jakamisesta. VR muistuttaa, että paikallisjunaliikenne on metroakin raskaampi joukkoliikenteen muoto.

Jos Tampereen seudun kunnat kuitenkin haluavat lähijunia, niiden pitäisi muun muassa tehostaa maankäyttöään raidelinjojen lähellä ja pohtia yhteisiä rahallisia satsauksia, sanoo VR:n suunnittelupäällikkö Lauri Helke.

yle/tampere
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #1 : Marraskuu 20, 2009, 16:06:16 »

Vain muutama vuosikymmen sitten valtaosa esim. Lempäälän työmatkaliikenteestä Tampereelle kulki pitkin rautateitä. Sitten tulivat yksityisautot ja VR:n nuiva politiikka. Liikenne lopahti muutamassa vuodessa ja rakentaminen alkoi keskittyä maantien varteen. Ei tilannetta hetkessä muuteta, mutta joku on jo havainnut sen tosiasian, että junamatka Lempäälä-Tampere kestää 11 minuuttia ja bussimatka jotain 45. Junalipun hintakin on merkittävästi halvempi.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 487


« Vastaus #2 : Marraskuu 20, 2009, 16:19:51 »

VR sysää vastuuta Tampereen seudun mahdollisesta lähijunaliikenteestä kunnille.

Niinpä. Ensimmäinen askel olisikin VR:n henkilöliikennemonopolin purkaminen! Turhahan sitä on jonkun vastaanhangoittevan pässin kanssa yrittää päästä eteenpäin Iskee silmää

VR muistuttaa, että paikallisjunaliikenne on metroakin raskaampi joukkoliikenteen muoto.

Melko erikoinen mielipide! Ajatellaan vaan vaikkapa sitä, monessako kaupungissa on metro ja monessako kaupungissa on rautateiden paikallis/lähiliikennettä!
tallennettu
Topi Lajunen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2913


« Vastaus #3 : Marraskuu 20, 2009, 16:46:38 »

Melko erikoinen mielipide! Ajatellaan vaan vaikkapa sitä, monessako kaupungissa on metro ja monessako kaupungissa on rautateiden paikallis/lähiliikennettä!

Helsingin Metro on metroksi poikkeuksellisen raskas, ja aivan täysin raskaudeltaan lähiliikenteen luokkaa: esimerkiksi Hampurissa ajetaan kaupunkiliikennettä M200:n kanssa identtisellä kalustolla. Vertaus ei täten päde Helsinkiin juurikaan. Siinä mielessä VR on oikeassa, että maailman varsinaisissa metrokaupungeissa metro on rakennettu varsin varhain, ja pienemmällä mittakaavalla, hyvänä esimerkkinä Pariisi. Niiden kapasiteetin loputtua on sitten rakennettu vielä raskaampia järjestelmiä, kuten vaikkapa Pariisin RER-lähijuna.

Fyysiseltä painoltaan ja liikennöntikäytännöiltään lähijuna nyt ainakin on raskaampi Iskee silmää
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 487


« Vastaus #4 : Marraskuu 20, 2009, 18:21:06 »


M100 painaa 63 t, esim. GTW 2/6 37..62 t  Virnistää
(Wikin mukaan, jotkut GTW 2/6:sta näyttävät
kyllä painavan enemmänkin)



Oleellista tietenkin on, että lähijuna voi käyttää
ainakin osittain olemassaolevaa infrastruktuuria.

« Viimeksi muokattu: Marraskuu 20, 2009, 19:22:59 kirjoittanut Tauno Hermola » tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 406


« Vastaus #5 : Marraskuu 20, 2009, 19:53:52 »

Jos Tampereen seudun kunnat kuitenkin haluavat lähijunia, niiden pitäisi muun muassa tehostaa maankäyttöään raidelinjojen lähellä ja pohtia yhteisiä rahallisia satsauksia, sanoo VR:n suunnittelupäällikkö Lauri Helke.

yle/tampere

Kukahan senkin nyt lahjonnut! Kun jossain ollaan menossa siihen suuntaan että... Ja kaiken kaupunki jossa on lähes yhtä paljon kuin helsinkiläisiä ja... Mikäs helvetin yksinoikeus Helsingillä "taas" tähänkin asiaan? Kai se on kohta kirves otettava seurakseni kun ensi kerran arkadianmäelle mennään.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #6 : Marraskuu 20, 2009, 21:34:08 »

Melko erikoinen mielipide! Ajatellaan vaan vaikkapa sitä, monessako kaupungissa on metro ja monessako kaupungissa on rautateiden paikallis/lähiliikennettä!

Helsingin Metro on metroksi poikkeuksellisen raskas, ja aivan täysin raskaudeltaan lähiliikenteen luokkaa: esimerkiksi Hampurissa ajetaan kaupunkiliikennettä M200:n kanssa identtisellä kalustolla. Vertaus ei täten päde Helsinkiin juurikaan. Siinä mielessä VR on oikeassa, että maailman varsinaisissa metrokaupungeissa metro on rakennettu varsin varhain, ja pienemmällä mittakaavalla, hyvänä esimerkkinä Pariisi. Niiden kapasiteetin loputtua on sitten rakennettu vielä raskaampia järjestelmiä, kuten vaikkapa Pariisin RER-lähijuna.

Fyysiseltä painoltaan ja liikennöntikäytännöiltään lähijuna nyt ainakin on raskaampi Iskee silmää

Thähmäädää... En ihan lähtisi allekirjoittamaan väitettä, että metrot olisi jotenkin erityisen kevyitä ratkaisuiltaan. Berliinin tunnen hyvin, joten käytän sitä nyt esimerkkinä. Metroasemia löytyy suunnilleen 200, eli kai tämä metrokaupungista käy?
Metroliikenteen modernit junat, H-sarja, on käytännössä samaa kamaa kuin M200. Uudet linjapidennykset on myös tehty vastaavalla logiikalla kuin Helsingissä. Asemanvälit ovat pitemmät ja niille tulee sitten paikallisbussein syöttöliikennettä. Miten tämä sitten tekee varsinaisesta metroliikenteestä sen raskaampaa, jos kuitenkin samanlaisilla raiteilla ajetaan, samanlaisia junia käyttäen kuin Suomessakin?
Metrokaupunkien vanhat linjat on rakennettu lyhyille asemanväleille ja tiukoille kaarresäteille. Lyhyille asemanväleille en keksi muuta syytä kuin sen, että ensimmäisiä metroja rakennettaessa ei olla tajuttu, että metro toimii paremmin kun asemanvälit jättää vähän pitemmiksi. Berliinissä ei vanhimpien metrolinjojen alueella ole ollenkaan pönttö ajatus kävellä seuraavalle metroasemalle, jos illalla menee metro nenän edestä, eikä vartin seisoskelu jaksa hotsittaa. Pariisissa ovat asemanvälit vielä lyhyempiä, eli siellä tilanne on vielä järjettömämpi.
Tiukat kaarresäteet kuitenkin ymmärrän. Etenkin 50-100 vuotta sitten oli kalliotunnelin kaivaminen niin suuritöistä, että metrotunnelit rakennettiin käytännössä poikkeuksetta cut-and-cover -tekniikalla. Jokien alituksia tietenkään ei. Kun keskutaan vedetään uusia metrotunneleita, ne tehdään usein mieluummin kalliotunneleina, jotta katuverkon tärkeimpiä yhteyksiä ei tarvitsisi sulkea liikenteeltä. Metrolinjathan vedetään juuri niille yhteyksille, joilla ihmiset tahtovat liikkua, eli samoille reiteille kun pääkadut.
Katujen alle rakennetut metrolinjat joutuvat tietysti kääntymään risteyksistä, jotta eivät söisi talojen perustuksia ja kellaritiloja.

Sitä en kuitenkaan pysty keksimään, että miten niin metrotunnelin rakentamistekniikka tekee metroliikenteestä itsestään jotenkin erityisen raskasta. Helsingin metrot eivät ole mitenkään erityisen raskaita. Suurien kaarresäteiden vuoksi Helsingin metrovaunut ovat häkellyttävän pitkiä, mutta tällöin tarvitaan vain vähemmän vaunuja saman matkustajamäärän kuljettamiseen.
Pariisin, Lontoon, Wienin ja suurimmilta osin Berliinin metrot on tosiaan melko epämoderneja järjestelmiä, mutta onko se sitten syy nimetä ne "varsinaisiksi metrokaupungeiksi", samalla ilmeisesti sulkien esim. Oslo, Pietari, Tukholma ja Moskova ulos varsinaisten metrokaupunkien listasta. Niissähän metro on hyvin vastaava järjestelmä kuin Helsingissä. Mun nenään tässä "Helsingissä on friikkimetro!" -keskustelussa haiskahtaa Suomessa yleinen pakkomielle todistella Helsinkiä jotenkin erityisen pieneksi nuhjuksi, jotta sinne ei tarvitsisi rakentaa kunnollista joukkoliikennettä, eikä järjestää päivähoito- ja sairaalapalveluja nykyiset byrokraattiset kuntarajat ylittävästi.
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Aki Grönblom
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 6


« Vastaus #7 : Marraskuu 21, 2009, 10:42:42 »

Raskas  - ei raskas, mielenkiintoinen keskustelunaihe kyllä pohdittavaksi. Mielestäni jutun ydin on tässä nyt kuitenkin siinä että tuo raideliikennekäytävä on jo valmiina ja käytettävissä. Nykyverkollekin mahtuu hyvin lisäliikennettä. Tampereen seudulla ei mielestäni tarvitsisi lähteä heti liikkeelle millään 15-20 min vuorovälillä. Uskoisin että 45-90 min vuorovälillä toimiva liikenne saisi paljon kannattajia. Ja se mahtuu nykyverkollekin.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #8 : Marraskuu 21, 2009, 16:29:27 »

Sellainen tunnin välikin olisi avuksi. Lempäälän Tampereen välillä melkein jo nyt on niin, mutta osa on IC-junia, ja tarvittaisiin muutenkin muutama seisake matkan varrelle. Esim. Hakkari-Moisio alueella rakennetaan tiiviisti ja ihan radan varteen. Tampereen asema-alue on ahdas, mutta hyvällä tahdolla siitäkin selvittäisiin. Etelän suunnasta tulevat lähijunat eivät jäisi asemalle seisoskelemaan, vaan jatkaisivat esim. Nokialle.
tallennettu
Joona Packalén
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #9 : Marraskuu 22, 2009, 01:02:04 »

Käytännössä nykyiset suunnitelmat Tampereen seudulla ovat perustuneet siihen että rakennetaan omat raide/raiteet lähijunille. Pispalassa 2 lisäraidetta, Nokian suuntaan 1, Ylöjärven suuntaan 1 ja Lempäälään 1. Kun ajatellaan puolentunnin välein kulkevaa lähijunaa, voidaan sellaisen liikennöinti järjestää yksi raiteisella radalla jos muuta liikennettä ei ole.

Kun raiteet tehdään muun liikenteen kanssa yhteiskäyttöön nykyisten raiteiden rinnalle ne toteutetaan nykyisen tasoisiksi eli isoilla kaarresäteillä, tasoristeyksettömiksi ja 25 tonnin akselipainoille. Lisäksi kun liikenteenohjaus on vielä näiden mukaan, niin ei ole ihme että on kalliimpaa ja raskaampaa kuin metro...Varsinkin jos kustannukset lasketaan paikallisliikenteelle vaikka kyseessä on merkittäviltä osin tavara- ja kaukoliikennettä hyödyttävä investointi.

Realistisesti voitaisiin tehdä seuraava:
Nykyisille Helsinki-Tampere R-junille Lempäälästä eteenpäin muutama lisäpysähdys, Kulju, Hatanpää yms. Turku-Tampere junista muutama voisi olla moottorivaunuja: Turku-Tampere matka-aika ei pitenisi juurikaan vaikka lisättäisiin pysähdyksiä Lempäälä-Tampere välille. Näiden lisäksi täydentäviä junia ratakapasiteetin ja kaluston niin salliessa. Nämä yhdistettynä Tampereen seutulippuun niin hyvä pohja etelänsuunnan liikenteelle olisi kunnossa.

Oriveden suuntaan tunnin välein moottorijunat. Nykyisen pariraiteen on pakko riittää ottaen huomioon Haapamäen ja Jyväskylän suunnan liikenteen. Sähköistys ja sivuraide Oriveden keskustan seisakkeelle.

Jos Tampereen asemalla ei ole riittävästi tilaa esimerkiksi vaunujen päänvaihtoon voidaan saneerata Naistenlahden voimalaitoksen raiteiden alkupäästä seisontaraide ja/tai lähijunien lähtö/pääteasema. Junilla siis vain lyhyt pysähdys ja läpikulku Tampereen asemalla. Raiteen hyötypituus olisi noin 200 metriä eli varsin riittävä moottorivaunuille ja vetureille. Kun Haapamäen, R-junien ja osan Turun junista siirtyy näille raiteille ei Tampereen asemalla ole tarvetta suuriin muutoksiin?

Investointeina noin kymmenen seisaketta, Tampereen asemanseudun järjestelyt ja sopivan kaluston hankinta. Puhuisin alle 30 miljoonan investoinnista. Tällä rahalla lähiliikennettä neljästä mahdollisesta suunnasta kahdelle. Mikäli kalustoksi saatavissa esimerkiksi Sm2 niin kustannuksia olisi vielä vähemmän.

Suomessa taitaa olla mammuttitauti. Järjettömän kalliita investointeja tarpeisiin nähden: Kehärata, Länsimetro, Pisararata, moottoritienpätkiä siellä täällä yms. Vaarallista.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #10 : Marraskuu 22, 2009, 09:48:09 »

Laituritila tosiaan voi käydä kiireisimpinä aikoina ahtaaksi, mutta mitä tarvetta on säilyttää vaunuja pitkiä aikoja laiturissa. Joutilasta tilaa kyllä löytyy esim siitä Naistenlahden radasta.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2457


« Vastaus #11 : Marraskuu 22, 2009, 18:02:25 »

Samaa mieltä Joonan kanssa, että Suomessa on mammuttitaudin oireita. Köyhässä Ruotsissa on tyydyttävä vaatimattomampiin ratkaisuihin. Esim 2-raiteisella Malmö-Lund-välillä kulkee 11 matkustajajunaa tunnissa per suunta (X2000, IC- ja paikallisjunat) ja päälle tulee tavaraliikenne. Myönnetään kyllä ahtaaksi, kun eri operaattorit haluaisivat lisätä juniensa määrää. Mutta ei kai Tampereen paikallisliikennettä ole suunniteltu tätä tiheämmäksi, ainakaan Oriveden suuntaan?
tallennettu
Juha Paulavuo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 551


« Vastaus #12 : Marraskuu 22, 2009, 19:57:20 »

Laituritila tosiaan voi käydä kiireisimpinä aikoina ahtaaksi, mutta mitä tarvetta on säilyttää vaunuja pitkiä aikoja laiturissa. Joutilasta tilaa kyllä löytyy esim siitä Naistenlahden radasta.


Piatsi että Naistenlahden rata tulee lähivuosina jäämään kadun alle.
tallennettu
Joona Packalén
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #13 : Marraskuu 22, 2009, 22:14:23 »

Piatsi että Naistenlahden rata tulee lähivuosina jäämään kadun alle.
Niin Lapintien alituksesta voimalaitokselle. Vielä jäisi tilaa yhdelle 250 metriselle  ja toiselle 150 metriselle seisontaraiteelle Ratapihankadun länsipuolelle. Riittävä tila muutamalle veturille, R-junien Sm4:lle, Dm12:lle ja paikallisliikenteen muutamalle moottorivaunulle lyhytaikaiseen seisottamiseen, päänvaihtoon ja ajantasaukseen.
tallennettu
Juha Paulavuo
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 551


« Vastaus #14 : Marraskuu 23, 2009, 00:31:14 »


Niin Lapintien alituksesta voimalaitokselle.

Kyllä tuosta karttapiirroksesta pääsee ihan toisenlaiseen käsitykseen kadun linjauksesta
tallennettu
Joona Packalén
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #15 : Marraskuu 23, 2009, 13:05:56 »

Kyllä tuosta karttapiirroksesta pääsee ihan toisenlaiseen käsitykseen kadun linjauksesta
Tuossahan on kaksi raiteenpätkää: Tuollainen lyhyt ja sitten toinen joka jatkuu aina Lapintiehen asti.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #16 : Marraskuu 23, 2009, 23:52:27 »

Ihan hyvin vois Turun junat pysähtyä Toijalan ja Tampesterin välillä. Nytkin IC+Sr2 kalustolla hissutellaan vain 130-140km/t. Kertokaa viisaammat, miksei ne aja Sn160?Huh
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Tampereen lähijunaliikenne  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina