Suomen ja Viron välille suunnitellaan junalauttayhteyttä

[Tauno Hermola]

Oy Fennorail Ltd (en tunne yhtiön taustaa) aikoo aloittaa 2025 junalauttaliikenteen Suomen ja Viron välillä tilattavalla uudisrakennuksella. Viron pään satama olisi Paldiski, Suomen puolen satama on vielä auki.

Ruotsiksi: https://www.sjofartstidningen.se/klimatsmart-tagfarja-planeras-for-finska-viken/

Englanniksi:  https://navigatormagazine.fi/news/deltamarin-to-design-climate-friendly-train-ferry-for-fennorail/

Suomenkielinen valtamedia ei näytä uutista vielä noteeranneen.

[Rainer Silfverberg]

Onko uuden junalautan tilaamisessa Suomen-Viron liikenteesen jonka raiteet ovat 1524 mm raideleveydellä mitään järkeä kun Rail Baltica 1425 mm:llä valmistunee 10 vuoden sisällä? Jos käytetyn saisi jostain niin se olisi eri juttu.

[Simo Virtanen]

Oy Fennorail Ltd (en tunne yhtiön taustaa) aikoo aloittaa 2025 junalauttaliikenteen Suomen ja Viron välillä tilattavalla uudisrakennuksella. Viron pään satama olisi Paldiski, Suomen puolen satama on vielä auki.

Suomenkielinen valtamedia ei näytä uutista vielä noteeranneen.

Valtamediaa kiinnostaisi varmaan enemmän, jos olisi kertoa, että mitä sillä on tarkoitus kuljettaa. Junalla Tallinnaan ei ole oikein innostava idea, mutta yöjunalla Hesasta Berliiniin olisi taatusti iso uutinen valtamediassakin.

Kuten jo sanottu, meidän raideleveydellä ei pitkälle pötkitä, kun Mustanmeren rantakohteetkin ovat nyt vähemmän suosittuja.

[Rainer Silfverberg]

Oy Fennorail Ltd (en tunne yhtiön taustaa) aikoo aloittaa 2025 junalauttaliikenteen Suomen ja Viron välillä tilattavalla uudisrakennuksella. Viron pään satama olisi Paldiski, Suomen puolen satama on vielä auki.

Suomenkielinen valtamedia ei näytä uutista vielä noteeranneen.

Valtamediaa kiinnostaisi varmaan enemmän, jos olisi kertoa, että mitä sillä on tarkoitus kuljettaa. Junalla Tallinnaan ei ole oikein innostava idea, mutta yöjunalla Hesasta Berliiniin olisi taatusti iso uutinen valtamediassakin.

Kuten jo sanottu, meidän raideleveydellä ei pitkälle pötkitä, kun Mustanmeren rantakohteetkin ovat nyt vähemmän suosittuja.

Rahtilaivastahan tässä on kyse, ei matkustajia.

[Marko Laine]

Ilmeisesti hankkeen taustalla on Operail ja tarkoituksena on hankkia liikenteeseen LNG-käyttöinen junalautta. Suomen pään satamaksi on suunniteltu Inkoota, jonne rakentunee junalauttasataman lisäksi myös jonkinasteinen LNG-terminaali.

[Simo Virtanen]

Oy Fennorail Ltd (en tunne yhtiön taustaa) aikoo aloittaa 2025 junalauttaliikenteen Suomen ja Viron välillä tilattavalla uudisrakennuksella. Viron pään satama olisi Paldiski, Suomen puolen satama on vielä auki.

Suomenkielinen valtamedia ei näytä uutista vielä noteeranneen.

Valtamediaa kiinnostaisi varmaan enemmän, jos olisi kertoa, että mitä sillä on tarkoitus kuljettaa. Junalla Tallinnaan ei ole oikein innostava idea, mutta yöjunalla Hesasta Berliiniin olisi taatusti iso uutinen valtamediassakin.

Kuten jo sanottu, meidän raideleveydellä ei pitkälle pötkitä, kun Mustanmeren rantakohteetkin ovat nyt vähemmän suosittuja.

Rahtilaivastahan tässä on kyse, ei matkustajia.

Ok, jotenkin toivoin yöjunaa Eurooppaan.

Sama ongelma se raideleveyden suhteen koskee tavarajuniakin. Ja tiedän kyllä telinvaihtojen mahdollisuuden, kun olen kesätöissäkin ollut Turun satamassa niitä vaihtamassa.

Baltian rautateistä tuli helmikuun 24. päivänä saari kuten Suomestakin.

[Marko Vornanen]

Ei kannata unohtaa RailBalticaa. Eiköhän sinne Berliiniin pian pääse junalla Tallinnasta!
https://www.railbaltica.org/

[Rainer Silfverberg]

Oy Fennorail Ltd (en tunne yhtiön taustaa) aikoo aloittaa 2025 junalauttaliikenteen Suomen ja Viron välillä tilattavalla uudisrakennuksella. Viron pään satama olisi Paldiski, Suomen puolen satama on vielä auki.

Suomenkielinen valtamedia ei näytä uutista vielä noteeranneen.

Valtamediaa kiinnostaisi varmaan enemmän, jos olisi kertoa, että mitä sillä on tarkoitus kuljettaa. Junalla Tallinnaan ei ole oikein innostava idea, mutta yöjunalla Hesasta Berliiniin olisi taatusti iso uutinen valtamediassakin.

Kuten jo sanottu, meidän raideleveydellä ei pitkälle pötkitä, kun Mustanmeren rantakohteetkin ovat nyt vähemmän suosittuja.

Rahtilaivastahan tässä on kyse, ei matkustajia.

Ok, jotenkin toivoin yöjunaa Eurooppaan.

Sama ongelma se raideleveyden suhteen koskee tavarajuniakin. Ja tiedän kyllä telinvaihtojen mahdollisuuden, kun olen kesätöissäkin ollut Turun satamassa niitä vaihtamassa.

Baltian rautateistä tuli helmikuun 24. päivänä saari kuten Suomestakin.

No ei tullut ihan saarta koska Puolasta kulkee normaaliraide Kaunasiin asti.

Ilmeisesti Paldiski-Tallinna rataa ei aiota ksokaan muuttaa normaaliraiteiseksi niin leveäraiteisilla akseleilla ajettaisiin vissiin Tallinnaan asti myös senkin jäljkeen kun RailBaltica on valmis mutta se vaatii sitten ison terminaalin Tallinnaan (Ûlemisteen?) jossa telit vaihdetaan tai kontit nostetaan vaunujen välillä. Onko sellaiselle varattu tilaa?

Entä kuka rakentaisi puuttuvan radan Inkoon syväsatamaan? junat ajaisivat rantaradalla, onko sillä kapasiteettia?

[Simo Virtanen]

Oy Fennorail Ltd (en tunne yhtiön taustaa) aikoo aloittaa 2025 junalauttaliikenteen Suomen ja Viron välillä tilattavalla uudisrakennuksella. Viron pään satama olisi Paldiski, Suomen puolen satama on vielä auki.

Suomenkielinen valtamedia ei näytä uutista vielä noteeranneen.

Valtamediaa kiinnostaisi varmaan enemmän, jos olisi kertoa, että mitä sillä on tarkoitus kuljettaa. Junalla Tallinnaan ei ole oikein innostava idea, mutta yöjunalla Hesasta Berliiniin olisi taatusti iso uutinen valtamediassakin.

Kuten jo sanottu, meidän raideleveydellä ei pitkälle pötkitä, kun Mustanmeren rantakohteetkin ovat nyt vähemmän suosittuja.

Rahtilaivastahan tässä on kyse, ei matkustajia.

Ok, jotenkin toivoin yöjunaa Eurooppaan.

Sama ongelma se raideleveyden suhteen koskee tavarajuniakin. Ja tiedän kyllä telinvaihtojen mahdollisuuden, kun olen kesätöissäkin ollut Turun satamassa niitä vaihtamassa.

Baltian rautateistä tuli helmikuun 24. päivänä saari kuten Suomestakin.

No ei tullut ihan saarta koska Puolasta kulkee normaaliraide Kaunasiin asti.

Ilmeisesti Paldiski-Tallinna rataa ei aiota ksokaan muuttaa normaaliraiteiseksi niin leveäraiteisilla akseleilla ajettaisiin vissiin Tallinnaan asti myös senkin jäljkeen kun RailBaltica on valmis mutta se vaatii sitten ison terminaalin Tallinnaan (Ûlemisteen?) jossa telit vaihdetaan tai kontit nostetaan vaunujen välillä. Onko sellaiselle varattu tilaa?

Entä kuka rakentaisi puuttuvan radan Inkoon syväsatamaan? junat ajaisivat rantaradalla, onko sillä kapasiteettia?

Ainakaan yöaikaan Karjaa - Inkoo välillä ei muuta olekaan kuin kapasiteettia.

Olishan se hienoa, jos Kerava - Pasila ja siitä rantaradalle palaisi tavarajunaliikennettä. Mutta tuskin ihan heti tapahtuu.

[Marko Laine]

Viron sisäinen matkustaja- ja tavaraliikenne hoidetaan jatkossakin 1520 mm:n rataverkolla. Vain Rail Baltica on tulossa yleiseurooppalaisella leveydellä. Ülemisten tavararatapihalla lienee riittävästi lääni telinvaihtoon tai konttien siirtelyyn tulevaisuudessa.

[Tauno Hermola]

Ilmeisesti hankkeen taustalla on Operail ja tarkoituksena on hankkia liikenteeseen LNG-käyttöinen junalautta. Suomen pään satamaksi on suunniteltu Inkoota, jonne rakentunee junalauttasataman lisäksi myös jonkinasteinen LNG-terminaali.

Voihan olla myös Operail taustalla, mutta tuo Oy Fennorail Ltd on, kuten jo eilisissä uutisissakin mainittiin, Ahvenanmaalainen yritys. Ålands Sjöfartissa vähän tarkemmin:

https://www.sjofart.ax/nyheter/alandskt-bolag-bakom-ny-farjetrafik/

[Jouni Halinen]

Netistä poimittua

Oy FENNORAIL Ltd on suomalainen yritys (kotipaikka Maarianhamina), jonka omistavat merenkulun ja laivanrakennusalan ammattilaiset Suomesta ja Virosta. FENNORAIL investoi junalauttaan ja neuvottelee Baltian johtavien varustamoiden kanssa junalautan liikennöimisestä.

FENNORAIL Oy:n hallituksen jäsen Kaj Jansson kertoo: ”Pyrimme tekemään junalauttaliikenteen ilmastoystävälliseksi ja kannattavaksi". Junalautalla on monipolttoainemoottorit, jotka voivat toimia joko puhtaalla LNG:llä, LNG:n ja vihreän vedyn seoksella tai Marine Gas Oililla (MGO). Aluksen propulsiojärjestelmä on järjestetty kahdella 360 astetta pyörivällä POD:lla, mikä lisää propulsiotehokkuutta ja aluksen ohjattavuutta.

Deltamarin on allekirjoittanut sopimuksen Oy Fennorail Ltd:n kanssa sekä juna- että kuorma-autorahtia kuljettavan EUROCARRIER-junalautan ideasuunnittelusta.
EUROCARRIER-junalautan tavoitteena on liittää Suomi Euroopan TEN-T-rataverkkoihin ja luoda yhteys Itä-Euroopan yli Keski-Eurooppaan ja Välimerelle. Autolautoilla Suomen ja Viron välillä kulkee noin 400 000 kuorma-autoa vuodessa eli lähes 1 100 kuorma-autoa päivässä. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen (maantierahti) päästöjalanjälki on yli viisi kertaa suurempi kuin raideliikenteen, joten päästöjä voidaan vähentää merkittävästi siirtämällä osa rahdista maanteiltä raiteille.

Alus liikennöi Itämerellä ja sen kapasiteetti on yli 1 000 kaistametriä juninille ja lisäksi 1 500 kaistametriä kuorma-autoille. Tavoitteena on kehittää maailman vihrein junalautta optimoimalla suunnittelua ja valitsemalla koneistojärjestelmä, joka on yhteensopiva vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten LNG:n ja vihreän vedyn, kanssa.

[Markku Naskali]

Ahvenanmaalla on pitkät merenkulkuperinteet ja alan tietämystä joten tuskin on kyse ihan huuhaahommasta. Saarimaakunnassa on useita varakkaita sukuja joiden edustajat uskalsivat aikoinaan  ostaa perustettavan laivayhtiön, Taisi olla Viking-line, osakkeita ihan pilkkahintaan kun ns. talousviisaat väittivät lentoliikenteen valtaavan kaikki markkinat.

[Jukka-Pekka Manninen]

Ihmettelin tuota Inkoota, kun löytyisi useampikin paikka minne ratayhteydet saisi helpommin. Hanko ja Koverhar olisivat jo kiskojen päässä satamakäytössä. Jopa Båtvikiin tulee valmis linjaus, vaikka ratapohja jouduttaisiinkin kaivamaan auki ja rakentamaan uusiksi. Mutta avain taitaakin olla polttoaine. Inkoo on Balticconnectorin Suomen pää, Paldiski Viron puolella. Joten maakaasua on helposti saatavilla näissä paikoissa. Yhden laivan tarpeet kattava nesteytysasema ei ole valtava investointi, ja jos jompaan kumpaan tulee LNG-terminaali niin valmiiksi nestemäistäkin voi olla saatavana tankattavaksi.

[Tommi Koskinen]

Inkoon satamaradallehan löytyy varaus Uudenmaan maakuntakaavasta.

[Simo Virtanen]

Eiköhän tuossa ole Inkoon kunnanisät ja -äidit olleet aktiivisia kun ideaa on myyty. Todenneet, että nyt on hyvä paikka ja ratakin pitäisi rakentua Väylän varoilla.

[Rainer Silfverberg]

Eiköhän tuossa ole Inkoon kunnanisät ja -äidit olleet aktiivisia kun ideaa on myyty. Todenneet, että nyt on hyvä paikka ja ratakin pitäisi rakentua Väylän varoilla.

Siis tätä junalauttayhteyttäkö, vai rataa satamaan ylipäänsä?

Inkoo on aika tyypillinen kumipyöräliikenteestä riippuvainen ja  osittain vapaa-ajanviettomahdollisuuksistaan tunnettu  kunta, ja sitä ei ikinä tiedä miten kunta suhtautuu kyseiseen junalauttayhteyteen kun suunnitelmat tarkentuu.

Laiva joka aiotaan tilata on aika iso, veikkaan että keskikokoisen ruotsinlaivan kokoinen. Aiheutttaako laituripaikkojen, laivaväylien ja ratapihojen rakentaminen millaisia toimenpiteitä saaristolle ja veneilylle ja ennenkaikkea:  kärsivätkö kesämökkien omistajat?

Mustan että joskus yli 20 vuotta sitten kun Hangossa piti rakentaa uusi laituripaikka Railshipille, jotkut ympäristöaktivistit yrittivät estää yhden lintuluodon räjäyttämisen laivaväylän tieltä.

Koko laituripaikka rakennettiin aika turhaan koksa Railship myytiin Finnlinesille joka siirsi lähtösataman Turkuun ja lopetti sittemmin koko junalauttaliikenteen.

[Rainer Silfverberg]

Ehkä huoleni siitä millaisia vaikutuksia junalautalla on ympäristöön Inkoossa olivat liioiteltuja.

Sinne on tulossa 291 m pitkä kaasusäiliöalus joka tapauksessa.

https://www.hs.fi/talous/art-2000008872147.html

[Marko Nyby]

Ylen uutisessa taas on piilotettu kuvatekstiin seuraava: "Fortumin Inkoon satama on vielä toistaiseksi rahtialusten käytössä. Syksyllä satamalaituriin ankkuroidaan Exemplar-alus, minkä jälkeen satama toimii ainoastaan lng-terminaalina."  ->
https://yle.fi/uutiset/3-12483483

Eli voiko tulkita jopa niin, ettei mitään muuta toimintaa tuonne satamaan tulisi? 10 vuoden lappu.

[Tauno Hermola]

Mistä ylipäätään on peräisin tuo tieto Inkoosta Fennorailin junalauttasatamana (josta Marko Laine ensimmäisenä kirjoitti), en ole sitä missään tiedotusvälineissä nähnyt. Fennorail ei nähdäkseni ole ilmoittanut Suomen pään satamaa eli se lienee vielä avoinna. Hanko tai jopa Vuosaari olisivat minusta todennäköisempiä kuin Inkoo.

[Matti Grönroos]

Eiköhän tuossa ole Inkoon kunnanisät ja -äidit olleet aktiivisia kun ideaa on myyty. Todenneet, että nyt on hyvä paikka ja ratakin pitäisi rakentua Väylän varoilla.

Inkoo on aika tyypillinen kumipyöräliikenteestä riippuvainen ja  osittain vapaa-ajanviettomahdollisuuksistaan tunnettu  kunta, ja sitä ei ikinä tiedä miten kunta suhtautuu kyseiseen junalauttayhteyteen kun suunnitelmat tarkentuu.

Laiva joka aiotaan tilata on aika iso, veikkaan että keskikokoisen ruotsinlaivan kokoinen. Aiheutttaako laituripaikkojen, laivaväylien ja ratapihojen rakentaminen millaisia toimenpiteitä saaristolle ja veneilylle ja ennenkaikkea:  kärsivätkö kesämökkien omistajat?

Niin. Inkoossa siis jo on syväsatama, jossa on useita laituripaikkoja ja jonne tulee valmis 13,0 metrin meriväylä.

[Jyrki Längman]

Lappohjan SSAB:n satama. Lähde Resiina 2/2022

[Simo Virtanen]

Lappohjan SSAB:n satama. Lähde Resiina 2/2022

No niin, oli helppo arvata Inkoon kunnan olleen liikkeellä innoissaan kuten aina tällaisissa tapauksissa löytyy tarjokkaita useasta kunnasta.

[Tauno Hermola]

Mikä mahtaa olla Resiinan lähde? Lehtihän postitetaankin vasta ensi viikolla! Lappohjan satamaan on toki rautatie ja 9,4 metrin väylä, mutta alue näyttää varsin ahtaalta ja vieressäkin on mukavasti luonnonsuojelualue, uimaranta, venesatama ja tanssilava!

Lappohjan satama Karttapaikan kartalla

[Matti Grönroos]

Lappohjan SSAB:n satama. Lähde Resiina 2/2022

No niin, oli helppo arvata Inkoon kunnan olleen liikkeellä innoissaan kuten aina tällaisissa tapauksissa löytyy tarjokkaita useasta kunnasta.

Onko tämä puhe Inkoon kunnan aktiivisuudesta tieto, arvaus vai huhu?

Satamahan on yksityinen ja sen omistaa pääomasijoittaja. Satamalla todennäköisesti olisi intressi asiaan, tuskin kunnalla niinkään.