2024, ja junaliikenne täysin sekaisin.

[Juha Toivonen]

Nyt on aivan pakko vuodattaa. Juliaa kun katselee, ei voi välttyä ajatukselta, kuinka suomen rautateiden käyttövarmuus on erittäin heikolla tolalla. Luokaton kerta kaikkiaan. Lunta ei ole tukkimassa raiteita, eikä pakkanenkaan mitenkään poikkea "normaalista suomalaisesta talvikelistä", joten mistä matkustajia nyt kyykyttävä palvelun laaduttomuus johtuu?

Hetki sitten 25% kaukojunista ja 60% lähijunista kulki aikatauluissaan. Loput eivät kulkeneet. Veturivika, kalustovika, jne... Junavuoro peruutuksia, peruutusten jälkeen. Miten voi olla mahdollista että mm "suomen olosuhteisiin erittäin sopivaksi aiemmin mainitut" Sr2 ja Sr3 veturit hyytyvät suorastaan massoittain "vain" -20C pakkasessa? Tähän lisäksi Sm3 ja Dm12 kaluston hiipumiset?

Onko nyt todella niin, että luonto on yksin syyllinen luokattomaan matkustajaliikennepalveluun, ja -varmuuteen, vain onko kenties kaluston hankinta-, kierto ja -huollon minimointi ajettu niin tappiin, että tehokkuuden ja ylikireän optimoinnin nimissä kust*an estoitta omaan punttiin? Tarkoitukseni ei ole syyllistää ketään, tai mitään, mutta keskustelua ja etenkin käytännön radikaaleja toimia, moisen toistumisten ehkäisemiseksi soisin todella tapahtuvan. Suomessa on tälläkin hetkellä jokusen tuhat vit***ntunutta junamatkustajaa, jotka eivät tyydy selityksiin poikkeuksellisesta säästä. Eikä pidäkään tyytyä, sillä nyt on aivan normaali talvi kaikkialla Suomessa.

[Mikko Nyman]

Kyseessä on valitettava yksittäistapaus.

[Juha Toivonen]

...joka toistuu jokaisena vuotena. Kerta kaikkiaan surkeaa palvelua!

[Juha Toivonen]

Olen oikeasti ja edelleenkin 100% allekirjoittaneena sitä mieltä, kuinka nyt on todellakin aika päästää myös muut operaattorit kauko- ja lähiliikenne operoinnin pariin. VR ei ole enää vuosiin selviytynyt ilman vakavia myöhästymiä/palvelun heikkenemistä.

[Simo Virtanen]

Hetki sitten 25% kaukojunista ja 60% lähijunista kulki aikatauluissaan.

On se silti paljon paremmin kuin Ruotsissa Uumajasta ylöspäin.

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-201006?utm_medium=social&utm_source=copy-link-share

Mennään vielä tiedon alkulähteille SVT:lle. Siellä on filminpätkiäkin ruotsalaisten talviliikenteestä:

Alla persontåg norr om Umeå inställda på grund av kylan – fram till torsdag

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vasterbotten/alla-persontag-norr-om-umea-installda-pa-grund-av-kylan-fram-till-torsdag

[Juha Toivonen]

Jos ja etenkin: - kun ruåtsalaiset härsivät asiansa, ei se ole syy tai oikeutus tehdä yhtä luokattomasti suomessa vastaavia.

[Teppo Niemi]

...joka toistuu jokaisena vuotena. Kerta kaikkiaan surkeaa palvelua!

....oli sitten kyseessä virasto-VR, liikelaitos VR tai VR Oy.
Muistellaanpa vaikkapa tammi-helmikuita 1987, 1990-luvun puolivälissä tai nykyisyyttä.

[Juha Toivonen]

Juurikin näin Teppo. Nyt jos koskaan olisi aika antaa uusille toimijoille mahdollisuus. Erittäin suuri todennäköisyys on, että jotkut/jopa monet noista löytäisivät kyvyn toimia luotettavasti myös Suomen -20C - -30C talvessa. Monopolilta se tuntuu olevan kateissa vuosi toisensa jälkeen.

[Jari Mäkelä]

Ilman kuivaus

Veturi- ja junakalustosa on suuri määrä toimintoja jotka käyttävät paineilmaa. Esimerkiksi jarrujärjestelmät, virroittimen nosto-pääkatkaisija, käynnistysjärjestemiä, tehonsäätö ym. tässä vain muutamia mainitakseni. Kompressorin tuottaessa paineilmaa syntyy kosteutta järjestelmiin, jos sitä ei pyritä poistamaan. Ennen vanhaan tätä torjuttiin järjestelmien tenutuksella ja aktiivisella säiliöiden tyhjennyksillä, sekä huollolla.
Nykyään kaikkissa veturi- ja junakalustossa on paineilmakuivaimet, jotka hoitavat tämän tehtävän. Silloin kun olin vielä työelämässä oli monena talvena myös ongelmia, usein oli syynä ilmankuivaimien heikentynyt toiminta tai toimimattomuus huollon puutteen vuoksi. Jos ilmankuivain ei toimi, syntyy jatkuvasti kosteutta näihin moniin järjestelmiin. Kosteus aiheuttaa aina ongelmia järjestelmissä, kovilla pakkasilla pienikin vesimäärä aiheuttaa toimimattomuutta ja ongelmia.

Koska en ole kymmeneen vuoteen ollut työelämässä, en pysty väittämään mitään nykytilanteesta. Silti ne tiedot, jotka ovat kantautuneet minulle, kertovat kunnossapidon säästöistä ja puutteellisesta huollosta. Ennakoiva huolto ja laitteiden kunnossapidolla saadaan varmuutta myös kovilla pakkasilla tapahtuvaan toimintaan. Huollossa säästäminen kostautuu ääriolosuhteissa kaikkein eniten.

[Juha Toivonen]

Toki tunnen tenutuksen positiivisen vaikutuksen. (suoritan sitä parhaillaan itselleni, joskin hieman eri menetelmin, kuin vetureille tms liikkuvalle kalustolle suoritetaan) Mikä siinä on, etteivät nuo enää toimi?

[Simo Virtanen]

Entä sulatushallit? Onko niitä riittävästi?

[Juha Toivonen]

Hyvä kysymys! Minä en tiedä. Helsingissä on kai jonkin verran sulatuskapasiteettia, mutta onko muualla?

[Jaakko Pehkonen]

Entä sulatushallit? Onko niitä riittävästi?

Vaikea sanoa onko niitä riittävästi. Ei isotkaan hallit auto jos kalusto on kokoajan käytössä. Eikö melko moni juna käänny Helsingissäkin takaisin asemalla käymättä varikolla?

Oulussa on uudehko iso halli, mutta mikäli Kalevassa ollutta juttua on uskominen ainakin toinen sen pitkistä raiteista on tarkotus muuttaa ruotsalaisen kaluston kunnostus ja oliko maalaus tilaksi. Juliassa näkyvien ennakkoilmoitusten mukaan jotain matkustajajunien runkoja on ruvettu säilyttämään yön yli Oulun asemalla. Ei ole nyt tullu käytyä asemalla katsomassa mikä siellä on tilanne.

[Juha Toivonen]

Juuri näin! Oulun hallit on pyhitetty svedujen kalustoremontteihin. Helsingissä tuskin junarunkoja ehditään edes ajamaan sulamaan? Suomalainen junamatkustaja joutaa kyykkyyn Oulun asemalaitureilla ja kaukojunaliikenteen pöllötettävänä asiakkaana noin ylipäänsä. Ulkomaan bisnes edellä mennään.

[Jari Mäkelä]

Sulatus

Esimerkki sulatuksesta. Takavuosina Sr2 punnittiin talvella, kun alusta oli täynnä jäätä ja lunta. Sitä oli 2-3 tonnia kertynyt. Jos veturi on kalikaksi jäätynyt, painoa 83 tonnia ja pitäisi saada tuo alusta sulatettua, jotta voidaan korjata. Paljonko lämpöä ja aikaa tarvitaan? Retorinen kysymys..

[Esa J. Rintamäki]

Miten se nyt menikään...?

"Kiskoilla aina kesäkeli."  Ruuaahhahhahahahhaahaaahaaahhaa!

[Jukka Ahtiainen]

1.1.2024 Haukivuorella pysähtyi kolme henkilöjunaa IC 67, IC 68, S 69

[Jorma Toivonen]

Miksiköhän tenutuksesta luovuttiin? Luotetaanko liikaa toimimatomiin "huoltovarmoihin" ilmakuivaajiin? Ennen (eläkkeellä parikymmentä vuotta) ohjeistettiin kaatamaan tenua suoraan ilmaletkuihin ennen kytkemistä, veturin paineilma sitten hoiteli tenun leviämisen vaunuihin.

Pystytäänkö kalustoa sulattamaan täysipainoisesti muualla kuin Ilmalassa? Pahus, kun tuli lopetettua Hy knp, siellähän joskus oli kalustoa sulamassa.

[Daniel Preiss]

Venäjällä ei ole ilmeisesti tämä ongelmia. Neuvostoliiton yksinkertainen tekniikkaa toimivat tässä tosi kylmässä säässä paremmin.
Sr1 veturi toimi myöskin paremmin kun uudet, koska sen tekniikka on yksinkertaisempi, ei oo mitään softa eikä kovin paljon elektroniikka.

VR ainakin yiritää kaikki mitä on mahdolista, Pohjois Ruotissa ei toimi mitään. Ja en voi kuvitella jos on ala -20°C josain keski tai etelä Europassa, sielläkin ei toimisi yhtään mitään.   

[Juha Toivonen]

Notta, soon ny Jalaasjärvellä yöpikajunien hiljaanen miittinki parahillaan. PYO:t 262, 267 ja 269 huilaavat talviyössä.... Joku veturi sinne on menoos hätihin Seinäjoelta.

[Juha Toivonen]

Venäjällä ei ole ilmeisesti tämä ongelmia. Neuvostoliiton yksinkertainen tekniikkaa toimivat tässä tosi kylmässä säässä paremmin.
Sr1 veturi toimi myöskin paremmin kun uudet, koska sen tekniikka on yksinkertaisempi, ei oo mitään softa eikä kovin paljon elektroniikka.

VR ainakin yiritää kaikki mitä on mahdolista, Pohjois Ruotissa ei toimi mitään. Ja en voi kuvitella jos on ala -20°C josain keski tai etelä Europassa, sielläkin ei toimisi yhtään mitään.   

-20C Keski-Euroopassa on poikkeuksellinen säätila, mutta tuo samainen -20C on Suomessa aivan normaali talvilämpötila. Täällä tulisi kaluston toimia normaalisti aina -30C asti. Ainakin näin menneiden vuosien kalustohankintoja on mainostettu suurelle yleisölle. Sm3, Dm12, Sr2, Sr3 jne...

[Juha Toivonen]

Jahas. Nyt ilmeisesti PYO 276 "istahti" Kokkolaan tullessa. Sr2 eteen sovitellaan Sr1, eli vetokalustovikako?

[Jari Mäkelä]

Miksiköhän tenutuksesta luovuttiin? Luotetaanko liikaa toimimatomiin "huoltovarmoihin" ilmakuivaajiin? Ennen (eläkkeellä parikymmentä vuotta) ohjeistettiin kaatamaan tenua suoraan ilmaletkuihin ennen kytkemistä, veturin paineilma sitten hoiteli tenun leviämisen vaunuihin.

Pystytäänkö kalustoa sulattamaan täysipainoisesti muualla kuin Ilmalassa? Pahus, kun tuli lopetettua Hy knp, siellähän joskus oli kalustoa sulamassa.

Tenutuksesta luovuttiin monestakin syystä. Kalustoa huoltavia on entistä vähemmän ja kaluston kierrot pitkiä. Tenun riittävyys olisi ongelma. Uudempi paineilmatekniikka ei "tykkää" tenusta. Tuo mainitsemasi tenun kaato jarruletkuun oli tosiaan aikanaan hyvä konsti. Nykyään Edo-yksiköissä veturia ei usein irrotella.

Ilmankuivaimet ovat tosiaan hyviä pitämään järjestelmät riittävän kuivina. Ongelmana on tosiaan vähenevät huollon resurssit pitää ne kunnossa. Toimimaton ilmankuivaaja aiheuttaa ongelman järjestelmiin, vaikka se huolletaan. Kosteus on jo kulkeutunut joka paikkaan, sen pois saaminen jälkeenpäin on tietysti vaikeaa.

[Petri Nummijoki]

Sr1 veturi toimi myöskin paremmin kun uudet, koska sen tekniikka on yksinkertaisempi, ei oo mitään softa eikä kovin paljon elektroniikka.

Käsittääkseni Sr1 oli varsin jäätymisherkkä veturi alun perin. Kovien pakkastalvien 1985 ja 1987 jälkeen niihin lisättiin paineilman kuivaimet ja sen jälkeen ongelmat vähenivät. Jotain vaikutti varmaan sekin, että turvallisuusmääräykset muuttuivat 1990-luvulle tultaessa ja sähkövetureita saatiin odotusaikoina säilyttää virroittimet ylhäällä ja lämmöt päällä.

[Nikolas Peippo]

Miksiköhän tenutuksesta luovuttiin? Luotetaanko liikaa toimimatomiin "huoltovarmoihin" ilmakuivaajiin? Ennen (eläkkeellä parikymmentä vuotta) ohjeistettiin kaatamaan tenua suoraan ilmaletkuihin ennen kytkemistä, veturin paineilma sitten hoiteli tenun leviämisen vaunuihin.

Pystytäänkö kalustoa sulattamaan täysipainoisesti muualla kuin Ilmalassa? Pahus, kun tuli lopetettua Hy knp, siellähän joskus oli kalustoa sulamassa.

Tenutuksesta luovuttiin monestakin syystä. Kalustoa huoltavia on entistä vähemmän ja kaluston kierrot pitkiä. Tenun riittävyys olisi ongelma. Uudempi paineilmatekniikka ei "tykkää" tenusta. Tuo mainitsemasi tenun kaato jarruletkuun oli tosiaan aikanaan hyvä konsti. Nykyään Edo-yksiköissä veturia ei usein irrotella.

Ilmankuivaimet ovat tosiaan hyviä pitämään järjestelmät riittävän kuivina. Ongelmana on tosiaan vähenevät huollon resurssit pitää ne kunnossa. Toimimaton ilmankuivaaja aiheuttaa ongelman järjestelmiin, vaikka se huolletaan. Kosteus on jo kulkeutunut joka paikkaan, sen pois saaminen jälkeenpäin on tietysti vaikeaa.

Ei tenutuksesta ole ainakaan kokonaan luovuttu, Dv12 ainakin tenutetaan edelleen.