Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : Tänään kello 14:23:21 
Aloittaja Jape Ruotsalainen - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
Björn Wahlroos arvioi Suomen konkurssikypsäksi !       (Taloussanomat)

Suomen talousviisaat ovat kuitenkin toista mieltä ja laulavat niidel lauluja jonka leipää syövät!

 2 
 : Tänään kello 13:11:30 
Aloittaja Eljas Pölhö - Uusimman viestin kirjoitti Jukka Voudinmäki
Km 203+464 -> Km 203+490 Ruutana Rtn. Sijainti-km 1939 oli 203+464, vuoden 1946 mittauksessa 203+440, vaikka vuoden 1955 kaaviossa se on edelleen/taas? 203+464. Viimeisin Km 203+490 on varmaan laiturien keskimitan mukaan.

Ruutanan lipunmyynti laski tasaisesti koko 1960-luvun ajan. Kuukausilipuissa tapahtui erityisen suuret pudotukset 1966 ja 1969.

1968 Liikenneosasto ilmoitti rataosastolle, että Ruutanan pistoraide voidaan poistaa tarpeettomana (Lko 3884/2664, 9.5.1968). Edellisenä vuonna sinne oli saapunut 21  ja lähtenyt 2 vaunukuormaa.

Liitteinä 1) Ruutana kaavio 1955, 2) Ruutana omatekoinen kaavio 1993, 3) Lko:n liikennetilasto 60-luvulta ja 4) ote peruskartalta 2141 03, vuoden 1958 painos.

Mikä firma käytti Ruutanan pistoraidetta?

 3 
 : Tänään kello 13:01:56 
Aloittaja Riku Outinen - Uusimman viestin kirjoitti Sauli Mäkelä
Oli äsken VET17302:lla (Dr20) aikamoinen kiire Myllykosken tietämillä ja nopeuskäyrästä katsottuna huiteli vähän päästä yli 200 km/h. Luulin oikeasti hävittäjän tulevan, mutta olikin veturi. Oli äänimaisema aika erikoinen, kun jarrutteli neljänkympin rajoitukselle.

 4 
 : Tänään kello 11:32:30 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Erkki Nuutio
Ihan hyvä, vaan näpertelyähän se on koko maan kannalta.
Onhan se toki samalla miellyttävä lahja rikkaalta Pohjois-Suomelta köyhälle Pohjois-Ruotsille.

Mutta maamme ei pelastu taloudellisesti ilman Tallinnan tunnelia liityntäyhteyksineen.
Vasta tällaisessa yhteydessä tulee luonnolliseksi muutos kauttaaltaan 1435 mm raidelevyteen.
Näin ison muutoksen voi köyhennetty maamme tehdä vain EU-hankkeena.

Suomi olisi saanut EU:n elvytyspaketista talous- ja turvallisuusperusteilla vähintään neljä miljardia euroa käytettäväksi Tallinnan tunneliin ja 1435-kavennukseen.
Edellishallitus tyri sen (erityisesti ministeri Harakka) tunninjunapuuhailijoiden (kuten Lyly) sekottamana.

Luojan kiitos oli, että EU myönsi Harakan suruttomuuden myötä vapautuneet yli 4 miljardia rahoituseuroamme Rail Baltican noin 85% EU-tueksi. Onhan Rail Balticasta hyötyä meillekin.

LiVi-ministeriö näyttää kuitenkin yhä kieltäytyvän suunnitelmien tekemisestä ja voimaperäisen EU-vaikuttamisen aloittamisesta Tallinnan tunnelista !!!!!!!  
Uudet mahdollisuudet hankkeen toteuttamiselle avautuvat, mutta niihin ei edelleenkään valmistauduta.

Tulemme jäämään jälkeen Puolan elintasosta kymmenessä vuodessa ja Viron, Latvian ja Liettuan elintasosta 15....20 vuodessa.
Tärkeä osasyy tähän ovat ylivoimaisesti meitä sujuvammiksi ja edullisemiksi tulevat yhteydet sieltä sinne missä raha liikkuu ja kilpailu hävittää allianssit (hyvävelikorruption).

 5 
 : Tänään kello 10:45:06 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Tuukka Varjoranta

Mites olisi tälläinen raidemuunnos valtion rataverkolla Suomessa kun olemme kerran eurooppalainen maa ?


Mielenkiintoisia visioita!

 6 
 : Tänään kello 10:28:16 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Erkki Nuutio
Teemu on paljolti oikeassa, sillä täydennyksellä että tuuli- ja aurinkosähköä voi molekyyliketjultaan monimutkaisemman dieselöljyn sijaan edullisemmin käyttää metanolin (ns. vihreä metanoli, e-metanoli) valmistukseen.  Vihreä metanoli on mm. dieselmoottorikäytössä jokseenkin yhtä helppo nestemäinen polttoaine kuin dieselöljy, ja on yhtälailla nettopäästötön.

E-metanolin nettopäästöttömyys tarkoittaa, että nesteeksi muuttamisessa vedyn molekyyliketjuun lisätään yksi hiiliatomi.  Jos hiiliatomi pyydystetään ilmakehästä, määritellään sen palautuminen polton yhteydessä takaisin ilmakehään nettopäästöttömyydeksi EU:n ja muiden tahojen määräyksissä.
E-dieselissä on vedyn molekyyliketjuun yhtälailla liitetty ilmakehästä pyydystettyjä hiiliatomeja, jotka polton yhteydessä palaavat ilmakehään.

E-metanoli vaatii ajoneuvon polttoainejärjestelmään vain vähäisiä materiaalimuutoksia mm. tiivisteisiin.
Se on yhtä turvallista varastoida, jaella ja käsitellä kuin dieselöljy. Toki se on myrkkyä, mutta yhtä pahoin käy jos juo dielöljyä.

Käytännön ongelma e-metanolin liikennekäyttöä koskien on, että lähivuosina sen litrahinta on luokkaa nelinkertainen fossiiliseen metanoliin ja dieselöljyyn verrattuna. Pääsyypää tähän ovat vihreät mielipuolet EU:ssa ja muualla, jotka ovat eri tavoin estäneet investointipäätökset suurten ja kustannustehokkaiden e-polttoaineiden jalostuslaitoksiin.

Sensijaan nn. EU on saanut noin 95% subventioilla toteutumaan euroopanlaajuisesti vuosittain parisataa kaupunkibussia vetykaasun (700 bar säiliöissä) + polttokennon voimin.  Kankkulan kaivoon.
Niinikään kuvitellaan että vety jakeluasemilla 700 bar paineeseen pumpattuna ja tätä painetta kestäviin ajoneuvosäiliöihin siirrettynä olisi toimiva ja turvallinen ratkaisu tieliikenteseen.  Täysin järjetöntä.

Taustaongelma miksi järjettömyyttä parhaillaan edistetään on siinä, että esimerkiksi e-metanoli ja kokonaan tai osittain fossiilisesti tehty metanoli ovat lopputuotteina kemiallisesti identtisiä.
Valvojat epäilevät, että he eivät pysty estämään fossiilisen lajikkeen levitystä muka e-lajikkeena.

Tähänastiset tavat (kuten väriaine mopö:ssä) eivät ehkä pysty riittävästi estämään huijauksia.
Huijausvaara poistuisi suurinvestoinneilla uusiin suuriin ja tehokkaisiin e-polttoainejalostamoihin, joiden avulla ero litrahinnoissa pienentyisi ratkaisevasti.
Teollisuus ei uskalla päättää näistä suurinvestoinneista. Viherfanaatikot ovat liian suuri riski.

 7 
 : Tänään kello 10:21:19 
Aloittaja Eljas Pölhö - Uusimman viestin kirjoitti Eljas Pölhö
Km 203+464 -> Km 203+490 Ruutana Rtn. Sijainti-km 1939 oli 203+464, vuoden 1946 mittauksessa 203+440, vaikka vuoden 1955 kaaviossa se on edelleen/taas? 203+464. Viimeisin Km 203+490 on varmaan laiturien keskimitan mukaan.

Ruutanan lipunmyynti laski tasaisesti koko 1960-luvun ajan. Kuukausilipuissa tapahtui erityisen suuret pudotukset 1966 ja 1969.

1968 Liikenneosasto ilmoitti rataosastolle, että Ruutanan pistoraide voidaan poistaa tarpeettomana (Lko 3884/2664, 9.5.1968). Edellisenä vuonna sinne oli saapunut 21  ja lähtenyt 2 vaunukuormaa.

Liitteinä 1) Ruutana kaavio 1955, 2) Ruutana omatekoinen kaavio 1993, 3) Lko:n liikennetilasto 60-luvulta ja 4) ote peruskartalta 2141 03, vuoden 1958 painos.

 8 
 : Tänään kello 09:09:44 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa

Multa ääni akkujen sijaan ajolangoille ja biodieselin sijaan sähködieselille. Sitä voitaisiin valmistaa aurinko- ja tuulivoimalla silloin kun paistaa tai tuulee. Nestemäinen muoto ratkaisisi kysynnän ja tarjonnan epäsuhdat eli varastointiongelman ilman ympäristötuhoihin johtavaa akkuhysteriaa. Jakelu- ja käyttöratkaisut on jo rakennettu.

Liikenteen sähköistyminen on vain käynnissä ja kiihdyttää kulkuaan kuten Saksalaisten yht'äkkinen innostus akkusähkömoottorijuniin osoittaa määrien osalta.

Ja Suomikin kiihdyttää sähköistymistä autoliikenteessä https://yle.fi/a/74-20087717

 9 
 : Tänään kello 08:40:40 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Ari-Pekka Lanne
Dieselvedon säilyminen ja jonkinlaiset synteettiset ja biopolttoaineet ovat todennäköisin ratkaisu. Yksittäiset kaivosradat ja uudet suurnopeusjunayhteydet jne. muodostavat poikkeuksia, mutta tonnikilometreinä ne eivät muuta kokonaistilannetta.
No, biodiesel on jo olemassa. Se vain ei sovi harvoin käytettyyn laitteeseen, kuten traktoriin jossa kasvatti levän tankkiin.

Multa ääni akkujen sijaan ajolangoille ja biodieselin sijaan sähködieselille. Sitä voitaisiin valmistaa aurinko- ja tuulivoimalla silloin kun paistaa tai tuulee. Nestemäinen muoto ratkaisisi kysynnän ja tarjonnan epäsuhdat eli varastointiongelman ilman ympäristötuhoihin johtavaa akkuhysteriaa. Jakelu- ja käyttöratkaisut on jo rakennettu.

 10 
 : Tänään kello 07:55:53 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa

Pohjoisen liikenneverkkoa pusketaan kuntoon


"Suomi ja Ruotsi valmistelevat nyt yhteisiä EU-hankehakemuksia liikenneyhteyksien parantamiseksi. Ranteen mukaan suunnitteilla on maiden välisten siltojen remontointi ja Tornio-Haaparannasta Kiirunan kautta Narvikiin kulkevan ratayhteyden parantaminen. Myös Suomen raideleveyttä aletaan ministerin mukaan määrätietoisesti muuttaa eurooppalaiseksi."

https://yle.fi/a/74-20089092

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina