Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Milloin alkoi matkustajavaunujen höyrylämmitys?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« : Tammikuu 17, 2022, 21:07:18 »

Suomessa matkustajavaunuja lämmitettiin aluksi hiekka- tai vesilaatikoilla (vain I lk), sitten kamiinoilla ja sen jälkeen höyryllä tai vedellä ja lopulta sähköllä.

Mutta milloin höyry- tai vesilämmitys tuli käyttöön? Aluksi varmaan esim. salonkivaunuissa. Mutta milloin?
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 700


« Vastaus #1 : Tammikuu 17, 2022, 21:44:09 »

SVR 1862-1912 II s. 432 :
Vuonna 1897 alettiin käyttää veturinkattilan lämpöä vaunujen lämmittämiseen.
Matkustajavaunuista lämmitetään pääasiassa vain 4-akseliset bogievaunut veturin höyryllä.
Vuodesta 1897 myös osa lämmin- ja jäähdytysvaunuista ja vuodesta 1901 vähäinen määtä postivaunuja ja viime aikoina muutamat pakaasivaunut on varustettu höyrylämmityslaitteilla.

Toteutustapa ja käyttöohjeistus löytyy käsikirjoista Junien lämmitys- ja jäähdytyslaitoksia koskeva ohjesääntö,jollainen itselläni on vuodelta 1910.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1141


« Vastaus #2 : Tammikuu 17, 2022, 22:54:37 »

Vuonna 1912 höyrylämmityksestä kirjoitettiin seuraavasti:

Kun sitten v. 1897 ruvettiin rakentamaan bogievaunuja, arveltiin ettei kamiineilla voitaisi lämmittää niin pitkiä vaunuja, ja kun myös niiden hoito vie paljon aikaa, otettiin käytäntöön höyrylämmitys. Siten toivottiin voitavan vähentää junahenkilökuntaa, niin että höyrylämmitys tulisi halvemmaksi.

Tähän saakka ei höyrylämmityksellä kuitenkaan ole saatu hyviä tuloksia meidän ilmanalassamme. Hoitamista ja huolenpitoa sekin tarvitsee, sillä muuten tulee lämpö vaunuissa epätasaiseksi. Kun lämmitykseen käytettävä höyry otetaan veturista, tulevat lähempänä sitä olevat vaunut pikemmin lämpimiksi ja kovemmilla pakkasilla sekä pitkissä junissa riittää lämmintä vain hyvin niukasti junan loppupäähän, jäätyypä johto toisinaan kokonaankin. Tämä tapahtuu sitä helpommin sen vuoksi, kun höyryä tuova putkijohto on mahdollisissa onnettomuudentapauksissa matkustajain palamisen välttämiseksi johdettu kulkemaan vaunujen alatse, missä siinä jäähtymisen ja sakeutumisen tähden menee paljon lämpöä hukkaan ja höyrystä lauhtunut vesi putken eristyksestä huolimatta voi päästä jäätymään, jolloin putket tavallisesti särkyvät.

Tuskin on todenmukaista, että yhteentörmäyksissä höyryn vaunuihin virtaamisesta matkustajille johtuva vaara olisi tullut suuremmaksi, jos höyryputkikin olisi johdettu vaunun lävitse. Patterithan kuitenkin ovat vaunussa ja silloin olisi tultu toimeen pienemmällä patterimäärällä, eikä lämpöä olisi mennyt niin paljoa hukkaan.

Kaikkein pahin höyrylämmityksen tuottama epäkohta on ollut kuitenkin se, että se on aivan uskomattomassa määrässä lyhentänyt vaunujen kestävyyttä sekä suurimmassa määrässä lisännyt niiden korjauskustannuksia. Höyrylämmityksellisissä vaunuissa seinät ovat nimittäin usein lahonneet jo 5—6 vuodessa aivan pilalle, kun ne kamiinilla lämmitettävissä vaunuissa ovat sitä vastoin kestäneet vuosikymmeniä.

Tämän lahoamisen on aiheuttanut seinien sekä katon sisä- ja ulkovuorauksen väliin kokoontunut kosteus, jota ei ole karttunut kamiinilla lämmitettäviin vaunuihin, ja johtunee se luultavasti siitä, että höyrylämmityksellä ei saada vaunun seiniä läpeensä lämpeämään, joten sinne kerran päässyt kosteus ei koko talven aikana pääse haihtumaan, vaan päinvastoin yhä lisääntyy. On myös mahdollista, että pienien näkymättömien vuotojen kautta höyryjohdoista tunkeutuu vaunuihin myöskin suorastaan lisäkosteutta ja sen lisäksi ei ilmanvaihto höyryllä lämmitetyissä vaunuissa koskaan ole niin perinpohjainen kuin kamiinivaunuissa.

Tämän epäkohdan lääkitsemiseksi on kyllä rautatien konepajassa Fredriksbergissä jo tehty kokeita m. m. siten, että kehikkopalkit ja pylväät ovat kyllästytetyt kreosoottiöljyllä sen jälkeen kun ne on valmiiksi höylätty ja tapinreijillä varustettu.

Aikaisemmin seinän täyteaineena käytetty huopa eli voilokki on osottautunut kosteutta imeväksi, jonka vuoksi sen sijaan ruvettiin käyttämään puunlastuja. Mutta nämä keinot eivät ole poistaneet itse pahan juurta ja syytä, joka on siinä, että vaunun sisästä lämmin ilma pääsee tunkeutumaan seinänväliin sisävuorauksen lävitse.

Vuonna 1936 kirjoitettiin näin:

Ne edut, jotka ovat saattaneet vesilämmityksen niin yleiseksi asuinrakennuksissa, ovat aiheuttaneet sen käytäntöön ottamisen myöskin rautatievaunuissa. Ensimmäisissä vaunuissa meillä niin kuin muuallakin oli järjestelmä sovitettu siten, että kussakin vaunussa oli oma, hiilillä tahi puilla lämmitettävä vesikattila, mutta kun tällainen lämmitys on hankala hoitaa junassa, ei se tullut meillä käytäntöön kuin aluksi parissa virkavaunussa.

Ensimmäinen sellainen lämmityslaitos tehtiin v. 1898 Pragissa rakennettuun kenraalikuvernöörin salonkivaunuun n:o 41. Siinä oli tosin myöskin erillinen injektorilaite, jolla vettä voitiin lämmittää puhaltamalla putkistoon höyryä, mikä kuitenkin synnytti häiritsevän kovan äänen.

Vesikattila oli tehty kuparista siten, että paisunta-astia oli yhtä kappaletta kattilan kanssa ja savupiippu viety paisunta-astian läpi. Yleisempään käytäntöön saattoi vesilämmitys tulla vasta sen jälken, kun v. 1916 rakennettiin kymmenkunta makuuvaunua, jotka varustettiin sellaisella vesilämmityslaitoksella, että vesi voitiin lämmittää kattilan sisässä olevan tulipesän avulla.

Aluksi, kun järjestelmä oli vielä outo, sattui muutamia kertoja, että vaunu jätettiin hoitamatta seisomaan yöksi, jolloin vesiputket jäätyivät. Tämä seikka aiheutti keskeytyksen joksikin aikaa vesilämmityslaitteiden asettamisessa vaunuihin.

Uusiin vaunuihin asetettiin niihin aikoihin milloin Pintsch- milloin Vapor-lämmityslaitteita sen mukaan, mikä kulloinkin tuli halvemmaksi. Mutta eivät nekään olleet tyydyttäviä. Valituksia tuli usein molemmista näistä järjestelmistä siinä suhteessa, että lämpö oli vaunuissa hyvin epätasaista, varsinkin makuuvaunuissa. Välistä oli jossain vaunussa liian kuuma, toisinaan taas kylmä. Toisinaan taas oli vaunun toinen pää kylmä, vaikka toisessa päässä oli sopiva lämpö.
Näin ollen tuli taas vesilämmityskysymys päiväjärjestykseen ja eri lämmitysjärjestelmien välinen kilpailu sai uutta virikettä sen johdosta, että kauppaan oli tullut kotimaassa tehtyjä valurautasia ja halpoja Narag-mallisia »Siro»-kattiloita.

Koska »Siro»-kattilat ovat vain polttoaineella lämmitettäviä, oli järjestettävä erillinen laite n. s. vastavirtakoje veden lämmittämiseksi höyryllä aluksi näiden kattilain yhteydessä Rh:n lämpöteknikon koneinsinööri Heikurin suunnitelman mukaan.

Tämän vastavirtakojeen käytäntöön ottamisen jälkeen voidaan sanoa, että vaunujen vesilämmitys on meillä lyönyt laudalta kilpailevat höyrylämmityslaitteet, sillä vesilämmitystä on viime aikoina ruvettu käyttämään yksinomaan ei vaan makuu- vaan myöskin päivävaunuissa.

Juuri vastavirtakojeen kautta saatiin vesilämmitysajatus erikoisesti rautatievaunuihin soveltuvaksi silmällä pitäen erilaisia liikenteessä esiintulevia mahdollisuuksia ja sovittaen vaunuihin joko kattilan tahi vastavirtakojeen erikseen tahi molemmat yhtaikaa. Niinpä on meillä liikenteessä pikajunien vesilämmitettyjä päivävaunuja, joissa on vaan vastavirtakoje, moottorivaunujen liitevaunuja, joissa on ainoastaan Siro-kattila, koska niihin ei ole höyryä saatavissa, sekä yhdistettyjä II ja III lk:n päivävaunuja ja makuuvaunuja, joissa on molemmat laitteet: vastavirtakoje ja kattila.


tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« Vastaus #3 : Tammikuu 18, 2022, 06:16:21 »

Kiitokset jälleen kerran ripeistä ja varsin kattavista vastauksista.
Uteluni johtuu siitä, että vuoden 1885 Rörliga Materiel -julkaisun mukaan höyry- tai vesilämmitys oli vuonna 1885
- Helsinki-Hämeenlinna-Pietari -rautatien vaunuissa A1, A2, A3, A6 ja B21
- Turku-Tampere-Hämeenlinna -rautatien vaunuissa A7007 ja A7008
- Vaasan rautatien vaunussa G10420 (oikeasti Gh 10420)

Varsinainen selvittelykohteeni on kuitenkin salonkivaunu A1, jossa höyry- (vai vesi-?) lämmitys on ollut siis jo vuonna 1885. Yritän saada selville, milloin lämmitys vaunuun asennettiin. 
Vaunussa oli tuolloin myös kamiina. Kumpi siihen tuli ennemmin: kamiina- vai höyrylämmitys? Itse arvelen kamiina aikaisemmaksi.
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 700


« Vastaus #4 : Tammikuu 18, 2022, 10:01:29 »

Keisarin Juna -kirja totesi kreivi Adlerbergin kytkeytyneen tiiviisti Suomen keisarillisen junan vaunujen hankintaan. Tämä oli jopa tutustunut Warsovan rautatien keisarilliseen junaan ja piirustellut tai ainakin hyväksynyt Suomen keisarillisen ruokasalivaunun pohjapiirroksen, ja samoissa piirustuksissa esitellyt myös lämmityskattilalla varustetun Warsovan rautatien keisarillisen junan lämmitysvaunun pohjapiirroksen.

Kyseinen kreivi Nikolai Vladimirovitz Adlerberg oli Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1866-1881, eli Suomen keisarillisen junan keskeisten osien hankinnan aikana. Varsinkin ennen vuonna 1872 tapahtunutta halvaantumistaan, josta hän ei toipunut täysin oli hän hyvin aktiivinen ja täsmällinen toimissaan.
Oletan että Adlerberg liittyi keskeisesti höyrylämmityksen käyttöönsoveltamiseen Suomen keisarillisessa junassa.

Kuten keisarillinen juna -kirjasta ilmee (s.31), ei tiedetä otettiinko höyry keisarillisten vaunujen lämmitykseen aluksi veturista, vai oliko höyrykattilalla varustettu lämmitysvaunu käytössä jo alunperin. Jossain vaiheessa G-vaunu 4676 oli siihen tehtävään varustettu.
Keisarillisen junan lämmitys höyryllä joka tapauksessa oli alkanut ennen 1880-luvun puoliväliä.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1141


« Vastaus #5 : Tammikuu 18, 2022, 12:39:07 »

Vuoden 1885 Rörliga Materiel -julkaisun symbolien tulkinta ei ole yksiselitteinen. A1-vaunun kohdalla on kaksi symbolia. Toinen on kamiinalämmityksen symboli ja toinen on höyry- tai vesilämmityksen symboli. Vesilämmityksessä (=vesikiertoinen keskuslämmitys) tarvittava lämpöenergia voidaan tuottaa myös kamiinalla.


« Viimeksi muokattu: Tammikuu 18, 2022, 12:57:48 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« Vastaus #6 : Tammikuu 18, 2022, 14:19:49 »

Jälleen kerran arvokas muistutus.

Pass. vagnar -kirjan mukaan A1:ssä oli - jossakin myöhemmässä vaiheessa - höyrylämmitys. Mutta sitä ennen kirjassa on merkintä, josta en saa epätarkan kuvani vuoksi selvää. Jotakin sellaista kuin '3 st sarbers natron Kaminer'. Tuo 'sarbers' on se lähinnä epäselväksi jäävä kohta.

Enkä kyllä tiedä sitäkään, mikä ja minkälainen on soodakamiina.
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Juha Pokki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 36


« Vastaus #7 : Tammikuu 18, 2022, 15:28:03 »

"Natron kamin" voisi olla tämä saksalaisittain tunnettu Carbon-Natron-Ofen eli tällainen kamiina:

tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« Vastaus #8 : Tammikuu 18, 2022, 15:36:59 »

Kiitos Juha!

Sellainenhan se kamiina tietenkin on. Ja nyt kun sen tiedän, niin osaan lukea sen Pass. vagnar -kirjan tekstinkin: 'carbon natron Kaminer'.

Seuraavaksi pitääkin sitten koittaa selvittää, millaisia carbon natron kamiinoja SVR käytti, ja milloin.

Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta löytyy hakusanalla 'carbon natron kamin' tasan kaksi lehtinmainosta vuodelta 1886.
Mitähän tuo 'carbon natron kamin' olsi suomeksi? Jos suomen kielellä löytyisi vaikka lisää?
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 18, 2022, 18:37:40 kirjoittanut Kurt Ristniemi » tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Esa J. Rintamäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 395


« Vastaus #9 : Tammikuu 18, 2022, 19:27:01 »

Suomennanpa vähäisellä saksankielentaidollani herra Pokin laittaman kuvan tekstin, kun kerran saksan kieli ei nykyisin ole muodissa:

Kannettava uuni hiili-natron-lämmityksellä palaa ilman savutorvea savutta ja hajutta, voidaan lämpimänä siirtää huoneesta toiseen. Sopii pienempien tilojen nopeaan lämmittämiseen. ff. vernick taroittanee laitteen olevan niklattu ja 20 saksanmarkan hintainen.

Pystyssä oleva teksti julistaa: yllättäviä joululahjoja!

Natron=Wärm=Apparat, elegantisti muotoillussa kantotaskussa naisille, vaunuihin, rautateille, reissä ja kirkoissa. 10 saksanmarkkaa.

Natron-aparaatit keittävät vettä minuuteissa, ja lämpiävät vuosien ajan ilman jälleentäyttöä.

Ilmaiset esitteet.

Eli kemialliset reaktiot synnytttävät lämpöä ja edellä mainitut natron-lämmittimet toimivat tällä periaatteella.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 700


« Vastaus #10 : Tammikuu 18, 2022, 20:35:06 »

Tämä vanhan kirjan Google-ote tuomitsee Carbon-Natron Ofenin vaarallisenpuoleiseksi siitä tehtyjen tutkimusten perusteella:
https://books.google.fi/books?id=tgE_AQAAMAAJ...q=Carbon%20Natron%20Kamin&f=false

// linkki fiksattu
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 19, 2022, 12:33:06 kirjoittanut Olli Keski-Rahkonen » tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« Vastaus #11 : Tammikuu 19, 2022, 11:38:43 »

Nuo aiemmin mainitsemani höyry- tai vesilämmityksellä jo vuoden 1885 tietojen mukaan varustetut vaunut olivat:
Hki-Hl-Pti
A1 vallasvaunu, 1860
A2 Keisarin vaunu, valm 1870,
A3 Keisarillisen junan ruokasalivaunu, valm 1870
A6 Keisarinnan vaunu, muunnettu 1876
B21 sisustettu käytettäväksi myös makuuvaununa, valm 1882
Tku-Tre-Hl
7007 keisarillisen junan salonkivaunu, valm 1875&76
7008 vallasvaunu, tarkastusvaunu, valm 1877

Kaikissa muissa oli V. 1885 tiedon mukaan höyry- (tai vesi-) lämmityksen lisäksi myös kamiina, paitsi vaunussa B21.

Pass. vagnar -kirjan mukaan vaunuissa oli ensimmäisenä kirjaan merkittynä lämmitystapana:
A1: carbon natron kamiinat
A2: höyry ja kamiina
A3: höyry ja kamiina
A6: höyry
B21: -
A7007/A7: höyry
A7008/A8: höyry

Tuo B21 vaikuttaa mielenkiintoiselta tässä höyrylämmityslistassa. Se oli Hgin knp:n rakentama 3-akselinen sivukäytävällinen osastovaunu, joka oli sisustettu siten, että sitä voitiin käyttää makuuvaununa.
Vuoden 1887 numeroinnissa se sai numeron 37, joka sillä pysyi vuosien 1897 ja 1901 numeroinneissa. Numerolla 37 se on myös Pass. vagnar -kirjassa, missä sen ensimmäisenä merkittynä lämmitysmuitona on moringin kamiina.
Vaunun kuvalaattapiirros on vuoden 1911 liikkuvan kaluston kuvastossa sivulla 34, kuva 117.
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1141


« Vastaus #12 : Tammikuu 19, 2022, 13:12:25 »

Kaikissa muissa oli V. 1885 tiedon mukaan höyry- (tai vesi-) lämmityksen lisäksi myös kamiina, paitsi vaunussa B21.

Jos vaunussa on höyrylämmitys, niin silloin siinä on myös vesilämmitys vai pitäisikö sanoa höyryyn perustuva vesikiertoinen lämmitys. Vaunussa on siis patteriverkosto, jossa kiertää vettä. Höyryn sisältämä lämpöenergia siirtyy patteriverkostoon lämmönvaihtimen kautta. Höyry ei siis ole kosketuksissa patteriverkoston veden kanssa. Asia on esitetty havainnollisesti kuvassa.

Jos vaunussa on vesilämmitys, niin lämpöenergian lähde voi olla myös kamiina. Kiinteistöissä sitä kutsuttaisiin keskuslämmityskattilaksi. Kaaviossa on kuvattu järjestelmä, jossa lämpöenergiaa saadaan vaunuun sekä/joko höyryllä että/tai kamiinalla. Tällainen vaunu voidaan liittää myös sellaiseen junaan, jossa tarjolla ei ole höyrylämmitystä, jolloin lämmönlähde on pelkästään kamiina.

Vuonna 1957 valmistuneessa kotitalossani oli aikoinaan samanlainen järjestelmä — "avoin paisuntajärjestelmä". Paisuntasäiliö oli talon ylimmässä kerroksessa. Säiliön vesi on kosketuksissa ilman kanssa — tästä määritelmä "avoin paisuntajärjestelmä". Paisuntasäiliön koko mitoitettiin sen mukaan, että vesimäärä antoi riittävän paineen patteriverkostoon. Jos vettä haihtui säiliöstä, voitiin sitä lisätä helposti. Vaunun järjestelmään vettä lisättiin katolta. Kotitalossani — kuten myös kaavion mukaisessa rautatievaunussa — vesi kiertää patteriverkostossa luonnollisen kierron perusteella, siis ilman kiertovesipumppua. Luonnollinen kierto syntyy veden lämpötilaerojen perusteella.

Nykyisin vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät ovat suljettuja, jolloin kalvopaisuntasäiliö ottaa vastaan veden tilavuudessa tapahtuvat muutokset ja ylläpitää patteriverkoston painetta. Veden kierto taas hoidetaan pumpulla.

tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« Vastaus #13 : Tammikuu 19, 2022, 13:48:37 »

VR 50-vuotishistoriikki kertoo (oma suomeenos):
Ensimmäisissä henkilövaunuissa, jotka varustettiin täydellisin höyrylämmitysjärjestelyin, juoksi yksinkertainen putkijohto vaunun lattian alla. Tämä yksinkertainen johto johti höyryn edelleen junan seuraavaan vaunuun, samanaikaisesti kun sivujohtojen kautta varustettiin vaunun kaikki patterit höyryllä.

Auroran sairaalan asuinrakennuksessa oli ainakin 1970-luvulla höyrylämmitys. Patterit pitivät mielenkiintoista meteliä.   
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Teppo Niemi
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2131


« Vastaus #14 : Tammikuu 19, 2022, 13:52:31 »

Kaikissa muissa oli V. 1885 tiedon mukaan höyry- (tai vesi-) lämmityksen lisäksi myös kamiina, paitsi vaunussa B21.

Jos vaunussa on höyrylämmitys, niin silloin siinä on myös vesilämmitys vai pitäisikö sanoa höyryyn perustuva vesikiertoinen lämmitys. Vaunussa on siis patteriverkosto, jossa kiertää vettä. Höyryn sisältämä lämpöenergia siirtyy patteriverkostoon lämmönvaihtimen kautta. Höyry ei siis ole kosketuksissa patteriverkoston veden kanssa. Asia on esitetty havainnollisesti kuvassa.


Onkohan asia ihan noin? Eli millainen järjestelmä on ollut esim E / Ek-vaunuissa 927 - 1016, sekä Ei vaunuissa 22107 - 22116 ollut Vaporin järjerstelmä.Entäpä  Ei -vaunuissa 22117 -22135 ollut Pintsch-järjestelmän höyrylämmitys? Entäpä Jokioisten rautatien matkustajavaunujen höyrylämmitys tai Ei vaunujen 22601 - 22641 höyrylämmitys. Viimeksi mainittujen vaunujen lämmityksestä on kokomuksia 1990-luvun alun museojunissa.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1141


« Vastaus #15 : Tammikuu 19, 2022, 14:00:39 »

Ei vesikiertoon perustuva lämmitysjärjestelmä ollut ainoa tapa hyödyntää höyryä (ilmaisin itseäni puuttellisesti). Kaaviokuva esittää ainoastaan periaatteen silloin, kun lämmönjakamiseen käytetään veteen perustuvaa lämmönjakomenetelmää. Kaavio on vasta vuodelta 1936 — kuten aikaisemmassa viestissäni totesin. Ilmeisesti osana hanketta, jonka tavoitteena oli parantaa vaunujen lämmitystä.

"Uusiin vaunuihin asetettiin niihin aikoihin milloin Pintsch- milloin Vapor-lämmityslaitteita sen mukaan, mikä kulloinkin tuli halvemmaksi. Mutta eivät nekään olleet tyydyttäviä. Valituksia tuli usein molemmista näistä järjestelmistä siinä suhteessa, että lämpö oli vaunuissa hyvin epätasaista, varsinkin makuuvaunuissa. Välistä oli jossain vaunussa liian kuuma, toisinaan taas kylmä. Toisinaan taas oli vaunun toinen pää kylmä, vaikka toisessa päässä oli sopiva lämpö.
Näin ollen tuli taas vesilämmityskysymys päiväjärjestykseen ja eri lämmitysjärjestelmien välinen kilpailu sai uutta virikettä sen johdosta, että kauppaan oli tullut kotimaassa tehtyjä valurautasia ja halpoja Narag-mallisia »Siro»-kattiloita.
Koska »Siro»-kattilat ovat vain polttoaineella lämmitettäviä, oli järjestettävä erillinen laite n. s. vastavirtakoje veden lämmittämiseksi höyryllä aluksi näiden kattilain yhteydessä Rh:n lämpöteknikon koneinsinööri Heikurin suunnitelman mukaan.
Tämän vastavirtakojeen käytäntöön ottamisen jälkeen voidaan sanoa, että vaunujen vesilämmitys on meillä lyönyt laudalta kilpailevat höyrylämmityslaitteet, sillä vesilämmitystä on viime aikoina ruvettu käyttämään yksinomaan ei vaan makuu- vaan myöskin päivävaunuissa."
tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« Vastaus #16 : Tammikuu 19, 2022, 14:04:56 »

Asiallinen täydennys. Edellinen kommentti oli perin kategorinen ja sellaisena harhauttava:
Jos vaunussa on höyrylämmitys, niin silloin siinä on myös vesilämmitys.

Nythän tarkoitus on selvitellä alkuaikojen höyrylämmitystä. Varsinanen tavoitteeni on saada selville noiden edellä luettelemieni varhaisimpien vallas- ym. vaunujen höyrylämmitystapa.
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« Vastaus #17 : Tammikuu 19, 2022, 14:08:03 »

Asiallinen täydennys. Edellinen kommentti oli perin kategorinen ja sellaisena harhauttava:
Jos vaunussa on höyrylämmitys, niin silloin siinä on myös vesilämmitys.

Nythän tarkoitus on selvitellä alkuaikojen höyrylämmitystä. Varsinanen tavoitteeni on saada selville noiden edellä luettelemieni varhaisimpien vallas- ym. vaunujen höyrylämmitystapa.

tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1141


« Vastaus #18 : Tammikuu 19, 2022, 14:09:02 »

Oma täydennyksesi 50-vuotis historiikista muuttaa asetelmaa. Tekstin perusteella saa sellaisen kuvan, että vaunun pattereihin todellakin johdettiin kuumaa höyryä ilman veden kaltaista välittäjäainetta. Tätä en tiennyt. Höyrylämmityksen etuina mm. mainitaan se, että putkistot eivät ole yhtä arkoja jäätymiselle kuin vesikiertoisessa järjestelmässä.

Ymmärrän myös sen, että 1930-luvun vesikiertoisiin järjestelmiin perustuva data ei ole relevanttia, kun tutkinnan kohteena on alkuaikojen vaunujen lämmitysjärjestelmät.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 19, 2022, 14:50:04 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Ilkka Hovi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 349


« Vastaus #19 : Tammikuu 20, 2022, 19:59:01 »

Entäpä maailmalla? Löysin  tämän pienen tekstin: "Höyrylämmitys (vaunujen) otettiin käyttöön USAssa vuonna 1881. Britaniassa kuumavesiastioita käytettiin 1800-luvun loppupuolelle asti. Höyrylämmitys otettiin käyttöön vaiheittain noin vuodesta 1890 alkaen."  Suomalaiset olivat aika hyvin mukana kehityksessä. (Mitenhän Saksassa ?)
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2450


« Vastaus #20 : Tammikuu 20, 2022, 22:05:26 »

Entäpä maailmalla? Löysin  tämän pienen tekstin: "Höyrylämmitys (vaunujen) otettiin käyttöön USAssa vuonna 1881. Britaniassa kuumavesiastioita käytettiin 1800-luvun loppupuolelle asti. Höyrylämmitys otettiin käyttöön vaiheittain noin vuodesta 1890 alkaen."  Suomalaiset olivat aika hyvin mukana kehityksessä. (Mitenhän Saksassa ?)
Saksassa höyrylämmitys otettiin käyttöön 1869 lähtien. Ensimmäisenä käyttöönottajana oli Bayerischen Staatsbahnen. Röll mainitsee, että yleensä höyryputki kulki vaununkehyksessä ja oli lämpöeristetty. Poikkeuksena mainitaan mm. Suomen Valtionrautateiden III luokan vaunut, joissa höyryputki oli vaunun sisätiloissa. Suomessa käytetyistä ratkaisuista näkyy olevan muitakin tekstiosia (Enzyklopädie ded Eisenbahnwesens 2. Auflage, Band 6, s. 170-186; 1914).
tallennettu
Jorma Rauhala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 795


« Vastaus #21 : Tammikuu 31, 2022, 22:38:41 »

Helsingin paikallisjunien kamiinalämmitys loppuu ja tilalle tulee höyrylämmitys. Kertoo sanomalehti "Työväenjärjestöjen Tiedonantaja" 22.10.1925. Uusia lämpöasemia Helsingin lisäksi tulossa: Malmi, Kerava, Grankulla ja Kirkkonummi.


* Työväenjärjestöjen Tiedonantaja 22101925.JPG (101.74 kilotavua, 460x631 - tarkasteltu 59 kertaa.)
tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 898


« Vastaus #22 : Helmikuu 01, 2022, 08:19:29 »

Matkustajavaunujen höyrylämmitys alkoi siis huomattavasti myöhemmin kuin vallasvaunujen höyry- tai vesilämmitys, joka oli käytössä ainakin jo vuonna 1885. Kaipa vielä jostakin löytyy sekin tieto, millainen lämmitys niissä oli.

Mutta tavallisen kaluston höyrylämmitys alkoi siis rantaradalla, jonka vaunuihin lämpöä antoi Helsingin lämpökeskus. Minun on kuitenkin vaikea hahmottaa, miten paikallaan oleva lämpöasema antaa lämpöä höyrylämmitteisiin vaunuihin; höyry jäähtyy äkkiä.  Vai lämmitettiinkö vaunut Helsingissä valmiiksi lämpimiksi ja niiden lämpöä ylläpidettiin sitten matkan aikana muin keinoin, esim. vaunujen omin kattiloin?

Seuraavana oli siis vuorossa Helsingin paikallisliikenne, jossa aluksi lämmitys veuturihöyryllä.

Ja viimesenä päärata, jossa sama systeemi kuin rantaradalla.
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Teppo Niemi
Käyttäjä
Paikalla

Viestejä: 2131


« Vastaus #23 : Helmikuu 01, 2022, 08:42:24 »

Matkustajavaunujen höyrylämmitys alkoi siis huomattavasti myöhemmin kuin vallasvaunujen höyry- tai vesilämmitys, joka oli käytössä ainakin jo vuonna 1885. Kaipa vielä jostakin löytyy sekin tieto, millainen lämmitys niissä oli.

Mutta tavallisen kaluston höyrylämmitys alkoi siis rantaradalla, jonka vaunuihin lämpöä antoi Helsingin lämpökeskus. Minun on kuitenkin vaikea hahmottaa, miten paikallaan oleva lämpöasema antaa lämpöä höyrylämmitteisiin vaunuihin; höyry jäähtyy äkkiä.  Vai lämmitettiinkö vaunut Helsingissä valmiiksi lämpimiksi ja niiden lämpöä ylläpidettiin sitten matkan aikana muin keinoin, esim. vaunujen omin kattiloin?

Seuraavana oli siis vuorossa Helsingin paikallisliikenne, jossa aluksi lämmitys veuturihöyryllä.

Ja viimesenä päärata, jossa sama systeemi kuin rantaradalla.

Ihan kuten vielä ihan 1980-luvun alussakin Ilmalan ratapihalla hoidettiin puukoristen vaunujen seisontalämmitystä. Varikolla oli mm. viuhkan raiteilla höytyposteja, joista syötettiin lämpökeskuksen Clayttonien tuottamaa höyryä junarunkijen lämmitykseen. Sinä aikana kun vaunuhuolto toimi Töölön ratapihalla, tuo oli käytännössä ainoa tapa pitää vaunuja lämpimänä. Olihan Helsingissä raiteilla 1u - 3u sähköjunaliikenteen alkaessakin höytylämmitysmahdollisuus. Taitaapa harrastajilla olla jopa kuvia sähköradan vihkiäisten ajoilta raiteella  1u olevaista paikallisjunavaunuista jotka olivat kytketty höytylinjaan.

Ja aikoinaan aikataulukirjan A-osassa oli luettelo liikennepaikoista, joilla oli höyrylämmitysraiteita. Rantaradalla tällaisia olivat ainakin Kirkkonummi ja Karjaa.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 700


« Vastaus #24 : Helmikuu 01, 2022, 09:01:47 »

Tässä esimerkki Tampereelta. Kovalla pakkasella ei varikon höyrykattilan höyryä ollut riittävästi.
Siksi otettiin lämmitysveturi avuksi, tässä 777 :
http://vaunut.org/kuva/97925?kv=1961&kv2=1969&paik=Tampere&tag0=0%7CHv2%7C777
tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Milloin alkoi matkustajavaunujen höyrylämmitys?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina