Resiina-keskustelu

Hyvin alkaa tämä talvi VR:llä - lumipyry ja P273 pääsee puoli tuntia myöhässä matkaan, syynä "sääolosuhteet". Eikö viime talvesta opittu mitään?

Onhan siitä jotain opittu, kun ei lähdetä Helsingistä jopa viittä tuntia myöhässä - täydellisyyteen ei kuitenkaan ole vielä päästy... http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1962252

Haasteellinen yö ja aamu edessä, eikä se ole tulossa yllätyksenä kenellekään - paitsi ehkä lehdistölle...

Tuorein säähavainto: 23.11.2010 23:00 Suomen aikaa
Lämpötila -2,7 °C; kosteus 92 %; kastepiste -3,9 °C; koillistuulta 6 m/s; puuska 13 m/s; paine 1001,9 hPa; tunnin sadekertymä 0,2 mm; lumensyvyys 12 cm; melkein pilvistä (7/8); näkyvyys 2 km.

Kuuleman mukaan (TV-uutiset) on varauduttu lumen tuloon lisäämällä harjamiehiä (Hki, Ilr), mutta kova tuuli (oikea suunta) lumen kera saattaa silti luoda ongelmia aamun liikenteeseen. Mutta kuinka on kaluston laita? Maanataina ma 22.11. seurailin Riihimäellä Sm4-runkojen kytkentä-ongelmia (ei taida olla kovinkaan harvinaisia?), runko odotteli Tampereelta saapuvaa yksikköä, joka saapui aikataulun mukaan. Jo "yhteenajossa" taisi olla jotain harmia ja vielä klo 13;56 (lähtöaika 13;52) juna seisoi lähtöraiteella - lopulta R-juna Helsinkiin olikin peruttu "kulkutietojen mukaan". Onkohan juna-yksiköiden jäätuurat teroitettu ja asetettu paikoilleen, jotta voitaisiin vähentää "ovi-vikoja"? Ainakin Sm1/-2 junat keräsivät sopivissa olosuhteissa jäätä alimmalle askelmalle ja näin estivät ovien sulkeutumisen. Onkohan jäiden poistoa edes neuvottu nykyiselle junahenkilökunnalle? Taitaa nykyajan nuoriso olla liian kiireistä, viimehetkellä rynnätään junaan kahvimuki kourassa ja luotetaan, että juna on lähtövalmis ilman minkäänlaista tarkistusta.

jos oikein hyvä tuuri sattuu, niin saattaa vaikka kaalihäkki hajota ylivieskaan kaiken muun hyvän lisäksi :)

Viimeisin tieto kertoo, että P273 on jatkanut matkaa Kokkolasta 6 minuuttia myöhässä.

Lähiliikenne näyttää tämän hetken tietojen mukaan aamun ensimmäisten vuorojen kulkevan aikataulujen mukaisesti, mutta keli Helsingissä on sellainen, että tänään "ollaan otsikoissa" todennäköisesti - hyvässä tai pahassa... Täytyy tästä lähteä antamaan oma panoksensa peliin - all in  ;)

Tuorein säähavainto (Helsinki Kaisaniemi): 24.11.2010 5:20 Suomen aikaa
Lämpötila -2,9 °C; kosteus 96 %; kastepiste -3,5 °C; koillistuulta 6 m/s; puuska 12 m/s; paine 999,0 hPa; tunnin sadekertymä 0,5 mm (5:00); lumensyvyys 13 cm; pilvistä (8/8); näkyvyys 1 km.

Kommentti: Tutkakuvan ennusteen mukaan kello 7 on Helsingin yllä kohtalaista lumisadetta ja kun tuota tuultakin on 6-12 m/s, niin ei hyvältä näytä... Varatkaa ihmeessä aikaa ja lähtekää vähintään edellisellä vuorolla liikenteeseen.

Liikennesää pääteillä (yhteistyössä Liikenneviraston kanssa)
Ajokeli on huono tai muuttuu huonoksi maan eteläosassa sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Savon maakunnissa lumisateen sekä pöllyävän lumen vuoksi. Muualla maassa vallitsee normaali ajokeli.

Lähde: VR junien kulkutiedot www.vr.fi, www.fmi.fi (Ilmatieteenlaitos) ja omat silmät.

Radiouutiset klo 9.30: Aamun lähiliikenteessä on jouduttu perumaan viisi vuoroa, muuten junat ovat kulkeneet osapuilleen aikataulussa. Kaukojunat ovat aikataulussa. Toistaiseksi minusta erinomainen suoritus!

Hyvä neuvo, Lari! Varasin tänäaamuna 10 minuuttia normaalia enemmän aikaa pihan lakaisuun lumesta. Päivittäinen työmatkani on tarkalleen 11 metriä, kynnykseltä kynnykselle.

Varatkaa ihmiset ajan lisäksi myös malttia sielä liikenteessä. Jos junat ovat myöhässä kelin vuoksi, ei silloin ole hääviä tienpäälläkään.

Iltalehti tietää nyt kertoa, että "Helsingin asetinlaitevika meni Käpylän kohdalla hajonneen junan vuoksi jumiin." ;D

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112412753853_uu.shtml

Luulisi että homma toimii hyvin kun vika menee jumiin. Tuollaisia kirjoitusvirheitä sattuu kiireessä kun homma toimii kuin kansanedustajalla: Vaikka ajatus katkeaa, niin puhe ei.

Tällä hetkellä näyttää siltä että kaukojunat ovat myöhässä n. 20 - 50 minuuttia. Helsingistä kaukojunat ovat pääasiassa lähteneet omien havaintojeni mukaan myöhässä n. 20-40 minuuttia. Ilmalassako on edelleen ongelmia noiden junarunkojen kanssa? Tietenkin lunta tulee koko ajan lisää, joka vaikeuttaa junien kulkua, sehän on selvää.

"Laite on vanhanaikainen, joten se on altis häiriöille." Siemens SpDrS 60-VR -tyyppinen releasetinlaite lienee tässäkin kyseessä. Releasetinlaite voi olla vanhanaikainen, mutta väittäisin sen jopa olevan luotettavampi. Luotettavuusongelmien takiahan esim. Banverket on vaihtanut nykyaikaisia tietokoneasetinlaitteita takaisin releasetinlaitteeseen. Asiasta täysin tietämätön henkilä antaa asiantuntijalausunnon. No, voiko IL:n toimittajilta odottaakaan parempaa...

"Laitetta tarvitaan junien lähettämiseen asemalta." Sisältyy siihen paljon muutakin. Parempi kuvaus ihan kansankin ymmärrettävällä kielellä voisi olla ehkä "Laitetta tarvitaan varmistamaan junille esteetön kulkutie."

Laitoin lauseen edelliseen viestiini lähinnä siksi, että se kuulosti niin huvittavalta. Vakavasti puhuen, Iltalehden artikkelistahan en ainakaan minä pystynyt saamaan selkeää kuvaa siitä, mitä oli tapahtunut, vaan paljon joutui arvailemaan.

Ensinnäkään en näe miten asetinlaitteen jumiin meneminen ja junan hajoaminen voisivat olla syy-seuraus-suhteessa toisiinsa. Jos releasetinlaite päättää mennä jumiin, se tekee sen varmaan tietyn releen naksahtaessa, riippumatta siitä, hajoaako naksahduksen aiheuttanut juna vai ei!? Selvää on, että juna oli hajonnut. Tästä aiheutuu ihan sellaisenaan fyysinen tukos ainakin yhdelle raiteelle riippumatta siitä, minkälaiset turvalaitejärjestelmät rataosalla on. Junan hajotessa sopivasti vaihteiden päälle se voi fyysisesti estää useammankin raiteen liikenteen. Jos kyse oli pelkästään näistä seikoista, en ymmärrä ollenkaan, miksi asetinlaite piti sotkea artikkeliin mukaan. Jos sen sijaan kyse oli siitä, että tukoksena oleva juna esti yhteisten vaihde-eristysten vuoksi myös sellaisten kulkuteiden liikennettä, millä ei ollut fyysistä estettä, niin asia tosiaan liittyy releasetinlaitteeseen, mutta asetinlaite sinänsä ei ole jumissa. Olisikohan tämä nyt sitten ollut asioiden todellinen laita, jolloin toimittaja varsin ymmärrettävästi on voinut olla pää pyörällä. Jos toisaalta asetinlaite todella oli mennyt jumiin, viestintä lienee täysin epäonnistunut, sillä tämä jumiutuminen ja junan hajoaminen ovat siis todennäköisesti kaksi toisistaan riippumatonta asiaa.

Ymmärrän mitä Aalto tarkoittaa viestinsä ensimmäisessä kappaleessa ja olen täysin samaa mieltä. Itse asiassahan juurikin uudenaikaisemmat laitteet ovat yleensä vanhanaikaisia enemmän alttiita toimintahäiriöille, kuten moneen kertaan ja monissa laitteissa on nähty. Kuitenkin, ennen kuin tuomitsemme tässä tapauksessa vääräksi väitteen, että uudenaikaisemman laitteen kanssa asiat olisivat sujuneet paremmin, meidän pitäisi oikeasti tietää, oliko asetinlaitevikaa vai ei. Nythän jos asetinlaitevikaa ei ollut, puhe vanhanaikaisuudesta voi viitata esim turhan laajoihin raide-eristyksiin, mikä voi hyvin pitääkin paikkaansa ja olla uudenaikaisemmissa paremmin.

Tiedotuspuoli taitaa vähän tökkiä, ainakin näin alkutalvesta. Siskoni lähti Suomalaisen barokkiorkeriryhmän kanssa kiertueelle Kajaaniin ym IC77:llä. Junan lähtöaika tuli ja meni. VR ei tiedottanut mitään. Pian lähtöajan mentyä junan tiedot hävisivät sekä ilmoitustaululta että laiturinäytöltä. Tuli ennenaikainen paniikki, että juna on peruttu, mutta "mitä tehdä"-pohdintojen kesken vaunut tulivat lähtölaiturille. Taas tuli paljon pisteitä junamatkoille, mutta etumerkki taisi olla negatiivinen. Nyt juna seisoo Kouvolassa, kun siellä ei ole harjamiehiä vaihteissa. Pistesaldo kasvaa...

Juuri Helsingin asemalta palanneena totean, että kaikki näyttötaulussa olevat ensimmäiset 7 junaa saapuvat arvioiden mukaan n. 10-60+ min myöhässä. Lähdöt ajoissa, vain yhden junan kohdalla oli jokusen minuutin myöhästyminen. Lähijunapuoli pelasi taulun mukaan lähes kokonaan aikataulussa. En seurannut itse liikennettä, oletan taulun tietävän. Ihmisiä palloili kuitenkin tavallista enemmän hallissa ja ilma oli kosteiden vaatteiden ummehduttama. Iskelmäradion uutisia klo 16 aikaan kuunnellessa annettiin huomattavan paljon tuota tilannetta negatiivisempi kuva, ellei tilanne sitten ole petraantunut parissa tunnissa.

Jotenkin aavistelen, että ylempänä mainittu toimittajan suulla ilmaistu "epäluotettava vanha asetinlaite" on otettu jonkun rautatietyöntekijän haastattelusta. Tuskin toimittaja itse keksii että laite on vanha ja epäluotettava. Toimittajilta ei voi eikä tarvikaan olettaa kovin tarkkaa yksityiskohtaista tietoa asetinlaitetekniikasta mielestäni, kuten ei äärimmäistä detaljitietoa miltään muultakaan elämän alueelta, muuten itse jutun pointti hukkuu.

Ongelmia tiedotuksen kanssa oli Helsingissä myös mm. junan Ic 111 ja Ic11 osalta. Ic 111 Kouvolaan myöhästyi lähdössä 45 minuttia, kuulutukset eivät kuuluneet asemahallin etuosaan eikä laiturikatokseen. Laiturinäyttöön myöhästyminen ilmestyi perinteisesti muutaman minuutin viiveellä noin viisi minuuttia kerrallaan. Näyttöön ehti lopulta tulla myös tuntia myöhemmin lähtevä Ic11 junan tiedot, jolloin tuon junan matkustajat lähtivät rynnimään kohden Ic111:sta.

Tälläiset tiedotusmoat ovat mielestäni korjattavissa lumipyryistä huolimatta laitteiden testauksella, sekä tarvittaessa riittävällä määrällä asiantuntevaa henkilökuntaa laiturialuella. Kaikki ymmärtävät että tällä kelillä myöhästymisiä tulee kaikessa liikenteessä, mutta tiedotuspuoli olisi vihdoin saatava kuntoon!

Tässä tapauksessa kuitenkin - harvinaista kyllä - toimittaja on syystä tai toisesta osunut oikeaan. Helsingin asetinlaite kun aivan oikeasti on vanha ja epäluotettava.

Muistatko mitä VR lupasi?
Viime talven junakaaos muistui tänään mieleen, kun junat myöhästelivät Etelä-Suomessa. Muistatko vielä, mitä VR lupasi?

Näin VR lupasi lokakuussa:

1. Kaluston kunnossapito tehostuu

Kaluston kunnossapitoa tehostetaan ennen talvikautta. Erityyppiselle kalustolle on suunniteltu talvihuoltoja, jotka ajoittuvat loka-marraskuulle. Muut kaluston laajat huollot suunnitellaan talvikauden ulkopuolelle, jotta konepajoilta vapautuisi tarvittaessa enemmän kapasiteettia. Kunnossapito on tilannut myös viime vuotta enemmän kaluston varaosia varastoon.

2. Ratapihojen puhdistus nopeutuu

Viime talven kokemusten pohjalta VR-konserni ja Liikennevirasto ovat yhteistyössä päivittäneet muun muassa ratapihojen lumisuunnitelmat. Esimerkiksi lumen nopeaa poistamista ratapihoilta parannetaan. Kriittisimmät yksittäiset kohdat ovat Helsingin ja Ilmalan ratapihat, joiden häiriöt heijastuvat koko Suomeen.

3. Kaluston sulatus nopeutuu

VR on investoinut noin 1,3 miljoonaa euroa kaluston glykolisulatuslaitteisiin, jotka nopeuttavat kalustoon kertyneen jään ja lumen sulatusta ja poistoa.

4. Ennakoivat liikennesuunnitelmat

Viime talven oppien pohjalta VR on laatinut useita poikkeavia liikennesuunnitelmia häiriötilanteita varten. Viime talvena esimerkiksi lähiliikenteen junavuoroja supistettiin jonkun verran, jotta liikenteen sujuvuus ja tiedonkulku matkustajille voitiin taata myös haasteellisimmilla keleillä.

5. Yhteistyötä asiakasviestinnässä

Sisäistä tiedonkulkua ja asiakastiedotusta poikkeustilanteissa parannetaan pitkällä tähtäimellä viime talven oppien perusteella. Liikennevirasto vastaa asiakastiedottamisesta asemilla, VR puolestaan junissa ja omissa kanavissaan. Liikennevirasto ja VR ovat lisänneet tiedonkulkua keskenään.

Mitä ihmeen pelleilyä tämä nyt on? Höpöti höpöti höpö. Se, joka liikennöi, vastaa omasta tiedottamisestaan omille asiakkailleen niin ennen matkaa, asemilla kuin junissa. Piste. Periaate, jossa "Kukaan ei vastaa mistään omasta puolestaan eikä tiedä mistään muustakaan mitään" kuuluu kyllä johonkin muuhun ryhmään kuin asiakaspalvelu. Vastuunjako ja säästötoimet on Suomessa kohdistettu niin hullusti, että meikäläinenkin, joka ei koskaan kiroile, saa kyllä nieleksiä ärräpäitä. Käykää edes joskus Ruotsissa, se maksaa vähemmän kuin menetetyt asiakkaat.

Ei junat toimi oiken hyvin Ruotsissakaan.
Näin olen ymmärtänyt kun olen luket postvagnen.com (http://postvagnen.com).

Tämä "Ruotsissa kaikki on niin paljon paremmin" nyt tuntuu olevan vain sellainen vorgin ainainen löpinä... Onhan se ruoho aina aidan takana vihreämpää ja leipäkin maistuu leivälle jne jne jne... Eiköhän meillä ole kuitenkin loppupeleissä molemmissa maissa melkoisen hyvät oltavat..? Liikenne perustuu turvallisuuteen ja mikäli turvallisuutta ei ole mahdollista saavuttaa ilman tinkimistä, niin tinkiminen tapahtuu täsmällisyydestä - ei turvallisuudesta.

1. Talvi ei alkanut hyvin.
2. Helsingin ratapihaa asetinlaite on vanha ja epäluotettava
- asetinlaite on ollut rikki keväästä asti monelta osin, mm. automatiikka ei toimi, kukaan - huom., kukaan ei tiedä miten se korjattaisiin ja ne viat jotka osattaisiin korjata, varasosia ei ole, missään.
3. Miku- eli tämä uusi kuulutusjärjestelmä ei käyttäjiensä kannalta toimi näin suurella junatiheydellä kuten pitäisi. Käyttäjät ovat kolme (3) vuotta saada korjauksia ohjelmaan, mutta viraston kanta on ollut se, ettei niitä tarvita ja jos ongelmia ilmenee, vika on käyttäjissä.
4. Laitureiden informaatiot ovat todellakin, kuten myös muu ratainfra (ohjausjärjestelmineen, raiteineen jne.), viraston vastuulla - se miten operaattori viraston ja em. järjestelmien kanssa kykenee keskustelemaan, on toinen asia.
5. Em. ongelmat ohjausjärjestelmissä aiheuttavat todella suuren turvallisuusriskin (taas kuukausiksi) työllistäessään käyttäjänsä äärimmilleen pitkäaikaisesti ja sillä, että aivan liian usein turvajärjestelmät joudutaan asetinlaitteiden vikojen vuoksi ohittamaan.
6. Kysykää vain, kohta vuotaa VR kuin seula eri medioihin.

Pitää täysin paikkansa, etteivät junat aina toimi Ruotsissakaan. Taisin viime talvena olla aika kiukkuinen, kun ratoja ei aurattu aurakaluston ja niiden kuljettajien puutteessa. Nytkin uusi hallitus vähensi olisko ollut 170milj. ratojen kunnossapidosta, mikä uhkaa sulkea joitain ratoja ja hiljentää vauhtia jossain muualla. Sen sijaan ei kyllä koskaan ole ollut epäselvää kuka vastaa tiedottamisesta minun kännykkääni, jos sellaisen junan kulussa on ongelmia, mihin minulla on lippu. Sitä en tiedä, tuleeko tiedotus "vinkuintiasta", mulla kyllä sen lähettäjä aina ilmoittaa itsensä junaoperaattoriksi, ei joksikin muuksi jonka laitteiden kautta tieto kulkee (esim Tele2 tai Telia). Ruotsalaiset kyllä odottavat selvästi parempaa palvelua kuin suomalaiset ja ovat paljon herkempiä valittamaan huonosta palvelusta. Suomalaiset tuntuvat edelleen hyväksyvän tsaarinaikaisen "siihen on tyytyminen mitä ylhäältä annetaan"-toiminnan.

Tämän listan muisti myös Keltainen Lehdistö:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112412758359_uu.shtml

Mutta omien kokemusteni mukaan ainakin I- ja K-junat ovat pysyneet hyvin aikataulussaan - ainakin aamuruuhkan aikana. Tänä aamuna käyttämäni I-juna oli 5 min myöhässä, mikä on tälle talvelle omakohtainen "ennätykseni".

Eihän tuo Helsinkiin saapuvien kaukojunien lista junien kulkutiedot-kohdassa ole kovin imarteleva  :'(

Yhdestätoista junasta kahdeksan perässä mainitaan "Katso junan tiedot", joka tarkoittaa junan olevan myöhässä. Syyt ovat liiankin tuttuja "häiriö liikenteenohjausjärjestelmässä" (S46 Ol-Yv +26min), muu liikenne (useilla +3-10min), vaihtoyhteyden odotus (useilla +3-10min), ratatyöt (IC2 128 +5min) Kut-Slo jne jne jne...

Eilinen päivä poikkeustilanneviestinnän perusteella oli haasteellinen lumiongelmien (Ilmalan ratapiha) ja kalusto- sekä henkilöstökiertojen vuoksi. Toki pari yksittäistä teknistä vikaakin oli... Tosin ei nyt ensimmäisten pakkasten jälkeen kaluston vielä pitäisikään hyytyä, vaan pidempi kestoisen jakson osuessa kohdalle ongelmia tulee jälleen varmasti yli 30-vuotiaan kaluston kanssa... Se mikä eilen tuli myös havaittua oli, että myös asiakkaiden oma toiminta edesauttaa ongelmian syntymistä... Kääntymisasemilla viimeinen oven käyttäjä ei sulje sivuovea perässään, vaan jättää sen auki... Tämä aiheuttaa tietenkin lämpöenergian karkaamista harakoille ja ovien paineilmalaitteet saavat kylmää sekä rappuset lämmintä, joka taas aiheuttaa lumen ja jään kerääntymistä niille... Toki laitteiden pitäisi olla sellaisia, että tällainen toiminta ei olisi mahdollista (automaattiovet), mutta tuskin tulemme sellaisia näkemään Sm1/2-kalustossa eli oven sulkeminen perässä on helpoin keino. Pääteasemilla junahenkilökunnan tulisi ehdottomasti muistaa sulkea ovet asiakkaiden poistuttua junasta samasta syystä.

Kommentit julkisuudessa viestillä "talvi ilman ongelmia" ovat olleet erittäin rohkeita, ehkä jopa liiankin. Tilanne on kuitenkin sellainen, että niin kauan kuin Helsingin ja Ilmalan ratapihat eivät ole katettuja, tulee ongelmia riittämään tuiskuavan lumen kanssa. Eilen omalla työvuorolla tuli erittäin tutuksi tuo lumityyppi, joka tulee pienestäkin raosta sisään ja pienessä hetkessä kaikki paikat ovat lumisia - ellei niihin keksi ratkaisua. Eilen tuo ratkaisun hinta oli 5,70 ruplaa (noin 20 senttiä), jonka jälkeen kansainvälisessä pikajunassa ei lumesta ollut enää ongelmaa...

Viimeisenä kommenttina tällä kertaa: Huomioikaa, että pikajuna 32 Moskovasta on jälleen saapunut aikataulun mukaisesti Suomen puolelle... Rajan tuolla puolella harjat heiluivat eilen sellaista tahtia, että sitä oli ilo katsella.

Kun nokka irtoo, pylly onkin jo hangessa. Myös Ameriikan mantereella moni asia on rautateillä paremmin kuin Suomessa, mutta ei sentään ihan kaikki. Liittovaltiossa ei ole ollut vuosikymmeniin yhtenäistä, pitkän tähtäimen liikennepolitiikkaa - kokonaisuutta ei hallitse kukaan. Liikennöitsijöiden omistama rataverkko on erittäin vaihtelevassa kunnossa, vain pieni osa rataosuuksista mahdollistaa sadan mailin tuntinopeudet. Pitkilläkin osuuksilla sn on vain 10 mailia! Junakulunvalvonnan (Positive Train Control, PTC) pelkkään suunnitteluun on kulutettu jo 20 vuotta aikaa. Sillä aikaa junat jatkavat säännöllistä kolaroimistaan.
Amtrak joutuu hoitamaan matkustajaliikennettä romukalustolla ilman reserviä, uusimmat vaunut alkavat olla 20 vuoden iässä. Liittovaltiolla ei ole rahaa vaunuhankintoihin kun nyt koko vaunusto pitäisi uusia. Pääsääntöisesti matkustajajunien prioriteetti on aina alhaisempi kuin tavarajunilla, joten pitkän matkan junat ovat käytännössä aina myöhässä.
Presidentti Obama on sentään löytänyt budjetista muutaman miljardin uusiin "suurnopeusratoihin" (sn 100 mailia), mutta niistä ei ole paljon hyötyä, jos Obaman kauden jälkeen puikkoihin istuu republikaani Texasista.

Junaturvallisuus on jäänyt koko suomalaisessa julkisessa keskustelussa, täällä Vorgissakin, aivan pimentoon. Asiahan on juuri niinkuin Lari kirjoittaa, Suomen rautateillä tingitään mieluummin täsmällisyydestä kuin turvallisuudesta. Mietitäänpä, milloin viimeksi Suomessa on tapahtunut vakava kahden junan yhteenajo?

Täsmällisyys- ja turvallisuustilastot pitäisi tosiaan muistaa pistää joskus rinnakkain, kun otetaan puheeksi kuinka hirveää tämä Suomen junaliikenne on... Täsmällisyydestä on puhuttu jo aivan tarpeeksi, joten tässä turvallisuuden faktatietoa http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenteentilastot, http://www.onnettomuustutkinta.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;%20filename=2002-2010%20fi.pdf&SSURIsscontext=Satellite%20Server&blobwhere=1284991380633&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf.

Tutkintaselostukset tapahtumista ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa ja itsellä on ainakin tapana tutustua niihin ammattitaidon kehittämismielessä. Lukemalla mitä on tapahtunut, miten on toimittu ja miten suositellaan toimimaan, ovat asioita joista jokainen voi ottaa opiksi toimintamallia miettiessään onnettomuustilanteessa.
http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne

Viimeisin A-tutkimus eli suuronnettomuus tapahtui Jyväskylässä 6.3.1998
http://www.onnettomuustutkinta.fi/Etusivu/Tutkintaselostukset/Raideliikenne/Raideliikenne1998

Ja joku virasto taisi luvata aloittaa esiselvityksen suunnitelmasta, jotta myös ratojen lumenpoistoon
ryhdyttäisiin hieman aikaisemmin.

Tähän mennessä ainakaan Rantaradalla ei ole aurauskalustoja näkynyt, ja junien pohjat,
letkut yms. yltävät jo lumeen saakka. Eikös edellistalven jälkeen laadittu virallinen
meriselitysdokumentti todennut, että myös ratojen aurauksella vähennettäisiin kaluston
rikkimenemisriskiä ja kaluston sulatustarvetta?


Teemu (tm)

Ottamatta kantaa yhteenkään tämän aiheen kommenttiin, kummastelen sitä, että suomalaiset eivä tiedä, että talvella sataa usein lunta joka vaikeuttaa jokseenkin kaikkea liikennettä.

Yleisraadio lähestyi aihetta luullakseni vorg-raatia miellyttävällä tavalla tiistain Puoli seitsemän -ohjelmassa, kohdasta 12.50 eteenpäin: http://areena.yle.fi/video/1471065 Suosittelen!  :)

Jyväskylässä oli toki kyseessä vakava 10 henkeä vaatinut onnettomuus, muttei kahden junan välinen. Edellinen kahden junan välinen kuolonuhrin vaatinut onnettomuus Suomessa on tainnut tapahtua vuonna 1974, jolloin Keravalla N-juna ja Dr13-vetoinen tavarajuna ajoivat yhteen. Korjaus: Vuonna 1977 tapahtui Mommilassa kahden junan törmäys, jossa muistaakseni veturinkuljettaja kuoli.

HS: Lumi lyhentää ja hidastaa junia

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/lumi_lyhentaa_ja_hidastaa_junia/


Muuten tällä hetkellä perjantain aamuliikenne näyttää sujuvan hyvin. Kaukoliikenteessä Helsingissä pieniä viivästyksiä, mutta puhutaan parista minuutista ja lähiliikenteessä ainoastaan kello 6.00 Karjaalta lähtenyt Y-juna Helsinkiin yli 10 min myöhässä Karjaa-Kirkkonummi välin sääolosuhteista johtuen.

Niin paljon kuin matkustajat purnaavat täällä Helsingin seudulla junien myöhästelystä, niin on hyvä miettiä että onkos vastaavasti matkustajien toiminta aina niin täydellistä? Lähes joka aamu tulee todistettua tilannetta, jossa matkustajat juoksevat jo lähdössä olevaan junaan, joka tietenkin odottaa näitä mattimyöhäisiä. Ja niinpä joskus myöhästytään aikataulun mukaisesta lähtöajasta kyseiseltä asemalta. Seuraavalla asemalla mahdollisesti sama juttu edessä...
Ja selvyyden vuoksi: tätä tapahtuu sellaisillakin asemilla, joilta kulkee junia ruuhka-aikaan 12  / suunta tunnissa. Seuraavaa junaa ei siis välttämättä joutuisi odottamaan kovinkaan kauan.

Myös ainakin Tikkurilan asemalla tulee varsin usein todistettua tilannetta, jossa lähtöään odottavalla I-junalla on ovet sepposen selällään näin pakkaskeleilläkin. Onko se niin vaikeaa painaa sitä "sulje" nappia sen jälkeen, kun on kiivennyt junan kyytiin? Kotioloissa ehkä jopa mietitään, syntyykö lämpöhukkaa kun pidetään ovia auki talvipakkasillakin...;)

Kun lainataan tekstiä jostakin, on vähintäänkin kohtuullista kertoa tiedolle lähde. Tässä tapauksessa koko Juhan viesti on suora sitaatti Iltalehden artikkelista: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112412758359_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010112412758359_uu.shtml)

Mutta poikkeustilanteiden hallinta on se mikä "meillä" tökkii..Informaatiota ei saada asiakkaalle. Turvallisuuteen tällä ei ole merkitystä. Kyse on asenteesta.

Omakohtainen matkustuskokemus perjantaina kello 16 jälkeen Oulunkylästä Helsinkiin (kiskon katkeaminen Hki-Psl välillä):

Saavuin Oulunkylän asemalle kävellen pohjoisen suunnasta. Ehdin nähdä kaksi lähijunaa matkalla asemalle, mutta junan perään ei lähdetä juoksemaan. Molemmat menivät noin 5 min välein (I- ja K-junat). K-juna jäi kuitenkin seisomaan muutamaksi minuutiksi asemalle, jota lähestyin rauhallisesti kävellen - arvasin, että jotain on pielessä.

K-juna lähti noin kello 16:15 ja olin asemalla pari minuuttia myöhemmin. Informaationäytöt osoittivat seuraavien junien olevan aikataulustaan 3-5 min myöhässä molempiin suuntiin. Pienen hetken odoteltuani kuulin ensin automaattikuulutukset myöhässä kulkevasta I-junasta Tikkurilaan (lähtö 16:20, arvioitu lähtöaika 16:24) ja K-junasta Helsinkiin (arvioitu lähtöaika 16:38). Ihmetytti tuo K-junan myöhästymisen suuruus, koska Pukinmäen kohdalla pystyi näkemään jo etelään saapumassa olevan lähijunan. Laiturinäytössä luki I Helsinki 16:20 -> 16:24.

Ennen I-junan saapumista tuli vielä Helsingin liikenteenohjauskeskuksen informaatiovastaavan tiedotus "Junaliikenne myöhästelee ohjausjärjestelmän vian vuoksi, pahoittelemme häiriötä" kahdesti.

Tuon seitsemän minuutin aikana, jonka vietin Oulunkylän asemalla kolmen minuutin sijasta sain siis tietoa asiasta:

- infomonitoreista (tieto piti paikkaansa eli 16:20 I-juna Helsinkiin saapui ja lähti 16:24)
- laiturinäytöistä
- automaattikuulutus (suomeksi, ruotsiksi, englanniksi) tosin K-junan tilanteesta, ei I-junasta.
- henkilökohtainen yleistiedotus tilanteen syystä (suomeksi)

Matkan aikana juna pysähtyi muutamiksi sekunneiksi Pasila V-asetinlaitteen kohdalla odottamaan kulkutien vapautumista ja Helsinginkadun sillan kohdalle kolmeksi minuutiksi. Näissä tapauksissa jälkimmäisen aikana kuljettaja tiedotti asiasta "Hyvät matkustajat, odotamme hetken tuloraiteen vapautumista" kuulutuksella.

Toisin sanoen, tässä tapauksessa voisin sanoa poikkeustilanteessa tiedottamisen olleen erinomaisella tasolla.

Kun tilannetta seuraa oman työskentelyn, matkustajan ominaisuudessa matkustaessaan ja rautatieharrastajana niin kyllä minä ainakin näen tilanteessa huomattavaa parantumista viimeisten vuosien kuluessa. Kriittisyyttä pitää tietenkin olla, mutta esimerkkitapauksessani parantamisen varaa olisi ollut ainoastaan, jos asemalla olisi joku ollut antamassa henkilökohtaisen kirjallisen tiedotteen asiasta käteen ja samalla kupin lämmintä juotavaa...

Haluan uskoa myös siihen, että kyllä sitä tietoa on tarjolla mikäli sitä haluaa nähdä tai kuulla. Valitettavan useissa tapauksissa "mitään tietoa ei ole annettu" kommenttien takaa löytyy mp3-soittimen kuulokkeet korvilla nenä kiinni lehdessä olevia... No, löytyyhän se tieto siitä lehdestä - ainakin seuraavana päivänä tekstiviestipalstalta  :o

Poikkeustilannekuulutuksen perusrakenne:
- kohtelias aloitus ja esittäytyminen
- mitä on tapahtunut
- mistä syystä
- arvio tilanteen kestosta

Esimerkiksi:
"Hyvät matkustajat, tässä puhuu junan johtava konduktööri/kuljettaja (halutessaan nimi). Olemme pysähtyneet _____n ja _____n välille. Liikenteeohjauskeskuksesta tms. saadun tiedon mukaan junaliikenteeseen aiheutuu toistaiseksi häiriötä _____n vuoksi. Tilanteen arvioidaan vaikuttavan liikenteeseen seuraavan __ - __ min ajan. Pahoittelemme häiriötä ja kerromme Teille lisätietoja __ min kuluttua, mikäli tilanne jatkuu".

Esimerkkikestoja:
<  5 min: Ruuhkaa radalla: Tuloraiteen vapautuminen, muu liikenne, junakohtaus.
< 15 min: Yhteysjunan odotus, liikenteenohjausjärjestelmän resetointi.
< 45 min: Henkilövahinko ja siitä aiheutuva liikennekatkos viranomaisten toimesta.

Poikkeustilanteet ovat aina yksilöllisiä, eikä niissä toimista varten ole mitään valmista kaavaa. Henkilökunta kerää tietoja tilanteesta mahdollisuuksien mukaan pienistä palasista (yleistiedote Raili-puhelimen välityksellä, tekstiviesti häiriöstä, infojärjestelmät laiturialueilla) ja tämän vuoksi voimme hyvinkin olla alkuvaiheessa samassa tilanteessa kuin asiakkaat ("missä lienee pysähdyksen syy..."). Siitä alkaa haaste, johon pitää olla aina valmiina. Tämä ei ole mikään "puolustuksen puheenvuoro", vaan näkemys toisesta suunnasta tilanteista.

Linjaradiojärjestelmän lähiaikoina poistuessa käytöstä kokonaan, on erittäin tärkeään rooliin nousemassa liikenteenohjaajien mahdollisuus antaa välittömästi häiriöalueella oleville junille yleistietoa ryhmäpuheluna. Tämän kuulee jokainen Raili-puhelinta käyttävä rautatieläinen (liikenteenohjaajat, kuljettajat ja konduktöörit) saman aikaisesti, jonka jälkeen asiakkaille on mahdollista välittää tietoa tapahtuneesta. Muussa tapauksessa ihmettelevät asiakkaat ja asiakaspalvelijat, että missä mennään, koska linjaradiojärjestelmän aikana ongelmista pystyi saamaan tietoa linjakanavaa kuuntelemalla. Nyt ainoa mahdollisuus on tuo em. ryhmäpuhelu.

Mites tämä nyt on mahdollista, että Ruotsissa on ongelmia? Jutussa mainitaan läheltä piti-tilanne tasoristeyksessä Ystadissa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Sankka+lumisade+ajoi+Ruotsin+tieliikenteen+sekasortoon/1135261962810

Täytyy sanoa, että tämä oli äärimmäisen nokkelasti kirjoitettu viesti kaikkine nyansseineen. Harva varmaankaan kiinnitti huomiota siihen, että Lari ei edes pilkulla kritisoinut VR:n tai Liikenneviraston tiedottamista. Ei sillä, että tikusta pitäisi tehdä asiaa, mutta jotenkin tulee kehuähky, kun kaikki hommat on hoidettu niin vimpan päälle hienosti, että edes paratiisissa (lue: Pohjois-Koreassa) ei ole näin hyvällä mallilla asiat.

Tekstissä ei sinänsä ole mitään vikaa, ulosanti on jees, mutta jotenkin tuo setti näyttää liikaa tältä sympoolilta: http://www.vr.fi/images/vrlogo.png

"Tekstissä ei sinänsä ollut vikaa", mutta se oli minun kirjoittama.  :P Jos tuon esimerkkimatkan perusteella matka näyttää linkittämältäsi logolta, niin tilanne on hallinnassa. Hyvää ja aurinkoista talvipäivää!

Kirjoittajasta ei ollut kyse tässäkään tapauksessa, vaan tekstin sisällöstä, elikkäs kontekstista.

Se on vaan jatkoa sille, että edellinen hallitus (käytännössä sama asia kuin nykyinen) päätti, ettei Ruotsissa enää sada lunta ja sen vuoksi tyhjän panttina seisova aurauskalusto on myytävä ja rahat saatava optiokäyttöön (vai oliko se nyt optimikäyttöön, sama lopputulos kuitenkin). Viime talven katastrofin jälkeen perustettiin lumikeisarin virka, ja tämän ensimmäinen idea oli, että hankitaan lumiauroja. Ehkä se siitä paranee Ruotsissakin, että voidaan ensi vuonna kehua talven alkavan yhtä hyvin kuin Suomessa.

Mun mielestä ainakin on piristävää välillä kuunnella tarinoita, joissa asiat ovat menneet hyvin. Kirjoittajan motiiveihin en ota kantaa, pidän tarinaa uskottavana joka tapauksessa.

Median lukijakeskusteluissa tietenkin valitetaan kaikesta, ja pyritään tekemään chihuahuasta bernhardilainen, mutta valitettavasti samaa valituspainotteista ilmiötä esiintyy tälläkin sivulla. Siispä sekaan mahtuu mainiosti välillä tuollaisia aurinkoisia ja yltiökehuvia tarinoita, semminkin kun todellisuus ei ole niin paha, kuin muutamat vakiovalittajat antavat jatkuvasti ymmärtää.

VR on vähän kuin Turku. Sellainen kiva kohde, jolle on mukava yhdessä vähän naljailla, niin tulee kiva yhteishenki. Kunnes joku erehtyy puolustelemaan, ja pilaa tämän kivan harmonian objektiivisuudellaan (tai ylipositiivisuudellaan).

Toni tuossa yllä totesi, että informaatio tökkii ja Lari totesi, ettei töki. Torstaina kävin iltapäivällä pari kertaa Helsingin asemalla ja silloin tökki pahasti. Ensin kävin jossain kahden huitteilla katsomassa näenkö jostain R- tai H-junan tuloraiteen ja totesin etten näe. Pari tuntia myöhemmin olin vastassa asemalla ja seurasin junista mihin se Riksun juna tulee. Ei ongelmia. Mutta, mutta, kaikki eivät vietä junissa ja asemilla niin suurta osaa elämästään kuin minä. Useat käyvät asemalla vain pari kertaa vuodessa ja eivät edes erota mikä on saapuva pikajuna ja mikä lähtevä pikajuna. Heitä varten se informaatio on suunniteltava, ei Laria tai minua varten.

Jos informaatiotauluihin ei voi luottaa, niin äkkiä laituriemännät tai muuta henkilökuntaa laitureille jakamaan tietoa ja rauhoittamaan täysin pihalla olevia satunnaisia matkaajia. Ja liitutaulut takaisin raiteiden päihin. Jos lippuautomaatit eivät toimi (ne oli varmaan niitä mykkiä metallipönttöjä), niin lisää lippuluukkuja käyttöön. Onhan siellä paikkoja. Edellisten viestien perusteella kumpikin toiminta on tietoisesti retuperällä (infotaulut ja lippuautomaatit). Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että maksavia asiakkaita kohdellaan niin huonosti kuin torstai-iltapäivällä tapahtui. Vika ei tietenkään ole liian vähälukuisen henkilökunnan, vaan sen tai niiden, jotka vastaavat resurssien määrästä. Ei voi olla kauempana pihalla tavallisten ihmisten tarpeista, kuin puhua "eri tuotteista [junista/brändeistä]", kun todellinen tarve kohdistuu tietoon "mistä mun juna lähtee?".

Vertailukohtana kokemus tältä aamuyöltä.

Työskentelen Berliinissä Schönefeldin lentoasemalla ja kuljen työmatkani S-Bahnilla. Schönefeldiltä lähtevä S9 ajaa kotiasemani ohi, joten tuo on kätevä ja nopea tapa liikkua. Ainakin normaalisti.

Lähdin siis tänä aamuna töistä klo 3:53 S9:llä, jonka pääteasema normaalisti on Greifswalder Straße, eli kotiasemani. Schöneweidessä junan infonäyttöihin tuli teksti, että juna ajaa vain Treptower Parkiin asti ja kuljettaja kuulutti heti, että juna ajaa asetinlaitevian takia vain Treptower Parkiin asti. Tämä tieto kerrottiin myös väliasemilla sekä kuulutuksin, että näyttötauluin.

Treptower Parkissa siis ulos junasta ja odottamaan kehäradan junaa, joka ajaa kotiaseman ohi. Ennen saapumista kuljettaja kuulutti, että juna päättyy tänne ja eteenpäin matkustavien juna lähtee vastakkaiselta laiturilta ja tulee neljän minuutin kuluttua. Laiturialueella kerrottiin myös syy, miksi junat myöhästyvät, päättyvät poikkeuksellisiin paikkoihin ja miten pääsee haluamaansa määränpäähän ja miltä laiturilta. Tämäkin siis sekä kuulutuksin että näyttötauluin.

S42- linjan junassa kuljettaja kuulutti myös heti liikkeellelähdön jälkeen, että juna ajaa hitaasti asetinlaitevian vuoksi sillä joudumme pysähtymään jokaisen opastimen eteen eikä täyttä matkanopeutta voida ajaa.

Tästä olisi VR:n syytä ottaa oppia. Kuulutukset sekä junien ja asemien infonäytöt ovat heti ajantasalla eikä tietoa pihdata. Tietoa annetaan myös riittävästi ja kerrotaan miten häiriöstä huolimatta pääsee perille.

Edelliseen lisäisin Berliinissä asuneena, että yllä kuvatussa ei ole kyse siitä, että yksittäiset ihmiset olisivat "tällä kertaa hoitaneet hommansa hyvin", vaan normaalista käytännöstä, jota ihmiset ovat tottuneet raideliikennetoimijalta odottamaan. Vastaavasti toimitaan siis aina ongelmatilanteen sattuessa.

Ihan vain arkipäivien havaintona: Olen liki joka aamu havainnut Savion asemalla että K-junat Keravalle ovat jokusen minuutin myöhässä. Toisinaan myös K-junat Helsingin suuntaan. Asia kerrotaan mitä selkeimmin alikäytävän monitorissa, laiturinäytöissä ja vielä kolmikielisin kuulutuksinkin, jotka kattavat jopa kaksi seuraavaa junaa. Mutta myöhästelyn syytä ei kylläkään kerrota. Enkä ole nähnyt sitä kerrottavan mediassakaan. - Tämä alkoi vissiin jo pari viikkoa sitten, eli silloin kun talvikin alkoi, milloin se nyt  olikaan. Jotta sitä vaan meinaan, että kun poikkemasta alkaa tulla tapa, niin ensiluokkaisen tilannetiedotuksen lisäksi alkaisi haluta myös ymmärtää miksi mättää.

On myös hyvä tietää, että Saksassa S-bahn -asemat ovat pääsääntöisesti miehitettyjä ja asemahenkilökunta tekee poikkeustilannekuulutukset asemilleen.  Tämä mahdollistaa ajantasaisemman tiedottamisen.

Ei pidä aivan täysin paikkaansa. Esimerkiksi Berliinissä junanlähettäjiä on korvattu paljon junankuljettajan toimesta tapahtuvalla "lähetyksellä". Tämän voi havaita asemalaiturin päässä olevasta "ZAT"-kilvestä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa Treptower Parkissa muuten tuli kuulutuksia sekä koneellisesti, että "manuaalisesti".

Tietenkin se on saksaa taitamattomalle haittapuoli, että kuulutukset tulevat pääsääntöisesti vain ja ainoastaan saksaksi. Sama pätee myös näyttötauluihin. Offtopic: Tästä on toki ollut myös keskustelua Schönefeldin osalta, sillä asemakuulutuksessa eikä aseman nimessä mainita sanaa Airport, pelkkä Flughafen.

http://vaunut.org/kuva/65555

Niin tärkeintä on kertoa korvaavat yhteydet , esim. A-juna hyvä esimerkki ,olen muutaman kerran ollut tilanteessa jossa on ollut  parempi vaihtaa toiseen junaan kun tietää itse mitä korvaavia yhteyksiä on,  kuulutuksia näistä en ole kylläkään kuullut. Kaikki matkustajat eivät ole välttämättä yhtä tietoisia vaihtoehtoisista yhteyksistä. 
Leon kertoma Saksan tilanne kuvaus hyvästä tiedottamisesta, se pitää olla myös meidän tavotetila.

Ja kysymyshän on siis maasta, jossa puhutaan ihmisten olevan nuukia, tarkkoja ja vaativia saatavan palvelun suhteen, oli kyse alasta kuin alasta.

Sitten on sellainen toinen, tottelevaisten ja vähääntyytyväisten alamaisten erityisolosuhteellinen maa, jossa mistä tahansa asiasta arvostelua esittävä saa ennemmin tai myöhemmin kehotuksen lopettaa valittaminen.

Berliinissä on sekä metrojen, että S-Bahnien ulkoseinissä kaiuttimet (osapuilleen 3-6 kaiutinta per vaunun puoli), joiden kautta junan kuljettaja voi tehdä kuulutuksia siten, että ne kuuluvat haluttaessa myös laiturialueelle. Niiden avulla junan kuljettaja kertoo junan saapuessa asemalle, minkä suuntien matkaajien kannattaa kyseiseen junaan sen tavanomaisten matkustajien lisäksi nousta.

Tänä aamuna marraskuiseksi kireässä pakkasessa odottelin Savion asemalla K-junaa Helsingin suuntaan. Laiturinäyttö kertoi "06:38 K Helsinki Helsingfors". Aivan hetkeä ennen junan tuloaikaa tuli ilmoitus "K-juna Helsinkiin on peruutettu", ja laiturinäytön tekstiin tuli täydennys "Peruttu/Cancelled". Ja hetken kuluttua sitten "06:48 K Helsinki Helsingfors". Minkäänklaista syytä junan perumiselle ei kerrottu. - Niin että ei tämä talvi minun mielestäni ole hyvin alkanut. Näköjään riippumatta ajankohdasta K-junat saattavat olla useita minuutteja myöhässä, tai pahimmillaan puuttua kokonaan. Enkä edelleenkään ole missään nähnyt minkäänlaista selitystä.

Mä voin kertoa. Se Helsingistä lähtenyt juna, jonka piti kääntyä 06:38 Saviolta lähteväksi junaksi, oli peruttu. Ja kun Keravalla ei ole ylimääräistä junavarastoa, niin näin pääsi käymään.

Kiitos tiedosta. Tämä selittää tuon yhden puuttuneen junan. Mutta entä ne lukemattomat muut K-junat viime viikkoina, jotka miltei mihin päivänaikaan hyvänsä ovat olleet 4-12 minuuttia myöhässä (myös 10 minuutin vuoroväliaikana!)? Mistä nyt on kyse?

Tietääkö joku muuten miksi niin monta kaukojunaa on ollut myöhässä tänään?

Myös näiden parin talvisemman viikon ajan olen pakosta joutunut katselemaan pk-seudun joukkoliikennettä muutenkin kuin kotoa vorg-lasieni läpi ja huomannut, ettei homma sen paremmin toimi muillakaan vehkeillä - no, metrolla ehkä. Erona junaliikenteeseen on toki sellainen pieni juttu, että siellä bussi- tai ratikkapysäkillä ihmetellessä et saa sitäkään vähää tietoa odottamasi vuoron peruuntumisesta tai ennakoitavissa olevasta myöhästymisestä.

Niin ikään lähi- ja kaukoliikenteen junia käyttäneenä olen vähintäänkin iloinen siitä, että MIKU:n suomia mahdollisuuksia käytetään ahnaasti hyväksi ja tieto vuoron peruuntumisesta ja jatkotoimenpiteistä ylipäätään saadaan matkustajalle, sanoisinko kiitettävästi verrattuna viime talveen. Olen ainakin toistaiseksi päässyt perille ilman, että uudella hienolla vapaatekstisyötöllä näytöissä ilmoitettaisiin onko syy tällä kertaa Sm1:n jäätyneet ovet vai onko asentaja Möttönen unohtanut rukkasensa Sm4:n päämuuntajan päälle kuivumaan. Uskoisin myös "tavallisen matkustajan" selviävän perille ilman sitä tietoa.

Tasapuolisuuden nimissä: myös tavallista useampi gummipyörämoottorivaunuvuoro näyttää peruuntuneen viime päivien aikana, päätellen maanteiden varsilla lojuvista peltilehmistä...  8)

Kyllä niillä metroillakin voi olla ongelmia - ainakin eilen lähtö Kalasatamasta keskeytyi neljästi ilmeisesti jonkin oviongelman vuoksi.

Jos Helsingistä Keravalle lähtevä juna on peruttu, niin eikö järjestelmä varoita (matkustajainfotauluja), että myös vastaava paluujuna tullaan perumaan? Siis aika kauan ennen kuin aiemman viestin mukaisesti viime minuuteilla. Vai onko se mahdollista aikaisintaan seuraavan polven infojärjestelmässä?

Onpa se Möttönen rukkasineen ehtiväinen: On tainnut joka päivä viivästyttää useita junavuoroja, tai onnistunut jopa kokonaan niitä estämään. - Ja ihan vaan kaiken varalta: jos syy sittenkin on talvi eikä Möttönen, niin eipä mene liikennöitsijällä hyvin. Eihän nyt ole edes pyryttänyt päiväkausiin eikä pakkanenkaan ole paha. Siksi tässä olen ihmetellyt.

Muistuupa mieleen tapaus varikolta, kun unohdin työkaluja erään kaluston alustaan telin päälle... Muistui mieleen hieman liian myöhään: "se meni jo" Työkalut poimittiin kaikessa hiljaisuudessa talteen suurehkon jääpaakun sisältä viikkoa myöhemmin, kun taas "tavattiin".

Lunta ei tosiaan ole tullut taivaalta, mutta se lumi joka rataverkolta löytyy on ollut omien kokemuksien perusteella pirullista. Kävin viime viikolla kahdesti Sibeliuksella Pietarissa ja sunnuntaina pikajunalla Pieksämäellä (Sm3 ei ehtinyt pyöräsorvista vuorolleen). Helsingissä vaunujen eteiset ja ylikulkusillat olivat puhtaat, mutta ei oltu kovin kaukana Kehä III:n pohjoispuolella paikkojen jo täyttyessä pienistä raoista kyytiin nousseista lumihiutaleista... Lumi kerääntyi todenteolla ja keinovarastosta piti kaivaa esiin niin lumiharjaa kuin suolaakin paikkojen palauttamiseksi turvallisempaan kuntoon... Aina ei se lumi tule suoraan taivaalta, vaan joskus se voi "sataa" alhaalta päin... Glykolilaitteiston käyttöönottamista odotellessa voi vaikka lukea tämän jutun:
http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/11/vr_kay_junajaan_kimppuun_glykolilla_2167311.html

Uudesta tiedotusjärjestelmästä löytyi julkista tietoa Veturimiestenliiton sivuilta.
http://www.vml.fi/fi/ajankohtaista/?a=viewItem&itemid=334

Brittiläistä ratainsinööriä takavuosien tv-uutisten haastattelusta lainaten: Wrong kind of snow!

Metrot tuntuvat sekoilevan aika usein. Itäkeskuksen länsipuolella sitä ei niinkään huomaa, kun siellä vuorovälit ovat niin tiheitä. Mutta täällä Itiksen itäpuolella sekoilun huomaa selkeämmin. Esim. eilen Kontulassa metrolaiturille saapuessani metron saapumiseen oli jäljellä 7 minuuttia. Sitä odotellessani toiseen suuntaan ehti kulkemaan kaksi metroa ja kolmas saapui lähes heti oman metroni lähdettyä. Aikamoista peräkkäinajoa siis, kun kyseisellä rataosuudella kuitenkin on 10 minuutin vuoroväli. Sitä en tiedä, oliko oma metroni aikataulussa, vai olivatko muut joutuneet odottelemaan sitä jo pitkäänkin.
Mellunmäessä näkee usein, että metrovuoro lähtee eri laiturista kuin tavallisesti, koska välistä on pudonnut vuoro tai vuoro on saapunut asemalle myöhässä tai mitä lie.
Silloin tällöin näitä metroja huristelee tänne viiden minuutin välein, jolloin tämän sumpun edessä on tietysti ollut pitempi aika ilman metron metroa. Ja samassa sumpussa lähdetään sitten takaisinkin päin. Itäkeskuksessa vuorot sitten nivotaan johonkin järjestykseen yhteen, eikä suunnillen oikein vuorovälein kohti keskustaa paahtavista metroista voi tietää, että siinä kulkeekin vaikka kolme Mellunmäestä tulevaa metroa peräkkäin, vaikka normaalisti joka toisen pitäisi tulla toiselta haaralta Vuosaaresta.

Onnekseni työmatkavuoroni ovat tavallisesti kulkeneet ainakin lähes täysin ajallaan, joten ongelmia ei myöhästyminen ole aiheuttanut. Mutta sen verran usein on nyt talvella odoteltu metroja tavallista pitempään tai missattu metro ja oltu jo minuutin päästä seuraavan kyydissä, että aivan ongelmattomaksi en metroliikenteenkään sujuvuutta lähtisi tituleeraamaan. Metron ongelmia vaan ei samalla tavoin huomaa, koska vuoroväli on kuutta linjan haaroilla olevaa asemaa lukuunottamatta niin tiheä, ettei ketään jaksa kiinnostaa.

Eilen tulin neljän jälkeen nelosen ratikalla keskustaa kohti, ja se pakkautui askelmia myöten täyteen ihmisisiä.  Kun jäin Lasipalatsin pysäkillä pois, laskin välittömästi sen takaa Mannerheimintieltä 5 raitiovaunua, joista ainakin kaksi linjalla 10 olevaa vaunua.  Joten sielläkin on ollut tukkoisuutta, eikä tasaus ole onnistunut.

Suurin ongelma tiheän vuorovälin kulkupeleissä onkin tasaisen vuorovälin säilyttäminen.  Rytmi on tärkeämpi kuin se, milloin minkäkin numeroinen vuoro lähtee päätepysäkiltä.  Vaikeus on se, että koko ohjausmekanismi on rakennettu jälkimmäistä eikä edellistä varten. 

Sama ongelma on ja tulee rautateillä eteen paikoissa, joissa vuoroväli on tiheä tai tihenee.  Talvisaikaan 10 minuutin vuorovälikin tuntuu joinakin päivinä liian tiheältä pysyäkseen riittävästi tahdissa, Kurtin kokemuksiin nojautuen.

Voisiko näistä viimeisimmistä kommenteista siis vetää johtopäätöksen, että talvella kaikkeen liikkumiseen kannattaa varata enemmän aikaa, ihan kävelemisestä alkaen? Ensimmäinen laivakin oli jo viime viikolla jumissa jäissä - se on talvi nyt.

Suksilla ja potkukelkalla pääsee kovempaa kuin jalkaisin :)  Ennen muinoin oli talvisin hitaammat aikataulut kuin kesäisin, mutta sellainen epäluottamus kulkuneuvoihin on kadonnut.

Tänään sitten matkustin seutubussilla (973) keskeltä ei-mitään.  Eikä siellä ollut mitään.  Ei pysäkkiaikataulua, infotauluista puhumattakaan.  Ei tietoa siitä, menikö bussi jo, tuleeko se joskus vai onko se kenties peruttu.  Olin pysäkillä 7 minuuttia ennen ilmoitettua ohitusaikaa, ja bussi tuli 8 minuuttia sen jälkeen, eli seisoin epätietoisena 15 minuuttia pysäkillä.  Mutta onneksi sentään lopulta pääsin lämpimään bussiin.

Kyllä junamatkustajia hemmotellaan, kun infotaulut sentään kertovat koska juna tulee tai onko se kenties peruttu!

"Junaturvallisuus on jäänyt koko suomalaisessa julkisessa keskustelussa, täällä Vorgissakin, aivan pimentoon. Asiahan on juuri niinkuin Lari kirjoittaa, Suomen rautateillä tingitään mieluummin täsmällisyydestä kuin turvallisuudesta. Mietitäänpä, milloin viimeksi Suomessa on tapahtunut vakava kahden junan yhteenajo?"

Juuri näin..näin kun eteen päin kun mennään, niin  ei oo liikennettä jossa voisi tapahtua edes onettomuutta. VR 100% turvallisempi kuin muut yhteensä. 0 kuollutta välillä Lahti-Heinola.

Tänäänpä tuli Sörnäisissä taas se talven myötä tutuksi tullut kuulutus "Metrojunat myöhästelevät teknisen vian vuoksi". En ollut vielä ehtinyt liukupoirtaisiin asti, joten palasin maan pinnalle ja nappasin bussin.
Viikko sitten jouduin Herttoniemestä ottamaan bussin Itäkeskukseen, kun seuraava metro oli kuulutuksen mukaan tulossa sitten kun jaksaa.

En sanoisi, että HKL-ML:llä tässä mitään katastrofia olisi käsissään, mutta nyt on kyllä tasaisesti pari kertaa viikossa ollut metroliikenne jonkinlaisessa epäjärjestyksessä teknisten vikojen vuoksi.

1.12. olin taas Hesan asemalla vastassa 15-16 välillä ja tällä kertaa info ja infotaulut toimivat ihan kunnolla. Joku pendo lähti yli 20min myöhässä, mutta tieto junasta ja arvioidusta lähtöajasta pysyi laituritaulussa ihan loppuun saakka, samoin tiedot myöhässä Lahteen lähtevästä paikallis(taajama?)junasta kuulutettiin ihan kunnolla ja samoin laiturinäyttö stemmasi. Ei ollut edes hätääntyneitä matkaajia etsimässä junaansa. Kaikki ongelmat korjattu viikossa? Hyvä jos näin on.

Eipä mene hyvin Saksassakaan DB AG:llä:
Tilanne Hamburg Hbf  09:03 Uhr (Suomen aikaa klo 10.03):
 tuloika  Hampuriin 23:05  jauna ICE 1504  München Hbf :ltä lähtöaika 15:19 reitti  - Ingolstadt Hbf - Nürnberg Hbf- Saalfeld(Saale) - Naumburg(Saale)Hbf - Leipzig Hbf  - Berlin Hbf (tief) 21:26 - - Hamburg Hbf  noin 620 minuutia myöhässä,
syy: Witterungsbedingte Störung

Ja Nürnberg Hbf ympäristössä taajamajunien peruutuksia runsaasti.

Tänään to 2.12 n. 10:30 tuli vastaan monta bussia Seinäjoki-Vaasa tiellä Ylistaron kohdalla, ajoivat kohti Vaasaa. Busseissa luki -VR Junankorvausbussi-. Liikennetiedoissa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Liittyykö sähköistämiseen vai oliko juna taas simahtanut?

Älä Pentti säikähdä juhannuksen tienoillakaan, jos näet näitä busseja...

Seinäjoki-Vaasa 4.10.2010-30.6.2011

"Kello 10.38 Seinäjoelta lähtevä juna H 443 ja kello 12.22 Vaasasta lähtevä juna H 446 korvataan linja-autoilla joka päivä maanantaista torstaihin.

Linja-autot lähtevät Vaasasta juna-aikatauluja aiemmin ja saapuvat Vaasaan juna-aikatauluja myöhemmin.

Poikkeuksellisesti kuitenkin 6.12.2010, 22.12.2010 - 9.1.2011, 21.4.2011, 25.4.2011 sekä 2.6.2011 vuorot ajetaan normaalisti junina."

http://www.vr.fi/fi/index/aikataulut/liikennetilanne/ratatyot.html#Sein%C3%A4joki_Vaasa

Tänään tarjolla myös aitoa ja alkuperäistä sinistä yöpikajunaa...

Lisääntyneen kysynnän vuoksi VR on lisännyt kaukoliikenteeseen yöjunavuoroja:

2.12.2010 Helsingistä klo 20.23 Rovaniemelle (P 267)
3.12.2010 Rovaniemeltä klo 17.17 Helsinkiin (P 264)

Heh, liittyykö tämä junaliikenteen lisäys Finnarin viimeaikaiseen ongelmaan?

Kyllä, juuri siihen!
Lisääntyneen kysynnän vuoksi VR on lisännyt kaukoliikenteeseen yöjunavuoroja:
2.12.2010 Helsingistä klo 20.23 Rovaniemelle (P 267)
3.12.2010 Rovaniemeltä klo 17.17 Helsinkiin (P 264)
5.12.2010 Helsingistä klo 20.23 Rovaniemelle (P 267)
6.12.2010 Rovaniemeltä klo 17.36 Helsinkiin (P 662)

Osoitteesta: http://www.vr.fi/fi/

Fillarilla pääsee kovempaa kuin suksilla tai ketkupolkalla. Paitsi talvella.

No lisäjunat eivät sitten liiku enää itsenäisyyspäivän jälkeen ellei palkata myös veturinkuljettajia Kiinasta

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010120312805953_uu.shtml

Fillariin voi hankkia nastarenkaat, niin sillä pääsee talvellakin.

Onhan tuo liikenne hieman myöhästellyt välillä. 2.12.2010 s59 ohitti nokelan tallit 1:19 kohti Oulua eli reilun tunnin myöhässä ja 3.12 P266 saapui Ouluun 22:36 noin puolitoista tuntia myöhässä kun kaalihäkki (3112) päätti levetä matkalle ja Oulusta kiirehti 3093 auttamaan, eikä sekään ollut ihan täydessä hapessa kun tuuletin huuti täydellä teholla vaikka veturi oli paikoillaan kauan, tosin taidettiin sitä yrittää korjata (hienosäätää) ehkä lekalla paukutuksesta päätellen :) 3112 jatkoi vielä Oulusta eteläänkin hinauksessa kylmänä virroitin alhaalla.  No sitä sattuu joskus...  

Melkein voisi sanoa näin perjantain kunniaksi että voi kippari parkaa, sen verran paljon näytti olevan p266 matkustajia juhlatuulella, että vielä junan lähdettyä liikkeelle Oulusta joitakin matkustajia roikkui puoliksi ulkona tupakalla vaunun eteisissä.  :)

Vai niin. Oletko kokeillut?

Vastasin tuonne: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,1025.0.html

vr:n sivuilta..
Liikennetiedotteet:
  Ei liikennetiedotteita. 


"Liikennetiedotesivulta löydät tiedotteet junaliikenteen mahdollisista häiriöistä, viivästyksistä ja muista tämänhetkisistä poikkeuksista junien kulkuajoissa"

mitä nämä seuraavat sitten ovat?

K :7:31 -> 7:46   Kerava 
M :7:33 -> 7:48   Vantaankoski 
I : 7:35 -> 7:47   Tikkurila

liikennetiedotesivu tyhjä!!!  mun mielestä selkeitä myöstymisiä..
Tiedottamisessa vieläkin parantamisen varaa...

yle uutisoi:

"Rataliikennekeskuksen mukaan liikenne raiteilla on lähtenyt tiistaina hyvin käyntiin ilman suurempia myöhästymisiä. Ainoastaan laivajuna Turkuun on vartin myöhässä. Myös Helsingin lähiliikenteen myöhästymiset ovat jääneet pariin minuuttiin"   Tämä uutinen päivätty siis 7.44.

Esim.  eli se siitä "ainoastaan"...
P 35 7:23 -> 7:50   Vainikkala 
IC 43 7:30 ->7:40   Oulu

Sitä sattuu joskus :) S59 saapui Ouluun yöllä vasta 1:40 (aikataulun mukainen tulo olisi 0:13) Oli tehnyt ylimääräisiä pysähdyksiä olikohan 3:lla asemalla muistaakseni Kannus ja pari muuta, liekkö ollut kansanedustajia kyydissä...  :)

Yllättävän vähän kuitenkin myöhästymisiä on ollut jos asia suhteutetaan lumenmäärän nähden mitä taivaalta on tullut ja tänäänkin vain pieniä myöhästymisiä ainakin toistaiseksi. Edit: P273 on näköjään jonkun verran myöhässä tullut Ouluun. On saapunut 8:11 (7:32 aikataulu)

Yksittäisiä myöhästymisiä lähijunaliikenteessä, jossa ajetaan lähes 900 vuoroa päivässä. Niistä tiedottaminen liikennetiedotteissa olisi suhteellisen turhaa, koska harva asiakkaista asemalla tutkii tietoja internetistä vaan aseman laiturinäytöistä ja kuulutuksista. Parhaimmat tiedot löytyvät "Lähiliikenteen junien kulkutiedoista", jossa on asemavalikko. Yllä mainituissa myöhästymistilanteissa seuraava lähijuna on saattanut olla asemalla jo ennen aiempaa... Olisitko halunnut nimenomaan matkustaa 07:33 M-junalla, vaikka 07:43 M-juna lähtisi ennen sitä? Yksittäinen tapaus Oulunkylän kohdalta on kyllä harvinaisen reilusti myöhässä:
OULUNKYLÄ: I    7:25 -> 8:12 Helsinki  :o

Kauko- ja kansainvälisessä liikenteessä tiedottamisessa huomioidaan yli 15 min myöhästymiset. Yksittäisessä tapauksessa tiedottaminen ei välttämättä ehdi heti tiedotteisiin ja toisaalta, jos se ei ehdit, niin sama tieto löytyy myös kulkutiedoista.

Mikäli jokainen myöhästyminen uutisoitaisiin, niin ei lehdistöllä muuta tekemistä olisikaan. Esimerkiksi tuo IC43:n myöhästyminen 10 minuuttia Helsingistä (Tikkurilasta 16min) on todennäköisesti viimeistään Seinäjoella kurottu kiinni, joten olisiko järkeä uutisoida ensin koko Suomelle junan olevan myöhässä ja pari tuntia myöhemmin junan olevan aikataulussa..?


Kyllä siellä kyydissä on ollut kansan edustajia eli tavallisia "tasamaan tallaajia", asiakkaita. Vaihtoyhteys Seinäjoelta väliasemille (Lapua, Kauhava, Pännäinen) ei jäänyt odottamaan Pendolino S59:ä, vaan vuoro hoisi itse väliasemilla pysähdykset ja jäi tästä johtuen arviolta 9 minuuttia lisää myöhään (n. 3min/pysähdys).

Lisäys viestiin kello 08:54:

Nyt on myöhästymisistä myös tiedoitettu, koska useampia vuoroja on myöhästynyt. Huomioitavaa on, että 10-20 minuutin myöhästyminen tarkoittaa melko useassa tapauksessa junan saapuvan silloin kun seuraavan junan pitäisi saapua asemalle...

VR Liikennetiedotteet
7.12. klo 8.47 Vaihdevika Helsingissä aiheuttaa lähiliikenteessä 5-20 minuutin myöhästymisiä sekä junien peruutuksia.

7.12. klo 8.52 Helsingistä Pietariin lähtenyt Sibelius-juna (P 35) on aikataulustaan myöhässä noin 25 minuuttia.

7.12. klo 8.56 Helsingin ja Turun välillä junat kulkevat aikataulustaan noin 20-50 minuuttia myöhässä.

http://www.vr.fi/CMS/henkiloliikenne/fi/index/aikataulut/liikennetilanne/liikennetiedotteet.html.stx

...ja HS Oma kaupunki uutisoi:
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/lahijunat_jopa_puoli_tuntia_myohassa/

...samaan aikaan autoilijat etsivät autojaan lumikasoista ja seisovat sen jälkeen ruuhkissa.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/ennatysmaiset_kinokset_sotkevat_liikennetta_helsingissa/

Lunta on tällä hetkellä:
Helsinki, Kaisaniemi 40 cm
Helsinki, Kumpula 43 cm
Helsinki-Vantaan lentoasema 44 cm

"Itsenäisyyspäivä oli lumisin sitten vuoden 1965".

Itse olen kiinnittänyt huomiota siihen, että internetin ja asemien näyttötaulut elävät eri elämää. Eilenkään netissä ei ollut mitään mainintaa Tampere-Pori H 975 22:05 peruuntumisesta. Jopa lipunmyynti näytti junan olevan liikenteessä. Kuitenkin aseman taulu näytti sen olevan peruttu. Laiturille asti en kerinnyt asiaa varmistamaan. Samanlailla myös myöhässä kulkevan junan saapumis- ja lähtemisaikaennusteet tulevat asemien näytölle, mutta eivät päivity nettiin.

Tälläinen ei ole tavatonta. Muutaman kerran "näillä lumilla" Parolan asemalla olen ihmetellyt näyttötaulun eloa. Kännykällä katsottaessa junan kulkutiedot kertovat taajamajunan olevan vielä Riihimäellä tai vastikään Riihimäeltä lähtenyt eli tanakasti myöhässä, asemalaiturin taulu uskottelee optimistisesti junan tulevan ajallaan. Onpa sitä kerrottu tämä laiturilla kanssaodottelijoillekin lumisateisena päivänä ja kehoitettu sateensuojaan sillan alle. Kerran - tosin jo edellisvuonna - vinkattu kiireiselle  menijälle mahdollisuudesta käyttää Paunun pikavuoroa, moottoritien pikavuoropysäkki kun on kävelymatkan päässä.

Tampereella aseman taulut ovat tarkempia yleensä kuin mitä netissä saatava tieto. Siltikin tuntuu nykytekniikalla vaikealta ymmärtää, että junan kulkuun liittyvää tietoa samalle liikennepaikalle tuottaa ilmeisesti eri järjestelmät asemalle kuin nettiin. Ja voisin hyvin epäillä, että sisäiseen käyttöön on Vr:llä on vielä kolmaskin järjestelmä. Kehitettävää tässä matkustajainfon jakelussa ainakin olisi.

Larille: " Olisitko halunnut nimenomaan matkustaa 07:33 M-junalla, vaikka 07:43 M-juna lähtisi ennen sitä? "
Olin jo aiemmin liikkeellä M-juna 7.03, Lähti 7.08 ja tämä juna saapui 7.20 Huopalahteen. 8min myöhässä.  Tuskinpa ne seuraavat junat M 07.13  ja lisäksi myös A 07.09  lähtivät aikataulun mukaisesti, olisi vähän ollu vipinää Huopalahdessa:-) paikkeilla 7.20.   
Niin miten tämä junat A/M pyritään ajamaan  Rautatieasemalta tilanteessa jossa on myöhästymisiä? 

Olipas optimistiselta kuullostava arvio.;)

Saavuin tänä aamuna Tikkurilan asemalle noin klo 8.35 tarkoituksenani ottaa seuraava I-juna ja matkustaa sillä Käpylään. Aseman infotaulu kertoi seuraavan I-junan lähtevän klo 8.43. Noh, tilanne eli koko ajan junien myöhästellessä yhä enemmän - aseman kuulutuksissakin kerrottiin junaliikenteen myöhästelevän. I-junia ei vain näkynyt. Loppujen lopuksi lähtiessäni asemalta pois taksilla noin klo 9.20 aseman infotaulut näyttivät seuraavan I-junan kohti Helsinkiä lähtevän klo 9.38. Pois olivat siis jääneet I-junat kohti Helsinkiä 8.43, 8.53, 9.03 sekä 9.18. Seisoessani asemalla siis noin 45 min, näin liikenteessä vain kaksi Kaupunkiradalle kuuluvaa junaa - yhden K-junan suuntaansa.

Iltaruuhka-aika näytti menneen ihan malliikkaasti, ei mitään isompaa. Millon otetaan käyttöön ne glykolilaitteistot? kohta alkaa tietty rungot kerää jäätä etc.
Se jäi mietityttää että Pitäjänmäen asemalla juna Leppävaaraan oli ajallaan n. 15.51  ja seuraavan A-junan piti tulla Espoosta päin klo 15.56. Lähtöaika siirtyi klo 16.00. Mitä siellä Leppävaaran päässä oikein tapahtui?
Vaihde/asetinlaite-ongelmia?

Työntelinpä lastenrattaita joutessani assahallin halki Helsingissä 19 maissa ja toteamus: Kaikki seuraavat saapuvat kaukojunat 10-20 min per juna myöhässä. Lähtevissä kaukojunissa ei lainkaan myöhästymismerkintöjä. Lähtevissä lähijunissa yksi myöhästymismerkintä. Ei ruuhkaista. Raitioliikenne oli sen sijaan totaalisen kuutamolla, syynä ainakin yksi kiskoilta pudonnut vaunu, luultavasti jotain muutakin "kivaa" (esim. väärin pysäköidyt autot tms.) Perille spåralla kuitenkin Salkkareiksi kotiin pääsi.

Glykolilaitteistojen pitäisi tulla käyttöön tällä tai seuraavalla viikolla. Viikko sitten oli havaittavissa Ilmalan ratapihalla asiaan todennäköisesti liittyvää tekemistä. Jossain oli luettavissa tietoa, että toinen paikka laitteistolle olisi Linnunlaulussa(!) Helsingin liikenteenohjauskeskuksen edustalla...  :o


Näiden tietojen perusteella voisi olettaa, että A-juna on päässyt Leppävaarasta liikkeelle noin 15:47-15:48. Tämän aikaa on Helsingistä Leppävaaraan matkalla ollut A-juna odottanut Mäkkylässä tuloraiteen vapautumista ja päässyt Leppävaaraan noin 15:49-15:50. Kuljettaja vaihtaa junayksikön/yksiköiden toiseen päähän kävellen (2-3min) ja lataa junankulunvalvontalaitteiston (2-3min) ennen paluumatkalle lähtemistä. Lähtö tapahtuu siis noin 15:54-15:56 ja Pitäjänmäessä ollaan noin kello 16:00. Ei siinä vaihde- tai asetinlaiteongelmia tarvita, vaan normaalit kääntymisaseman toimenpiteet.

Asiaa olisi toki voinut nopeuttaa tuloraiteen vaihtaminen raiteeksi 3 Leppävaarassa. Tämä olisi aiheuttanut asiakkaille "ylimääräistä" kävelyä asematunnelin kautta, vaihtamisen "vaikeutumista" junasta busseihin ja päinvastoin. Tilanteet tulevat nopeasti ja kun samaan aikaan alueella on liikkeellä useita junia, niin kaikkien tilanteiden havaitseminen sekä niihin reagoiminen on varmasti haastavaa. Tuollaisesta 4 minuutin myöhästymisestä Pitäjänmäen kohdalla saattaa Helsinkiin saapuessa jäljellä olla enää 1-2 minuuttia, jos kaikki menee mukavasti...

Monta myöhästymistä pitää tulla, että voidaan puhua useammasta myöhästymisestä? Junaliikenne oli täällä etelässä kaaoksessa jo 1.5h ennen tuota tiedotetta!

Oma K-juna, lähtöaika Korsosta 7:41 lähti 12 minuuttia myöhässä ja saapui Helsinkiin 9:28.. 89 minuuttia myöhässä.

Työkaverilla kävi hieman huonompi tuuri. Tapanilasta menossa kohti päärautatieasemaa, mutta I-junan lähtöaika ensiksi siirtyi vain eteenpäin. Hitaan matkanteon jälkeen matka tyssäsi Oulunkylän aseman lähelle n. 40 minuutiksi. Hän oli lähtenyt liikenteeseen minua ennemmin, mutta saapui määränpäähän 15 minuttia minun jälkeeni.
---

Ensi kerralla tiedän jättää katsomatta VR:n liikennetiedotteet ja tarkistan junaliikenteen tilannetta muilta sivuilta.

Omat tietoni perustuivat eilen tiedotteisiin, kulkutietoihin ja mitä täältä luin... Lähtötilanne näytti tosiaan huomattavasti erilaiselta kuin se sitten loppupeleissä todellisuudessa oli ollut. Erittäin kriittinen kohta oli jälleen, voidaan sanoa, epäkunnossa eli vaihde Helsingin ratapihalla ruuhka-aikaan... Vaikka syyllistävä sormi on helppo taas laittaa "Valtion rautateiden" suuntaan, niin edelleen radasta ja sen kunnosta vastaa Liik enne vir asto.

Toki tilanteessa oli näin jälkiviisaana, joka on aina helpompaa, syytä ollut siirtyä kuudesti tunnissa kulkevaan N-junaliikenteeseen (4 x Sm-yksiköt). Tämä olisi vähentänyt ratakapasiteetin tarvetta Helsingin ratapihalla...

No, päätä pystyyn ja kohti uusia vastoinkäymisiä... Omalla kohdalle se tarkoittaa viimeistä työvuoroa "Sibeliuksessa" Helsingistä Pietariin ja takaisin - Jean Sibeliuksen syntymäpäivänä.
(Johan Christian Julius "Jean" Sibelius. Syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinna, kuoli 20. syyskuuta 1957 Ainola, Järvenpää)

Eilisessä aamussa tökki pahiten liikenteen ”tiedottaminen”. Sen ymmärtää, että runsas lumentulo aiheuttaa ongelmia liikenteessä, mutta sitä ei ymmärrä, miksi netin liikennetiedotteet eivät ole ajan tasalla näin suurissa myöhästymisissä. Itsekin varauduin matkaan ja yritin tarkastaa netistä liikennetilanteen, mutta esim. klo 8 sivut näyttivät tyhjää, joten tällä perusteella oletti junien kulkevan ajallaan. Yllätys oli melkoinen, kun Puistolasta klo 8 jälkeen lähteneellä K-junalla matka keskustaan kesti  1 h 15 min. Kovin uskottavalla tasolla tiedottaminen ei edelleenkään ole. Isommista ongelmista on kerrottava matkustajille heti, jotta he voivat pohtia muita matkavaihtoehtoja ennen junaan astumista.

Liikennevirasto vastaa radasta ja sen kunnosta mutta tässä tapauksessa kyseisen vaihdevian oli tiettävästi aiheuttanut kunnossapitäjä (VR Track) koneellisen vaihteenpuhdistamisen yhteydessä aikaisin aamulla.
Hieman ennen yhdeksää kunnossapitäjän (VR Track) sähköisten turvalaitteiden asentajat olivat saaneet piuhat takaisin kiinni ja vian korjattua. Aamuliikenne oli kyllä silloin jo "menetetty peli".

Liikennevirasto vastaa myös matkustajainformaatiosta asemilla mutta sen palkkalistoilla ei tiettävästi ole yhtään informaatiota hoitavaa henkilöä, se palvelu on ostettu VR Groupilta.

Että kyllä ainakin syyllistävän pikkusormen saa "Valtion Rautateille" osoittaa.

Tämänpäiväisten uutisten (mm. Hesari) mukaan raitiovaunut joutuivat poikkeusreiteille väärin pysäköityjen autojen vuoksi poikkeusreiteille eilen yli 40 kertaa. Koskahan ne saavat jotain järkeä henkilöautopaljouteen Helsingin niemellä? Edes ne tietullit.

Raitiovaunuissa saisi olla kunnon puskimet ja oikeus, että väärin pysäköidyt autot saisi vaunulla runnottua sivuun ja lasku autoilijalle. Ongelma ei ole autojen määrässä vaan kuskin korvien välissä (asenteessa). Asukaspysäköinti nousi muuten vuodessa 38e-->100e/vuosi, ei auta. Noh, vuodatus karkasi kauas alkup. aiheesta.

Kahden aikoihin oli Helsingin aseman näyttötaululla tieto, että liikenteenohjausjärjestelmän vian vuoksi junat myöhästelevät. Ja niin se sitten olikin, lähes joka juna tuntui lähtevän omalaatuisiin kellonaikoihin. Pendolinon olisi jo pitänyt lähteä, mutta seisoi yhä laiturissa, jonka aikataulunäyttö kertoi kyseessä olevan H-junan.

Nyt on kyllä osallistuttava tähän. 1. Kertokaapa tarkka perustelu sille, miksi oletatte junaliikenteen toimivan talvella normaalisti. 2. Millä perusteella oletatte että vaihteiden lämmittimet yms toimii normaalisti talvella. 3. Millä perusteella oletatte ettei lumi saisi siis aiheuttaa ongelmia?

Kyllä. Talvi on joka vuosi toistuva ilmiö, ehkä Etelässä ette ole tottuneet tällaiseen, täällä pohjoisemmassa sensijaan sujuu asiat paremmin. Etelässä on suuri liikennetiheys meihin muihin verrattuna, joten millä perusteella voi siis olettaa että koko pakka pysyy kasassa vaikka vaihteen päällä on metri lunta, jolalisen sävyn keskustelusta saa. Voisi sanoa että teillä Etelän immeisillä voisi kanssa olettaa olevan päässä sellainen asia kuin järki, mutta ilmeisesti senkin käyttö on sekoittunut talven tullen. Vai selittyykö se sillä että muualla osataan käyttää maalaisjärkeä kaupunkilaisjärjen sijasta, se kaupumilaisjärki kun tuntuu olevan  - mallia.  Ilmoille VR ei voi mitään. Ja jos se lumen takia junien myöhässäolo on nyt niin suuri ongelma että sitä pitää itkeä näinkin laajassa ketjussa niin voi voi, on sitä maailmassa kuulkaas suurempiakin murheita kuin joku viiden minuutin myöhästyminen.

Perttu puhuu muutoin asiaa, mutta "etelän asukit" vastaan "muut" -vastakkainasettelu ei kyllä tähän(kään) sovi.

Vastaan nyt omasta puolestani, muiden perustelut ja käsitykset saattavat erota omistani.

1. Junaliikenteen toimimisella normaalisti tarkoitan sitä, että se toimii operaattorin lupaamalla tavalla. Operaattorilta odotan sellaista maantieteellisen toiminta-alueen olosuhteiden tuntemusta, että lupaukset saadaan stemmaamaan todellisten mahdollisuuksien kanssa. Odotan, että junat siis kulkevat niiden aikataulujen mukaan, jotka tietyissä olosuhteissa on luvattu. Odotan myöskin, että radanpitäjä täyttää velvoitteensa operaattoreita sekä matkustavaisia kohtaan ja pitää radan hyvin liikennöitävässä kunnossa.
Hyväksyn sen, että liikenne huomattavan lumisina aikoina on hitaampaa tai vuoroväliltään harvempaa kuin muulloin, mutta edellytän, että tällaisten tilanteiden varalle on selkeät, ennalta harkitut toimintamallit - aikataulut tms. - joiden avulla liikenne saadaan toteutettua tavalla, jota matkustajat voivat kohtuullisella tarkkuudella ennakoida.
Radanpitäjällä olisi mahdollisuudet huolellisempaan vaihteiden aukipitämiseen esimerkiksi lisätyövoimaa käyttämällä tai vaihteiden oheen asennettavia kiinteitä teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Jos vaihteen päällä on metri lunta, lumen voi poistaa vaihteen päältä auraamalla tai nostamalla junan kyytiin. Pelkkä vaihteen lämmitys ei monissa tilanteissa ole hyvä ratkaisu.

2. Vaihteiden lämmittimien voidaan olettaa toimivan normaalisti, eli siirtämällä lämpöenergiaa ympäröivään lumeen. Tämä siksi, että sähkövastus on varsin yksinkertainen laite, joka ei herkästi fyysisesti hajoa. Se, onko lämmityksestä mitään hyötyä vai peräti haittaa, on tietysti eri asia, eikä radanpitäjän mielestäni kannattaisikaan uskoa nykyisentapaisen sokeasti vaihteenlämmittimien autuaaksitekevään vaikutukseen.

3. Lumi ei saisi aiheuttaa ongelmia luvatun toiminnan toteuttamisessa, koska lupaukset tulisi mitoittaa olosuhteet huomioonottaen.

Olen tietoinen siitä, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä paremmin lumen ja kylmyyden kanssa osataan elää. Se, mikä aiheuttaa etelä-Skotlannissa liikennekaaoksen, ei tunnu Helsingissä vielä missään. Tämä onkin eräs lisäsyy siihen, että uskon paremmankin olevan mahdollista. Aivan kuten suomalaisena osaan pitää naurettavana keski-Euroopan talvisia raideliikennekaaoksia, osaan pitää etelä-Suomen raideliikennekaaoksiakin vältettävissäolevina. Ehkä sieltä Pohjoisesta (<3) voisi tuoda jonkun opettamaan tänne Etelään, miten asiat kuuluu hoitaa, koska siellä asiantuntemusta luulisi olevan.
En ymmärrä yhtään Perttua paremmin, miksi aikataulujen on oltava talvellakin yhtä kireät kuin kesällä.
Tunnin myöhästyminen muuten ei ole aivan täsmälleen sama asia kuin viiden minuutin myöhästyminen.

Tuukka puhuu asiaa. Tässä on turha vääntää tosiaan mitän kaksinapaisuutta etelän ja pohjoisen välillä, tai sitten se on tehtävä korjauskertoimella, joka ottaa huomioon paikallisilmaston (pakkanen, lumitilanne, tuulisuus) pohjoisessa vs. etelässä sekä demografiset seikat (asukastihey, asukkaiden sijoittuminen, määrän ja liikkumistarve, pendelöinti jne.) Jos syrjäseudun kylässä X (vaikka kotikyläni Hajala) on noin kuusi katua ristissä, ei siellä yleensä ruuhkassa tapella ja lumetkin saa luoda ihan itte, mutta eipä sieltä kovin helposti koulujen alku- ja loppukellonlyömiä lukuunottamatta julkisilla mihinkään pääsekään.

Mutta asiaan. Verkkotiedotus. Testaanpa sitä huomenna (to) työmatkallani. Tänään se bussilla (odotus, 3 vuoroa välistä = 45 min, matka 45 min) tarkoitti normaalin runsaan puolen tunnin sijaan 1h30 minuuttia aiheuttaen puolen tunnin myöhästymisen töistä. Huomenna aamulla avaan VR:n sivut ja katson lähiliikenteen kulkutiedot netistä. Auta armias jos spora vie kunnialla Pasilaan (Sieltä I/K/N Malmille) ja junia ei sitten kuitenkaan tule ajoissa, jos sitä ei ole ennen lähtöä verkossa mainittu. Oletan, että tiedottajat työskentelevät sisätiloissa, lämpimässä, heillä on sähköä, tietoliikenneyhteydet ja ehkä kahvia tai teetäkin douppinkina.

"kuin joku viiden minuutin myöhästyminen. "  Niin kunpa oliskin noin hyvin asiat:-)  Raidekapasiteetti täyskäytössä ja lisäksi vr:n kalusto myös täyskäytössä. Tyyliin kun Tikkurilassa junasta menee ovi rikki niin Kirkkonummen juna jää ajamatta. Marginaalit liian pienet kun syntyy ongelmia. Pisara-rata helpottaisi huomattavasti tilannetta ja sen lisäksi satsaisin Vr:n johdossa isompaan varakapasiteettiin ja hajautetumpaan "ratkaisuun" kaluston sijoittelussa. Oulun pää hyvä avaus sen suhteen.

Perttu puhuu TÄYTTÄ asiaa eikä melkein. Etelän kannibaalit ostakoot lumilapion että autoonsa vahvan pienemmän lapion kaiken varalta ettei tarvitse ulista.

Sitä paitsi, miksi intin varoja tuhlata pitäisi että Helsinki siellä liikkeelleen pääsisi? Eihän siellä toimi edes finnair. Saati sitten mikään. Haliituksen rötösherroista puhumattakaan.

Hankkikaa se lumilapio älkääkä ulisko!

Eikös se vastikään 2008 ollut se talvi kun junat ei kulje koska on niin pimeää ja taivalta kuuluu vain titityy.

Juna oli ainut käyttämäni julkinen kulkuneuvo, joka tänä aamuna oli ajoissa. Muutamia lähijunia vain minuuttitasolla myöhässä, hyvältä näytti siis.

VR:hän nimenomaan on antanut ilmi että lumi aiheuttaa myöhästymisiä,  joten VR ei ole luvannut että junat pysyy aikataulussa kelissä kuin kelissä, eikö sinne eteläänkin tullut aika reippaasti lunta ja oli yllättävän kovia pakkasia jo marraskuussa, joten  tältä osin perustelusi on epäpätevä. Lisäksi edelleen etelässä junaliikenteen tiheys on aivan muuta luokkaa kuin täällä, joten jos sillä määrällä normaalikelissä myöhästyminen aiheuttaa melkoisen laajan dominoefektin, voitko vallan vakavissasi olettaa että pakka pysyy kasassa myös silloin kun lunta tulee runsaasti ja on pakkasia, jotka aiheuttaa ratateknisiä ongelmia. Täytyy siis vain oppia hyväksymään se, että kaikki ei aina suju.


Ja millaistkohan lämmittimet vaatii 10cm lumikerroksen sulattamisen vaihteen päältä, kun mukaan lasketaan ympäröivä pakkanen ja voimakas tuuli joka tuiskuttaa lunta vaihteeseen sitä mukaa kun entinen ehtii sulaa pois (jos ehtii)  Ja jos kerran työntekijä on niin kallis kuin se rakkassa suomenmaassa tuntuu olevan (siis palkka+sosiaalikulut) niin mistäpä sinne etelän sadoille vaihteille löytyy tarpeeksi harjamiehiä?



Niin, muttakun VR nimenomaan on tiedoittanut että lumi ja pakkanen voi aiheuttaa myöhästymisiä, sen luulisi osaavan jo maalaisjärjellä ajatella ilman että sitä joka kerta täytyy ilmoittaa. Tässä taas tullaan tähän eteläläisten tapaan ajatella että minuutti myöhässä on maailmanloppu.


No tunnin myöhästymisestä saa korvauksia, eikö se näin mene. Tässäkin täytyy ottaa huomioon liikennetiheys, vai meinaatko näin ääriesimerkkinä sitä että vaikka väliltä olisi kisko kolmesta kohtaa poikki, niin siitä on ajettava, kunhan ei myöhästytä vaan minuuttiakaan. Käsittääkseni kuitenkin VR:lläkin turvallisuus on aika korkealla, ja menee aikataulussa pysymisen edelle.  


Ja Topille: Olen pienen paikkakunnan kasvatti, asunut tällä samalla paikkakunnalla jo 30v, kyllä minä asettelen vastakkain ne ruuhkasuomen (=kehäkolmosen sisäpuoli) ihmisten tavan kiirehtiä verrattuna tähän pohjisemman leppoisampaan meininkiin,  hyväksyitpä sen tai et. Kenenkään on siitä turha vetää herneitä nenään koska en ole vastakkainasettelua tarkoittanut kenellekkään henkilökohtaisesti.

Pidän yhä naurettavana  sitä että syntyy kauhea itku ja parku, jos juna on myöhässä ääriolosuhteissa, jota nämä pakkaset ja lumipyryt helsingissä on. Täällä siihen osataan varautua kun sitä llunta on tähänmennessä ollut maassa joka vuosi, samoin on ollut pakkasta ilmassa.

Olen samaa mieltä kuin pari aikaisempaakin kirjoittajaa: Perttu puhuu täyttä asiaa. Tähän harjamies-kohtaan on pakko päästä lisäämään semmoinen fakta, että nämä Pertun ei-niin-korkealle arvostamat etelänmiehet eivät osaa laskea: vaikka harjamiehelle pitääkin palkka maksaa, siitä palkasta suuri osa palautuu yhteiskunnan kiertoon - eikä sille harjamiehelle sitten tarvitse maksaa työmarkkinatukea tai muuta yhtä alentavaa sosiaalitasinkoa. Mutteihän sitä niin lasketa, "halvemmaksi" tulee lämmittää naakkojen ja pulujen asumusta eli pääkaupunkiseudun ilmatilaa semmoisilla wattimäärillä, etten uskalla edes yrittää googlata lukuja.

Sanoopi etelän korppi.

Vaihdeviastahan VR:ää ei voinut syyttää, mutta heidän tiedottamisensa oli täysn luokatonta; on käsittämätöntä että muut sivustot kertovat yksityiskohtaisesti junaliikenteen kaaoksesta yli tunnin ennen VR:ää. Liikenteenohjausjärjestelmän vian kohdalla eräs R-juna ei odottanut Keravan kohdalla pahasti myöhässä olevaa K-junaa vaan lähtivät samalla hetkellä kun K-junan ovet olivat auenneet. Muutamat matkan jatkajat missasivat tämän R-junan. Kaiken kukkuraksi nämä raiteet jakavat yhteistä laituria joten junavaihto olisi ollut äärimmäisen nopea.

Heikkiselle:  "siitä palkasta suuri osa palautuu yhteiskunnan kiertoon"  Laskin että 5kw:n vastuksilla kertaa 300 Helsingin ratapihalla maksaa per päivä 7.5h ja oletetaan että 8 pvä kk:ssa käytössä kustannus yhteensä 9000EUR , sähkönhinta 0,1Eur kwh.
Toinen vaihtoehto: yksi duunari putsaa yhden vaihteen 15min , työaika 7.5, palkka 2000EUR, sivukustannusten kanssa 19EUR/h, tarvitaan 10 hengen tiimi. Hinta per pvä 1425 EUR. Taitaa vaan tulla ongelma siinä että otettava palkkalistoille toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella ja tuskinpa vuokrafirmoista pystyy hälyyttämään duuniin kun työskennelletään rata-alueella eli palkkaa maksetaan 24:ltä päivältä.
Silloin kustannus 34000EUR. Palkkalaskelmat tehty oltetuksena että homma hoituu arkisin klo 8-16. Sää taitaa olla toistamieltä. kertotaan summa varmuudeksi 5:llä ja ajatellaan että talvi kestää 4kk. hinta n. 700000EUR
Tässä kohtaa kyllä säästetään aivan väärästä päästä. Säästöllä vaarannetaan tuhansien junavuorojen täsmällisyys talven aikana. Muistakaa että vaalit lähestyvät!!
Mutta edelleenkin Vr vastaa tiedottamisesta ja siinä on edelleenkin parantamisen varaa.

 

Aivan. Et siis ymmärtänyt ollenkaan kirjoitukseni ajatusta. Kuten odotinkin. Täältä tähän.
 

Taisit tehdä muutaman todellisuudenvastaisen oletuksen laskelmissasi (lisäaikakerroin suluissa):

1. Vaihteet eivät sijaitse vierekkäin - siirtymiseen vaihteelta toiselle junaliikenteen seassa kuluu myös merkittävästi aikaa (x2),
2. Ratapiha ei ole yksinomaan vaihdemiesten käytössä, vaan siitä pitää saada toista tuhatta junaa läpi päivittäin (x2),
3. Yksi puhdistus päivässä ei riitä, jos lunta sataa tai tuuli puhaltaa lumet muualta vaihteisiin (x10),
4. Joka porukka tarvitsee (koulutetun) turvamiehen (x1.3),
5. Jokaiselle vaihdemiehellä pitää myös olla koulutus, ennen kuin hänet voidaan päästää rata-alueelle (1 päivä lisää, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei työvoimaa voi "tilata" aamulla työvoimatoimistosta päivän tarpeisiin),
6. Ihan kuka tahansa työtön ei sovi hommaan,
7. Tämä, jos mikä on satunnaista pätkätyötä (tai palkallista peukaloiden pyöritystä) eikä ole omiaan houkuttelemaan ihmisiä alalle.

Kokonaiskerroin siis 52, eli kustannukset ovatkin 1.8 miljoonaa euroa (virka-ajan tapauksessa) ja 36 miljoonaa 24/7-tilanteessa! 

Tosin ruuhka-ajan ulkopuolella putsaaminen on helpompaa kun junaliikenne on vähäisempää.  Joten jaetaan kahdella tuo viimeinen luku.  Eikä silloin tarvitse putsata joka vaihdettakaan koko ajan, joten jaetaan vielä kahdella.  Edelleen, jos työvuorot rakennetaan odotettavissa olevan sään perusteella ja/tai hälyttämällä tarvittaessa, selvitään 24/7 työstä puolella väkimäärästä, mutta palkkakustannukset nousevat (vedetään hatusta) 20%.  Joten loppusumma olisi silloin 5.4 miljoonaa. 

Valitettavasti (työnantaja) tai onneksi (palkansaaja) ihmistyö on nykyään niin kallista.

8.12. keskiviikko.

Oma K-juna Keravalle lähti Korsosta rankasti myöhässä. Minä ja muutama muu jännitettiin, että ehdimmeko jatkoyhteyteemme Keravalla. Moni masentui kun huomasivat hieman ennen Keravaa R-junan ohittavan tämän K-junan. Itse en vielä masentunut, koska oletin junan odottelevan Keravalla, koska olemme pysähtymässä saman laiturin ääreen hyvin pian heidän jälkeensä. R-juna seisoikin asemalla..mutta lähti liikkeelle heti sen jälkeen kun K-junasta oli ovet auenneet!

Liikenteenohjauksessa oleva härö tietysti saattoi vaikuttaa tiedon kulkemiseen, mutta toisaalta VR on tunnettu siitä, että tiedonkulussa tuppaa olemaan hirmuisia viiveitä. Sinänsä R-junan kuski varmasti havaitsi sen, että K-juna pysähtyi viereiselle raiteelle ja luulisi, että R-junaa kuskaava tietäisi sellaisen perusjutun, että Keravalla K-junista siirtyy väkeä pohjoisempaan meneviin juniin..

Saipahan tuolla tavalla yli tuplattua jo ennestään ollut myöhästyminen.

Lumen aiheuttamat ongelmat junatekniikkaan liittyessä ovat jotenkuten ymmärrettävissä, mutta itseä risoo aihe "VR ja tiedonkulku".

Olisi mukavaa, että VR kertoisi junaliikenteen ongelmista liikennetiedotteissaan viivyttelemättä. Tällä hetkellä tiedot näistä ongelmista tulee jotakuinkin kaikille uutissivustoille ensin ja sitten myöhemmin VR:n sivuille. Tuo lumikaaospäivä oli tietty poikkeuksellisen karu kun muualla kerrottiin junaliikenteen ongelmista 1.5 tuntia aiemmin.
Liikenteenohjaus-päivänä ärsytti se ettei R-juna odottanut 30 sekuntia Keravalla. Tämä tarkoitti sitä, että minä ja muutama muu myöhästyttiin rankasti; Hyvinkäälle menevänä myöhästyin sen 37 minuuttia. Kaiken kukkuraksi R-juna ei olisi käytännössä jäänyt edes myöhään; oman kellon mukaan laiturille astuessani R-junan "lähtöaikaminuuttia" oli vielä 40 sekuntia jäljellä.. ja saman laiturin ääressä molemmat junat.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteenlaskettu asukasluku on lähemmäs miljoona. Lisätään tähän soppaan Helsinki-keskeinen media (esim. Ilta-Sanomat sekä Iltalehti) ja heidän tyylinsä uutisoida herkästi vaikkapa sanoilla "-kaaos", "kauhu-" jne. Näillä tekijöillä saammekin välitettyä muulle Suomelle sellaisen kuvan, että täällä Etelä-Suomessa vallitsee sekasorto ongelmissa olevan junaliikenteen takia. Tiistaina tähän ketjuun kirjoittamassani viestissä jätin valitettavasti näköjään kirjoittamatta sen, että hypätessäni Tikkurilan asemalta taksiin, matkustajat kyselivät toisiltaan määränpäitä kimppataksien mahdollistamiseksi. Oliko tällainen toiminta edes mahdollista "kaaoksessa" - tai ilman maalaisjärkeä? ;)

Vakavasti puhuen: täällä HSL-alueella on viimeisen 15:sta vuoden aikana karsittu etenkin Helsingin keskustan ja junaratojen liepeillä olevien asuinalueiden välistä bussiliikennettä ja näin ohjattu matkustajia juniin. Eli olemme tulleet riippuvaiseksi junaliikenteestä, kun bussiliikennettä ei vastaavalla matkalla enää ole. Toisaalta, bussiliikennekin on ollut viime päivinä ongelmissa Helsingin seudulla...

Liikenneviraston selvitys :"Kaikkia havaittavia poikkeamia ei kirjata systemaattisesti järjestelmiin ja tämän takia
esimerkiksi uusiutuvia vikoja ei pystytä seuraamaan riittävän tarkalla tasolla. Lisäksi
poikkeamien ja liikennehäiriöiden syy-seurausketjujen hahmottaminen jälkikäteen on
vaikeaa, ellei jopa mahdotonta."
Suomalaista rautatiekulttuuri parhaimmillaa...
Heikkiselle, esität mielipiteitä ilman viittauksiin tosiasioista tai edes ett pyri siihen

Toki olen samaa mieltä että tiedottaminen VR:llä onnsituu yhtähyvin kuin aikataulussa pysyminen pendoliinolla 70 cm lumikinoksen ollessa raiteiden päällä, eli ei ollenkaan. Vr on kyllä tietääkseni etukäteen informoinut junien mahdollisesta myöhästelystä muttaa näemmä asemilla jne tiedotus ei kunnolla toimi.

Silti olen sitä mieltä että ääriolosuhteissa tälläinen itkeminen junien myöhässäolosta on aivan turhaa, koska on se liikenne sekaisin gummipyörilläkin kun sitä lunta oikein reippaasti tulee.

Antamissasi kertoimissa on useita kohtia, jotka liioittelevat niitä. Kohdassa 1 väität, että vaihteelta toiselle siirtyminen kestää /keskimäärin/ 15 minuuttia. Etenkin yhdistettynä kohdan 3 huomioon tämä ei ole realistinen arvio. Todellisuudessa vaihteelta toiselle siirtyminen kestää merkittävästi tuota vähemmin, etenkin kun voidaan määrittää tietty kohtuullisen lähekkäin sijaitseva ryhmä vaihteita, joita tietty porukka partioi aloittaen kierroksen aina alusta loppuun päästyään tai toiminta voidaan organisoida siten, että edetään vaikka etelästä kohti pohjoista ja palataan sitten takaisin eteläpäähän aloittamaan reissu uudelleen.

Kohdat 1 ja 2 ilmentävät itse asiassa samaa asiaa. Kohdan 1 kertoimessa (15 min) on jo selkeästi huomioitu junaliikenne, joten sitä ei tule huomioida uudelleen. (Pohdinnan arvoinen olisi myös mahdollisuus vaihteenpuhdistushenkilösstölle siirtyä vaihteelta toiselle junalla)

Viitoskohdan ongelma voidaan välttää kouluttamalla tietty ryhmä vuokrapalveluyhtiön työntekijöitä etukäteen. He työskentelevät sitten töissä, joissa he olisivat vuokratyöfirman kautta muutenkin ja tarvittaessa siirretään vaihteenpuhdistustehtävään. Tällöin heidän puuttumisensa koulutusta vaatimattomasta työstä voidaan edelleen paikata toisilla vuokratyöntekijöillä. Tai olla paikkaamatta, mikäli asiasta on mahdollista asiakasyrityksen kanssa sopia.

Kohtaan 6: Suurin osa työttömistä sopii, joten tämä ei ole kuluja nostava tekijä.

7: Työ kävisi mulle, jos sattuisin olemaan työtön. Sulla on tuollainen suurten ikäluokkien "ammatti ja ammattiliitto" -pohjainen näkemys, jossa Suomen nuoriso ei todellisuudessa enää elä ja jota suuri osa suomalaisista ei enää tule saavuttamaan. Työkulttuurissa eletään juuri nyt radikaalia murrosta, jonka voi huomata esim. ihan SDP:n äänimäärän vähenemästä.

Kohdan 2 poisputoaminen (ersatzlos) puolittaa kustannuslaskelmasi välittömästi. Tämän lisäksi kohdan 1 kerroin on sekin huomattavasti liian iso, mikä edelleen laskee kuluja laskemaasi verrattuna, no, arvioidaanko vaikka että kolmasosalla.

Jos annetaan kohdalle 1 arvoksi 5 min, sen kerroin on 1,3.
Tällöin lopullinen lukema on 1,3*1,3*10=16,9.
52/16,9=3,08, eli kustannukset olisivat virka-ajalla tuon perusteella noin 600 000 euroa.

2000€/kk muuten on aivan törkyhyvä palkka tuollaisesta työstä, realistinen tuntipalkka tuosta olisi reilut 7€/h, eli sivukuluineen viitisentoista euroa. Sitä tosin en tiedä, miten paljon vuokratyöfirma työntekijöistään veloittaa, mutta seitsemisen euroa on, mitä ne niille maksavat. Eli pidetään sitten tuo luku siinä parissakympissä per tunti.

Kun esitän mielipiteitä, joiden perusteena on inhimillinen hyvinvointi, en esitä viittauksia talousmiesten laskelmiin voiton maksimoimiseksi. Kas kun hyvin harvoin voittojen maksimpinti lisää inhimillistä hyvinvointia.

Ja tämä on fakta.

Talvesta tämä ei välttämättä johtunut, mutta S94 myöhästyi kuitenkin tänään Tampereelta lähtiessä ihan reippaasti.
Kuljettaja puuttui? Eli Helsingin päässä ollut ilmeisesti jossakin junassa jotakin häikkää (P265?)

ISO Kiitos Lari Nylyd:ille erinomaisesta palvelusta.. Lahteen päästiin. :)

Mukava kuulla Teidän pääseen perille. Niin pääsimme mekin - kello 01:52 (1h16min myöhässä) ja siitä sitten neljällä taksilla porukkaa ympäri pääkaupunkiseutua takseilla kotiin. Itse olin nukkumassa kello 03:30... Melkoinen työvuoro, mutta perille päästiin - näin tällä kertaa... Monelta olitte perillä? Mielenkiinnosta kyselen, niin tietää kauanko tuo Tampere-Lahti taksimatka kestää tulevaisuutta varten...

VR on harventanut pääradan lähiliikennettä lumen ja pakkasen aiheuttamien kalustovikojen takia.

Kaikki Helsingin ja Tikkurilan välillä kulkevat I- ja K-junat on toistaiseksi peruttu.

Helsingin ja Keravan välillä liikennöidään N-junilla, jotka pysähtyvät kaikilla väliasemilla. N-junat kulkevat 20 minuutin vuorovälein molempiin suuntiin.

Muut lähijunat ajetaan aikataulujen mukaisesti.

Pääradan lähiliikenteen odotetaan palautuvan normaaliksi iltapäivän aikana.

Lisää tietoa muutoksista saa VR:n nettisivuilta www.vr.fi kohdasta Poikkeukset liikenteessä, VR:n puhelinpalvelusta numerosta 0600 41 900 ja asemilta. Puhelun hinta on euro lisättynä paikallisverkkomaksulla.

Lähde: VR Liikennetiedotteet 13.12.2010

Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen talvi on siis alkanut ihan entiseen tapaan.

Jaaha, että palautuuko liikenne huomiseksi normaaliksi ???
Saa nähdä :)

Lahdessa oltiin noin 01:10 aikoihin. En huomannut katsoa kelloa silloin kun taksi Tampereelta lähti, mutta vajaa pari tuntia siinä meni.

Mikähän tänään viivästytti IC 5:ta Helsingissä? JuKu:ssa luki 'vaunujen liittäminen'. Mistähän junasta 5:nen saa runkonsa, olisiko ollut viimeisen vaunun pääty niin jäässä, että ei onnistunut veturin kiinnittäminen ihan 'heittämällä'? Myöhässä juna oli 80min eikä sitä tietenkään kiinni missään saanut.

Oliko IC 5:ssä Sr1? Jos oli Sr2, junan olisi pitänyt pystyä kirimään aikataulua jonkin verran, koska eilisestä lähtien Lahti - Luumäki -osuudella on voinut ajaa 200 km/h, IC:llä vaunujen sn:n takia todennäköisesti 160 km/h. Aikatauluissa nopeutus huomioidaan käsittääkseni 6.6.2011 alkaen.

Aikataulun kireys voi olla suunniteltu tietyn huippunopeuden mukaan, mutta sen lisäksi niissä on ihan kiinteä maksimirajoitus. En vitosesta ulkoa muista, mutta jos siinä on normaalisti Sr1, niin aikatauluun merkitty Sn voi hyvin olla 140. Tämä rajoitus pätee myös silloin, jos muutoin voisi kaluston ja radan puolestakin ajaa nopeammin.

Minäpä tarkistin ja kello oli 23:30 eli matka-aika 1h40min... Toisin sanoen, taisitte olla perillä noin 10-20 min myöhässä... "VR pahoittelee"  ;)

Ehkä se realismi löytyy tästä alkuperäisten esitystemme puolivälistä.  Mutta kun en ole itse vaihteita puhdistanut enkä työtä suunnitellut tai johtanut, niin jää vielä epävarmuustekijöitä jäljelle.  

Joka tapauksessa on ilmeistä ettei kymmenen miestä tuota hommaa pysty hoitamaan - ovathan ne esittämäsi 300 vaihdetta 5 kilometrin matkalla (Hki+Psl+Ilmalan varikko) ja yhteen tiimiin tarvitaan 3-4 miestä.  Yhteensä vaihteita on yli 600, mutta arvataan, että nuo 300 ovat keskeisiä liikenteen kannalta.

Nopeutus on kuitenkin mitä ilmeisimmin jo huomioitu Allegron aikataulussa.

Ei kai aikataulun Sn muuten rajoita kuin että väliasemalta ei saa lähteä etuajassa? Esimerkiksi H-junan tuntiaikataulu on laadittu Sm1/Sm2-kaluston mukaan ja Sm4:n sattuessa kalustoksi myöhässäoloja on kurottu kiinni ajamalla 140-160 km/h. Tosin en tiedä, onko aikatauluun H-junille merkitty Sn 120 tai onko vain Sm4-vuoroille merkitty Sn 160.

Kaikilla H-junilla aikataulu-Sn on 140. Ja aikatauluun merkittyä Sn:ää ei tosiaan saa ylittää, vaikka muutoin kalusto ja rata antaisikin periksi.

Empä oikein usko että "h" junalle laadittaisiin aikataulu 140km/h kun junatkaan millä niitä yleensä ajetaan ei kulje kuin 120km/h, siis sm1-2, sm4:sia käytetään enemmänkin R-juna tyypissä minkä aikataulut on laadittu suuremmalle nopeudelle.

Kouvolasta Lahteen näyttää olevan tarjolla 6-7 minuuttia ylimääräistä aikaa tällä hetkellä, jos Pendolinolla tullaan mitä pääsee. Tervetullut mahdollisuus ottaa aikataulua kiinni myöhästymistilanteessa.

Jep. Aikataulu on laadittu siten, että 120 km/h:lla pysyy aikataulussa (vieläpä helposti). Siitä huolimatta aikatauluun merkitty sn on 140.

Rail-lehti kertoo Englannin talviongelmista: jäänpoistokalusto huollettavana pahimman sään aikaan, 80 matkustajaa jätetty yöksi junaan linjalle tai jollekin syrjäasemalle... Taitavat olla globaaleja nämä rautateiden ongelmat. Pian varmaan (toivottavasti ei) kerrotaan, että Intiassa juna suistunut raiteilta tulvan heikentämältä penkalta?

Linkki: http://www.railmagazine.com/news/default.asp?storyID=25 (http://www.railmagazine.com/news/default.asp?storyID=25)

Voisi tietysti hieman tarkentaa, että tuo vaunujen huollot ja linjalle jäänti tapahtuivat yleensä hyvin leudolla alueella etelä-englannissa jossa junat ottavat sähkön kolmannesta raiteesta (l. virtakisko) jonka päälle jos kertyy jäätä, niin virta ei jaksa enään kulkea. Aika ikävää tosiaan, että porukka joutunut jäämään juaan yöpymään, tosin tekstissa mainittiin, että heidtä evakuoitiin aseman tiloihin. Juna liikennöivät yhtiön puhemiehen/tiedottajan vastaus oli perinteisen ympäripyöreä ja jopa vähättelevä tyyliin 'jos matkustajalla on ollut mielestään erittäin huono matka/kokemus, niin voimme ehkä harkita jotain elettä...'  ;D

Tänään kello 21:40, eli n. 37 minuutin päästä YLE TV1:n ohjelmassa A-plus VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro keskustelee ainakin seuraavista aiheista: talviongelmat, kalustohankinnat, kilpailun avautuminen sekä yhteistyö Venäjän kanssa.

Vähän myöhään jäi postaaminen, mutta su ja ma matkoilla Psl-Kni-Psl (siis yhteensä neljässä eri Sm-yksikössä) automaattikuulutukset asemista eivät olleet toiminnassa. Yhden kerran naiskonduktööri kuulutti "Seuraavina Kilo ja Kera", mutta muuten mentiin ilman kuulutuksia. Onko kyseessä käytäntöjen muutos vai ongelma? Jos kyseessä on ongelma, niin onko se laajempikin vai koskiko se vain noita vuoroja?

Kjell, sama havainto tiistaina. Ymmärtääkseni johtuu aikataulukauden aiheuttamasta kuulutuslaitteiden vanhentuneesta datasta, jota ei logistisista syistä aivan kaikkiin ole saatu päivitettyä heti uuden kauden alkuun.

Ilmeisesti vaikka yksittäinen juna pysyisikin ennallaan, laite ei suostu pukahtamaan, jos on päiväys vanhentunut. Ajatuksena siis, että parempi olla hiljaa kuin kuulutella mahdollisesti väärin.

Tänään näytti ainakin Ri ja Tkl asemilla olevan lisäksi ongelmia aikataulutietojen päivittymisessä laiturinäyttöihin. Niissä kiersi teksti, jossa ensin ilmoitettiin ko. ongelman olemassaolosta, sitten kerrottiin, että vikaa etsitään ja lopuksi pahoiteltiin tilannetta. Ja junathan kulkivat taas vähän miten sattuu.

Todellakin. Lappeenrannan suuntaan vaikutti olevan juna kuin juna sellaisen 30-40min myöhässä. Osassa syynä tuo 'vaunujen liittäminen'. Jopa P103 oli lähes 40min myöhässä, mutta niin oli myös perässä tuleva IC 3:nkin.

Ovat hieman vähemmän myöhässä nämä iltajunat. Kummallista kyllä, IC 12 joka lähti 30min myöhässä kun odotti 5:sta runkoa onkin saanut aika taulua kiinni, Lahteen odotellaan 'vain' 12min aiktaulua jälessä, mitenkäs nyt moinen kiriminen...  ;D

" jota ei logistisista syistä aivan kaikkiin ole saatu päivitettyä heti uuden kauden alkuun"
siis lähes kaikki päivittämättä;-) no how cares..

Ruotsissa on kaikki paremmin kuin Suomessa, osa II talvena 2010-2011.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/Ruotsi%20k%C3%A4rsii%20yh%C3%A4%20lumikaaoksesta/art-1288356718275.html

Totta se vaan on, Skånessa sataa harvoin lunta, mutta kun sataa, niin tulee paljon kerralla. Nyt ilman lumiauroja on vaikeampi selvitä kuin ennen säästötoimenpiteitä aurojen kanssa.  http://kvp.expressen.se/nyheter/1.1885391/har-befrias-pagatagen-fran-snon

Tässä ehkä selkeämpi kuva paikallisista lumiongelmista, silloin kun niitä on http://www.ystadsallehanda.se/skane/article1021826/Oklart-naumlr-taringgen-brkan-boumlrja-garing-igen.html

Mä sain tästä asiasta aikoinaan noottia suomalaisilta kavereiltani, kun vietin kesälomat Ruotsissa serkkupojan, serkkutytön ja äidin siskon (moster) luona mm. Västervikissä. Kontrasti Ruotsin ja Suomen välillä oli ihan oikeasti totta vielä 80-luvullakin - valtaosin Ruotsin eduksi. Olen tätä mieltä osin vielä tänä päivänäkin, ainakin mitä tulee kiskoliikenneosastoon ja sen järjestelyihin. Mainittakoon ohi aiheen, että serkkuni sai aikaan naurunremakan, kun kertoi kaveriporukalleen "Jag såg en LADA i Finland!", ja tämä siis tapahtui vuonna 1989.

Toisaalta näin minä 80-luvulla Ruotsissa rikssvenskaa puhuvan neekerinkin. Tämä Déjà vu-ilmiö toistui vasta viime vuonna, kun törmäsin Tornionjokilaaksossa meänkieltä puhuvaan toiminimi Kebapiajauhelihasalatian omistajaan.

ja nythän viime päivinä esim. pendoliinoilla on ollut murheita:
Eilinen (16.12.2010) S59 Ouluun ajettiin yhdellä rungolla (Seinäjoen vaunut 1-6 puuttuivat) S123 on eilen ja tänään (16. ja 17.12 ajettu IC-kalustolla , Liikennetiedotteet kertoivat lisäksi elisen päivän osalta S1 ajetun IC-kalustolla ja S80 olevan perutun Jyväskylän ja Tampereen väliltä. 15.12. peruttuja oli S90 ja S 42. Eilen (16.12.) ei saapuvien junien taulussa Helsingin asemalla ollut mitään tietoa  S62:sta.

VR uskoo joulupyhien liikenteen sujuvan kelvollisesti. Turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiaisen mukaan yhtiö on kaksinkertaistanut viime talvesta resurssit, joita käytetään lumen puhdistukseen raiteilta ja vaihteista. Poutiaisen mukaan VR:n tämän talven lisäsatsaus talvikunnossapitoon on noin kymmenen miljoonaa euroa.

iltasanomat (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/10%20000%20000%20euron%20lis%C3%A4satsaus%20-%20n%C3%A4in%20VR%20yritt%C3%A4%C3%A4%20est%C3%A4%C3%A4%20my%C3%B6h%C3%A4stelyt/art-1288357689244.html)

Viime talvena en kuulunut säännöllisiin junankäyttäjiin, koska senhetkiset työni olivat pääasiassa täällä Ri:llä, mutta tänä talvena olen taas ollut jokseenkin päivittäinen työmatkailija. Sen perusteella, mitä joulukuun aikana on nähty ja koettu, on sanottava, etten muista yhtäkään toista talvea (vuodesta 1986/1987 alkaen), jolloin junat olisivat olleet yhtä toistuvasti myöhässä kuin tänä talvena. Ei liene ollut yhtään päivää koko kuukauden aikana, jolloin sekä aamu- että iltapäiväjunat olisivat kulkeneet aikataulun mukaan. Jos aamulla on menty ajallaan, iltapäivällä on tultu myöhässä ja päinvastoin.

Valitettavasti en ole tullut pitäneeksi kirjaa ja joku voi ehkä siten kirjanpidon avulla osoittaa, että väitteeni ei pidäkään aukottomasti paikkaansa.

Esimerkiksi tänä aamuna Ri:ltä klo 7.52 lähtevä R-juna lähti noin seitsemän minuuttia myöhässä. Päästettyään pari myöhäistä pendolinoa ohitseen se oli Hyvinkäällä jo toistakymmentä minuuttia jäljessä. Tikkurilassa oltiin 17 - 18 minuuttia myöhässä ja Hkiin tultiin 38 minuuttia myöhässä...

Takaisin palasin jo klo 15.19 R:llä, joka lähti Hgistä viitisen minuuttia myöhässä. Ri:lle saavuttiin 12 minuuttia myöhässä. Välillä oli mm. tapeltu Sm4 6301/6401:n ovien kanssa, jotka eivät suostuneet avautumaan Hyvinkäällä (toisaalta onko sinne Hyvinkäälle nyt mitään tarvettakaan kenelläkään jäädä...). Jokelaan tultiin niin kovalla vauhdilla, että piti peruuttaa muutama metri takaisin päin.

Onko niin, että radanpitäjä myöntää kaiken liikennöitsijän anoman ratakapasiteetin aivan siitä riippumatta, mahtuvatko anotut junat raiteille vai eivät? Liikennöitsijä tietenkin yrittää maksimoida ajamiensa junien luvun ainakin täällä etelässä, jossa matkustajiakin riittää.

Eräissä toisissa yhteyksissä täällä on arveltu, että Suomessa liikennöitsijä vie viranomaista kuin pässiä narussa ja kyllä se epäilys tässäkin käy mielessä.

Junaliikenne taas sekaisin; juna hajonnut tuolla Epsoon suuntaan menevällä radalla ja jotkin M-junat olleet yli 30 min myöhässä ja välillä tullut kuulutusta, että toistaiseksi tuolla välillä ei kulje junia.  I ja K-junat peruttu ja liikennöivät N-junana. Perus parin kymmenen minuutin myöhästymisiä siellä täällä.

Noh.. PK-seudulla oli aamulla mittariin katsoessa -20c lämmintä ja pystyi jo varautumaan tämänkertaiseen junahärdelliin ajoissa.

23.12. klo 15.05 Myöhästymisiä kaukoliikenteessä
Seuraavat junat ovat myöhässä:
- InterCity (IC 48) Oulu-Helsinki 45 min
- InterCity (IC 43) Helsinki-Oulu 2 h
- InterCity (IC 71) Helsinki-Kajaani 30 min
- InterCity (IC 85) Helsinki-Jyväskylä 1,5 h
- Pendolino (S 45) Helsinki-Oulu 1 h 15 min
- InterCity (IC 3) Helsinki-Joensuu 35 min
- InterCity (IC 73) Helsinki-Kuopio 45 min
- InterCity (IC 47) Helsinki-Rovaniemi 2 h
- InterCity (IC 50) Rovaniemi-Helsinki 35 min
- InterCity (IC 5) Helsinki-Joensuu 2 h
23.12. klo 14.40 Myöhästymisiä Helsingin ja Tampereen välillä
- InterCity (IC 169) Helsinki-Tampere 45 min
- InterCity (IC 174) Tampere-Helsinki 45 min

23.12. klo 14.32 Myöhästymisiä junaliikenteessä
-Pikajuna (P 701) Pieksämäeltä klo 8.46 Rovaniemelle on myöhässä noin 30 minuuttia.
-Pikajuna (P 706) Oulusta klo 10.05 Kouvolaan on myöhässä noin 35 minuuttia.
 
23.12. klo 13.46 Muutoksia pääkaupunkiseudun junaliikenteessä
G- ja I-junat on toistaiseksi peruttu. K-junat pysähtyvät poikkeuksellisesti myös Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä.

vr (http://www.vr.fi/CMS/henkiloliikenne/fi/index/aikataulut/liikennetilanne/liikennetiedotteet.html.stx)

Yllättävän paljon on nyt saanut ongelmia aikaiseksi tämä kylmä sää junaliikenteeseen. Täytyy kyllä sanoa että todella huonoa tuuria että kovat pakkaset sattuu juuri Joulun menoliikenteen aikaan. Montakohan veturia mahtaa olla Ic43 keulalla kun se pääsee Ouluun, kun kulkutiedoissa näkyy 3x Veturivika. (olettaen että jos on useamman kerran jouduttu vaihtamaan veturi)
Edit: V: ei yhtään kun koko juna on peruttu ja matkustajat kuljetetaan busseilla Ylivieskasta Ouluun...
näyttää että kyseinen runko kääntyy ylivieskassa jo Ic58 rungoksi kun se on peruttu Oulu-Ylivieska väliltä.

23.12. klo 19.14 Myöhästymisiä kaukoliikenteessä
Seuraavat junat ovat myöhässä:
- (IC 10) Joensuu-Helsinki 30 min
- (IC 47) Helsinki-Rovaniemi 2 h
- (IC 5) Helsinki-Joensuu 2 h
- (IC 66) Kuopio-Helsinki 1 h
- (IC 57) Helsinki-Vaasa 2 h
- (IC 77) Helsinki-Kajaani 1 h
- (IC 55) Helsinki-Oulu 40 min
23.12. klo 17.52 Myöhästymisiä Tampereen ja Helsingin välillä
- (IC 180) Tampereelta klo 17.07 Helsinkiin noin 1,5 h
- (S 62) Seinäjoelta klo 15.45 Helsinkiin noin 40 min
- (S 91) Helsingistä klo 16.30 Kuopioon noin 30 min



 
23.12. klo 18.06 Muutoksia pääkaupunkiseudun junaliikenteessä
I-junat on peruttu. K-junat pysähtyvät poikkeuksellisesti myös Tapanilassa, Pukinmäessä ja Käpylässä.

 
23.12. klo 16.58 Muutoksia junaliikenteessä Parikkala-Joensuu välillä
InterCity-juna Joensuusta klo 18.17 (IC 12) Helsinkiin on korvattu bussilla välillä Joensuu-Parikkala.
InterCity-juna Helsingistä klo 13.00 (IC 5) matkustajat kuljetetaan Pendolino-junalla (S 7) Parikkalasta Joensuuhun.



23.12. klo 16.08 Muutoksia junaliikenteessä välillä Ylivieska Oulu
InterCity-junat (IC 43) Helsingistä klo 7.30 Ouluun ja (IC 58) Oulusta klo 15.43 on peruttu. Matkustajat kuljetetaan Ylivieskasta Ouluun bussilla ja Oulusta
klo 15.31 lähtevä Pendolino (S56) noudattaa IC-junan (IC 58) aikataulua.

vr (http://www.vr.fi/CMS/henkiloliikenne/fi/index/aikataulut/liikennetilanne/liikennetiedotteet.html.stx)

Linjatunnuksissa oli ihan oikein "N" eli toisin sanoen siis K-juna joka pysähtyy jokaisella asemalla Helsingin ja Keravan välillä. ;) Tuli kuljettua Helsingistä klo 18.11 lähteneellä N-junalla - jo Pasilasta lähdettäessä oltiin 15 min myöhässä, Hiekkaharjussa jo 20 min myöhässä. Ovet tuntuivat temppuilevan, niitä auottiin ja suljettiin pariinkiin kertaan joillain asemilla. Matkustusväljyyttä sen sijaan oli riittävästi, kun oli kolmirunkoinen Sm1-/Sm2-letka käytössä.

Kaukoliikenteessä oli havaittavissa pahempiakin myöhästymisiä. Sääli kaikille lukuisille kaukomatkustajille.

Esim. IC2 180 lähti vaunujen odotuksen takia n. 2h ja 15 min myöhässä Tampereelta. Sama "ketjureaktio" toistuu ja Helsingistä tuon 180 vaunustolla lähetevä juna kulkee taas myöhässä. Sama rumba jatkuu ja jatkuu...

Oma tarinani tänään illalla:

Olen lähdossä N-junalla takaisin Pukinmäkeen Helsingistä.
Ensin näyttö taulussa lukee, että lähtee raiteelta 2, mutaa sitten tuleekin kolmi runkoinen N-juna Helsinkiin siinä seittemän aikoihin 3-raiteelle. Siinä vähän aikaa kuski soittelee puheluita ja lopulta kaikki "ryntäsivät" junaan.

 - Ensin kerrottiin että on teknisiä ongelmia ja pahoittelut.
 - Seuraavaksi 5-6 minuutin päästä sanotaan, että ongelmat ratkesivat ja lähdemme, että lähdemme hetkisen
   kuluttua.
 - Sitten viimein lähdemme siinä 19.15, kun kuultetaan, että olemme pahoillamme henkilökunnan ja yhtiön
   puolesta. Kuulin vielä jonkun sanovan ohjaamosta, että "saatiin värit".
   Ja lähdimme matkaan yhden tyypin kiroillessa, että vr on v*tun p*rseestä tai jotain sinnepäin ja että ei matkusta
   enää ikinä vr:n junalla.

Ja muuta:
Seuraavat tapahtumat klo 19-19.30
1. Z-juna Sm1 kalustolla raiteelta 4 Helsingistä
2. Pasilassa IC2 juna Porista on raiteella 1 (kaupunkiraide etelään) ja Pendo S59 numerolla S1059
3. Marsu ja Susi seisoo peräkkäin Pasilan tavaran edessä raiteella 4 (kaukoraiteet etelään)
4. Z-juna Eil-kalustolla ja sudella seisoo Käpylässä, koska nämä tukkivat kulkutien /\ (kaukoraiteet etelään)
                                                                                                             |
5. Kolmirunkoinen R-juna Sm4 (yksi vihreä) kalustolla seisoo Oulunkylässä (kaukoraiteet etelään) /\
                                                                                                                                 |

Ehkä kuitenkin normaalilta raiteelta 4, koska Pukinmäessä ei ole enää laiturilla varustettua raidetta nro 2...? ;)
Tiedotus on tänään toiminut hyvin ainakin omalla kohdallani. Klo 7.13 Tikkurilasta lähtevä I-juna lähti noin 10 min myöhässä kohti Helsinkiä. Junankuljettaja kuulutti matkani aikana(Tikkurila-Käpylä) pariinkiin kertaan myöhästymisen syyn: Helsingissä oli ollut oviongelmia. Kuljettaja pahoitteli myöhästymistä ja toivotti vielä hyvää jouluakin matkustajille. :D

Tuolle kiroilevalle matkustajalle voisi ehkä suositella oman auton hankkimista, jolloin ilmeisesti saamme yhden rattiraivoisen lisää seisomaan omalla autollaan esim.Kehä I:n ruuhkiin.;)

Kuulin kiroilevan miehen vaimon sanovan että "kävele sitten, kun pääsee nopeammin".
Kimmo: Luepa lause uudelleen siinä lukee, että -> "Helsingistä" ei Pukinmäestä <-

Itse tuli hieman seurattua Karjalan radan liikennettä, eritoten huvitti (ei varmaankaan kyseisen junan matkustajia) IC 5:sen arvioidun lähtöajan liikkuminen ja lopulta kun juna pääsi lähtemään vaatimattomat 2h myöhässä, hum. Imatralle saapui kumipyöräinen vitosen korvike joskus puoli kuuden aikaan Kouvolasta, tosin itse juna tuli kohta perässä johon matkustajat siirtyivät...vain joutuakseen vielä kerran vaihtmaan junaa Parikkalassa josta vitonen kääntyi 12;seksi...ja jämähti Lappeenrantaan...  ::)

Tiedotus todella tökkii, ja pahasti. Imatran asemalla monitoreissa kerrottiin esimerkiksi, että IC 9 lähtisi 19.35, eli 35min myöhässä, todellisuudessa kuitenkin yli tunnin myöhässä, ja tämä tiedettiin tasan tarkkaan, niin miksi ruudussa oli tuo 35min ja kuulutus väitti samoin.

JuKu:n mukaan IC 11 tekee uuden ennätyksen Kouvolasta Lappeenrantaan, vain 12min, lähtöaika 21:55, tuloaika Lpr 22:07...no, kumpainenkin tosin arvoituja. Näinköhän nuo joudutaan vetämään dieselillä Utin ohitse?

Pasilassa on hieno junaliikenteen valvonta- ja tiedotuskeskus...tiedotuspöydän äärellä vaan ei tainnut olla ketään vuorossa?  :-\

Lähtikö muuten P265:n? JuKu ei löydä ko. junalle tietoja, eikä sitä myöskään mainita Helsingin lähtevien junien listalla? P263 lähti 1,5h myöhässä, veturinvaihto päivänvalossa kunhan juna joskus saapuu Ouluun?  ;D

Aivopieru + väsymys + heikko lukutaito + pätemisen tarve(?) = kalahtaa omaan nilkkaan. ...Anteeksi. ;)

Kävely tässä säässä ehkä rauhottaisi hieman tuota kiroilijaa. Tämänpäiväisten kävelykokemusteni (n.5 km) perusteella voin sanoa, että olo on helpottnut kun pääsee lämpimään junanvaunuun tai vihdoin ja viimein kotiinkin.

Puoli tuntia Kouvolan asemalla (20.30-21.00)

Esim.
IC11 lähtö 19:42 seisoo raiteella kuusi (ei näy laiturinäytöissä) (ei vielä lähtenyt 21.50)
IC78 lähtö 20.25 laiturinäytössä uusi aika kello 20.48 n.klo 21 asti (ei vielä lähtenyt 21.50) (korjaus lähtenyt ilmeisesti n.21.20 Jukuun lähtöä ei ole kirjattu..)

Asemahallissa kuulutukset eivät kuulu, laiturialueella kuuluvat, tuona aikana ei kuulunut yhtäkään poikkeuskuulutusta "livenä". Lähtöaikojen mukaisia virhekuulutuksia sitäkin enemmän. Tässä asioita mihin mielestäni pitäisi puuttua olosuhteista huolimatta.
Kuulutukset kuntoon, varmistettava varsinkin näillä pakkasilla että kuulutukset kuuluvat sisätiloissa, riittävästi henkilökuntaa poikkeustilanteissa hoitamaan realiaikaista tiedotusta, laiturinäytöissä olisi hyvä näkyä myöhään jäävän junan tieto siihen asti ennenkuin todella  lähteee. kun junat toista tuntia myöhässä saattaa joku päästä tuurilla edelliseen junaan ja välttää useamman tunnin odotuksen.

Mielenkiintoista, että missä tuo Vaasan ic 57 seikkailee..
Reilun pari tuntia ajanut Tikkurilasta-Tampereelle. Jäänyt matkalle?

Olipa taas päivä...

Pendolino S1 Helsinki-Joensuu
- aikataulussa tai täsmällisyysmittarin (-5min) rajoissa koko matkan.

InterCity 10 Joensuu-Helsinki
- lähtö 42 min myöhässä (tulojuna IC3 myöhässä Helsingin aamuisen ruuhkan takia)
- Joutsenossa IC5 ja S7 kohtaus (5 min välein)
- Kaipiainen, tavarajunasta johtuen yksiraiteinen liikenne, IC9 odottelua
- Tikkurila, S62 matkustajat kyytiin Tkl-Hki teknisen vian vuoksi
- Helsingissä kello 21:08 (1h20min myöhässä)

Päivän aikana poikkeustilanteista noin 10 minuutin välein tekstiviestejä. Loppupäivästä ei enää mitään havaintoa, että mikä juna on missäkin ja menee milloinkin... Helsingin saapuvien kaukojunien näyttö oli surullista katsottavaa - kaikki taulussa näkyneet junat olivat aikataulustaan myöhässä...

"VR Pahoittelee"

Aikataulunäyttöihin voisi laittaa vähän enemmän tilaa, jotta saisi näkymiin Irlannin rautateiden tyylin (Aku Ankan taskukirja 5, muistaakseni): "Lähtee joskus, saapuu kenties".

Selvähän se on, että kun olosuhteet ovat haastavat, niin "mikään ei toimi".

Mutta jos kaikki aina toimisi, niin osaisiko sitä edes arvostaa? Ei tämä elämä liian helppoa saa olla.

Ja tähän loppuun vielä hymiö, koska ei elämä saa olla myöskään liian vakavaa. Hyvää joulua kaikille, millä asemalla sitten jumissa olettekin :)

On varmasti ollut haastava päivä myös liikenteenohjaajille jotka koittavat pähkäillä eri junien kohtaamisia rataverkolla tilanteessa jossa kalustovikoja tulee enemmän ja vähemmän ja dominoefektinä kaikki tahtoo myöhästyä enemmän ja vähemmän.

Tarkoititko, että pari tuntia Pasilasta Tikkurilaan? Liittyiköhän tuo Tuukan havaitsema marsun+susi -pari jotenkin tuohon 57:aan, aika sopisi? P265 näyttäisi edelleen liikkuvan, jos siis on edes lähtenyt, haamujunana, joskin tampereelle sitä ODOTELTIIN aikataulun mukaan 22:13...  ;D

Mitenköhän tuo JuKu oikein pelaa, aktivoikohan se automaattisesti junan taulun kun sen aikataulun mukainen lähtöaika lähestyy vai pitääkö ne aina aktivoida käsin joko sieltä 'pää'-valvonnasta tai sitten kauko-ohjaajien toimesta? Jos jälkimmäinen, niin muutaman unohduksen voi ymmärtää kun on hieman tärkeämpääkin työn alla...  ::)

Ninja-EDIT: Jahas, olisi voinut katsoa JuKu:a hieman tarkemmin, P265 saapunut Tampereelle 23:35, joskin lähtöasema näyttäisi olevan Rovaniemi...  ;D

Haasteita riittää raiteilla, samaan aikaan Finavia esittelee osaamistaan. Olisko hyvä ottaa mallia kuinka
asiat hoidetaan. Pakko todeta kalusto/osaaminen/resurssit eivät ole sopivaa/riittävää tällä hetkellä talvikeleihin.
Henkilökohtaisesti varmistin ja auto alle joulureissulle. Ei hotsota tavaroiden kanssa odotella ja
ihmetellä tuleeko junaa vai ei meno sekä paluumatkalla. Oli muutes kuiva ja pitävä keli ajella.
Kaukoliikenteessä on kyse tälläsinä aikoina kyse vapaa-ajasta ja missä sen viettää. Toivotaan että kaikki pääsevät Joulun viettoon myös junalla.

23.12. klo 21.56 Yöjunat myöhässä
Pikajuna (P 265) Helsingistä klo 19.26 Kemijärvelle on myöhässä 1,5 h.
Pikajuna (P 263) Helsingistä klo 18.52 Kolariin on myöhässä 1,5 h.
Pikajuna (P 265) Helsingistä klo 21.23 Kolariin on myöhässä 40 min.

23.12. klo 21.33 Myöhästymisiä kaukoliikenteessä
Seuraavat junat ovat myöhässä:
- (IC 66) Kuopio-Helsinki 1 h
- (IC 57) Helsinki-Vaasa 2,5 h
- (IC 77) Helsinki-Kajaani 1,5 h
- (IC 55) Helsinki-Oulu 1,5 h
- (IC 113) Helsinki-Imatra 1 h
- (IC 11) Helsinki-Joensuu 2 h

vr (http://www.vr.fi/CMS/henkiloliikenne/fi/index/aikataulut/liikennetilanne/liikennetiedotteet.html.stx)

Pikajuna (P 265) Helsingistä klo 19.26 Kemijärvelle on myöhässä 1,5 h.

EDIT : Tampereella myöhässä liki 2 h

Kaupunkiradoilla tulee mielenkiintoisia ilmiöitä, kun MIKU-järjestelmässä on käytössä myöhästymisistä kuulutus myös 10 minuuttia ennen junan aikataulun mukaista lähtöaikaa. Kun vuoroväli on 10 minuuttia ja kaksi peräkkäistä junaa on myöhässä, ensin kuulutus kuuluttaa ensimmäisen junan aikataulun mukaisella lähtöajalla sen uuden arvioidun lähtöajan ja sen jälkeen 10 minuutin päästä lähtevän junan uuden arvioidun lähtöajan. Tänään törmäsin tähän kaksikin kertaa ja sama ilmiö toistui kaupunkiratojen eri asemilla varmasti satoja kertoja. Tässä keksitty esimerkki Korsosta: K-junan lähtöaika Helsinkiin on klo 6.41 ja seuraavan klo 6.51. Ensimmäinen juna on myöhässä 5 minuuttia ja jälkimmäinen 15 minuuttia. Klo 6.41 kuulutus ilmoittaa, että K-junan uusi arvioitu lähtöaika on klo 6.46. Heti perään tulee uusi kuulutus, joka ilmoittaa K-junan uudeksi lähtöajaksi klo 7.06. Tässä vaiheessa laiturilla alkaa yleensä näkyä hermostunutta liikehdintää ja osa matkustajista saattaa lähteä kohti bussipysäkkejä. He kun eivät välttämättä hoksaa, että jälkimmäinen kuulutus koskikin myöhempää junaa...

 :o Kaikesta huolimatta... Pikajuna 265 on saapunut Rovaniemelle minuutin etuajassa!  :o

VR Liikennetiedotteet 24.12. klo 10

24.12. klo 9.44 Helsingin ja Turun välillä junat kulkevat aikataulustaan 10-30 minuuttia myöhässä.
(Tosin suurempiakin myöhästymisiä on, esim. IC126 70min. Vaihde- ja kalustovioista johtuvia)
 
24.12. klo 9.27 Helsingin ja Riihimäen välillä junat myöhässä
Helsingin ja Riihimäen välillä junat kulkevat aikataulustaan noin 5-20 minuuttia myöhässä.
 
24.12. klo 8.50 Muutoksia junaliikenteessä
Pikajuna (P 269) Helsingistä klo 22.09 Kolariin on myöhässä n. 90 minuuttia.
Pikajuna (P 273) Helsingistä klo 22.23 Rovaniemelle on myöhässä n. 50 minuuttia.
InterCity-juna (IC 43) Helsingistä klo 7.30 Ouluun on myöhässä n. 60 minuuttia veturiviasta johtuen.

24.12. klo 8.25 Muutoksia junaliikenteessä Pieksämäen ja Jyväskylän välillä
Pieksämäen ja Jyväskylän välille on järjestetty korvaavia kuljetuksia kiskovaurion vuoksi.

24.12. klo 7.25 Pendolino-juna (S 82) peruttu
Pendolino-juna (S 82) Pieksämäeltä klo 5.30 Helsinkiin peruttu, Pieksämäen ja Tampereen välille on järjestetty korvaavia kuljetuksia.Tampereelta matkustajat ohjataan seuraavaan mahdolliseen junayhteyteen.


jne jne jne...

Onneksi liikenne päättyy tänä iltana, kun Tolstoi poistuu rajan taakse.
 

Tilanne nollautunee liikennekatkon aikana. Ja hyvinhän liikenne sujuu... ;)

Näin Argentiinassa http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/12/kiukkuiset_matkustajat_rikkoivat_aseman_argentiinassa_2243349.html ja Ruotsissa http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/12/etela-ruotsin_liikenne_taysin_sekaisin_2243351.html.