Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Kaupunkiraideverkot  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9 10 | Siirry alas Tulostusversio
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 697


« Vastaus #150 : Maaliskuu 12, 2024, 10:32:36 »

Tämä on järkevä ja kannattavaksi tuleva jatke, mutta Pirkkala (ja Ylöjärvi) on toinen juttu (kustannuksiltaan ja liikennemääriltään).

Syytä arvostella ja vahvoin perustein voi kuitenkin Teiskontien raitiosiltoja.
Raitiolinja olisi ilman haittaa raitio- tai tieliikenteelle voinut kulkea ilman näitä siltoja.
Teiskontien päässä on Atalan valoristeys. Siitä raitiovaunut olisivat ongelmitta voineet siirtyä puolelta toiselle nykyisenkin tieliikenteen liikennevaloajoituksen puitteissa.

Tuntemani tamperelaista kiinteistökeinottelua tuntevan kaverin mukaan tämän järkevän ja luonnonvaroja säästävän ratkaisun esti se, että kaupunki olisi joutunut ostamaan tai pakkolunastamaan Teiskontien reunan maakaistaleen (käytännössä hukkamaan).
Teiskontien toisen puolen maakaistaleen kaupunki sensijaan omistaa.

En tiedä oliko vastaava syy selitys sillä, että että raitiolinja Santalahteen vietiin Sepänkadun kautta - vaatien sillan kalliin uusimisen ja samalla katuliikenteen välityskyvyn heikentämisen. Järkevä raitiotien kulkureitti olisi kulkenut Savilinnantieltä, jolloin siltakustannus oli ollut ratkaisevasti pienempi kuin Sepänkadulta, ja katuliikenne ei olisi kärsinyt (eikä siihen olisi tullut parin vuoden keskeytystä.

Tamperelaiset olisivat onnellisempia, jos betoniallianssi pistettisiin myymään vaikka jääkaappeja ja jäätä eskimoille. Siinäkin nämä epäilemättä onnistuisivat myynti- ja hyvävelitaidoillaan.
tallennettu
Markku Naskali
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 172


« Vastaus #151 : Maaliskuu 12, 2024, 14:38:26 »

Kyllä eskimot keskuslämmitettyihin taloihinsa jääkaappeja tarvitsevat ja arabit joutuvat ostamaan hiekkaa ulkomailta kun paikallinen hiekkapöly on kelvotonta betonin raaka-aineeksi...
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #152 : Maaliskuu 13, 2024, 06:45:21 »

Tämä on järkevä ja kannattavaksi tuleva jatke, mutta Pirkkala (ja Ylöjärvi) on toinen juttu (kustannuksiltaan ja liikennemääriltään).

Syytä arvostella ja vahvoin perustein voi kuitenkin Teiskontien raitiosiltoja.
Raitiolinja olisi ilman haittaa raitio- tai tieliikenteelle voinut kulkea ilman näitä siltoja.
Teiskontien päässä on Atalan valoristeys. Siitä raitiovaunut olisivat ongelmitta voineet siirtyä puolelta toiselle nykyisenkin tieliikenteen liikennevaloajoituksen puitteissa.

Tuntemani tamperelaista kiinteistökeinottelua tuntevan kaverin mukaan tämän järkevän ja luonnonvaroja säästävän ratkaisun esti se, että kaupunki olisi joutunut ostamaan tai pakkolunastamaan Teiskontien reunan maakaistaleen (käytännössä hukkamaan).
Teiskontien toisen puolen maakaistaleen kaupunki sensijaan omistaa.

En tiedä oliko vastaava syy selitys sillä, että että raitiolinja Santalahteen vietiin Sepänkadun kautta - vaatien sillan kalliin uusimisen ja samalla katuliikenteen välityskyvyn heikentämisen. Järkevä raitiotien kulkureitti olisi kulkenut Savilinnantieltä, jolloin siltakustannus oli ollut ratkaisevasti pienempi kuin Sepänkadulta, ja katuliikenne ei olisi kärsinyt (eikä siihen olisi tullut parin vuoden keskeytystä.

Tamperelaiset olisivat onnellisempia, jos betoniallianssi pistettisiin myymään vaikka jääkaappeja ja jäätä eskimoille. Siinäkin nämä epäilemättä onnistuisivat myynti- ja hyvävelitaidoillaan.

Pirkkala haluaa kasvaa raitiotien avulla  https://www.pirkkala.fi/seuturatikka/

Teiskontien ja muutkin ratikkasillat ovat väyläviraston vaatimus: raitiotien pitää ylittää valtion väyläverkot eritasossa.

Sepänkadun valinnan syynä oli tietysti syynä Särkänniemi, jonka pääsisäänkäynti muuttuu Sepänkadulle päin, työt ovat jo alkaneet.

Rahoituksesta voi taas kerrata että siihen ei käytetä veronmaksajien rahoja, vaan EIB:n lainoilla
tallennettu
Jussi Laukkanen
Ylläpito
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 93


« Vastaus #153 : Maaliskuu 13, 2024, 10:21:47 »

Rahoituksesta voi taas kerrata että siihen ei käytetä veronmaksajien rahoja, vaan EIB:n lainoilla

Kun kysymys on lainasta, EIB aivan ilmeisesti odottaa, että se maksetaan takaisin jollain aikavälillä. Mikä taho mielestäsi tässä tapauksessa on lainan maksaja?
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #154 : Maaliskuu 13, 2024, 11:30:48 »


Kun kysymys on lainasta, EIB aivan ilmeisesti odottaa, että se maksetaan takaisin jollain aikavälillä. Mikä taho mielestäsi tässä tapauksessa on lainan maksaja?


EIB:n lainoja maksaa Tampereen Raitiotie Oy (joka on lainojen ottaja), joka perii taas kunnalliselta tällä hetkellä Tampere ja jatkossa myös Pirkkalan kunta (jatkossa myös Ylöjärvi+Kangasala). Kunnat maksavat sekä infra että vaunu kustannukset sekä hallintomaksut.

Esimerkki 18.3 Kaupunginvaltuuston esityslista:

"Tampereen kaupungin omavelkainen 100 prosentin suuruinen takaus annetaan Tampereen Raitiotie Oy:n lainarahoitukselle enintään 10 milj. euron suuruisten ja enintään 31 vuoden pituisen lainan / pituisten lainojen pääoman, korkojen, viivästyskorkojen sekä mahdollisten lainanhoito- ja perimiskulujen suorittamisesta. Lainarahoitus tullaan käyttämään Pirkkala-Linnainmaan toteutussuunnitteluun.

Taattava kokonaisrahoitus voi koostua erillisistä ja vaiheittaisista lainaeristä ja nämä erilliset saman hankkeen lainaeriä koskevat velkakirjarahoitukset muodostavat yhdessä takauspäätöksen tarkoittaman ja mukaisen enintään 10 milj. euron lainamäärän. Kunkin velkakirjan enimmäislaina-aika on enintään takauspäätöksen salliman enimmäislaina-ajan pituinen eli 31 vuotta nostohetkestä.

Takauksesta peritään 0,3 prosentin suuruinen vuotuinen takausprovisio. "

Ratikan rahoituksen sivu https://www.tampereenratikka.fi/tampereen-ratikka/ratikan-kustannukset/
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 13, 2024, 11:47:27 kirjoittanut Jari Välimaa » tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #155 : Maaliskuu 13, 2024, 11:40:35 »


Pirkkalan kunnan raitiotiekatu suunitelmia voi yrittää tutkia

https://pirkkalalinnainmaa.fi/pirkkalan-katusuunnitelmien-luonnoksia-kommentoitavana/

"Katusuunnitelmat asetetaan nähtäville virallisina katusuunnitelmaehdotuksina kevään ja kesän aikana. Katusuunnitelmaehdotuksista voi jättää niiden nähtävilläolon aikana muistutuksia kunnan kirjaamoon.

Tutustu suunnitelmiin (Huom. Tiedostot ovat isokokoisia, joten niiden latautuminen voi kestää hetken.)"
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1693


« Vastaus #156 : Maaliskuu 13, 2024, 13:31:43 »

Syytä arvostella ja vahvoin perustein voi kuitenkin Teiskontien raitiosiltoja.
Raitiolinja olisi ilman haittaa raitio- tai tieliikenteelle voinut kulkea ilman näitä siltoja.
Teiskontien päässä on Atalan valoristeys. Siitä raitiovaunut olisivat ongelmitta voineet siirtyä puolelta toiselle nykyisenkin tieliikenteen liikennevaloajoituksen puitteissa.

Ei raitiotie sentään valtatien poikki samassa tasossa voi kulkea eli siltä osin ymmärrettävä päätös. Raitioverkko risteää vt 12:n kanssa jo nyt kahdessa kohdassa ja silta niissäkin on. Myös vt 9 ylitetään siltaa pitkin.

Tuntemani tamperelaista kiinteistökeinottelua tuntevan kaverin mukaan tämän järkevän ja luonnonvaroja säästävän ratkaisun esti se, että kaupunki olisi joutunut ostamaan tai pakkolunastamaan Teiskontien reunan maakaistaleen (käytännössä hukkamaan).

Kaverillasi on varmaankin pilkku väärässä kohdin. Rakennusoikeudettoman joutomaan lunastushinnan ja 2+2-kaistaisen valtatien ylittävän ratasillan hinnoissa lienee pilkun paikka hieman eri kohdassa.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 697


« Vastaus #157 : Maaliskuu 13, 2024, 14:28:43 »

Voinet Simo mennä paikan päälle Valtatie 12:n ja Niihamankadun/Heikkilänkadun valoristeykseen (Atalan risteys).
Kun liikennevalot katkaisevat VT12:n liikenteen Teiskontieltä Heikkilänkadulle kääntyviä varten, voi raitiovaunu samalla ajoituksella vaihtaa puolta. Ei sujuvuus- tai turvallisuusongelmaa.

Sama pätee tieliikenteen kääntyessä Heikkilänkadulta Teiskontielle. Samalla ajoituksella raitiovaunu voisi vaihtaa puolta ilman sujuvuus- tai turvallisuusongelmaa.

Todettuasi asian voinet kuitata.

Jos kyseiseen kohtaan joskus rakennetaan eritasoristeys, on vaara että kaavailtu ratikkasilta istuu huonosti tällaisen sillan kanssa.

Kaavaillussa Teiskontien ylityssiltaratkaisussa on liäongelmana Heikkilänkadun risteyksen uusi hankalahko raitiotien tasoristeys.  Ehdotuksessani ei tasoristeystä tule, koska raitiolinja varikolle ja Linnanmaalle ei sellaista lainkaan tarvitse.

Tiedän että pieni hukkamaakaista Teisontien reunalla ei suuria maksa raitiosiltoihin verrattuna. Siksi ihmettelenkin huonomman toteutusratkaisun ajamista.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #158 : Maaliskuu 13, 2024, 15:52:32 »


UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ TURUN RAITIOTIE OY:LLÄ
26.02.2024

Uusia työntekijöitä Turun Raitiotie Oy:llä
Turun Raitiotie Oy:n suunnittelupäällikkönä on aloittanut helmikuun alussa Lauri Räty ja viestintäpäällikkönä Annika Myrsky. Ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Tontti aloittaa tehtävässään 1.3.

Turun Raitiotie Oy:n tehtävänä on toteuttaa yleissuunnitelmaan perustuva tekninen suunnittelu rakentamisvalmiuteen saakka. Parhaillaan on käynnissä toteutussuunnittelun kilpailutus. Päätös palveluntarjoajan valinnasta tehdään maaliskuun 2024 lopussa.

https://www.turku.fi/uutinen/2024-02-26_uusia-tyontekijoita-turun-raitiotie-oylla
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1693


« Vastaus #159 : Maaliskuu 13, 2024, 18:35:00 »

Voinet Simo mennä paikan päälle Valtatie 12:n ja Niihamankadun/Heikkilänkadun valoristeykseen (Atalan risteys).
Kun liikennevalot katkaisevat VT12:n liikenteen Teiskontieltä Heikkilänkadulle kääntyviä varten, voi raitiovaunu samalla ajoituksella vaihtaa puolta. Ei sujuvuus- tai turvallisuusongelmaa.

Sama pätee tieliikenteen kääntyessä Heikkilänkadulta Teiskontielle. Samalla ajoituksella raitiovaunu voisi vaihtaa puolta ilman sujuvuus- tai turvallisuusongelmaa.

Todettuasi asian voinet kuitata.

Et ilmeisesti itse autoile Tampereella?

Raitiotien varoajat ja etuoikeudet valoissa toimivat niin pitkällä marginaalilla, että valtatien liikennettä ei todellakaan sellaisilla voida katkoa. Edellä mainituissa risteyksissä on mahdotonta rakentaa sellaista tasoristeystä, jossa autoliikenne ei seisoisi pitkiä aikoja kaikkiin suuntiin. Varsinkin kun tuolla runko-osuudella ratikan Sn 70.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 697


« Vastaus #160 : Maaliskuu 13, 2024, 18:58:41 »

Olen ajellut henkilö-, asunto- ja kuorma-autolla Tampereella vuodesta 1966 lähtien. Riittävästi.
Kaupunkikulkemiseni pyrin hoitamaan polkupyörällä, julkisilla kulkuvälineillä ja kävellen, koska aidosti huolehdin ympäristöstä ja omasta terveydestäni. Onneksi minulaisiani on runsaasti.
Polkupyöräillyt olen liikennesääntöjä noudattaen laajasti kaikkialla Tampereella ja ympäröivissä kunnissa vuodesta 1957 lähtien.

Eikö Hatanpään valtatien tuleva risteys valtatien kanssa Ratinassa ole jo opettanut, että kaikkiin risteyksiin ei ole tarpeen ajaa pommina 50...70 km/h nopeudella. Etenkin kun nyt tarkasteltavaa risteystä edeltäisi raitiopysäkki ja molemmin puolin on mutka.
Liikennevaloaika on nykyiselläänkin ratikalle riittävä ja haluttaessa sitä voidaan vähän pidentääkin.
Sillä ei ole merkitystä kulkuaikaan Linnainaallepäin.
tallennettu
Lauri Kivijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #161 : Maaliskuu 13, 2024, 19:39:27 »

[...] Syytä arvostella ja vahvoin perustein voi kuitenkin Teiskontien raitiosiltoja.
Raitiolinja olisi ilman haittaa raitio- tai tieliikenteelle voinut kulkea ilman näitä siltoja. [...]

Pirkkala haluaa kasvaa raitiotien avulla  https://www.pirkkala.fi/seuturatikka/

Teiskontien ja muutkin ratikkasillat ovat väyläviraston vaatimus: raitiotien pitää ylittää valtion väyläverkot eritasossa. [...]

Löytyisikö tuolle väitteelle, että raitiotien pitää ylittää valtatie eritasossa, jokin lähde? En löytänyt Väyläviraston tai raitiotiehankkeen sivuilta mitään mainintaa, että Väylävirasto kieltäisi raitiotien ja valtatien risteämisen samassa tasossa.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 697


« Vastaus #162 : Maaliskuu 13, 2024, 20:08:53 »

Todettakoon että mainittu Atalan valoristeys ei mene tukkoon VT12:n kannalta vaikka pysäytysaika olisi nykyistä pidempi (mihin ei ole tarvetta). Autojonoa saisi tulla vaikka toista kilometriä kumpaankin suuntaan ilman tukkeutumista. 

Lahden suunnalta tulevat autot pystyisivät tällöinkin kääntymään esteettä mm. kehätielle VT9 eteläsuuntaan ja sieltä minne vain. Jyväskylän suunnalta tulevia mahtuisi kilometrin jono valojen eteen ilman valoristeyksen tukkeutumista.
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1693


« Vastaus #163 : Maaliskuu 13, 2024, 21:34:59 »

Todettakoon että mainittu Atalan valoristeys ei mene tukkoon VT12:n kannalta vaikka pysäytysaika olisi nykyistä pidempi (mihin ei ole tarvetta). Autojonoa saisi tulla vaikka toista kilometriä kumpaankin suuntaan ilman tukkeutumista. 

Lahden suunnalta tulevat autot pystyisivät tällöinkin kääntymään esteettä mm. kehätielle VT9 eteläsuuntaan ja sieltä minne vain. Jyväskylän suunnalta tulevia mahtuisi kilometrin jono valojen eteen ilman valoristeyksen tukkeutumista.

Eli et pidä 1000 m autojonoa valoristeyksen tukkeutumisena? Ja vielä valtatiellä. Ei kai sitten.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #164 : Maaliskuu 14, 2024, 07:47:52 »


Löytyisikö tuolle väitteelle, että raitiotien pitää ylittää valtatie eritasossa, jokin lähde? En löytänyt Väyläviraston tai raitiotiehankkeen sivuilta mitään mainintaa, että Väylävirasto kieltäisi raitiotien ja valtatien risteämisen samassa tasossa.


Tämä tieto löytyy Tampereen raitiotie suunnitteluohjeista, kohdasta 1.2

"Tampereen raitiotiejärjestelmä edustaa uusinta tekniikkaa ja se poikkeaa oleellisesti esimerkiksi Helsingin järjestelmästä. Sen peruslähtökohta on toimia Tampereen ja myöhemmin laajemmin kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän runkona. Tampereen raitiotie kulkee pääsääntöisesti omalla väylällään erillään muusta liikenteestä. Valtion maanteiden ja rautateiden kanssa raitiotie risteää eri tasossa. Tasoristeämissä raitiotielle annetaan pääsääntöisesti etuajo-oikeus muuhun liikenteen nähden. Kalusto pysähtyy kaikilla pysäkeillä. Kaikki pysäkit täyttävät esteettömyyden vaatimukset. Pysäkkien välillä matkanopeus on huomattavasti suurempi kuin vanhoissa raitiotiejärjestelmissä. "

https://www.ratikansuunnitteluohje.fi/

Tämä suunnitteluohje on siis se dokumentti jonka avulla uudet osuudet suunnitellaan.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 14, 2024, 16:01:54 kirjoittanut Jari Välimaa » tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 697


« Vastaus #165 : Maaliskuu 14, 2024, 10:45:57 »

Simo :  Vääristit sanomaani. Kerroin että kyseisen risteyksen liikenteen esimerkiksi onnettomuuden ja sen raivauksen vuoksi mentyä poikki, ei siitä aihetuisi minkäänlaista kaaosta.
Poikkeustilanteen selviämistä odottavia autoja voi tällöin hallitusti kertyä kumpaankin suuntaan vaikka yli kilometrin jonot.
Nämä jonot purkautuisivat välittömästi ja sujuvasti HETI kun liikennevalo vaihtuu vihreäksi.

Lisäksi poikkeustilanteenkin aikana Lahden suunnalta tuleva liikenne voisi esteettä kääntyä kehätielle etelään päin ja sieltä minne tahansa. Kaupungin suunnaltakaan tuleville ei varsinaista tukkeutumaa tulisi, koska voi edellä monesta kohdin kääntyä poikkeusreiteille.

Toisin sanoen, VT12:n Atalan risteys ja sitä välittömästi edeltävä ja seuraava tienosa on HUOLELLISESTI TOTEUTETTU ja on toiminut lähes ihanteellisesti jo vuosien ajan.
Ihanteellisuus ei häiriytyisi, jos raitiotien puolenvaihdot tapahtuisivat tässä valoristeyksessä Heikkiläntielle/tieltä tapahtuvan kääntyvän liikenteen aikaosuuksilla.
Aikaosuuksia ei tarvitsisi edes pidentää (mars mars toteamaan asia paikanpäällä).

Sensijaan allianssin ehdottama sillallinen reitti tukkii kyseistä risteystä ja tulisi toistuvasti aiheuttamaan perusteellisia ongelmia VT9:n liikenteelle kumpaankin suuntaan.
Tämä siksi, Heikkilänkadun alkumetrien mutkaosalle tulisi uusi HANKALA raitiotien tasoristeys.
Lahden ja kaupunginkin suunnalta kääntyville ajoneuvoille on VT12:lla vain lyhyet kääntymiskaistat.

Nämä kaistat täyttyisivät nopeasti ja niihin pääsyä odottavat ajoneuvot tukkisivat VT12:n liikennettä toistuvasti molempiin suuntiin, koska tasoristeyksen molempiin suuntiin ylittävät raitiovaunut keskeyttäisivät normaalitilanteissakin ajoneuvoliikenteen Heikkilänkadulle ja -kadulta haitallisen pitkään.

Odotan että allianssi vetää sillallisen suunnitelmansa takaisin näiden tosiasioiden perusteella.
Jos allianssi ei korjaa virhettään, toivon että Väylävirasto on hereillä.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #166 : Maaliskuu 14, 2024, 15:34:27 »

Raitiotieallinssi2:sen yleisötilaisuus Hatanpään Lukiossa 12.3.2024 oli taas täynnä

Allianssi esitteli katusuunnitelma luonnoksiaan ja piti esityksen katuosuuksittain välillä Sorin aukio - Nuolialantie  
 




* IMG_8284.JPG (3367.17 kilotavua, 4272x2848 - tarkasteltu 22 kertaa.)

* IMG_8258.JPG (3315.47 kilotavua, 4272x2848 - tarkasteltu 16 kertaa.)
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #167 : Maaliskuu 14, 2024, 15:57:24 »


Ratikkakaupunkia rakentamassa
ARTIKKELI - 13.3.2024

"Vantaan kaupunginvaltuusto päätti viime keväänä, että Vantaalle rakennetaan ensimmäinen raitiotielinja. Reilun 19 kilometrin pituinen ratikkareitti kulkee lentoaseman ja Aviapoliksen kautta Tikkurilaan, sieltä Hakunilaan ja Helsingin Mellunmäkeen saakka.

Ratikan rakentamispäätös oli ehdollinen, ja hanke odottaa vielä valtion rahoitusosuuden varmistumista ennen kuin rakentaminen voi alkaa. Ratikka toteutetaan Vantaalla allianssimallilla, joka on havaittu hyväksi toteutustavaksi myös muissa pikaraitiotiehankkeissa Suomessa, kuten Tampereella ja Raide-Jokerissa."


https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/ratikkakaupunkia-rakentamassa
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #168 : Maaliskuu 14, 2024, 16:16:47 »


Kalasatamasta Pasilaan -raitiolinjan koeajot alkavat – jännite kytketään viikolla 12
tiedote 14.3.2024

"Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen työt ovat edenneet aikataulussa ja raitiotien ajojohtimiin kytketään jännite 18.3. Tästä eteenpäin jännite on päällä kaikissa reitin ajolangoissa.

Tekninen koeliikenne alkaa viikolla 16

Ensin suoritetaan maastokatselmus ja sen jälkeen testataan hidasajossa, miten vaunu liikkuu radalla. Tämän jälkeen vuorossa on erilaisia teknisiä testejä, joilla varmistetaan esimerkiksi liikennevalojen ja vaihteenohjausjärjestelmän toimivuus. Raitiovaunulla suoritetaan myös hämäräajoja ja ajetaan sille määriteltyä operointinopeutta. Teknisen koeliikenteen arvioitu kesto on noin viisi viikkoa."


https://www.kalasatamastapasilaan.fi/ajankohtaista/kalasatamasta-pasilaan-raitiolinjan-koeajot-alkavat-jannite-kytketaan-viikolla-12/
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1693


« Vastaus #169 : Maaliskuu 14, 2024, 20:46:15 »

Kehitys kehittyy useammassa raitiotiekaupungissa ja uusiakin ilmaantuu mukaan. Turusta vaan ei kuulu mitään. Uutisikynnys ylittyy kun tilaavat lisää konsulttiselvityksiä.
tallennettu
Matti Melamies
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 44


« Vastaus #170 : Maaliskuu 14, 2024, 22:11:25 »


Ei raitiotie sentään valtatien poikki samassa tasossa voi kulkea eli siltä osin ymmärrettävä päätös. Raitioverkko risteää vt 12:n kanssa jo nyt kahdessa kohdassa ja silta niissäkin on. Myös vt 9 ylitetään siltaa pitkin.

Mutta Teiskontiellä Taysiin menevät raitiokiskot menevät samassa tasossa, joskin siinä on vt 12:n Tampereen (keskustan) ulos/sisäänmenotie. Kuinka paljon tilanne poikkeaa Atalan valoristeyksessä? (Helsinkiläisen on vaikea hahmottaa, että tuon risteyksen nimi on Atalan valoristeys, kun itse Atalan hahmottaa olevan idenpänä.)  Vt 9:n ja vt 12:n eritasoliittymästä länteen päin on vt 12/Teiskontiellä valoristeyksiä, montako?

Täällä Helsingissä olisin toivonut Haagan liikenneympyrän läpäisevän "pika"ratikan kulkemista eritasoratkaisuna, mutta sehän ei käy, koska aiotaan rakentaa "pika"ratikka Vihdintieltä Huopalahdentielle ja nämä raitioteiden linjaukset kohtaavat samassa tasossa juuri tuon liikenneympyrän keskellä. Tosin siinä vaiheessa tuo liikenneympyrä on jo lakannut olemasta ja sen paikalla on korttelikaupunkia kaupunkibulevardien risteyspaikassa.
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #171 : Maaliskuu 15, 2024, 07:32:31 »


Mutta Teiskontiellä Taysiin menevät raitiokiskot menevät samassa tasossa, joskin siinä on vt 12:n Tampereen (keskustan) ulos/sisäänmenotie. Kuinka paljon tilanne poikkeaa Atalan valoristeyksessä? (Helsinkiläisen on vaikea hahmottaa, että tuon risteyksen nimi on Atalan valoristeys, kun itse Atalan hahmottaa olevan idenpänä.)  Vt 9:n ja vt 12:n eritasoliittymästä länteen päin on vt 12/Teiskontiellä valoristeyksiä, montako?

Täällä Helsingissä olisin toivonut Haagan liikenneympyrän läpäisevän "pika"ratikan kulkemista eritasoratkaisuna, mutta sehän ei käy, koska aiotaan rakentaa "pika"ratikka Vihdintieltä Huopalahdentielle ja nämä raitioteiden linjaukset kohtaavat samassa tasossa juuri tuon liikenneympyrän keskellä. Tosin siinä vaiheessa tuo liikenneympyrä on jo lakannut olemasta ja sen paikalla on korttelikaupunkia kaupunkibulevardien risteyspaikassa.

Taysiin menevä ratikkalinja menee tasossa Hippoksella Teiskontien yli kun Teiskontie siinä kohtaa ei ole vielä valtion väylä. Mutta koska valtion valtatielle ei saa rakentaa ratikkaa, niin ratikka joutuu tekemään ylimääräisen mutkan Tekunkadun kautta mennessään TAYSille.

Tämä Linnainmaan silta homma on täysin selvä, kuvituskuvassa näkyy ratikka silta yli Teiskontien



* Vt12_ilmasta_idan-suuntaan-1024x493.png (880.76 kilotavua, 1024x493 - tarkasteltu 76 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 15, 2024, 07:58:32 kirjoittanut Jari Välimaa » tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #172 : Maaliskuu 15, 2024, 07:40:23 »

Kehitys kehittyy useammassa raitiotiekaupungissa ja uusiakin ilmaantuu mukaan. Turusta vaan ei kuulu mitään. Uutisikynnys ylittyy kun tilaavat lisää konsulttiselvityksiä.

Turussa on menossa kehitysvaihe eli toteutussuunnittelu ja päätöksen eteen valtuusto pääsee vuoden 2025 lopulla.

Mutta onhan Turku myöhässä kun aloitti Tampereen kanssa yleissuunnitelman tekemisen ja Tampereella vaunut jo rullaavat.

https://www.turku.fi/raitiotie


* Screenshot 2024-03-15 07.37.52.png (166.33 kilotavua, 957x543 - tarkasteltu 36 kertaa.)
tallennettu
Jari Välimaa
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 951


« Vastaus #173 : Maaliskuu 15, 2024, 16:22:40 »

Helsingin kaupunkiliikenteen julkaisema Raitioteiden suunnitteluohje

"Tämän ohjeen tarkoitus on ohjata pääkaupunkiseudun raitioteiden suunnittelua ja mitoitusta. Ohjeen lähtökohtana on ollut uusi raitiotieverkko, mutta ohjetta sovelletaan myös nykyisellä Helsingin kantakaupungin raitiotieverkolla.

Ohjeen mitoitus perustuu kolmeen kategoriaan:

Normaaliarvo
Minimiarvo/maksimiarvo
Lupa-arvo"

https://raitiotieohje.fi/

Pääkaupunkiseudulla raitiotiellä on käytössä kahta erilaista ajojohdinverkon nimellisjännitettä. Uudet raitiotiejärjestelmät suunnitellaan nimellisjännitteeltään 750 V tasavirtajärjestelmäksi. Helsingin kantakaupungissa on tämän lisäksi käytössä 600 V nimellisjännitteellinen tasavirtajärjestelmä. Helsingissä ajojohtimen potentiaali on miinus (-).


* Screenshot 2024-03-15 16.24.40.png (136.64 kilotavua, 854x567 - tarkasteltu 35 kertaa.)
tallennettu
Lauri Kivijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #174 : Maaliskuu 15, 2024, 19:42:19 »

Löytyisikö tuolle väitteelle, että raitiotien pitää ylittää valtatie eritasossa, jokin lähde? En löytänyt Väyläviraston tai raitiotiehankkeen sivuilta mitään mainintaa, että Väylävirasto kieltäisi raitiotien ja valtatien risteämisen samassa tasossa.

Tämä tieto löytyy Tampereen raitiotie suunnitteluohjeista, kohdasta 1.2

"Tampereen raitiotiejärjestelmä edustaa uusinta tekniikkaa ja se poikkeaa oleellisesti esimerkiksi Helsingin järjestelmästä. Sen peruslähtökohta on toimia Tampereen ja myöhemmin laajemmin kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän runkona. Tampereen raitiotie kulkee pääsääntöisesti omalla väylällään erillään muusta liikenteestä. Valtion maanteiden ja rautateiden kanssa raitiotie risteää eri tasossa. Tasoristeämissä raitiotielle annetaan pääsääntöisesti etuajo-oikeus muuhun liikenteen nähden. Kalusto pysähtyy kaikilla pysäkeillä. Kaikki pysäkit täyttävät esteettömyyden vaatimukset. Pysäkkien välillä matkanopeus on huomattavasti suurempi kuin vanhoissa raitiotiejärjestelmissä. "

https://www.ratikansuunnitteluohje.fi/

Tämä suunnitteluohje on siis se dokumentti jonka avulla uudet osuudet suunnitellaan.


Taysiin menevä ratikkalinja menee tasossa Hippoksella Teiskontien yli kun Teiskontie siinä kohtaa ei ole vielä valtion väylä. Mutta koska valtion valtatielle ei saa rakentaa ratikkaa, niin ratikka joutuu tekemään ylimääräisen mutkan Tekunkadun kautta mennessään TAYSille.

Tämä Linnainmaan silta homma on täysin selvä, kuvituskuvassa näkyy ratikka silta yli Teiskontien

OK, eli vaatimus valtateiden ylittämisestä eritasoratkaisuna on peräisin Tampereen Ratikan omasta suunnitteluohjeesta, ei Väyläviraston vaatimuksesta. Tampereen Ratikan suunnitteluohje perustuu puolestaan Raitiotieallianssin Tampereen raitiotiet Suunnitteluperusteet -liitteeseen, jossa puolestaan ei ole vaatimusta valtatien ja raitiotien risteämiseksi eritasoratkaisuna. Ainoa liitteessä ollut asiaa sivuava kommentti oli seuraava (sivulta 13):

"Nopeustason 40 km/h ylittäminen edellyttää raitiotien omaa väylää sekä tämän väylän ylittämistä vain liikennevalo-ohjattuna tai eritasoratkaisuna."

[...] Sensijaan allianssin ehdottama sillallinen reitti tukkii kyseistä risteystä ja tulisi toistuvasti aiheuttamaan perusteellisia ongelmia VT9:n liikenteelle kumpaankin suuntaan.
Tämä siksi, Heikkilänkadun alkumetrien mutkaosalle tulisi uusi HANKALA raitiotien tasoristeys.
Lahden ja kaupunginkin suunnalta kääntyville ajoneuvoille on VT12:lla vain lyhyet kääntymiskaistat.

Nämä kaistat täyttyisivät nopeasti ja niihin pääsyä odottavat ajoneuvot tukkisivat VT12:n liikennettä toistuvasti molempiin suuntiin, koska tasoristeyksen molempiin suuntiin ylittävät raitiovaunut keskeyttäisivät normaalitilanteissakin ajoneuvoliikenteen Heikkilänkadulle ja -kadulta haitallisen pitkään. [...]

En tiedä, kuinka paljon Teiskontien suunnalta tulee autoja Heikkilänkadulle, mutta suunnitteluluonnoksista näkee, ettei Heikkilänkadulle pyrkiville autoille jää kovin paljoa jonotustilaa, jos ne joutuisivat odottamaan ratikan ohitusta. Arvioin ilmakuvasta, että tilaa olisi alle kymmenelle henkilöautolle. Jos autoliikenne Teiskontien puolelta Heikkilänkadulle on runsasta ja liikenteen katkaiseva ratikkaliikenne vilkasta, voi autojen jonotustila käydä vähiin, jolloin autoja alkaisi pakkaantua Nuution kuvailun mukaisesti Teiskontien ryhmityskaistoille ja Niihamankadulle.

Tampereen kaupunki kerää paraikaa palautetta ratikkalinjausten luonnoksista, joten nyt olisi vielä mahdollista antaa palautetta ja ehdottaa linjausehdotuksiin muutoksia 20.3.2024 saakka. Linkki palautesivulle:

Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien Tampereen osuuden katusuunnitelmien luonnosten kommentointi
https://app.maptionnaire.com/q/9zz44fxi4ki8
tallennettu
Sivuja: 1 ... 5 6 [7] 8 9 10 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Radat ja laitteet  |  Aihe: Kaupunkiraideverkot  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina