Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Vetureiden tyhjäkäynti loppuu Hämeenlinnan ratapihalla  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #25 : Helmikuu 14, 2014, 00:36:05 »

Ja vielä syylärin kennojen kautta hukkuu lämpöä, vaikka siellä kai jonkunlainen termostaattikin on olevinaan säätelemässä.

Itse asiassa ei ole, vaan jäähdytysvesi kiertää kennojen läpi aina moottorin käydessä. Termostaatti avaa vain säleiköt ja antaa tuulettimelle käskyn nostaa kierroksia.

Kun tosiaan tyhjäkäynnillä polttoaineenkulutus on minimissä, eikä moottori ole kuormituksessa, niin ainakin linja- ja kuorma-autojen mittakaavan moottorien jäähdytysveden lämpötila näyttää pakkasilla, joiden ei tarvitse olla kovin suuriakaan, putoavan joutokäynnillä nopeasti 80 asteesta 60 asteeseen. Sitä vastoin moottorin ollessa pysähdyksissä veden lämpötilan laskunopeus on vain murto-osa siitä.

En ala väitellä, tuo on kiintoisa havainto tai väite. Saattaa hyvin pitää paikkansakin. Vetureissa ei sammuttaminen tullut aiemmin kysymykseenkään, koska jäähdytysnesteessä ei käytetty pakkasnestettä, käsittääkseni syystä että, jos glykolipohjaista pakkasnestettä joutuu pienikin määrä moottoriöljyn joukkoon, se heikentää öljyn laatua dramaattisesti ja nämä kuitenkin ovat lähellä lämpöteknistä ylärajaansa toimivia, korkeasti ahdettuja dieseleitä ja öljyllä on suuri merkitys moottorin jäähdyttämisessä, esim. Dv:ssä männät jäähdytetään moottoriöljyllä.

Pakkasneste otettiin käyttöön joskus ehkä 1987 tai sen jälkeen, mutta siis ennen tätä moottorin sammuttaminen kovalla pakkasella tiesi sitä, että jäähdyttimen kennon joku reuna tai nurkka todennäköisesti jäätyy varsin pian. Tästä syystä kennoissa ei ole termostaattiakaan virtausta säätelemässä.

mutta niin se laskee webastollakin, joka lämmittää vain 50 asteeseen.
Miksiköhän näin on? Kyllä kuorma- ja linja-autojen veden saa webastolla vaikka 80-asteiseksi.

50 astetta on ollut suositeltu käynnistyslämpötila, eikä sen lämpimämmäksi ole ollut tarpeen esilämmittää.

Milläs tamperelaiset veturinkuljettajat sitten paistavat mustamakkarat?

Pakosarjan päällä, kuten aina. Miten niin?  Näyttää kieltä

Dv15-16 -sarjoissa ei ollut toimivaa esilämmitystä ja ne pidettiinkin aina käynnissä, Tpe Pkö jopa viikonlopun yli; polttoaineen kulutus oli varmaan aika tarkkaan puolet Hurun kulutuksesta, joten siitä laskemaan, paljonko neljä Nallea söi löpöä viikonlopun aikana. Se nyt vain oli käytäntö.

Raumalla satuin kymmenkunta vuotta sitten näkemään ja erityisesti kuulemaan, kun Nalle pistettiin käyntiin. Vemppujen käyttö oli loppuaikoina aika vähäistä, enimmäkseen seisoskelivat sammuksissa tallinnurkalla, Seepran ja Deeverin tehdessä vaihtotyöt satamassa ja metsäteollisuuden puolella. Kylmänä käynnistetyn MANnin jumputus oli siksi murea, että sen kyllä varmasti kuuli puoli kaupunkia.

Kirjoitinkin menneessä aikamuodossa, että Nalleissa ei ollut toimivaa esilämmitintä. Joku neropatti oli keksinyt vetää höyryesilämmityksen syöttöputken, veturin läpi, aivan kuten pomo oli käskenytkin suunnitella, mutku se pomo tarkoitti että pitkittäin ja tämä putki kulki tiettävästi jotenkin poikittain hytin alta veturin toiselle puolelle ja oli täysin käyttökelvoton höyryesilämmitykseen. Mainitsemani ison rempan yhteydessä luulisin, että Nalletkin saivat sähkölämmityksen (en ihan satavarmaksi muista).
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1411


« Vastaus #26 : Helmikuu 14, 2014, 00:42:39 »

Vanhoja muisteluita: MM : "riihimäen huolto" joutui useinkin aikoinaan käynnistämään MGO:t vailla apumiehitystä - ja jopa useimmiten onnistui yrityksessään (öp-vahdin ohitus yms.)
Aikoinaan tuo sähkölämmitys oli täysin viraton mikäli lämpötila laski lähemmäs nollaa. Varikon sähköverkko ei taasen suvainnut useamman veturin ulkoliitäntää ja jännite laski alle webastojen vaatiman "käynnin", joten ainoa vaihto-ehto oli MGO:n käynnistäminen (onneksi kansalaiset nukkuivat öisn, jolloin suurin osa vetureista läksi töhin).
Tuo laturin muutos apumoottorikäyttöiseksi oli erittäin onnistunut muutostyö, pienehkö "sisu" tahkoaa virtaa mm webastolle ja samalla paineilmaa veturin verkostoon (moni "kylmä-ongelma" jäi myös tuon seurauksena unholaan..).
tallennettu
Tuomas Mikkola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 7


« Vastaus #27 : Helmikuu 14, 2014, 00:44:32 »

Taitaa olla aika "läskipiuha" ellei laivassa ole muuntajaa.

Useammalla rinnakkaisella kaapelilla per vaihe sähkö tuodaan sisään. Muuntajat ovat laiturilla ja laivaan tuodaan 3~400VAC.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1411


« Vastaus #28 : Helmikuu 14, 2014, 01:00:33 »

Tuohon Kimmon komenttiin puuttuisin hieman, ainakin Riihimäellä saatiin höyryllä Dv15-sarjan veturit usein "liiankin" lämpimiksi, vasta kun höyryn saanti varikoilla tyrehtyi taidettiin siirtyä sähköiseen lämmitykseen (onnistui esilämmitys myös webastoilla erittäin hyvin). ERITTÄIN varovainen täytyi olla tuota "höyrylämmitystä" purkaessaan (Hr12, Sr12, Vv15).
tallennettu
Mikko Mäntymäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 509


« Vastaus #29 : Helmikuu 14, 2014, 01:20:49 »

Taitaa olla aika "läskipiuha" ellei laivassa ole muuntajaa.

Useammalla rinnakkaisella kaapelilla per vaihe sähkö tuodaan sisään. Muuntajat ovat laiturilla ja laivaan tuodaan 3~400VAC.

Oletin laivaan syötettävän tehon olevan  jotain 3000kW.
tallennettu
Tuomas Mikkola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 7


« Vastaus #30 : Helmikuu 14, 2014, 01:32:13 »

Taitaa olla aika "läskipiuha" ellei laivassa ole muuntajaa.

Useammalla rinnakkaisella kaapelilla per vaihe sähkö tuodaan sisään. Muuntajat ovat laiturilla ja laivaan tuodaan 3~400VAC.

Oletin laivaan syötettävän tehon olevan  jotain 3000kW.

Muuntajien tehoksi ilmoitetaan 4MW. 3MW on ihan realistinen arvio, ehkä hiukan yläkanttiin.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #31 : Helmikuu 14, 2014, 12:11:47 »

Tuohon Kimmon komenttiin puuttuisin hieman, ainakin Riihimäellä saatiin höyryllä Dv15-sarjan veturit usein "liiankin" lämpimiksi, vasta kun höyryn saanti varikoilla tyrehtyi taidettiin siirtyä sähköiseen lämmitykseen (onnistui esilämmitys myös webastoilla erittäin hyvin). ERITTÄIN varovainen täytyi olla tuota "höyrylämmitystä" purkaessaan (Hr12, Sr12, Vv15).

Mutta oliko höyrylämmityksen kiinteä asennus tosiaan kyljestä sisään? Voi olla, että Tpe höyrylämmitystä joskus käytettiin, höyryn käyttö lopetettiin joskus 1980-luvun alussa. Mutta mikähän niissä webastoissa tai niiden sähköntarpeessa oli, kun Tpe Nalleja ei voinut pitää webastojen varassa? Kun ei muista.
tallennettu
Jorma Toivonen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1411


« Vastaus #32 : Helmikuu 15, 2014, 00:06:43 »

Kyllä Kimmo oikein muistelee, höyrylämmitykselle oli "kiinteä" liitin veturin molemmin puolin ohjaamon kohdilla. Lämmönvaihdin sijaitsi hytin lattian alla. Höyrylämmitykseen kuului myös kiertovesipumppu, joka vaati "oman" 220V:n liitännän.
Taisi tuon ajan webastoista puuttua "lämpimänäpito"-asento? Webasto nosti jäähdytysveden lämmön säädettyyn ylärajaan asti ja sammahti, vaati senjälkeen uuden käynnistyksen.
Ulkovarauksen käyttö on nyt niin syvällä aivojen sopukoissa, etten millään saa kaivellettua esiin, mutta täytyihän sellainenkin olla?? Tuo ohjaamon takaseinässä oleva laatikko on varsin "tuore" muutostyö.
tallennettu
Kimmo T. Lumirae
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1318


« Vastaus #33 : Helmikuu 15, 2014, 00:41:17 »

Samaa muistelen, mutta en saa päähäni, mikä siinä oli, puuttuiko niistä ulkovaraus kokonaan? Tämä selittäisi, miksi webastoja ei voinut ennen vanhaan käyttää.

tallennettu
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 610


« Vastaus #34 : Helmikuu 15, 2014, 11:35:21 »

Sen verran höyrylämmityksestä, että matkustajavaunutkin pidettiin höyryllä lämmössä ratapihan seisontaraiteilla. Raiteden välissä oli "höyryposteja". Höyry kehitettiin tallin pilttuun nurkassa olevalla Clayton- höyrynkehittimellä. Ainakin Turussa.
tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Vetureiden tyhjäkäynti loppuu Hämeenlinnan ratapihalla  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina