Tuoreimmat viestit  | 
Sivuja: [1] 2 3 ... 10
 1 
 : Tänään kello 13:23:25 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Tero Korkeakoski
Ja yksi rautatieyhteys Norjan sisällä olisi Narvik - Tromssa Suomen kautta
No empä usko että kahden sataman välillä kauheasti tarvittaisiin junakuljetuksia. Norjan taloudella olisi tuolle välille rakennettu jo rautatie jos sille olisi nähty tarvetta.

Oslosta (Etelä-Norjasta) voisi joku muutaman kerran viikossa kulkeva juna kulkea Tromssaan, nythän Narvikiin kulkee trailereita jotka sieltä jatkavat rekalla.

Ja mitä tuohon normaaliraideleveyteen tulee niin rakennettaisiin nyt kokeeksi ensin nelikiskoraide Röyttään (tosin hankala homma kun tarttee lähteä Tornio itäisen kohdilta omana ratanaan) ja Kemiin sellutehtaalle. Jos niille tulee liikennettä niin sitten Raaheen asti, sen voi jo tehdä vaikka kaksoisraiteena. Sähköistyksen kanssa voi olla ongelmia nelikiskoradalla, mutta eiköhän niistä selvitä.

PS. Rainerilta taisi mennä pointti ohi. Joo, eikä noita tehtaita olisi Harjavaltaan rakennettu vaan meren rannalle jos ne olisi tehty erilaisessa geopoliittisessa tilanteessa.

 2 
 : Tänään kello 10:21:25 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa

Norjan valtion saaminen osarahoittajaksi saattaisi hyvinkin onnistua, kun katsoon Pohjois-Norjan radan historiaa ja kuinka sitä korvaavat rautatiekuljutukset on hoidettu.

Vuoden 1923 suuressa rautatiesuunnitelmassa (Jernbaneplanen fra 1923) esiintyy Nordlandsbanen Grong-Fauske-Narvik-Vadsø ja sille haarat Bardu-Salangen ja Balsfjorden-Tromssa (Tromsø).

Vuoden 1949 rautatiekomissio (Jernbanekommisjonen av 1949) listaa Nord-Norgebanen ja sille reitit: Fauske-Korsnes, Fauske-Narvik, Narvik-Vadsø ja sille haara Nyborg-Kirkniemi (Kirjenes). Norjan kansanedustuslaitos (Stortinget) ei kuitenkaan vielä tehnyt tästä päätöstä.

Vuoden 1977 liikennesuunnitelma (Norsk Samferdselsplan av 1977) listasi kolme suuntaa, jotka tarvitsivat tarkempaa pohdintaa. Yksi näistä oli Nordlandbanen jatkaminen Narvikiin ja Tromssaan (Tromsø).

Kansanedustuslaitos (Stortinget) sai tätä koskevan päätöksen aikaiseksi 26.5.1994 ja sen mukaan Pohjois-Norjan rautatiesuunnitelma (Nord-Norgebanen) tuli haudata lopullisesti, koska kustannukset olivat liian suuret hyötyyn nähden.

Em. päätöstä avitti Ruotsin kanssa edellisenä vuonna tehty sopimus, jonka mukaan Oslosta voitiin ajaa suoria tavarajunia Narvikiin Ruotsin rautatieverkon läpi. Tätä varten oli perustettu Arctic Rail Express (ARE), joka aloitti liikennoinnin Oslosta Narvikiin 22.3.1993 aluksi kahdella junaparilla viikossa. Vuoteen 2006 mennessä viikottaisten junien määrä oli jo 13 junaparia viikossa. ARE:n omistivat NSB AS 55% ja Green Cargo 45%. Niihin aikoihin kun muutin Ruotsista ARE suunnitteli suoraa kalankuljetusjunaa Narvik-Malmö, mutta en ole seurannut toteutuiko tai miten liikenne ylipäätään on kehittynyt.

Myös DB:n (Saksa) omistama Schenker haistoi kuljetusmahdollisuuden ja perusti Nortj Rail Express-junan Oslon ja Narvikin välille viitenä päivänä viikossa. Se alkoi liikenmöinnin 4.1.2011, mutta en ole sitäkään seurannut jäätyäni eläkkeelle.

Narvikiin vietävistä tuotteita (kuten myös paluutuotteista) valtaosa jatkaa (saapuu) autoliikenteellä Tromssaan (Tromsø) ja Vadsøhon. Tätä taustaa vasten suora tavaraliikenneyhteys Oslon ja Tromssan välillä olisi Norjan valtion etu ja melko varmaan välille syntyisi myös suoraa makuuvaunuliikennettä.

Hyvä kirjoitus jossa on siirrytty miettimään meidän eurooppalaisia EU ja Nato-kumppaneita ja heidän tarpeitaan rautatie kuljetuksissa. Tälläisiä lisää !

Ja yksi rautatieyhteys Norjan sisällä olisi Narvik - Tromssa Suomen kautta

 3 
 : Tänään kello 06:33:28 
Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Eljas Pölhö
Joku sisäpiirin juttu Tromsøn kirjoittaminen norjaksi? Kun kuitenkin Luulaja ja Tallinna kirjoitetaan suomeksi. Suomeksi Tromsø on Tromssa.

Aika pitkissä puissa on uuden radan rakentaminen Norjaan Suomesta tai Ruotsista. On sen verran herkkää ympäristöä ja vielä saamelaisalueita.

Tromssan saaminen radan piiriin vaatii tietysti Norjan valtion ja Naton lobbaamisen, mutta se voi tuoda myös rahoittajan : Norja kun se saisi myös junayhteyden Tromssaan Oslosta.

Norjan valtion saaminen osarahoittajaksi saattaisi hyvinkin onnistua, kun katsoon Pohjois-Norjan radan historiaa ja kuinka sitä korvaavat rautatiekuljutukset on hoidettu.

Vuoden 1923 suuressa rautatiesuunnitelmassa (Jernbaneplanen fra 1923) esiintyy Nordlandsbanen Grong-Fauske-Narvik-Vadsø ja sille haarat Bardu-Salangen ja Balsfjorden-Tromssa (Tromsø).

Vuoden 1949 rautatiekomissio (Jernbanekommisjonen av 1949) listaa Nord-Norgebanen ja sille reitit: Fauske-Korsnes, Fauske-Narvik, Narvik-Vadsø ja sille haara Nyborg-Kirkniemi (Kirjenes). Norjan kansanedustuslaitos (Stortinget) ei kuitenkaan vielä tehnyt tästä päätöstä.

Vuoden 1977 liikennesuunnitelma (Norsk Samferdselsplan av 1977) listasi kolme suuntaa, jotka tarvitsivat tarkempaa pohdintaa. Yksi näistä oli Nordlandbanen jatkaminen Narvikiin ja Tromssaan (Tromsø).

Kansanedustuslaitos (Stortinget) sai tätä koskevan päätöksen aikaiseksi 26.5.1994 ja sen mukaan Pohjois-Norjan rautatiesuunnitelma (Nord-Norgebanen) tuli haudata lopullisesti, koska kustannukset olivat liian suuret hyötyyn nähden.

Em. päätöstä avitti Ruotsin kanssa edellisenä vuonna tehty sopimus, jonka mukaan Oslosta voitiin ajaa suoria tavarajunia Narvikiin Ruotsin rautatieverkon läpi. Tätä varten oli perustettu Arctic Rail Express (ARE), joka aloitti liikennoinnin Oslosta Narvikiin 22.3.1993 aluksi kahdella junaparilla viikossa. Vuoteen 2006 mennessä viikottaisten junien määrä oli jo 13 junaparia viikossa. ARE:n omistivat NSB AS 55% ja Green Cargo 45%. Niihin aikoihin kun muutin Ruotsista ARE suunnitteli suoraa kalankuljetusjunaa Narvik-Malmö, mutta en ole seurannut toteutuiko tai miten liikenne ylipäätään on kehittynyt.

Myös DB:n (Saksa) omistama Schenker haistoi kuljetusmahdollisuuden ja perusti Nortj Rail Express-junan Oslon ja Narvikin välille viitenä päivänä viikossa. Se alkoi liikenmöinnin 4.1.2011, mutta en ole sitäkään seurannut jäätyäni eläkkeelle.

Narvikiin vietävistä tuotteita (kuten myös paluutuotteista) valtaosa jatkaa (saapuu) autoliikenteellä Tromssaan (Tromsø) ja Vadsøhon. Tätä taustaa vasten suora tavaraliikenneyhteys Oslon ja Tromssan välillä olisi Norjan valtion etu ja melko varmaan välille syntyisi myös suoraa makuuvaunuliikennettä.

 4 
 : Eilen kello 22:59:40 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"The Second Time Around"Sony Music 1988 säv.L.Vandross.

 5 
 : Eilen kello 21:48:22 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Ill turn to Stone"theFourTops 1967 Motown Rec.säv Holland, Taylor,Dozier,Holland.

 6 
 : Eilen kello 21:44:13 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Bernadette" The Four Tops 1967 Motown Rec. säv. Holland, Dozier,Holland.

 7 
 : Eilen kello 21:36:57 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Walk Away Renee" The FourTops 1968 UMG Rec. sav.Tony Sansome, Bob Calilli.Michael Brown.

 8 
 : Eilen kello 21:24:55 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Its The Same Old Song" The FourTops 1965 Motown Records säv. Holland,Dozier,Holland.

 9 
 : Eilen kello 21:12:02 
Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Harry Rajala
Lentokonetehdas olisi hieno nimi pysäkille. Historiasta on hyvä muistuttaa.
Tampereella monet tietävät edelleen esim. Ajokin pysäkin ja Lempäälässä vanhemmat Talouskaupan mutkan vaikka kauppa on loppunut yli 60 vuotta sitten ja mutka suoristunut sekä vaaka- että pystysuorassa. Talvisin siinä ainakin kerran vuodessa ajettiin bussi nurin tai vähintään ojaan.
Markku se osaa aina kirjoittaa asiaa!   Hymyilee
Olen syntyjäni Ajokin pysäkiltä ja nyt näyttää elämäni loppusijoituspaikka olevan tässä Talouskaupan mutkassa. Markku osasi nämäkin detaljit kohdaltani yhdistää.  Iskee silmää

 10 
 : Eilen kello 20:56:00 
Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth
"Seven Rooms of Gloom" The Four Tops 1967 säv Holland ,Dozier ,Holland.

The Four Tops yhtye on ikuistettu Rock and Roll Hall of Fameen vuonna 1990.

Sivuja: [1] 2 3 ... 10
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina