VR FleetCare modernisoi makuuvaunuja norjalaiselle Vy Togille

[Panu Breilin]

Kaksikerrosvaunun korkeus on 5,3 m. Mahtuu hyvin radalle, jos ajojohdon korkeus on Tuukan mainitsemissa sekä Ruotsin että Suomen toleransseissa. En usko hetkeäkään, että Suomessa kaikki viimeisten 20 vuoden aikana rakennetut matkustajavaunut olisi suunniteltu niin, ettei niiden mahtuminen Suomen oman sähköradan alle olisi taattua.

Minusta on jo ilmiselvää, että sähköistys toteutetaan Haaparantaan saakka 25 kV 50 Hz järjestelmällä, ja mahdollisuuksien mukaan suomalaisin standardein.

Silti, juuri kuten Tuukka totesi, ajojohdon korkeus kannattaa mitoittaa siten, että ruotsalainen myös 25 kV 50 Hz yhteensopiva kalusto - kyllä, siellä on sellaista, kasvavassa määrin - voi hyödyntää sitä 1435 mm raideleveydellä nelikisko-osuudella.

Ajolangan korkeuden lisäksi huomioon pitäisi ottaa se, että leveä- ja normaaliraiteisten raiteiden keskilinjat poikkeavat toisistaan, kuten esimerkiksi tästä kuvasta näkee: http://vaunut.org/kuva/36884 Eli ajolangan sivusuuntaisesta sijainnista tulee ongelma, ja vähintäänkään ajolangalle ei saa normaalia siksakia jos on tarkoitus, että sitä voivat käyttää molempien raideleveyksien junat.

[Johannes Erra]

Tuo on tietysti totta, mutta esim. Ruotsissa virroitinten kosketuspinnan leveys on normaalisti 1800 mm. Nelikiskoradalla voitaneen olettaa raiteiden keskilinjojen olevan sellaisen 200-300 mm päässä toisistaan. Siksak olisi varmasti sekä Suomen että Ruotsin standardeja kapeampi ja molemmille raideleveyksille hiukan epäkesko, mutta toteutettavissa. Useamman raideleveyden käytössä olevia sähköistyksiä on maailmassa ollut vuosien varrella lukuisia, suuremmillakin raideleveyseroilla.

[Rainer Silfverberg]

Tuo on tietysti totta, mutta esim. Ruotsissa virroitinten kosketuspinnan leveys on normaalisti 1800 mm. Nelikiskoradalla voitaneen olettaa raiteiden keskilinjojen olevan sellaisen 200-300 mm päässä toisistaan. Siksak olisi varmasti sekä Suomen että Ruotsin standardeja kapeampi ja molemmille raideleveyksille hiukan epäkesko, mutta toteutettavissa. Useamman raideleveyden käytössä olevia sähköistyksiä on maailmassa ollut vuosien varrella lukuisia, suuremmillakin raideleveyseroilla.

Mä sanoisin kanssa että siksak on pienin ongelma koska siltaosuus on niin lyhyt vetureiden kokonaisajosuoritteesta, ja nopeus varmaan aika alhainen.
Enemmän voi tulla rajoitteita ajojohdinpylväiden ja kannatusorsien sijoittelussa kohdissa joissa radat menevät ristiin ja erkanevat.

[Toni Hartonen]

Vaikka tekniikka onkin suomalaista, maa-/vesiperä rajan tuolla puolen ei ole. Ruotsalaisilla on aika paljon sanottavaa siihen mitä, miten ja millä rahalla heidän alueellaan tehdään. Sähköistyskään kun ei ole pelkkää langanvetoa.
SKS

Väyläviraston selvityksen mukaan:

"Sähköistettävää raidetta on Ruotsin rajalle 22,5 km. Ruotsin puolella sähköistettävää raidetta on 1 km. Laurila-Tornio-Haaparanta -rataosuus sähköistetään Suomen rautateiden sähköjärjestelmällä."

Ruotsi ei ole mikään Neuvostoliiitto joka alkaisi riidellä siitä millä järjestelmällä sähköistys toteutetaan 1 km pituisella radalla jolla ei kovin paljon ruotsalaisia junia liikkuisi.

On tuolla Ruotsille merkitystä. Rataverkon muoto on sellainen, että Ruotsista tuleva rata on Tornioon päättyvä, kun taas Helsingistä Kolariin kulkeva rata on Tornion läpi kulkeva. Tämä tarkoittaa, että liikenne on joka tapauksessa järkevintä järjestää niin, että Ruotsin suunnasta nyt Haaparannalle asti tuleva junayhteys jatketaan Tornioon asti, jossa sitten junanvaihto suomalaiseen junaan. On sulaa hulluutta, jos Helsinki–Kolari-junan on käytävä Haaparannalla asti kääntymässä sen sijaan että kääntyisi Tornion asemalla, ja samalla lyhennetään tiheämmällä vuorovälillä kulkevien Uumaja–Tornio-junien reitiksi Uumaja–Haaparanta. Kaikkein fiksuinta olisi tietty vetää 1435 mm rata Tornio itäiselle asti, mutta tämä ei liene näköpiirissä... Tällöinhän muodostuisi Kolariin menevistä junista vaihtoyhteys Tornion keskustassa sijaitsevalle asemalle ilman, että Kolariin menevän junan tarvitsisi tehdä suunnanvaihtoa sen enempää Haaparannassa kuin Torniossakaan.

Jos tuolle välille siis tulee suomalaiset sähköt, silloin Ruotsin rautateiden on investoitava kaksivirtakalustoon. Se tarkoittaa lisäkustannuksia. Alueen kalusto on juuri uusittu, joten kaksivirtakaluston hankkiminen on oikeasti vähän hankalampi juttu. Olen kuullut huomion, että jos jonnekin toisaalle ollaan hankkimassa kalustoa, voidaan Ruotsin lapin varsin uusi yksivirtakalusto siirtää sinne, ja hankkia Lappiin tilalle kaksivirtakalustoa, jolla sitten päästään Tornioon asti.

Mutta joka tapauksessa: Näyttää siltä, että tuo sähköistetään tosiaan Suomen sähköillä, vaikka sillä liikennöivät junat tulevat olemaan pääosin ruotsalaisia. Kyllä siinä olisi Ruotsilla sanottavansa, mutta Suomessa rautateiden suhteen on tilanne niin aivovammainen, että ymmärrän hyvin, miksi Ruotsi joutuu tyytymään siihen, mikä Suomen kanssa on mahdollista, jos ylipäätään haluaa jotain tapahtuvan. Siinä ei järki ja reiluus ole merkityksellisiä tekijöitä.

Hyvä pointti toi ratajärjestelmä.  Kannattais yksinkertaistaa hanketta 1524 millin infra purkuun ja 1435mm vaan ja swedu-sähköt Tornio-Haaparanta. Kunnossapitokin huomattavasti edullisempaa ku ei kahtaraideparia .
Ja se Tornion asema , en tunne tarkkaan miten sijoittuu . Käsittääkseni ei ole ”mitään”.
Laituri ja ympärille parkkis , jos ei onnistu niin ihmettelen kyll kovasti

[Tuukka Ryyppö]

Parin kilometrin radan ylläpito ei hirveitä maksa, ei vähän tavallista kalliimmallakaan tavalla hoidettuna.

Tornion asema on olemassa ja siellä on laiturit sun muut muuten valmiina, mutta 1435 mm raiteen vierellä olevaa laituria pitäisi levittää joitakin kymmeniä senttejä lähemmäs raiteita kuulemma, etteibät ihmiset putoilisi junan ja laiturin väliin.

[Urpo Mustapää]

Duoda, duoda, Tornio-Haaparannasta tuskin koskaan tulee enää yhtä vilkasta liikennepaikkaa kuin se oli Ensimmäisen Maailmansodan aikana. Potentiaalisin junamatkustajaryhmä taitaa olla shoppailijat Oulusta ja Rovaniemeltä ja he luultavasti arvostavat pääsyä Haaparantaan ilman junan vaihtoa. Haaparantalaiset tuskin tarvitsevat junayhteyttä Tornioon millään raideleveydellä mutta suomalaistaustaisia vanhuksia voisi kiinnostaa yhteydet syvemmälle Suomeen ilman turhia vaihtoja.

Toki tuo yhteyden muuttaminen pelkästään 1435 milliseksi voisi suojata Suomen rataverkkoa turhalta kilpailulta koska joku Haaparannasta toimiva operaattori haluaisi varmaan liikennöidä laajemminkin Suomessa jos on laittanut rahaa kiinni 1524 milliseen kalustoon. Haaparanta-Oulu-Helsinki välillä on monta asutuskeskusta jotka lobbaavat pääradan puolesta.

[Joona Kärkkäinen]

Duoda, duoda, Tornio-Haaparannasta tuskin koskaan tulee enää yhtä vilkasta liikennepaikkaa kuin se oli Ensimmäisen Maailmansodan aikana. Potentiaalisin junamatkustajaryhmä taitaa olla shoppailijat Oulusta ja Rovaniemeltä ja he luultavasti arvostavat pääsyä Haaparantaan ilman junan vaihtoa. Haaparantalaiset tuskin tarvitsevat junayhteyttä Tornioon millään raideleveydellä mutta suomalaistaustaisia vanhuksia voisi kiinnostaa yhteydet syvemmälle Suomeen ilman turhia vaihtoja.

Toki tuo yhteyden muuttaminen pelkästään 1435 milliseksi voisi suojata Suomen rataverkkoa turhalta kilpailulta koska joku Haaparannasta toimiva operaattori haluaisi varmaan liikennöidä laajemminkin Suomessa jos on laittanut rahaa kiinni 1524 milliseen kalustoon. Haaparanta-Oulu-Helsinki välillä on monta asutuskeskusta jotka lobbaavat pääradan puolesta.

Shoppailijat ei kyllä millään junilla tule kulkemaan vaan autoilla joihin saa ne ostoksetkin näppärästi kulkemaan.

[Tuukka Ryyppö]

Shoppailijat ei kyllä millään junilla tule kulkemaan vaan autoilla joihin saa ne ostoksetkin näppärästi kulkemaan.

Häh? Mikäs kalkkiskommentti 1960-luvun syövereistä tää nyt oli? Vaikka käsittääkseni olet huomattavasti nuorempi kuin tuollaista tavallisesti suoltava porukka. Häröä!

[Joona Kärkkäinen]

Shoppailijat ei kyllä millään junilla tule kulkemaan vaan autoilla joihin saa ne ostoksetkin näppärästi kulkemaan.

Häh? Mikäs kalkkiskommentti 1960-luvun syövereistä tää nyt oli? Vaikka käsittääkseni olet huomattavasti nuorempi kuin tuollaista tavallisesti suoltava porukka. Häröä!

Puhdas provohan se oli, mutta käytännössä vaikea nähdä että esimerkiksi Ikeaan tultaisiin junalla.

[Tuukka Ryyppö]

Shoppailijat ei kyllä millään junilla tule kulkemaan vaan autoilla joihin saa ne ostoksetkin näppärästi kulkemaan.

Häh? Mikäs kalkkiskommentti 1960-luvun syövereistä tää nyt oli? Vaikka käsittääkseni olet huomattavasti nuorempi kuin tuollaista tavallisesti suoltava porukka. Häröä!

Puhdas provohan se oli, mutta käytännössä vaikea nähdä että esimerkiksi Ikeaan tultaisiin junalla.

Miksi Ikea-bussit sitten ovat olemassa? Miksi niistä sanotaan, että niihin pääsee kyytiin vain jos mahtuu, jos ei niillä kukaan Ikealle tule? Miksi niitä kukaan käyttää?
Ja miksi Ikealla on halpa kotiinkuljetus edes olemassa, jos Ikeaan kerran ei kuitenkaan tulla kuin omalla autolla?
Mä olin ymmärtänyt, että konseptina on juurikin, että paikalle tullaan valitsemaan tuotteet ja ne sitten tuodaan sovittuna aikana kotiovelle Ikean pakettiautolla. Ja jos haluaa, tuotteet voi kuljettaa itsekin kotiinsa.