Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: Itä-Götanmaan paikallisliikenne  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2457


« : Syyskuu 17, 2015, 09:11:54 »

Jatkan junatarjonnan vertailua. Kotimaakunnassani Itä-Götanmaalla liikennöi paikallisjunia Östgötatrafiken (junia operoi Veolia). Asukastiheys on 43 as/km2 (Uudellamaalla 177 as/km2 ja Pirkanmaalla 40 as/km2). Uusia asemia on perustettu 1 vuonna 2009 ja kaksi vuonna 2013. Lisää on suunnitteilla (esim. Åby).

Reitit ovat Norrköping-Mjölby-Tranås (117 km) ja Mjölby-Motala (27 km). Mjölby-Tranås valillä kulkee paikallisjuna suuntaansa kerran tunnissa.

Norrköping-Mjölby-Motala ma-to on 46 junaa suuntaansa (lähdöt Norrköpingistä 4:48-23:28), pe 49 junaa (4:48-2:18), la 29 junaa (5:58-2:18) ja sunnuntaina 18 junaa (5:58-23:28). Näiden lisäksi kulkee pikajuna kerran tunnissa ja vilkas tavaraliikenne ja lisäksi jokunen postijuna.

Molemmat rataosat ovat kaksiraiteisia, asukaspohja vastaa suunnilleen Riihimäki-Tampere ja Toijala-Valkeakoski, samoin reittien pituus. Käsittääkseni Riihimäen ja Tampereen välillä ei ole näin vilkasta paikallisjunaliikennettä ja Valkeakoskelle ei ole mitään.

Maanteillä on tiheä pikavuororeitistö ja vähän harvempi maaseutubussien vuorotiheys. Teiden varsilla on parkkialueita, jonne voi jättää oman auton tai polkupyörän. Näillä isommilla pysäkeillä on odotuskatokset varustettu liiketunnistimin, jotka käynnistävät lämmityslaitteen. Paikallisjunien, linja-autojen ja raitiovaunujen aikataulut on sovitettu toisiinsa, joten odotusajat asemilla ovat lyhyet. Tässä on selvästi yrittämisen ja osaamisen makua. Samalla toteutetaan ympäristötavoitetta ja pyrkimystä luopua tuontipolttoaineista (sähkö ja kaasukäyttöiset bussit).

https://www.ostgotatrafiken.se/linje/ostgotapendeln/
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #1 : Joulukuu 02, 2015, 19:47:09 »

Teillä on mukavan värikkäät junat! Onkos niin, että SJ:n tylsät pohjamaalin väriset hirviöt vaatinevat irtiottoa toiseen suuntaan Iskee silmää

Asiaan: toimivatko X61:t sielläpäin moitteetta myös talvisin? Entä mitenkä ASEA:n värkkien elinkaari, onko noita vielä ÖT:llä aktiivikäytössä?



tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1781


« Vastaus #2 : Joulukuu 02, 2015, 20:03:29 »

ÖT:n ja Jönköpingin läänin JLT:n yhteistyö taisi toukokuun 2015 lopussa päättyä siten, että suorat Norrköping-Linköping-Nässjö-Jönköping-junat poistuivat ja yhteys muuttui vaihdolliseksi Tranåsissa. ÖT ja KLT taisivat myös vaihtaa kalustoa siten, että uudet X61-junat ovat nyt kaikki ÖT:lla eikä niitä enää näy Tranåsin eteläpuolella. JLT sai X14-junayksiköitä vaihdossa Krösatågen-liikenteeseen. X14-junayksiköitä on Nässjön ympäristön liikenteessä useita. Jönköpingiä lännemmäs niillä ei kuitenkaan ajeta. Lokakuun alussa kun Jönköpingissä pari päivää olin, näkyi iltapäiväruuhkassa yksi tuplayksikölläkin ajettu lähtö.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2457


« Vastaus #3 : Joulukuu 02, 2015, 20:20:50 »

Nämä eivät ilmeisesti ole yhtä ympäristöystävällisiä kuin SJ:n harmaat. SJ:n perusteluhan oli, että sopivan harmaita ei tarvitse pestä niin usein. Kumpiakin malleja on syksyllä käytetty säännöllisesti enkä ole huomannut itse kalustosta johtuvia valituksia.

Joku päivä sitten ÖT julkaisi tilaston myöhästymisten syistä ja kaluston osuus siinäkin oli vähäinen. Rataan liittyvät ongelmat (signalfel, växelfel) ja muu liikenne olivat suurimmat syyt. Seuraavana rata-alueella olevat ihmiset tai eläimet. Peruutuksissa tärkeitä olivat ongelmat ajolangassa ja kääntyvissä silloissa. Mutu-tietona minusta tuntuu, että auraamaton lumi on joskus haitannut, muttei talvisää muuten.

X14:t piti poistaa uuden tilauksen myötä, mutta junia taidettiin lisätä niin paljon, ettei ihan vielä onnistunut, ellei nyt tässä kuussa kun viimeinenkin uusi X61 on saapunut. Nyt vuoden lopulla on tarkoitus myydä neljä X14 Transitolle (ehkä juuri aikataulun vaihtuessa) ja Jönköping on saamassa tai saanut kuusi.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #4 : Joulukuu 02, 2015, 20:33:31 »

Moi, kiitos mielenkiintoisista lisätiedoista Eljas ja Jouni! Näköjään katseltavaa tuolla(kin) suunnalla riitttää.

Kieltämättä oivallinen keksintö SJ:ltä, kuinka välttää pesu lähes kokonaan! Kuulunee tuohon "Bra miljöval" -imagoon Iskee silmää
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #5 : Joulukuu 03, 2015, 00:22:09 »

Onko tuosta mitään tietoa miten paljon maakunnat maksavat tuosta liikenteestä?
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #6 : Joulukuu 03, 2015, 09:57:51 »

Onhan nuo julkisia tietoja, jos sinua kiinnostaa Heikki penkoa noita tietoja, niin jaetaan taskia?

Onko tuosta mitään tietoa miten paljon maakunnat maksavat tuosta liikenteestä?

tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2457


« Vastaus #7 : Joulukuu 03, 2015, 10:26:51 »

Olisiko tästä apua. Tkr (tuhansia kruunuja) on karkeasti satoja euroja.
https://wssext.regionostergotland.se/Hela%20landstinget/Trafik-%20och%20samhällsplaneringsnämnden/Trafikbeställning%202016/Presentation%20budget%202016-2018%20TSN%2020150324.pdf 

Tässä on lisää luettavaa linkkien takana (myös ylläoleva):
https://wssext.regionostergotland.se/Hela%20landstinget/Forms/AllItems.aspx?RootFolder=%2FHela%20landstinget%2FTrafik%2D%20och%20samhällsplaneringsnämnden%2FTrafikbeställning%202016&FolderCTID=0x012000AB0CEC8C2E8A99449722770DFAB197A5&View=%7B990EBFFD%2DD9FA%2D410A%2D9029%2DED22B9E3F863%7D
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #8 : Joulukuu 03, 2015, 10:39:41 »

Onpa selkeä esitys ja nuo muut dokumentit.

Ymmärsinkö oikein että kehittyneemmässä naapurimaassa valtio ei rahoitakaan kuntien liikennettä vaan tässä tapauksessa "RÖ" tilaajana vastaa kaikista lisäkulujen kattamisesta lipputulojen jälkeen? Tyyliin HSL:n liikenne Suomessa?


tallennettu
Jouni Hytönen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1781


« Vastaus #9 : Joulukuu 03, 2015, 12:11:30 »

Tämä näkymä Jönköpingistä on juurikin historiaa eli ÖT:n X61-junia ei enää Jönköpingissä näy. JLT omisti myös itse muutaman X61-junan, mutta ne on siirretty ÖT:lle.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2457


« Vastaus #10 : Joulukuu 03, 2015, 12:28:50 »

.....
Ymmärsinkö oikein että kehittyneemmässä naapurimaassa valtio ei rahoitakaan kuntien liikennettä vaan tässä tapauksessa "RÖ" tilaajana vastaa kaikista lisäkulujen kattamisesta lipputulojen jälkeen? Tyyliin HSL:n liikenne Suomessa? .....

Läänit ovat se liikenteen maksaja, ne järjestävät myös kuntien sisäisen liikenteen. Lääninverot ovat niin isot, koska ne hoitavat alueensa liikenteen, terveyspalvelut jne. Valtio tukee tarvittaessa valtakunnallista liikennettä, siis sellaista joka ylittää lääninrajat yli 100 km:n verran. Lisäksi voi olla tiettyä kohdennettua apua erityisongelmiin tai suunnitteluun.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #11 : Joulukuu 03, 2015, 12:55:28 »

Tuossa kattava selitys sitten, kiitos! Esim. Norrbotten (Ruotsin Lappi) on ilmeisesti tällainen paljon tuettava alue, SJ:n junat eivät varmaankaan kulkisi pienillä matkustajamäärillä ja suurilla etäisyyksillä. Toki esim. Malmiradalla matkustajaliikenne on puolittunut siitä, mitä se oli vielä 5 vuotta sitten. Junat ovat menettäneet rooliaan ihmisten kuljettajina busseille ja kaikesta päätellen myös lentokoneelle.

.....
Ymmärsinkö oikein että kehittyneemmässä naapurimaassa valtio ei rahoitakaan kuntien liikennettä vaan tässä tapauksessa "RÖ" tilaajana vastaa kaikista lisäkulujen kattamisesta lipputulojen jälkeen? Tyyliin HSL:n liikenne Suomessa? .....

Läänit ovat se liikenteen maksaja, ne järjestävät myös kuntien sisäisen liikenteen. Lääninverot ovat niin isot, koska ne hoitavat alueensa liikenteen, terveyspalvelut jne. Valtio tukee tarvittaessa valtakunnallista liikennettä, siis sellaista joka ylittää lääninrajat yli 100 km:n verran. Lisäksi voi olla tiettyä kohdennettua apua erityisongelmiin tai suunnitteluun.

Tässä SJ:n nyt operoima Malmiradan juna. Vetokalusto on pääosin SSRT:n (kun SJ:n monopoli purettiin, kalustosta osa pakko-otettiin valtiolle (jotta kilpailu alkoi toimia) vuokrattavaksi ja noita Rc6 ja Rc3 -vetureita näkee nykyään monella puolella Ruotsia, pääosin kuitenkin Malmiradan ympäristössä. Kuva Gerryltä.


Sama juna Veolian operoimana (edellinen tarjouskierros). Kuva Nick:


Ja Connexin operoimana (Veolian (nyk. Transdev) vielä aiempi nimi) näköjään Björklidenin hotellin alapuolella:


Ja "jossain kaukaisuudessa" käytössä olivat nämä 70-lukulaiset värit:
tallennettu
Mikko Nyman
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1122


« Vastaus #12 : Joulukuu 03, 2015, 12:56:27 »

Lisäksi voi olla tiettyä kohdennettua apua erityisongelmiin tai suunnitteluun.

Tulihan se vihdoin sieltä! Siinä missä meillä Suomessa on suomalaiset erityisolosuhteet, Ruotsissa on ruotsalaiset erityisongelmat. Ihmettelin todella pitkään, että miten muka Ruotsissa kaikki on aina niin helppoa ja mutkatonta, mutta eipä totuus aivan niin olekaan.
tallennettu
[Tunnus poistettu]
Vieras
« Vastaus #13 : Joulukuu 03, 2015, 18:46:20 »

Kiitos Eljas linkistä. Ymmärsinkö oikein, että läänin tuki liikenteelle on noin 700 milj. kruunua eli noin 70 milj. euroa. Tällöin Itä-Göötanmaan ollessa noin vajaan 500 tuhannen asukkaan alue ja jos hyvin karkeasti olettaisi, että puolet alueen asukkaista maksaa veroja, on kustannus per veroja maksava henkilö noin 300 euron luokkaa, mikä ei mitenkään mahdoton summa ole.

Jos vertaisi tilannetta Suomeen, niin tuolla verojen lisäyksellä pystyttäisiin hoitamaan esim. Pirkanmaan alueen paikallisliikenne "ruotsalaisella tasolla". Tosin Suomessa luultavasti hintatason pitämiseksi jossakin kohtuudessa vaatisi useampia palveluntarjoajia kuin vain VR tai sitten liikennöinnin toteuttamista vain bussiliikenteen avulla. Ja toki tuosta verojen lisäyksestä tulisi vähentää nykyinen tuki joukkoliikenteelle (mitä luokkaa tämä lienee, en tiedä).

Tällä hetkellä kun sote/maakuntauudistusta ollaan tekemässä, niin joukkoliikenne mielestäni vaikuttaisi sopivan varsin hyvin tuollaisen maakunnallisen toimijan hoidettavaksi myös Suomessa. Eikä tämä taitaisi olla hinnaltaankaan (jos em. laskelmat eivät mene aivain puihin) aivan mahdoton muutos, jos vain halukkuutta asian järjestämiseksi löytyisi.

tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2457


« Vastaus #14 : Joulukuu 30, 2015, 19:33:06 »

Itä-Götanmaalla yhteiskunnan nettokustannus läänin joukkoliikenteelle on n. SEK 1950 (n. 200e) per asukas/vuosi. Tiheämmin asutussa Skånessa se on n. 1450 SEK (n. 150e). Kummassakin on varsin kattava joukkoliikenneverkko. Lähde: Uutinen vuonna 2014).

Itä-Götanmaalla tarjottua linja-automatkaa kohden on n. 9 matkustajaa (Skånessa 12 matkustajaa). Junamatkojen kohdalla matkustajia on 27/junanvaunu eli tyypillisellä 4-vaunuisella pendeltågilla tehdään keskimäärin 108 matkaa sen kulkuvälillä. Tiheämmin asutussa Skånessa tehdään keskimäärin 65 matkaa/vaunu/matka. Tyypillisin juna sielläkin on 4-vaunuinen, eli yhtä junaa käyttää keskimäärin 260 matkustajaa sen kulussaolovälillä. Näin, mikäli olen tulkinnut oikein tilastollisen mittarin: Beläggning, antal passagerare/tågvagn (2012).

Itä-Götanmaalla tehdään keskimäärin 60 lääninliikennematkaa/v/asukas. Skånessa 125. (sama lähde)
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #15 : Joulukuu 30, 2015, 21:12:35 »

Onkohan Ruotsissa verotusoikeus myös alueilla? Aloin pohtimaan miksi siellä on niin helppo järjestää alueiden liikennettä ja meillä näköjään hyvin haasteellista. Ja toki jos asukkaat maksavat veroistaan suuren osan lähialueille, eikä keskusvallalle, niin silloin he todennäköisesti saavat myös paremman katteen verovaroilleen lähiliikenteen muodosssa. Mutta kysymys Ruotsissa asuneille: eritelläänkä veroyhteenvedossa ranskalaiseen tapaan hyvin yksityiskohtaisesti, mihin maksetut verot käytetään centilleen...äyrilleen? Jolloin tuosta näkisi onko siellä alue-porrasta verojen saajana.



tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 740


« Vastaus #16 : Joulukuu 30, 2015, 21:29:06 »

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3370745-olisiko-ruotsin-maakuntahallinto-ratkaisu-suomen-sote-ongelmaan

Kyllä maksetaan kolmelle taholle tuloveroa Ruotsissa: kunnalle, maakunnalle ja valtiolle.
tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2457


« Vastaus #17 : Joulukuu 30, 2015, 22:39:01 »

Kuten Vesa jo sanoi, tuloveroa maksetaan kunnalle, maakunnalle ja valtiolle. Valtiolle maksetaan 20% siitä tulosta, joka ylittää 430'000 SEK (47'000e) vuodessa (yli 65 vuotiailla on korkeampi työtulon raja, jota nykyhallitus haluaa muuttaa nuorempien rajaa alemmas). Minä olen ihan tyytyväinen Ruotsin kolmiportaiseen hallintoon ja rahojen jakoon.

Suomen juttuja seuratessa aina ihmetyttää, että ne asiat mitkä on saatu toimimaan hyvin Ruotsissa, ovat ehdoton ei..ei..ei Suomessa.
tallennettu
Juha Riihimäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 688


« Vastaus #18 : Joulukuu 31, 2015, 11:53:46 »

Kiitos Eljas, ja...meillä on kyllä ihan sama ihmettelyn aihe: jos joku menettely on todettu siinä ajanhetkessä toimivaksi, niin miksei sitä voi hyödyntää laajemminkin. Varsinkin kun tuo kolmiportaisuus (lue keskusvallan taloudellsien vallan rajaaminen kun sillä ei ole "rajattomia resursseja") johtaa jo rakenteensa puolesta siihen, että organisaatioista kehittyy monipuolisempia, alueelisesti sopivimpia ja demokratiakin toiminee pienemmillä rakenteilla paremmin. 

Kuten Vesa jo sanoi, tuloveroa maksetaan kunnalle, maakunnalle ja valtiolle. Valtiolle maksetaan 20% siitä tulosta, joka ylittää 430'000 SEK (47'000e) vuodessa (yli 65 vuotiailla on korkeampi työtulon raja, jota nykyhallitus haluaa muuttaa nuorempien rajaa alemmas). Minä olen ihan tyytyväinen Ruotsin kolmiportaiseen hallintoon ja rahojen jakoon.

Suomen juttuja seuratessa aina ihmetyttää, että ne asiat mitkä on saatu toimimaan hyvin Ruotsissa, ovat ehdoton ei..ei..ei Suomessa.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Ulkomaat  |  Aihe: Itä-Götanmaan paikallisliikenne  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina