Nopea express-juna välille Turku - Helsinki

[Tuomas Korhonen]

Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää? Laitetaan nyt vielä kertaalleen screenshot LiVin prujusta sivulta 116.
--

Se että tuo on väärin ilmaistu, kun suuremmat rajoitukset ei koske moottorijunia vaan kallistuvakorisia junia. Sillä moottorijunalla ei saa ajaa pätkääkään nopeammin ilman kallistusta. Todellisuus kun on että kallistukset ei ole vuosiin toimineet niin ei niillä kallistuvakorisillakaan junilla tuolla käytännössä ajeta yhtään nopemmin kuin veturivetoisilla.

[Juhani Pirttilahti]

Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää? Laitetaan nyt vielä kertaalleen screenshot LiVin prujusta sivulta 116.
--

Se että tuo on väärin ilmaistu, kun suuremmat rajoitukset ei koske moottorijunia vaan kallistuvakorisia junia. Sillä moottorijunalla ei saa ajaa pätkääkään nopeammin ilman kallistusta. Todellisuus kun on että kallistukset ei ole vuosiin toimineet niin ei niillä kallistuvakorisillakaan junilla tuolla käytännössä ajeta yhtään nopemmin kuin veturivetoisilla.

JKV-ratalaitteisiin on koodattu nopeusrajoitukset erikseen tavallisille junille ja kallistuvakorisille junille. Mikä vaan juna ilman kallistusta ilmeisesti tällöin noudattelee tavallisen junan rajoituksia. Eli moottorijuna tässä tapauksessa todella tarkoittaa kallistuvakorista junaa (Sm3), mitä Livin pruju ei kuitenkaan erikseen yksilöi.

Mitä sitten vikatilanteessa, kun kallistusjärjestelmä putoaa pois käytöstä, tehdään? JKV-laitteen lataus uudelleen eri tiedoilla?

[Juhana Nordlund]

Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää? Laitetaan nyt vielä kertaalleen screenshot LiVin prujusta sivulta 116.
--

Se että tuo on väärin ilmaistu, kun suuremmat rajoitukset ei koske moottorijunia vaan kallistuvakorisia junia.

Ainoat maassamme liikkuvat yli 160 km/h nopeuden moottorijunat nyt ovat sarjat Sm3 ja Sm6 (kallistuvakorisia molemmat), joista viimeksi mainittu toki kulkee omalla reitillään hoitamassa kansainvälistä liikennettä. En nyt pidä LiVin prujun ilmaisua kovin virheellisenä, kun muunlaisiakaan moottorijunia ei nykyisellään tuossa nopeusluokassa meillä ole käytössä.

Pointti kai prujussa on, että (nykyisellä) veturivetoisella kalustolla Rantaradalla sn ei milloinkaan ole yli 160 km/h, mutta moottorijunakalustolla se voi olla. Vajaakuntoisella kalustolla ymmärrettävästi voi olla erilaisia lisärajoituksia.

[Nikolas Peippo]

Mitä sitten vikatilanteessa, kun kallistusjärjestelmä putoaa pois käytöstä, tehdään? JKV-laitteen lataus uudelleen eri tiedoilla?

JKV:n kaarreprosenttitiedot voidaan nollata vauhdissa, mutta ennen kuin sen on ehtinyt tekemään, on sn 80km/h.

[Mikko Nyman]

Mikä tässä nyt on niin vaikea ymmärtää? Laitetaan nyt vielä kertaalleen screenshot LiVin prujusta sivulta 116.
--

Se että tuo on väärin ilmaistu, kun suuremmat rajoitukset ei koske moottorijunia vaan kallistuvakorisia junia. Sillä moottorijunalla ei saa ajaa pätkääkään nopeammin ilman kallistusta. Todellisuus kun on että kallistukset ei ole vuosiin toimineet niin ei niillä kallistuvakorisillakaan junilla tuolla käytännössä ajeta yhtään nopemmin kuin veturivetoisilla.

Olet tietääkseni ensimmäinen henkilö tämän kahdenkymmenen vuoden aikana, jolla on ollut tämän asian suhteen ymmärrysvaikeuksia: 1990-luvun Jtt:ssä tämä sama asia mainittiin samoin termein sn:ien osalta. Kun sitten Sm4:t tulivat liikenteeseen vuonna 1999, jokainen ymmärsi, että Rantaradan moottorijunille määritetty > 160 km/h ei koske niitä, sillä Sm4:sten sn on 160 km/h. Ja kuten Juhana tuossa ylempänä tuumasikin, Pendolinojen lisäksi vain Sm6:t ovat ainoita suomalaisia moottorijunia, joilla voi liikennöidä > 160 km/h.

Hups, nyt muuten meni ohi tämän ketjun otsikon.

[Rainer Silfverberg]

Miltäs kuulostaisi mieleeni juolahtanut ajatus Helsinki-Turku kaukojunien kahden tunnin vuorovälistä vaikkapa 1 h 35 min matka-ajalla? Yhteysvälin ainoa pysähdys matkustajien ottamista ja jättämistä varten lähtö- ja pääteasemien välillä olisi Karjaa, jossa olisi myös ainoa säännöllinen junakohtauspaikka. Tarvittaisiin vain 2 luotettavatoimista pendolinorunkoa kallistusjärjestelmineen. Olisi ainakin ekotehokasta ja taloudellista, mutta kysymys kuuluu, mitä tapahtuisi matkustajamäärille? Olisiko kaikkien Turun junien muuttaminen expressvuoroiksi (Karjaan välipysähdyksellä) kuinka kilpailukykyinen vaihtoehto? Tämä nyt on vain minun yksityisajattelua, älkää nyt vain salolaiset vetäkö hernettä nenään. Saloon mentäisiin jatkossa vain bussilla, mutta junan kilpailukyky Hki-Tku -välillä paranisi vai  olisiko vuoroväli liian harva? Olisiko kyse vain Rantaradan kaukoliikenteen lopun alusta ennen loppua ja uuden Elsan liikenteen aloitusta?

Kahden tunnin vuoroväli olisi liian harva. Kahden noin suuren kaupungin välisesä liikenteessä on etuna se että kyytiin voi hypätä katsomatta kalenteria. Tätä argumenttia bussiliikennöitsijät käyttivät aikoinaan 80-90 luvulla Helsinki-Turku pikavuororeittiä mainostaakseen, kun juniall oli 2 tunnin vuoroväli ja busseilla 0.5 - 1 h. Se ei auttanut vaikka nopein juna oli viitisen minuttia busseja nopeampi.

Karjaan pysähdyksen poisjättäminen olisi aikamoinen karhunpalvelus sekin. Suuri osa Turun junien matkustajista nousee kyytiin siellä koska sekä Karjaalta että Hangon suunalta ei ole nopeita busseja Helsinkiin, bussi Karjaa-Hki kestää 1.5 - 2.5  tuntia siinä missä juna tunnin, jos juna lakkaa pysähtymästä on oma auto ainoa järkevä keino enää. Karjaalta Helsinkiin autollakin kestää ruuhka-aikaan yli tunnin, tie on Kirkkonummelle asti huono ja vaaralinen 2-kaistainen tie ja ohituspaikkoja on huonosti. Se on luokiteltu "Suomen vaarallisimmaksi tieksi".

t. Rainer

[Tuomas Korhonen]

Olet tietääkseni ensimmäinen henkilö tämän kahdenkymmenen vuoden aikana, jolla on ollut tämän asian suhteen ymmärrysvaikeuksia

Ei mulla ole mitään ymmärrysvaikeuksia asian suhteen. Sm3 ja Sm6 ilman kallistuksia ei saa ajaa tuolla kilometriäkään lujempaa kuin veturivetoinen kalusto. Suuremmat nopeudet riippuu nimenomaan kallistusjärjestelmästä ja niin se minun mielestä pitäisi myös ilmaista että menisi oikein, vaikka asian tuostakin voi "ymmärtää".

Varsinkin viralliset dokumentit pitäisi kirjoittaa tarkasti oikein, ei niin että kun vähän tulkitaan niin saatetaan ymmärtää. Ei ole kuitenkaan rautatiemaailmassa mitenkään poikkeuksellista että määräyksiä kirjoittaa ihmiset jotka eivät ymmärrä kirjoittamaansa ja lopputulos on sitten jotain koomisen ja traagisen väliltä.

[Juhani Pirttilahti]

Varsinkin viralliset dokumentit pitäisi kirjoittaa tarkasti oikein, ei niin että kun vähän tulkitaan niin saatetaan ymmärtää. Ei ole kuitenkaan rautatiemaailmassa mitenkään poikkeuksellista että määräyksiä kirjoittaa ihmiset jotka eivät ymmärrä kirjoittamaansa ja lopputulos on sitten jotain koomisen ja traagisen väliltä.

Tämä on täysin totta. Muistelen, että joskus taannoin RHK:n aikaan ilmaistiin nämä "moottorijunien" nopeusrajoitukset nimenomaan Sm3-kalustolle eikä kaikille moottorijunille niin kuin nyt. Voin muistaa väärinkin tietysti...

[[Tunnus poistettu]]

Millähän keinoin ne muut junat kuin moottorijunat toimivat? Purjeillako ehkä? Pääasiassa kaikki moottorit käyvät savulla. Höyrykonekin on nimittäin moottori. Jos höyryveturista ei tule savu ulos, se ei toimi, mutta kun esim. sähkömoottorista tulee savu ulos, se ei silloin toimi.

[Jari Kuusinen]

"VR on korvannut servoventtiilejä Tampereen teknillisen yliopiston kehittämällä digitaalihydraulisella järjestelmällä. Koko kallistusjärjestelmää ei siis uusita, vaan analogista ohjausta muutetaan digitaaliseksi. Digihydrauliikka on asennettu kahteen junaan ja ne ovat testauksessa. Testijakson päätyttyä arvioidaan, tehdäänkö muutokset muihin juniin" uutisoi Turun Sanomat 30.09.2015 ja jatkaa "Ilman kallistusjärjestelmää Turusta Helsinkiin kulkevan Express-vuoron matka-aika olisi 1 tunti 43 minuuttia. Tämäkin on selvästi nykyistä vähemmän."

[Sakari Kestinen]

Justha tos sanottii että PENDO. Sillonku VR vinku rahaa ostaa pendot niin luvattiin matka-ajaksi Turusta tunti 25min. Toi olis vielä 8min liika hidas. Samassa esitteessä jota tänäänkin kattelin oli luvassa mikäli vaan saadaan pendoja sen ansiosta lähes kokomaahan, mm Jyväskylä-saarijärvi taajamajunat kiskobussein.

Mä olen nähnyt saman (VALI 2012?) esitteen joskus netissä, mutta en enää ole löytänyt sitä mistään. Voitko skannata sen ja laittaa vorgiin / johonkin nähtäville? Olisin erittäin kiitolline

[[Tunnus poistettu]]

Sakari: juu pitääpä skannata se pendoesite. Tuli mulle kun keräsin kaiken mahdollisen paperin lipunmyynnistä

[Jari Kuusinen]

Kaksi koeajoa on näemmä viimein päästy suorittamaan Märjänmäen tunnelivaurion tultua korjatuksi. Edellisyönä ajettiin Helsingistä Turkuun tunnissa ja 46 minuutissa paluumatkan sujahtaessa tunnissa ja 40 minuutissa. Tänä yönä vastaavat ajat olivat 1h 36min ja 1h 33min eli viimeinen vastasi jo tavoitetta. Periaatteessa tuo toiseksi viimeinen ajettiin alle puoleentoista tuntiin, koska matka päärautatieasemalta Pasilaan vei jostain syystä kahdeksan minuuttia suunniteltua enemmän, mutta aikataulua kirittiin kiinni matkan aikana aina Kupittaalle saakka.

[Lari Nylund]

Nopea yhteys + vanha rantarata... Eipä siinä, onnea yritykseen. Hienoa, jos se on saatu yöllä toimimaan, jolloin ei ole muusta liikenteestä haittaa. Kun mietitään yhden Sm3-junayksikön matkustajakapasiteettia verrattuna tästä "express-ideasta" todennäköisesti kärsimään joutuvien määrään, niin enpä taida sen enempää jatkaa asian ajattelemista. Lopputuloksen voi aikanaan esitellä erään punahiuksisen turkulaismuusikon laulun soidessa taustalla...

[Matti Lehtonen]

En usko että tästä vuorosta kukaan sen erityisemmin kärsimään joutuu, ei tämä vuoro ole keneltäkään pois, paitsi ehkä Onnibusilta ja Åbusilta. Muut muutokset johtuu kilpailutilanteesta, joka vaan on muuttunut dramaattisesti sekä valtion rahansäästöstä. Ainakin Siuntion osalta odottelen kuitenkin korjaustoimenpiteitä, kyllä sieltä/sinne vaikka HSL:n toimesta pitää saada vähintään pari junaa aamulla ja pari illansuussa hoitamaan perustyömatkaliikenne.

En niin tuijota siihen tavoiteltuun 1.33:een. Kun jätetään 5 pysähdystä pois ja painetaan hieman kaasua (kuvainnollisesti) ja päästään 1.40-1.45 aikaan, jo se olisi hyvin ja loppu sitten ekstraa.

[Jari Kuusinen]

Viikonloppuna ajettiin taas kaksi koepikajunaparia Helsingistä Turkuun ja takaisin loppuaikojen ollessa 1:29 1:29 1:34 ja 1:28.

[Sakari Kestinen]

Helsinki–Turku-pendoexpressin koeajoja tehdään näemmä ainakin la–su-öisin. Viime yön koeajojunien aikataulut: http://julia.dy.fi/timetables/graphical?s=hkitku&d=8.11.2015

[Esko Ampio]

Onhan jo tuota varten rataa korjailtu. Routaeristeitä, paalutuksia, jne. Kaiketi junien nopeutus on pitemmän aikavälin suunnittelua. Tai kun rataa on saatu ns. ajettavaan kuntoon, voitaisiinkin vauhtia lisätä.

[Heikki Kannosto]

Uusin uutinen:

http://yle.fi/uutiset/turun_ja_helsingin_valille_nopeampi_junayhteys/8523062

[Toni Hartonen]

Uusin uutinen:

http://yle.fi/uutiset/turun_ja_helsingin_valille_nopeampi_junayhteys/8523062

"– Totta kai kisa asiakkaista on kova. VR haluaa olla siinä kilpailukykyinen. Ollakseen kilpailukykyinen, pitää olla tarjolla nopeampi vaihtoehto, Maisa Romanainen sanoo."
Bussia vastaan on turha kisata kalliimmalla hinnalla ja hitaammalla yhteydellä Turkuun. kotiläksyt on näköjään tehty.
Pendosta hyvä ottaa kaikki irti mutkaisella ranta-radalla, sitä varten se on hankittu.

[Matti Grönroos]

Uusin uutinen:

http://yle.fi/uutiset/turun_ja_helsingin_valille_nopeampi_junayhteys/8523062

"– Totta kai kisa asiakkaista on kova. VR haluaa olla siinä kilpailukykyinen. Ollakseen kilpailukykyinen, pitää olla tarjolla nopeampi vaihtoehto, Maisa Romanainen sanoo."
Bussia vastaan on turha kisata kalliimmalla hinnalla ja hitaammalla yhteydellä Turkuun. kotiläksyt on näköjään tehty.
Pendosta hyvä ottaa kaikki irti mutkaisella ranta-radalla, sitä varten se on hankittu.

Tosin tällä menetelmällä menetetään käytännössä kaikki Espoosta tulevat matkustajat, joiden määrä ei ole ollut aivan vähäinen. Suunnilleen mistä vain Espoota on nopeampaa mennä Turkuun jollain muulla pelillä kuin Helsingin kautta.

Kaukojunien pysäkin siirto Espoosta Leppävaaraan pohjustaa tätä. Kun matkustajamäärät putoavat, pysähdys Leppävaarassa voidaan lopettaa.

[Rainer Silfverberg]

Kaukojunien pysäkin siirto Espoosta Leppävaaraan pohjustaa tätä. Kun matkustajamäärät putoavat, pysähdys Leppävaarassa voidaan lopettaa.

Silloin kun Turun junat pysähtyivät Espoon asemalla, nousi tai poistui n 10 matkustajaa. Nyt kun ne pysähtyvät Leppävaarassa vain 2-3 matkustajaa vilkkaillakin vuoroilla. Eli ei mennyt suunnitelmat ihan napppiin. Toivottavasti VR palauttaa Espoon aseman pysähdykset. Ne jotka asuvat Leppävaaran seudulla tai pohjois-Espooosa pääsevät E-junalla tai bussilla Espooseen ja ne jotka asuvat Tapiolan ympäristössä metrolla Helsingin päärautatieasemalle ensi vuoden elokuusta lähtien. Lisäksi mahdollisuudet pysäköidä auto pidemmäksi aikaa ovat paremmat Espoossa kuin Leppävaarassa.

[Matti Lehtonen]

Oman kokemukseni mukaan laittaisin tuohon Leppävaaran vilkkaiden vuorojen lukuun nollat perään .....

[Kimmo T. Lumirae]

Sattuuko joku tietämään/muistamaan, paljonko oli noin v. 1995, kun Pendoja oli maassa kaksi protorunkoa, toteutuneet tai kokeelliset ajoajat Hki-Tku -välillä? Silloinhan Rantarata oli hetkellisesti kunnossa, nyttemminhän sinne on ilmestynyt pitkiä, radan kunnosta johtuvia nopeusrajoituksia, jotka ilman muuta kuluttavat ajoaikaa aivan oleellisesti.

"Tunnin juna" -hanke nielaisisi miljardikaupalla euroja ja tuloksena olisi noin tunnin ajoaikaan pääsevä uusi rautatieyhteys, jossa junat eivät ihan taatusti pysähtyisi Espoissa eivätkä Karjailla ja Saloissa, välttämättä eivät edes kulkisi noissa kaupungeissa.

Jos rantaradan kunnossapitotasoa nostamalla päästään välillä esim. 1h25min ajoaikaan, ja oikoradalla 1h05min tai jotain, niin tulee siinä junassaistumisminuutille hintaa. Perille päästään kummassakin tapauksessa ja istuinmukavuus kaluston puolesta lienee samankaltainen.

[Simo Virtanen]

"Tunnin juna" -hanke nielaisisi miljardikaupalla euroja ja tuloksena olisi noin tunnin ajoaikaan pääsevä uusi rautatieyhteys, jossa junat eivät ihan taatusti pysähtyisi Espoissa eivätkä Karjailla ja Saloissa, välttämättä eivät edes kulkisi noissa kaupungeissa.

Totta! Salon suurkaupunki tosin on niin suuri ja laaja, että melkeinpä pakko kulkea Salon kaupungissa, vaikka ei lähelläkään keskustaa kävisikään.

Samaan maastokäytävään vt 1:n kanssa ja siinäkin moottoritietä enemmän tunneleissa. Pysähdyksiä tasan nolla Leppävaaran ja Kupittaan välillä. Vaikka reitti mukailisikin pitkäaikaista ELSA-hanketta, niin aika on ajanut ohitse niissä pysähtymiselle.

"Onneksi" hintaa kertyy niin paljon, että paljon saa Aurajoessa virrata vettä ennen kuin tuollainen toteutuu.