Kuurilan junaonnettomuudesta 59 vuotta

[Jouni Halinen]

http://yle.fi/uutiset/kuurilan_junaonnettomuudesta_59_vuotta__tasta_lahti_suomen_nousu_matkapuhelinten_ykkosmaaksi/8744965
Jutussa 8 minuutin filminpätkä onnettomuudesta.

[Heikki Kannosto]

Uutisen väliotsikossa "Veturien yhteisnopeus törmäyksessä oli noin 160 km/h" ei tietenkään ole mitään järkeä.

[Vesa Höijer]

"Veturien yhteisnopeus törmäyksessä oli noin 160 km/h" on huonosti muotoiltu lause. Mutta eikö kuitenkin vetureiden nopeus toistensa suhteen ennen törmäystä ollut 160 km/h? Sitä kai tuossa yritettiin sanoa.

[Heikki Kannosto]

Tämä on iänkaikkisen vanha juttu. Jos kaksi veturia ajaa yhteen 80 km/h nopeudella niin kummankin nopeus laskee hetkessä kahdeksastakympistä nollaan ja vauriot ja vahingot ovat vain sen mukaiset. Tämä on siis eri asia kuin se että törmätään tukevaan seinään 160 kilometrin tuntinopeudella.

[Vesa Höijer]

Entä jos 160 km/h kulkeva juna törmää paikallaan olevaan junaan?

[Timo Keski-Petäjä]

Täältä löytyy kaavoja: http://fysiikka.turkuamk.fi/fysiikka/Infya/3b_Liikemaara_tormaykset.pdf

[Matti Grönroos]

Entä jos 160 km/h kulkeva juna törmää paikallaan olevaan junaan?

Törmäyksessä vapautuu neljä kertaa niin paljon energiaa kuin 80 km/h junan törmäyksessä paikallaan olevaan junaan. Ihan totta, niiden nopeuksien yhteenlaskussa ei ole mitään järkeä.

[Tuukka Ryyppö]

Entä jos 160 km/h kulkeva juna törmää paikallaan olevaan junaan?

Törmäyksessä vapautuu neljä kertaa niin paljon energiaa kuin 80 km/h junan törmäyksessä paikallaan olevaan junaan. Ihan totta, niiden nopeuksien yhteenlaskussa ei ole mitään järkeä.

Tarkistetaanpas vielä:
Kolme tapausta. Kaikki viisi junaa ovat keskenään identtisiä, massaltaan täsmälleen 500 tonnia ja edestä päin katsottuna pystyakselinsa mukaan täydellisen peilisymmetrisiä, tekniikka ja kunkin junan kyydissä olevat 14 matkustajaa, muu rahti ja matkatavarat sekä veturinkuljettaja ja vikailmoitusta herjaavat lippuautomaatit mukaan lukien. Veturinkuljettaja on peilisymmetrinen ja seisoo tietysti täysin keskellä veturia. Juuri siksihän koko onnettomuus on mahdollinenkin, ettei jaetun tuulilasin keskipalkin takaa ajoissa näy vastaantulevaa junaa.

Tapaus 1) 80 km/h kulkeva juna törmää kulkusuuntaansa nähden täsmälleen poikittain olevaan pystysuoraan kiviseinämään, joka on niin sileä kuin kahden kuukauden hiomisella nykyistä teknologiaa käyttäen uskottavasti mahdollista.
Tapaus 2) Kaksi 80 km/h kulkevaa junaa ajaa keskenään nokkakolarin. Kiviseinämä on törmäyksen tapahtuessa kävelyllä noin seitsemän kilometrin päässä tapahtumapaikalta.
Tapaus 3) 160 km/h kulkeva juna törmää nokatusten 0 km/h kulkevan junan kanssa.
Tapaus 4) 114 km/h kulkeva juna törmää tyrannosaurus rexin nilkkaan. Hirvi poistuu paikalta hieman häpeillen, tyrannosaurus rexin höyheniä lentelee siellä täällä.

Käykö tapauksen 2 molemmille junille siis täsmälleen sama kuin tapauksen 1 junalle?
Entä mitä käy tapauksen 3 kulloisellekin junalle? Sama kuin tapauksissa 1 ja 2 vai jotain muuta?
Mistä ihmeestä on kyse tapauksessa 4?

[Vesa Höijer]

Käykö tapauksen 2 molemmille junille siis täsmälleen sama kuin tapauksen 1 junalle?

Liike-energiaa on tapauksessa 2 kaksinkertainen määrä verrattuna tapaukseen 1, mutta se käytetään kahden junan murskaamiseen. Joten yhteen junaan kohdistuu saman verran murskausvoimaa kuin tapauksessa 1 eli vastaus on kyllä.

Entä mitä käy tapauksen 3 kulloisellekin junalle?

Tässä tapauksessa liike-energiaa on enemmän kuin tapauksessa 2, koska liike-energia on riippuvainen nopeuden neliöstä eli tuloksena on kovempi rysäys kuin tapauksissa 2 tai 1. (160 potenssiin kaksi > kaksi kertaa 80 potenssiin kaksi.)

Tai en minä mistään mitään tiedä.

[Heikki Kannosto]

Mistä ihmeestä on kyse tapauksessa 4?

Hyvänen aika sentään. Tottahan jokainen kovasti uskontöhröksessä (Pentti Haanpään ilmaisu) oleva tietää että hirmuliskoja on elänyt samaan aikaan kuin ihmisiä. Ne tosin kuolivat vedenpaisumuksessa jolloin rautateitä ei todennäköisesti ollut. Raamattu ei toisaalta mitenkään kiistä rautateiden olemassaoloa joten on täysin mahdollista että se keksittiin jo ennen vedenpaisumusta (joka tietysti johtui siitä että vesi paisui).

Mark5:n uskontöhrös on jo täysin auttamattomissa sfääreissä.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14183712/raamattu-absoluuttinen-totuus

[Reino Kalliomäki]

Onnettomuuspaikkaa on vaikea havaita junasta. Asian valtavuuden takia (meilläkin) saisi olla muistomerkki.

[Vesa Höijer]

Entä jos 160 km/h kulkeva juna törmää paikallaan olevaan junaan?

Ehkä kysymykseen ei ole vastausta. Ei ole järkeä summata yhteen junien nopeuksia eikä myöskään niiden like-energioita.

[Erkki Nuutio]

Kun on kyse surullisesta tapahtumasta, totean vain että nopeus on vektorisuure (suuruus ja suunta), mutta vauhti olisi skalaarisuure (vain suuruus). Siten jos kaksi junaa kulkee 80 km/h nopeudella vastakkain, olisi niiden "yhteisnopeus" 0 km/h.  Vastaavasti "yhteisvauhti" olisi 160 km/h. Tämä ennen ja jälkeen vedenpaisumuksen.

Kun vuoden päästä tapahtumasta tulee 60 vuotta täyteen, ei lämminhenkisen muistomerkin laskemiseen tarvita välttämättä tasavallan presidenttiä eikä edullisen mutta hyvän muistomerkin luomiseen tarvita kivenvesiston akateemikkoa. Esimerkiksi jos törmänneiden veturien nokkakilvet ovat jonkun kokoelmassa, ne voisi kiinnittää hullunlujasti kiinni peruskallioon tai johonkin muuhun.

[Juha Liimatta]

Normaaliälyinen henkilö tajuaa ilman insinöörin koulutustakin, että tuolloinen toimittaja on tarkoittanut junien nopeuksien summaa havainnollistaakseen asiaa. Kaikenlainen saivartelu on turhaa.

[Lauri Uusitalo]

Normaaliälyinen henkilö tajuaa ilman insinöörin koulutustakin, että tuolloinen toimittaja on tarkoittanut junien nopeuksien summaa havainnollistaakseen asiaa. Kaikenlainen saivartelu on turhaa.

Saivartelu voi olla turhaa, mutta fysiikka ei.

Vielä kun keksisi mitä toimittaja on havainnollistanut tuolla, sen että junat olivat liikkeessä?

[Tuukka Ryyppö]

Normaaliälyinen henkilö tajuaa ilman insinöörin koulutustakin, että tuolloinen toimittaja on tarkoittanut junien nopeuksien summaa havainnollistaakseen asiaa. Kaikenlainen saivartelu on turhaa.

80 km/h ajavan junan yhteentörmäys 80 ajavan km/h junan kanssa aikaansaa täsmälleen saman efektin kuin 80 km/h  ajavan junan törmääminen kallioseinämää päin.

Toimittaja on ollut käsityksessä, että efekti olisi sama kuin ajettaessa 160 km/h päin kallioseinämää.
Toimittajan käsitys on virheellinen. On ikävää, että virvekäsityksiä painetaan lehteen.

[Tuukka Ryyppö]

Asiaa voi selventää itselleen näin: Junan törmääminen suoraan päin kallioseinämää tuottaa paljon isomman tuhon kuin junan ajaminen päin paikallaan seisovaa junaa.
Tämä siksi, että paikallaan seisova juna antaa jonkin verran myöten. Se rutistuu kasaan ja jonkin  verran jopa liikahtaa poispäin törmäyksestä.
Kallioseinämä sen sijaan ei hievahdakaan.

Saadakseen enemmän tuhoa aikaan törmäyksen kohteeksi olevan junan pitää pistää vähän hanttiin. Jos se liikkuu edes 5 km/h, se tulee hieman vähemmän tönäistyksi poispäin törmäyksestä. Ei sen vaikutus ole vielä mitään kallionseinään verrattuna, mutta sentään edes vähän isompi.

Jos juna haluaa pistää kunnolla hanttiin, sen pitää neutraloida kaikki toisen junan liike-energia. Molempien junien ollessa saman painoisia tämä tarkoittaa samaa nopeutta. Silloin juna pystyy kunnolla hoitamaan kallionseinän tehtävät.

[Simo Virtanen]

Jos juna haluaa pistää kunnolla hanttiin, sen pitää neutraloida kaikki toisen junan liike-energia. Molempien junien ollessa saman painoisia tämä tarkoittaa samaa nopeutta. Silloin juna pystyy kunnolla hoitamaan kallionseinän tehtävät.

Tuossakin taitaa junat suistua kiskoilta kummankin "väistäessä" toista eikä voimat jakaantuisi tasan. Törmäys siis olisi pehmeämpi kuin graniittiseinään ajettaessa.

[Ossi Rosten]

Ihme vänkäystä peruskoulun fysiikasta...    Kallioseinä vertaus ei toki käy kun se ei anna periksi, mutta muutoinhan tuo nopeuksien summaus on varsin pätevä. Siinähän vain yksinkertaistettuna  siirretään koordinaatistoa jossa törmäys tapahtuu siten jotta toisen junan voi ajatella olevan paikallaan origon liikkuessa 80km/h nopeudella jossain... Ihan perusfysiikkaahan tuo on jotta aina kahden kappaleen törmäyksessä molemmat kappaleet "tuntevat" saman voiman. Eli ei siis (ideaalitapauksessa, jossa muut voimat ei häiritse) ole eroa siinä törmääkö juna 160km/h paikallaan olevaan junaan, vai törmääkö kaksi 80km/h vastakkaisista suunnista toisiinsa. Yhtälailla molemmisssa tapauksessa sama 160km/h*massat törmäysenergia vapautuu..

[Tuukka Ryyppö]

Ihme vänkäystä peruskoulun fysiikasta...    Kallioseinä vertaus ei toki käy kun se ei anna periksi, mutta muutoinhan tuo nopeuksien summaus on varsin pätevä. Siinähän vain yksinkertaistettuna  siirretään koordinaatistoa jossa törmäys tapahtuu siten jotta toisen junan voi ajatella olevan paikallaan origon liikkuessa 80km/h nopeudella jossain... Ihan perusfysiikkaahan tuo on jotta aina kahden kappaleen törmäyksessä molemmat kappaleet "tuntevat" saman voiman. Eli ei siis (ideaalitapauksessa, jossa muut voimat ei häiritse) ole eroa siinä törmääkö juna 160km/h paikallaan olevaan junaan, vai törmääkö kaksi 80km/h vastakkaisista suunnista toisiinsa. Yhtälailla molemmisssa tapauksessa sama 160km/h*massat törmäysenergia vapautuu..

Kyllä, mutta tuota nopeuksien itseisarvojen summaa tarvitaan, jotta saadaan hahmotettua, minkälaista paikallaan seisovaan esineeseen kohdistuvaa törmäystä törmäys vastaa. Paikallaan oleva esine on prototyyppisesti vankka puu, kallioseinämä tai muu tarkasteltavassa tapauksessa kiinteäksi katsottava este.

Lehtitekstiä kirjoitettaessa tulisi huomioida, että suurimmalla osalla lukijoista on hyvin vajaat tiedot peruskoulufysiikasta, koska peruskoulufysiikkaa opetettaessa sitä ei juurikaan ole tapana linkata arkitodellisuuteen.
160 km/h kulkevan junan ja 0 km/h kulkevan junan yhteentörmäys tosiaan saa aikaan saman törmäysvoiman kuin kahden 80 km/h kulkevan junan yhteentörmäys, mutta tämä ei ole se, miten tyypillinen lukija ymmärtää asian. Tyypillisellä lukijalla ei ole mitään arkitietoa siitä, millainen on törmäyshetkellä 160 km/h kulkevan junan yhteentörmäys paikallaan seisovaan samanmassaiseen junaan. Lisäksi törmäyksen konkreettisten vaikutusten kannalta on merkityksellistä, liikkuvatko kiskot suhteessa kuhunkin junaan ja jos liikkvat, mihin suuntaan. Tuo mainittu 160 km/h suhteutetaan arkitodellisuudessa tuttuun tapahtumaan, eli auton törmäämiseen kiinteään esteeseen, esimerkiksi puuhun. Ja kyseinen suhteuttaminen vie käsityksen aivan metsään. Ei ole mitään järkeä havainnollistaa asiaa tavalla, jonka voi ymmärtää vain sellainen, joka on fysiikan tunnilla kuunnellut erityisen tarkkaan ja tarpeen tullen käynyt tunnin jälkeen vielä selventämässä asiaa opettajan kanssa. Sellainen henkilö kun ymmärtää asian ilman havainnollistustakin. Ja sitten taas, kun suurinta osaa ihmisistä tuo havainnollistus lähinnä hämää kauemmas asian ymmärtämisestä, mikä järki on moinen havainnollistus antaa?

Kahden samanmassaisen kahdeksaakymppiä kulkvan junan törmäyksen vaikutus on sama kuin 80 km/h tapahtuvassa yhteentörmäyksessä kiinteään esteeseen. Luvun 160 km/h loihtiminen tekstiin mukaan ainoastaan vaikeuttaa ymmärtämistä.

[Tuukka Ryyppö]

Kallioseinävertaus ei toki käy kun se ei anna periksi

Juuri tässä on jutun juju. Periksi antavaan esineeseen törmäämisen hahmottaminen vaatii jo melko syvällistä käsitystä perusfysiikasta. Sitä ei useimmilla ole.
Havainnollistaminen on tarpeen, jotta saadaan selvennettyä, minkälaiseen periksi antamattomaan esineeseen kohdistuvaan törmäykseen uutisoitu törmäys vertautuu. Näin tyypillinen lukija sen mielessään käytännössä tulkitsee.

Kun tarkoitukseksi oletetaan selventää, minkälaiseen periksi antamattomaan esineeseen kohdistuvaan törmäykseen uutisoitu törmäys vertautuu, 160 km/h on yksiselitteisesti virheellinen.
Oikeammin olisi sanoa, että "törmäyksen voima oli vastaava kuin jos juna olisi ajanut suoraan päin kiviseinää.

Tosin silloinkin mennään oikeasti huti, koska toinen juna oli todellisuudessa merkittävästi raskaampi kuin toinen. Ja silloin toiseen junaan kohdistuu suurempi voima kuin 80 km/h törmäys kiinteään esteeseen ja toiseen junaan taas pienempi voima. Näiden asioiden hahmottaminen vaatii kuitenkin sen verran matemaattista osaamista, että "iso tömäys, vaunut menivät tulitikuiksi" antaa paljon paremman käsityksen kuin mikään nopeuksien vertaaminen. Havainnollistus tai ei, n. 95% suomalaisista (minä mukaan lukien) ei kykene hahmottamaan tuollaisen törmäyksen vaikutuksia.
Jos laskutoimitusta ei kykene tekemään, sitä on lähteä yrittämäänkään.

Jos toimittaja kerran osaa asian laskea paremmin kuin 95% kansasta, kannattaisi tehdä laskutoimitus ja kertoa lehdessä lauseella tai parilla, mitä välittömästi törmäyksen jälkeen käytännössä kävi. Se, että annetaan lukuja, joilla tavan talliainen ei voi tehdä mitään muuta kuin saada päänsä sekaisin ja päätyä virheelliseen käsitykseen, ei oikeasti aja kenenkään etua.

[[Tunnus poistettu]]

Ei se hiusten halkominen todellisista nopeusvaikutuksista ketään henkiin saa. Olen sen verran vanha äijä, että muistan tapauksen hyvin. Tietenkin puhe sadan kuudenkympin nopeuksista on virheellinen, mutta eikös alkuperäisen kommentin tarkoitus ollut muistuttaa, että tuo tapaus oli omiaan edistämään viestintämenetelmien kehittämistä. Yleensä tarvitaan jokin kunnon onnettomuus ennen kuin johonkin ongelmaan tartutaan.

[Mikko Kosonen]

Fysiikka on joskus jännää... Esim 12-vaunuinen täyspitkä pendoliino (656t) tuottaa 200 km/h kiitäessään noin 37% suuremman liike-energian, kuin varsin painava (3000t) teräskelajuna kulkiessaan 80 km/h. Nopeus on siis tuossa kaavassa varsin merkittävä tekijä, koska potenssi.

[Vesa Höijer]

"Veturien yhteisnopeus törmäyksessä oli noin 160 km/h" on huonosti muotoiltu lause. Mutta eikö kuitenkin vetureiden nopeus toistensa suhteen ennen törmäystä ollut 160 km/h? Sitä kai tuossa yritettiin sanoa.

Jos junan A vauhti on 70 km/h ja takana tulevan junan B 80 km/h samaan suuntaan, seurauksena on ennemmin tai myöhemmin törmäys.

Mutta jos junan A vauhti on 160 km/h ja takana tulevan junan B vauhti on 320 km/h, seurauksena on isompi rysähdys, joka johtuu junien nopeuksien suuremmasta erosta.

Muuttuuko mikään miksikään, jos käännetään juna A toisin päin ja se törmää nokakkain junan B kanssa (sama vauhti molemmilla)? Edelleen voidaan laskea nopeuksien erotus, kunhan muistetaan että nopeudella on myös suunta. Jos junan A nopeus on +80 km/h, junan B nopeus on -80 km/h. Etumerkit kertovat liikkeen suunnan.

Junien nopeusero on +80 km/h - (-80 km/h) = +80 km/h + 80 km/h = 160 km/h.

[Vesa Höijer]

Fysiikka on joskus jännää... Esim 12-vaunuinen täyspitkä pendoliino (656t) tuottaa 200 km/h kiitäessään noin 37% suuremman liike-energian, kuin varsin painava (3000t) teräskelajuna kulkiessaan 80 km/h. Nopeus on siis tuossa kaavassa varsin merkittävä tekijä, koska potenssi.

Entä jos junan nopeus on 0? Silloin myös sen liike-energia on 0. Eikö tällöin tule esitettyä väite, että massalla ei ole törmäyksessä mitään  merkitystä?

Edelleenkään en ymmärrä mitään mistään.