Norjan valtion saaminen osarahoittajaksi saattaisi hyvinkin onnistua, kun katsoon Pohjois-Norjan radan historiaa ja kuinka sitä korvaavat rautatiekuljutukset on hoidettu.

Vuoden 1923 suuressa rautatiesuunnitelmassa (Jernbaneplanen fra 1923) esiintyy Nordlandsbanen Grong-Fauske-Narvik-Vadsø ja sille haarat Bardu-Salangen ja Balsfjorden-Tromssa (Tromsø).

Vuoden 1949 rautatiekomissio (Jernbanekommisjonen av 1949) listaa Nord-Norgebanen ja sille reitit: Fauske-Korsnes, Fauske-Narvik, Narvik-Vadsø ja sille haara Nyborg-Kirkniemi (Kirjenes). Norjan kansanedustuslaitos (Stortinget) ei kuitenkaan vielä tehnyt tästä päätöstä.

Vuoden 1977 liikennesuunnitelma (Norsk Samferdselsplan av 1977) listasi kolme suuntaa, jotka tarvitsivat tarkempaa pohdintaa. Yksi näistä oli Nordlandbanen jatkaminen Narvikiin ja Tromssaan (Tromsø).

Kansanedustuslaitos (Stortinget) sai tätä koskevan päätöksen aikaiseksi 26.5.1994 ja sen mukaan Pohjois-Norjan rautatiesuunnitelma (Nord-Norgebanen) tuli haudata lopullisesti, koska kustannukset olivat liian suuret hyötyyn nähden.

Em. päätöstä avitti Ruotsin kanssa edellisenä vuonna tehty sopimus, jonka mukaan Oslosta voitiin ajaa suoria tavarajunia Narvikiin Ruotsin rautatieverkon läpi. Tätä varten oli perustettu Arctic Rail Express (ARE), joka aloitti liikennoinnin Oslosta Narvikiin 22.3.1993 aluksi kahdella junaparilla viikossa. Vuoteen 2006 mennessä viikottaisten junien määrä oli jo 13 junaparia viikossa. ARE:n omistivat NSB AS 55% ja Green Cargo 45%. Niihin aikoihin kun muutin Ruotsista ARE suunnitteli suoraa kalankuljetusjunaa Narvik-Malmö, mutta en ole seurannut toteutuiko tai miten liikenne ylipäätään on kehittynyt.

Myös DB:n (Saksa) omistama Schenker haistoi kuljetusmahdollisuuden ja perusti Nortj Rail Express-junan Oslon ja Narvikin välille viitenä päivänä viikossa. Se alkoi liikenmöinnin 4.1.2011, mutta en ole sitäkään seurannut jäätyäni eläkkeelle.

Narvikiin vietävistä tuotteita (kuten myös paluutuotteista) valtaosa jatkaa (saapuu) autoliikenteellä Tromssaan (Tromsø) ja Vadsøhon. Tätä taustaa vasten suora tavaraliikenneyhteys Oslon ja Tromssan välillä olisi Norjan valtion etu ja melko varmaan välille syntyisi myös suoraa makuuvaunuliikennettä.

Tromssan saaminen radan piiriin vaatii tietysti Norjan valtion ja Naton lobbaamisen, mutta se voi tuoda myös rahoittajan : Norja kun se saisi myös junayhteyden Tromssaan Oslosta.

Lentokonetehdas olisi hieno nimi pysäkille. Historiasta on hyvä muistuttaa.
Tampereella monet tietävät edelleen esim. Ajokin pysäkin ja Lempäälässä vanhemmat Talouskaupan mutkan vaikka kauppa on loppunut yli 60 vuotta sitten ja mutka suoristunut sekä vaaka- että pystysuorassa. Talvisin siinä ainakin kerran vuodessa ajettiin bussi nurin tai vähintään ojaan.