Resiina-keskustelu

Ruotsalainen malminetsintäyhtiö Scandinavian Resources suunnittelee uuden rautakaivoksen perustamista Pohjois-Ruotsin Lannavaaraan. Uuden kaivoksen perustaminen tarkoittaisi myös uusien rautatieyhteyksien rakentamista. Hannans Reward Ltd -yhtiö on kartoittanut kaivosmineraalien kuljetusmahdollisuuksia ja laatinut kolme vaihtoehtoa kaivosyhteyksille:

1) Ruotsin sisäinen reitti eli uusi rautatieyhteys Svappavaarasta Lannavaaraan (90 km) ja sieltä Luulajaan;

2) Uusi rautatieyhteys Svappavaarasta Lannavaaraan (90 km) ja rautatieyhteys Kiirunasta Narvikiin;

3) Kuljetus Suomen ja Norjan kautta eli rautatien rakentaminen Lannavaarasta Karesuvantoon (25 km) ja sieltä valtatietä Suomen ja Ruotsin rajaa pitkin Skibotteniin (145 km).

Junayhteys Suomen puolella edellyttäisi olemassa olevan junayhteyden jatkamista Kolarista Karesuvantoon ja siitä edelleen Skibotteniin.


http://yle.fi/uutiset/pohjois-ruotsiin_suunnitteilla_uusi_kaivos_ja_rautatieyhteys__haitat_tulee_kompensoida_taloudellisesti_saamelaisille/7449634

Eiköhän kaikista järkevintä ole rakentaa yhteys malmiradalle, ja tarvittaessa rakentaa sinne uutta kapasiteettia. Radan rakentaminen Skibotniin kuulostaa järjettömältä tässävaiheessa pelkästään tätä projektia varten. Kaivoksen suuruus tuskin on kokoluokkaa Kiiruna, vaan enemmän näitä Pajalan tyylisiä.

ja ton Suomen vaihtoehdon voi pudottaa heti kärkeen pois. Poliittisesti ja taloudellisesti mahdoton tällähetkellä..ja ruotsalaiset jo rakentaneet radan kun täällä jahkaillaan ja selvitellään.

Kaivosten perustaminen vie vuosia ja kymmeniä miljoonia. Siinä kerkiää valuutat loppua monteen kertaan, ennenkuin louhinta alkaa; malmion louhimisen kannattavuus voi muuttua hyvinkin nopeasti. Missä vaiheessa mahdollisen radan rakentaminen jne. jne.  Hyvä esimerkki Kolarissa oleva Hannukaisen esiintymä,  jonka omistaja, Northland Resources, yrityssaneerauksessa, kun rahat loppuivat. Ei tullut malmikuljetuksia Kolarin radalle.

Mikähän lienee sen yhden isohkon kaivoksen tilanne ruotsin puolella josta suunniteltiin vakavissaan malmin/pelletin kuljetusta Kokkolaan tai Kemiin, mutta päädyttiin kuljettamaan rekoilla(!) malmiradan varteen ja siellä lastaus junaan? Pyöriikö ko. kaivos/louhos?

Toimii normaalisti Northlandin Kaunisvaaran kaivos kyllä. Rikastejunat kulkevat Narvikiin joka päivä.

http://www.northland.eu/en-us/projects/kaunisvaara

Tällahetkellä kulkee kolme junaa rautarikastetta Pitkäjärveltä, operaattorina Green Cargo.

Pitkäjärvi-Narvik
9170/9172/9176

....ja takaisin

Narvik-Pitkäjärvi
9171/9173/9175

Northlandin rikastejunia Abiskossa:
http://youtu.be/EOCTgM3mvyM

Vaunuja järjestellään Pitkäjärvellä:
http://youtu.be/GSm5t2Z_N3o

Hannukaisen kaivoksen malmikuljetukset oli alunperin kuljettaa Pohjanlahden satamaan. http://yle.fi/uutiset/hannukaisen_malmit_pohjanlahden_satamaan/5437060
http://yle.fi/uutiset/hannukaisen_malmi_rikastetaankin_rautuvaarassa/6324155

Malmiradan kapasiteetin lisäys esim. kaksoisraiteella Narvikista etelään tarvittavaan pituuteen hyödyttäisi varmasti paljon raskaiden junien liikennöintiä jos ratayhteys rakennettaisiin tuota kautta.

Eivätkös merikuljetukset merikuljetukset ole halpoja. Rakennetaan kanava Lannavaarasta rantaan!

Niin, koskeekohan muutoin rikkidirektiivi kanavakuljetuksia?
Silloin voitaisiin louhia Pohjanlahtea seuraava kanava Skitpotnista Turkuun ja siirtää laivaliikenne sille  ;D

Tässä on eräs vanhempi selvitys Skibotnin radasta. Tiettyjä asiavirheitä ja vanhentunutta tietoa tuossa on, mutta pääsee käsitykseen miten rata sjoittuisi mahdollisesti maastoon http://www.storfjord.kommune.no/getfile.php/998326.1229.uwesabdxtw/Ishavsbanen+finsk.pdf

Minä kyllä vähäistä enemmän epäilen noita kustannusarvioita. Kun Gotthardin kaksiputkisen 57 km:n tunnelin kustannusarvioksi esitettiin jo vuonna 2010 noin 15 miljardia euroa, miten yksiputkinen 40 km:n tunneli olisi mitenkään mahdollista rakentaa puolella miljardilla?

Noin muutenkin kaivosteollisuus pohjoisessa Kirunaa lukuunottamatta on ollut aika lyhytaikaista ja siten huonosti yhteensopivaa massiivisten infrainvestointien kanssa. Lannavaaran malmion kooksi arvioidaan 115-150 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi LKAB Kiruna nostaa 37 miljoonaa tonnia vuodessa, kun Svappavaaran tuotanto pääsee täyteen volyymiinsä.

Kirunassa on louhittu malmia toistasataa vuotta ja Lannavaarassa sitä tullaan tekemään ehkä kymmenen vuotta. Siksi Kirunassa on rata ja Lannavaarassa ei tule olemaan.