Resiina-keskustelu

Minkä painoista vaunuroikkaa Dr14 voi kiskoa tai työntää tasamaalla? Onko tiedossa mitään "ennätystä"? Eikös seeprat liikuttele sellaisia roikkia mitä kaksi sr2 kuljettaa, mitä niillä on painoa?

Mukava aina kertailla näitä juttuja, esim. tämän kuvan yhteydessä on tuosta keskusteltu: http://vaunut.org/kuva/57734

Tosiaan, Seepran "ratin" voi kääntää laitaan ja odotella pitääkö pyörä ja alkaako runko liikkumaan, mikä sitten on se maksimi...

Nyt olisi myös mielenkiintoista, paljonko Dr18 saisi kiskaistua liikkeelle vaikkapa verrattuna Seepraan?

Jos Belaruksesta kääntää ratin laitaan (nykyisin ei enää ole rattia) mutta noin kuvaannollisesti ja  nopeusalueeksi on valittu vaihtotyö asento, veturi alkaa lyödä ympäri taatusti. Tehoportaita on 15, 9. portaalla loppuu pyörien pito kuivallakin kiskolla. Hiekka jelppaa hieman, ehkä parin portaan verran, mutta tuolla yhdeksännellä portaalla lähtee 4500 tonnia liikkeelle ilman mitään hankaluuksia.  Valakossa samaan riittää kahdeksan porrasta. En tiedä mikä on ennätys irtiotossa, mutta Kotkassa vietiin Hovinsaaren ratapihalta Mussaloon 4500 tonnin junia ilman suurempia hankaluuksia sekä Belaruksella että Valakolla. Kyllä Valakko oli Kotkassa kuljettajien suosiossa tasaisella kulullaan, hyvällä ergonomialla  ja mukavalla käsiteltävyydellä. Muun henkilökunnan mielipiteisiin en ota kantaa.

Onko portaat toisiinsa verrattavia, tehoissaan, eri vetureissa.

Moottorin kokonaistehossa on huomattavia eroja, esim. Dr14 moottoriteho on 1200hv, Dr16 2300, Dv12 1400, tehot noin luokkaa. Kaikilla ylittyy pyörien pito kaikilla keleillä, suurin vetovoima noudattaa painon myötä tulevaa kitkaa pyörän ja kiskon välillä.  Dr14 ja Dr16 sietää suunnilleen saman moottoritehon saman akseli painonsa vuoksi, Dv 12 on kevyempi. Moottorit ovat hieman erilaisia luonteeltaan, Dr14 on hidaskäyntisin, ahtopaineen nousu ym. vaikuttaa ettei vertailu portaiden kesken ole aivan 1:1. Samanpainoisen junan vedossa tehoerot tuntuu eniten esim. vastamäessä kuinka veturi pystyy pitämään vauhdin. Siinä järjestys on selvä, Dr16, Dv12 ja Dr14 poloisimpana. Jotta Eskon kysymykseen pystyisi täysin tyhjentävän vastauksen antamaan, pitäisi vertailuun olla moottorien antamat tehokäyrät eri portailla.  Muistelisin noissa painavimmissa vetureissa tehon olevan luokkaa 700-800 hv kun pyörien pito loppuu. Dv12 sietää tehoa enemmän koska se on välitykseltään nopeampi kuin Dr14, tuosta seuraa pidon loppuessa riehakampi ympärilyönti, pyörät pyörivät vinhemmin. Jollain on varmaan tarkempaa tietoa, mutta huonon muistin hämmentämällä perstuntumalla, jotenkin noin se menee. Kaikki nuo em. koneet saavat tasamaalla 5000 tonnia liikkeelle.

Vetokykyyn vaikuttaa kiskojen ja pyörien kuluneisuus  paljon. Kiuruveden ja Pyhäsalmen välillä on Lavapuron mäki. Se on Pysäsalmen suuntaan mentäessä vastamäki. Aikoinaan kulki raahen rautamasuunille koksijunat tuota kautta. Niillä oli monesti vaikeuksia päästä mäki ylös. Kiskot olivat Helsingin ja Riihimäen väliltä tuotua vanhaa K60 kiskoa. Kiskot olivat kuluneet, varsinkin tuossa mäessä, aika lättänäksi päältä. Rataosalla kävi hiontajuna joka hioi kiskot K54 profiiliin. Pitovaikeudet mäessä loppuivat siihen. sama vaikutus on jos veturin pyörät ovat kovin kuluneet.

Mielenkiintoista käytännön tietoa.

Aikana ennen avointa dataa (kesä 2013 vilkkaan pasuteliikenteen aikaan) olin yhden päivän kuvaamassa Iisalmen ja Haapajärven välillä ja suunnistin metsän halki hyvään paikkaan Lavapuron mäen harjalle odottamaan. Vahinko vain, että Kiuruvedellä seisoi puunhakija eikä Ylivieskaan päin suuntaava tavarajuna, olisi kannattanut tutkia liikennetilannetta tarkemmin. Joku päivä tuonne täytyy suunnistaa vielä nautiskelemaan jokin länteen matkaava raskas dieselvetoinen tavarajuna. 3Dv12-vetoinen 20 vuoden takainen T 3430 Jämsän Partalan mäessä oli elämys, samoin tietysti 3Dr16- vetoinen Vartiuksen malmi Härmänmäessä.