|
Otsikko: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 02, 2014, 12:39:09 Haapajärvi - Osittain purettu
Hamina (Tervasaari) - Purettu Hamina (Hillo) - Aktiivinen Hanko (Länsisatama) - Aktiivinen Hanko (Tulliniemi) - Aktiivinen Haukivuori - purettu Helsinki (Sörnäinen) - purettu Helsinki (Länsisatama)-purettu Helsinki (Herttoniemi)- purettu Helsinki (Vuosaari) - Aktiivinen Hämeenlinna - hylätty Iisvesi - hylätty Joensuu (Itäsatama) - purettu Joensuu (Syväsatama) - Aktiivinen Joutseno - Aktiivinen Kotka (Puistola) - Purettu Kotka (Sunila (Yksityinen)) - ? Kotka (Kantsasatama) - Pasiivinen Kotka (Mussalo) - Aktiivinen Kotka (Hietanen) - Aktiivinen Kuopio (Sisäsatama) - purettu Kuopio (Syväsatama) - Osittain purettu Lappeenranta (Mustola) - Aktiivinen Loviisa (Valko) - Aktiivinen Mikkeli (Pursiala) - hylätty, osittain purettu Mikkeli (Tuppurala) - purettu Naantali - Passiivinen Otava - hylätty Pohjankuru - ? Pori (Mäntyluoto) - Aktiivinen Pori (Tahkoluoto) - Aktiivinen Porvoo - Purettu Puhos - Aktiivinen Raahe (Lapaluoto) - ? Rauma - Aktiivinen Tammisaari - purettu Toijala - hylätty, osittain purettu Turku (Pansio) - Passiivinen Turku (Kantasatama)- Aktiivinen Turku (Viheriäinen) - Aktiivinen Uusikaupunki - Passiivinen Vaasa (Vaskiluoto) - Aktiivinen Varkaus (Akoniemi) - Aktiivinen Vilppula - purettu Ykspihlaja - Aktiivinen Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Teemu Salonen - Heinäkuu 02, 2014, 13:41:34 Eikös raumallakin vielä ainakin osittain oo toiminnassa?
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Heinäkuu 02, 2014, 19:06:30 Sörnäinen-purettu Länsisatama-purettu Herttoniemi-hylätty Pursiala-hylätty Graani-purettu Uudessakaupungissa ja turussa näyttää vielä jotain toimintaa olevan. Mites Naantali Joensuu ja Hanko? Suomessa (luovutettu Karjala poislukien) on ollut n. 40-50 Satamaraide- tai Satamaraiteet-nimistä syrjäraidetta sekä saman verran sellaisia syrjäraiteita, joiden entinen nimi on ollut Satamaraide tai -raiteet. Graanilla tarkoitettaneen Vaneritehtaan raidetta, joka ei varsinaisesti ollut satamaraide (tai -rata). Mutta löytyyhän Mikkelin alueelta Otava, jossa rata on vielä olemassa, ja on Mikkelissä ollut satamaraiteet, jotka myöhemmin tunnettiin nimellä Savilahden varastoraiteet. Niin, ja nykyisen Mikkelin alueelta löytyy myös viime aikoina paljon esillä ollut Haukivuori, jossa myös on ollut satamaraide, sittemmin sahan raide. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 03, 2014, 09:04:27 Sörnäinen-purettu Länsisatama-purettu Herttoniemi-hylätty Pursiala-hylätty Graani-purettu Uudessakaupungissa ja turussa näyttää vielä jotain toimintaa olevan. Mites Naantali Joensuu ja Hanko? Suomessa (luovutettu Karjala poislukien) on ollut n. 40-50 Satamaraide- tai Satamaraiteet-nimistä syrjäraidetta sekä saman verran sellaisia syrjäraiteita, joiden entinen nimi on ollut Satamaraide tai -raiteet. Graanilla tarkoitettaneen Vaneritehtaan raidetta, joka ei varsinaisesti ollut satamaraide (tai -rata). Mutta löytyyhän Mikkelin alueelta Otava, jossa rata on vielä olemassa, ja on Mikkelissä ollut satamaraiteet, jotka myöhemmin tunnettiin nimellä Savilahden varastoraiteet. Niin, ja nykyisen Mikkelin alueelta löytyy myös viime aikoina paljon esillä ollut Haukivuori, jossa myös on ollut satamaraide, sittemmin sahan raide. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Heinäkuu 03, 2014, 09:59:49 Sörnäinen-purettu Länsisatama-purettu Herttoniemi-hylätty Pursiala-hylätty Graani-purettu Uudessakaupungissa ja turussa näyttää vielä jotain toimintaa olevan. Mites Naantali Joensuu ja Hanko? Suomessa (luovutettu Karjala poislukien) on ollut n. 40-50 Satamaraide- tai Satamaraiteet-nimistä syrjäraidetta sekä saman verran sellaisia syrjäraiteita, joiden entinen nimi on ollut Satamaraide tai -raiteet. Graanilla tarkoitettaneen Vaneritehtaan raidetta, joka ei varsinaisesti ollut satamaraide (tai -rata). Mutta löytyyhän Mikkelin alueelta Otava, jossa rata on vielä olemassa, ja on Mikkelissä ollut satamaraiteet, jotka myöhemmin tunnettiin nimellä Savilahden varastoraiteet. Niin, ja nykyisen Mikkelin alueelta löytyy myös viime aikoina paljon esillä ollut Haukivuori, jossa myös on ollut satamaraide, sittemmin sahan raide. En tiedä satamaradan täsmällistä määritelmää, jos sitä edes on olemassakaan. Oma otantani perustui pelkkään nimeämistietoon. Jos jokainen veden äärelle tai läheisyyteen johtava/johtanut raide/rata lasketaan satamaraiteeksi, aiemmin esittämääni lukemaan pitää lisätä nollat perään. Sen verran runsaasti niitä on jo yksin senkin vuoksi, että useat puunjalostustehtaat on yleensä rakennettu lähelle vesistöä. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 03, 2014, 10:34:07 [ En tiedä satamaradan täsmällistä määritelmää, jos sitä edes on olemassakaan. Oma otantani perustui pelkkään nimeämistietoon. Jos jokainen veden äärelle tai läheisyyteen johtava/johtanut raide/rata lasketaan satamaraiteeksi, aiemmin esittämääni lukemaan pitää lisätä nollat perään. Sen verran runsaasti niitä on jo yksin senkin vuoksi, että useat puunjalostustehtaat on yleensä rakennettu lähelle vesistöä. Ja kun luetaan ratojen rakentamishistorioita aina 1950-luvulle asti, niin niissä on mainittu useita satamaraiteita. Hyvänä esimerkkinä käyköön esim Leppälahden ja Särkisalmen satamaraiteet, Entäs Lieksa, Vaskiluoto, Savonlinna.... Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Heinäkuu 03, 2014, 11:48:11 [ En tiedä satamaradan täsmällistä määritelmää, jos sitä edes on olemassakaan. Oma otantani perustui pelkkään nimeämistietoon. Jos jokainen veden äärelle tai läheisyyteen johtava/johtanut raide/rata lasketaan satamaraiteeksi, aiemmin esittämääni lukemaan pitää lisätä nollat perään. Sen verran runsaasti niitä on jo yksin senkin vuoksi, että useat puunjalostustehtaat on yleensä rakennettu lähelle vesistöä. Ja kun luetaan ratojen rakentamishistorioita aina 1950-luvulle asti, niin niissä on mainittu useita satamaraiteita. Hyvänä esimerkkinä käyköön esim Leppälahden ja Särkisalmen satamaraiteet, Entäs Lieksa, Vaskiluoto, Savonlinna.... Lep, Smi, Lis ja Sl ovat mukana ensimmäisen kommenttini 40-50 satamaraiteessa. Vs-Vsk on itsessään satamarataa. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Topi Lajunen - Heinäkuu 03, 2014, 13:48:02 Hieman löyhästi määriteltynä vaikkapa Lahti–Loviisa on kokonaisuudessaan satamarata.
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Heikki Piirainen - Heinäkuu 03, 2014, 22:11:39 Mites Naantali Joensuu ja Hanko? Joensuun alkuperäinen satamaraide vuodelta 1897 purettiin joskus 1990-luvulla. Nykyinen Syväsataman raideyhteys (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=11&coord=641465.125_6942159.625&mapLayers=base_35+100+default&markers=2|3|ffde00|520000_7250000|undefined___2|3|ffde00|655814.75_6943590.375|undefined___6|3|bf2652|656661.625_6921888.75|t%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%82%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4ss%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%82%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4___2|3|ffde00|520000_7250000|undefined___2|3|ffde00|655814.75_6943590.375|undefined___6|3|bf2652|656661.625_6921888.75|t%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%82%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4ss%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%82%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4&) lienee rakennettu joskus 1980-luvulla, liikennettä on laivauskauden aikana nykyäänkin ainakin silloin tällöin. Vuoden 1980 kartassa (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/4/4223/422309/422309_1980.jpg) näkyy vanha satamarata (etsi kartalta ”Itäsatama”), Syväsataman radasta ei ole vielä tietoakaan. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 04, 2014, 10:20:36 Mites Naantali Joensuu ja Hanko? Joensuun alkuperäinen satamaraide vuodelta 1897 purettiin joskus 1990-luvulla. Nykyinen Syväsataman raideyhteys (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta?ver=1.17&zoomLevel=11&coord=641465.125_6942159.625&mapLayers=base_35+100+default&markers=2|3|ffde00|520000_7250000|undefined___2|3|ffde00|655814.75_6943590.375|undefined___6|3|bf2652|656661.625_6921888.75|t%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%82%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4ss%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%82%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4___2|3|ffde00|520000_7250000|undefined___2|3|ffde00|655814.75_6943590.375|undefined___6|3|bf2652|656661.625_6921888.75|t%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%82%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4ss%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%83%C3%83%C2%83%C3%82%C2%83%C3%83%C2%82%C3%82%C2%82%C3%83%C2%83%C3%82%C2%82%C3%83%C2%82%C3%82%C2%A4&) lienee rakennettu joskus 1980-luvulla, liikennettä on laivauskauden aikana nykyäänkin ainakin silloin tällöin. Vuoden 1980 kartassa (http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/4/4223/422309/422309_1980.jpg) näkyy vanha satamarata (etsi kartalta ”Itäsatama”), Syväsataman radasta ei ole vielä tietoakaan. Hain kuitenkin Joensuun satamaratana syväsataman raiteen tulveaisuutta. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Harry Rajala - Heinäkuu 10, 2014, 17:01:00 Löytyipä Tampereeltakin aikoinaan satamaradat molemmille järville. Eteläpuolella Hatanpään rata Pyhäjärvelle ja pohjoispuolella Naistenlahden rata Näsijärvelle.
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Marko Anttila - Heinäkuu 11, 2014, 11:12:04 Myös Hämeenlinnassa oli satamarata, meni Sairion satamaradan nimellä.
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka P. T. Ruuskanen - Heinäkuu 11, 2014, 17:54:17 Ja Kuopiossakin on ollut satamaratoja kaksin kappalein, sisäsataman rata (purettu 1980-luvulla) ja syväsataman rata (loppupätkältään ollut jo vuosia liikennekelvottomassa kunnossa).
Iisveden ratakin on aikanaan rakennettu hyvin pitkälti sataman rataverkkoon liittämisen takia. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 12, 2014, 13:15:35 Ja Kuopiossakin on ollut satamaratoja kaksin kappalein, sisäsataman rata (purettu 1980-luvulla) ja syväsataman rata (loppupätkältään ollut jo vuosia liikennekelvottomassa kunnossa). Onko kuopiossa ollut KAKSI? satamarataa?Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 12, 2014, 13:57:08 Ja Kuopiossakin on ollut satamaratoja kaksin kappalein, sisäsataman rata (purettu 1980-luvulla) ja syväsataman rata (loppupätkältään ollut jo vuosia liikennekelvottomassa kunnossa). Onko kuopiossa ollut KAKSI? satamarataa?Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Eemeli Mäenpää - Heinäkuu 12, 2014, 18:24:46 Onko Vaskiluodossa satamarata?
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Eljas Pölhö - Heinäkuu 12, 2014, 18:36:42 Onko Vaskiluodossa satamarata? Vanhan kielenkäytön mukaan koko Vaskiluodon rata oli satamarata. Sen varrella oli sitten vielä erikseen satamaraide Nikolainkaupungin tavara-aseman jatkeena. Vaskiluoto oli silloin nimeltään Vaasan uusi satama-alue. Vaasan vanha satama oli Brändön saarella, mutta sinne ei rakennettu rataa.Vaasan radan varrelle rakennettiin 1800-luvulla Orihveden satamaraide (ei ole mulla kirjoitusvirhettä, noin se oli ennen), Vilppulan satamarata ja mainittu Vaskiluodon satamarata. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Topi Lajunen - Heinäkuu 12, 2014, 18:52:15 Onhan Helsingissäkin ollut kaksi. Vai kolme? (Länsisatama(-Katajanokka), Sörnäinen, Herttoniemi.) Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 12, 2014, 19:01:53 Onhan Helsingissäkin ollut kaksi. Vai kolme? (Länsisatama(-Katajanokka), Sörnäinen, Herttoniemi.) Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Tommi K Hakala - Heinäkuu 12, 2014, 20:55:02 Vilppulaa ei ole taidettu mainita...
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Tommi Koskinen - Heinäkuu 12, 2014, 21:07:27 Toijala. Porissakin taitaa olla satamarata Mäntyluotoon.
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jyrki Talvi - Heinäkuu 13, 2014, 19:20:34 Mäntyluotoon on satamarata, kuinka ( Tahkoluoto luokitellaanko sekin satamaradaksi ).
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 18, 2014, 13:52:25 Onko Akoniemen rata Varkaudessa satamarata?
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Matti Kotiniemi - Heinäkuu 18, 2014, 19:26:18 Onhan Helsingissäkin ollut kaksi. Vai kolme? (Länsisatama(-Katajanokka), Sörnäinen, Herttoniemi.) Vaiko neljä? Munkkiniemen satamaradan joku laskee mukaan, joku toinen taas jättää pois esimerkiksi sen takia, kun kyseessä oli de facto raitiotie. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 22, 2014, 10:56:20 Onhan Helsingissäkin ollut kaksi. Vai kolme? (Länsisatama(-Katajanokka), Sörnäinen, Herttoniemi.) Vaiko neljä? Munkkiniemen satamaradan joku laskee mukaan, joku toinen taas jättää pois esimerkiksi sen takia, kun kyseessä oli de facto raitiotie. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Tehanu Tapola - Heinäkuu 22, 2014, 16:00:17 Kuinka kauan nämä satamaradat aikovat olla olemassa? Merisatamiin johtavat radat ainakin kauan - toivottavasti, sillä Suomen vientiteollisuus perustuu merkittäviltä osin rautatiekuljetuksiin satamiin (paperi, selluloosa, puu, metallit, rikasteet). Sen lisäksi Kotkan satamassa on paljon transitoliikennettä (Venäjältä).Rautatieliikennepaikat, joiden nimessa on "satama": Kotkan satama, Loviisan satama, Mustolan satama, Otavan satama, Turku satama. Näiden lisäksi merisatamia, joihin johtaa rautatie on ainakin Haminassa, Kotkassa muitakin, Vuosaari, Hanko, Naantali, Uusikaupunki (Hangonsaari), Rauma, Porin satamat (Mäntyluoto, Tahkoluoto), Kaskinen, Vaskiluoto, Pietarsaari (Alholma), Kokkola (Ykspihlaja), Raahe, Oulu (Oritkari), Kemi (Ajos), Tornio (Röyttä). Sköldvikissä on rautatie ja satama mutta ne eivät kohtaa suoraan, joten en pitäisi sitä satamaratana. Sen lisäksi sisämaan satamat, joista minulle ei ole paria yllämainittua useammasta tietoa. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Ari-Pekka Lanne - Heinäkuu 22, 2014, 18:46:42 Merisatamaradoista voisi ehkä ohimennen mainita myös Pohjankurun. Hangon satamaan johtavan radan varresta on tainnut aikojen saatossa erkaantua muitakin satamaraiteita, ainakin Tammisaaren satamaan (http://vaunut.org/kuva/63201) ja Koppnäsinniemeen. Uudessakaupungissa on Hangonsaaren sataman lisäksi olemassa Hepokarin satama, josta liikennöi junalautta Ruotsin Hargshamniin vuosina 1989–1996. Myös Kristiinankaupungin satamaan johtivat ammoin kiskot.
Makean veden satamaradoissa tai -raiteissa vasta "suo" onkin. Kuka niitä kaikkia viitsisi lähteä tutkimaan, tonkimaan, luetteloimaan ja kahlaamaan läpi? Niitä on naulattu mitä eksoottisimpiin paikkoihin, kaikkein pienimpienkin lammikoiden ja purojen rannoille. Rataverkkomme lonkeroiden ulottuvilla olleista järvisatamista ehkä päällimmäisenä tulevat mieleen vuosina 1964–1993 toimineesta "rautakanavasta" (http://vaunut.org/sarja/1604) kuuluisuuteen ponnahtaneet Suolahden satama ja Jyväskylän Keljonlahti. Jokisatamaradoista tunnetuin taisi olla Porvoon asemalta Porvoon keskustaan (http://www.vaunut.org/kuva/16239) johtanut raiteenpätkä, joka purettiin vuonna 2006 henkilöautojen pysäköintipaikan tieltä. Sen sijaan yleisesti hieman oudommiksi jääneitä ja unohdettuja, mutta – jollei juuri senkin takia – mainitsemisen arvoisia – myös jo aikaa lakkautettuja ja purettuja – sisämaan satamaratoja olivat Juojärven Pöytälahden satamaraide (http://vaunut.org/kuva/75234) ja Kauttuan sataman raide. Näiden kumpaisenkin penkkaa on edelleen hahmotettavissa maastossa ja ilmakuvissa. Pöytälahden rannalla kuormattiin junanvaunuihin tiettävästi ainakin malmia. Kauttuan satamaraide jatkoi asemalta suoraan veturitallin viertä Pyhäjärven rantaan, kun A. Ahlströmin paperitehtaan sivuraiteelle piti vekslautua vaihteen kautta. Mauri Rautavuoren Rautatie ihan meren keskelle -kirjan s. 119–120 mukaan Kauttuan satamasta käsin liikennöi vuosina 1914–1931 Pyhäjärven laivayhtiö "Viktor Louhi". Vesitse Pyhäjärven rannoilta kuljetettiin Kauttuan satamaan ainakin Rauman Rautatien ostamia höyryveturihalkoja. Tällaisia vastaavia järvi- ja jokisatamaratoja oli Suomi muutama vuosikymmen sitten – rautateiden kulta-aikana – sinisenään. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jyrki Längman - Heinäkuu 22, 2014, 19:01:57 Eikö Munkkiniemen rata kuulu merisataman rataan? Jos kaikki sivuraiteet laskisi omiksi radoiksi olisi myös Ruoholahti, Arabia, Hakaniemi... Niin ja Vuosaari sitten on " uuden sukupolven satamarata" ja sehän lähteee Keravalta? Merisataman radasta lähti haara munkkisaaren suuntaan ja se ei ollut tuo mainittu Munkkiniemen rata. Munkkiniemessä oli lyhyt kapearaiteinen satamarata joka lähti munkkiniemen rannasta kuusisaarta vastapäätä ja toinen pää oli lähellä nykyistä munkkivuoren ostoskeskusta. raideleveys oli 1000mm eli sama kuin helsingin raitioteillä. kyseinen rata oli osin sama kuin munkkiniemen raitiotie (Ratikat käytti samoja kiskoja Ramseynrannassa).Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jorma Rauhala - Heinäkuu 22, 2014, 22:07:37 Vaiko neljä? Munkkiniemen satamaradan joku laskee mukaan, joku toinen taas jättää pois esimerkiksi sen takia, kun kyseessä oli de facto raitiotie. http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/muut/kuvatmuu/munkkiniemi_1935.jpg Tuossa SRS:n sivuilta löytyvässä 1935-kartassa näkyy Munkkiniemen satamaraide. Edelleenkin päätepaikalla merenrannassa on jäljellä tuon perin erikoisen yksityisen M.G.Stenius A/B:n sähköraitiotien tavarasataman kivimuuria. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 28, 2014, 08:44:12 Eikö Munkkiniemen rata kuulu merisataman rataan? Jos kaikki sivuraiteet laskisi omiksi radoiksi olisi myös Ruoholahti, Arabia, Hakaniemi... Niin ja Vuosaari sitten on " uuden sukupolven satamarata" ja sehän lähteee Keravalta? Merisataman radasta lähti haara munkkisaaren suuntaan ja se ei ollut tuo mainittu Munkkiniemen rata. Munkkiniemessä oli lyhyt kapearaiteinen satamarata joka lähti munkkiniemen rannasta kuusisaarta vastapäätä ja toinen pää oli lähellä nykyistä munkkivuoren ostoskeskusta. raideleveys oli 1000mm eli sama kuin helsingin raitioteillä. kyseinen rata oli osin sama kuin munkkiniemen raitiotie (Ratikat käytti samoja kiskoja Ramseynrannassa).Sen lisäksi olisi kiva tietää kuin pitkään esim. Joensuu(syväsatama), Varkaus(akoniemi) jne aikovat olla olemassa. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Simo Virtanen - Heinäkuu 28, 2014, 10:54:55 Sen lisäksi olisi kiva tietää kuin pitkään esim. Joensuu(syväsatama), Varkaus(akoniemi) jne aikovat olla olemassa. Tarkoitatko satamina vaiko rautatieverkostoon kuuluvina? Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet. Joensuun syväsatama voi hyvin ja juuri tänään YLEN radiouutisissa uutisoitiin Saimaan laivaliikenteen kasvavan vauhdilla ja uusia aluksiakin on tilattu. Syynä metsäteollisuuden keskittyminen. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Riku Outinen - Heinäkuu 28, 2014, 16:20:09 Sisämaan satamat, joihin on ainakin vielä lähimmän viiden vuoden sisään ollut rautatieliikennettä:
Joensuu, Puhos, Varkaus, Joutseno, Mustola Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Riku Outinen - Heinäkuu 28, 2014, 16:24:31 Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet. Kyllä, tällä hetkellä kaksi junaa Haminasta ja yksi juna Sköldvikistä viikkoon. Vuosivolyymi n.200kt. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 30, 2014, 08:43:43 Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Riku Outinen - Heinäkuu 30, 2014, 15:54:17 Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet. Eipä Joensuun suunnasta Varkauteen tuollaisia junia ajella, eiköhän näkemäsi juna ollut Kemiran ammoniakki. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Simo Virtanen - Heinäkuu 30, 2014, 16:17:01 Akonniemi voi hyvin varmaankin niin pitkään kuin VR kuljettaa NEOTin polttoaineita Akonniemen terminaaliin. Sieltä jaetaan koko Itä-Suomen ABC:n, ST1:n ja Shellin polttoaineet. Eipä Joensuun suunnasta Varkauteen tuollaisia junia ajella, eiköhän näkemäsi juna ollut Kemiran ammoniakki. Tai Onttolaan Teboilille menevä, vaikka ei sinne kymmenien vaunujen letkoja kerrallaan ajetakaan. Onttolassa on siis Teboilin terminaali, josta junalla tuodut polttonesteet ja nestekaasu jaetaan rekoilla Itä-Suomen teboileille. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Riku Outinen - Heinäkuu 30, 2014, 16:56:42 Tai Onttolaan Teboilille menevä, vaikka ei sinne kymmenien vaunujen letkoja kerrallaan ajetakaan. Onttolassa on siis Teboilin terminaali, josta junalla tuodut polttonesteet ja nestekaasu jaetaan rekoilla Itä-Suomen teboileille. Useiden kymmenien letka sulkee kyllä Onttolan automaattisesti pois. Ennen polttoaineita tuli kerrallaan purkuun 8 vaunun letka, sittemmin käsittääkseni ollut hieman vaihtelevuutta. Tiedän, Onttolassa tosiaan on Teboilin (ex.Suomen Petrooli) jakeluterminaali. Sinne tulee erilaisia polttoaineita (bensiinit, dieselit, öljyt) Sköldvikistä Sob/Soek-kalustolla, myöskin Haminasta tullut ainakin ajoittain. Nestekaasu (propaani) tullut perinteisesti rautateitse Venäjältä Vgoboilla. Myöskin ajottain erilaisia öljyjä tullut joskus huomattaviakin määriä, Venäjältä. Nykyään Joensuu on ainoa Teboilin sisämaaterminaali, Kuopio tippui pois jokunen vuosi sitten, mitä myös operoitiin junalla. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Simo Virtanen - Heinäkuu 30, 2014, 21:01:52 Nykyään Joensuu on ainoa Teboilin sisämaaterminaali, Kuopio tippui pois jokunen vuosi sitten, mitä myös operoitiin junalla. Onko sisämaan aktiivisessa käytössä olevia polttoaineterminaaleja muita kuin Teboil Onttolassa ja NEOT Akonlahdessa? Varastoja niin rautatie- kuin vesitieyhteyksillä on toki muitakin, mutta onko mikään muu paikka aktiivisesti käytössä? Rannikon kaupungeissa on monia polttoaineterminaaleja, mutta niiden polttoaineen tuonti hoidetaan meriteitse. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Syyskuu 21, 2014, 16:26:28 Ok, siis näkemäni juna ei mennyt Onttolaan ja vaihtoehdot ovat Kemira ja (epätodennäköinen) Varkaus. Mutta eikös Kemiralle menevät junat ajettaisi Nurmeksen rataa? Näkemäni juna lähti Siihtalasta Pieksämäen suuntaan.
Eli yhteenvedoksi Joensuussa, Puhoksessa, Varkaudessa, Joutsenossa, Mustolassa, Turussa, Vuosaaressa ja Hangossa on vielä aktiivista toimintaa ja Naantalissa, Ajoksessa(, Oulussa?) ja Uudessakaupungissa ainakin jonkun verran. Seuraavaksi herää kysymys että mikä on seuraavaksi lakkautettava satamarata? Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Syyskuu 21, 2014, 16:53:05 Mutta eikös Kemiralle menevät junat ajettaisi Nurmeksen rataa? Näkemäni juna lähti Siihtalasta Pieksämäen suuntaan. Kemiran junat lähtevät Joensuusta Pieksämäen rataa pitkin Viinijärvelle. Sieltä erkanee rata Kemiralle/Siilinjärvelle. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Tommi Koskinen - Syyskuu 21, 2014, 17:16:24 Eli yhteenvedoksi Joensuussa, Puhoksessa, Varkaudessa, Joutsenossa, Mustolassa, Turussa, Vuosaaressa ja Hangossa on vielä aktiivista toimintaa ja Naantalissa, Ajoksessa(, Oulussa?) ja Uudessakaupungissa ainakin jonkun verran. Onhan niitä vielä muitakin, joihin on rautatieliikennettä, esimerkiksi Kotka, Hamina, Vaskiluoto (Vaasa), Röyttä (Tornio), Ykspihlaja...Lappohjan sataman rautatieliikennehän elää nyt viimeisiä päiviään. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Joulukuu 08, 2014, 14:44:50 Onhan niitä vielä muitakin, joihin on rautatieliikennettä, esimerkiksi Kotka, Hamina, Vaskiluoto (Vaasa), Röyttä (Tornio), Ykspihlaja... Oho! Unohdin laskuista koko Kotkan, Haminan seudun. Ja onko Ykspihlajassa vielä toimintaa?Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jyrki Talvi - Joulukuu 08, 2014, 19:54:30 Onhan niitä vielä muitakin, joihin on rautatieliikennettä, esimerkiksi Kotka, Hamina, Vaskiluoto (Vaasa), Röyttä (Tornio), Ykspihlaja... Oho! Unohdin laskuista koko Kotkan, Haminan seudun. Ja onko Ykspihlajassa vielä toimintaa?Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Riku Outinen - Joulukuu 09, 2014, 22:18:06 Ja onko Ykspihlajassa vielä toimintaa? Joo, on Ykspihlajassa on toimintaa. Ykspihlaja on yksi Suomen merkittävimmistä liikennepaikoista.Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Viitala - Joulukuu 23, 2014, 14:26:43 Mä en luokittelisi Haminan ja Kotkan ratoja satamaradoiksi muuten kuin niiltä osin, kun rataverkko jatkuu liikennepaikoilta varsinaiseen satamaan. Molemmilla radoilla on ollut ja Kotkassa on edelleenkin kannattavaa matkustajaliikennettä, laski VR miten osaakin housuunsa. Kaupunkien tavara-asemien kuljetusmäärät olivat parhaimmillaan sellaisia, että ne jättivät satamaliikenteen varjoonsa.
Ne pellet, jotka mukamas muuttivat VR:n liikelaitokseksi, saisivat katsoa peiliin. Jos Kotkasta lähtee joka tapauksessa juna Kouvolaan, niin ei se kilon paketti voi sitä hyydyttää. Oikea korvaus paketin kuljettamisesta Helsinkiin liikkuu alle viiden euron, nykyään VR laskuttaa siitä miltei erikoisjunan hinnan. Paketti otetaan vastaan Kotkassa, siirretään lavalle, lava siirretään Kouvolassa Helsingin junaan, Helsingissä se siirretään terminaaliin, josta laitetaan viesti vastaanottajalle, joka kiittää virkailijaa ja jopa hymyilee. Samassa häkissä on 200 pakettia. 5 euroa. Ei jumankauta. Alle neliö kuormatilaa ja korkeintaan 500 kiloa. Ai niin, nykyäänhän ei enää saa rahtitavaraa juniin kuin yrittäjänä. Palvelu senkun paranee. Muutama terveyttä edistävä kilo dynyn tapaista kamaa voisi lennättää nykyisen oikosulussa olevan johdon oikeille raiteille, jos nuo poloiset nyt ylipäätään tunnistavat raiteita semmoiset nähdessään. K54 kisko tekis terää häntäluulle. Isäukko pyörisi kuin turbiini haudassaan, jos kertoisin, mihin hänen 40-vuotinen työnsä on hukattu. VR:n mies. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Simo Virtanen - Joulukuu 23, 2014, 22:55:30 Ne pellet, jotka mukamas muuttivat VR:n liikelaitokseksi, saisivat katsoa peiliin. Höpöhöpö, ei vika siellä ole. Vika on VR Groupin toimivassa johdossa ja sitä ohjaavissa omistajanohjausta hoitavissa kansanedustajissa. On perin ihmeellistä, että liiketaloudellisin perustein toimivat lähettifirmat kuljettavat pikkupaketin halvemmalla Haminasta Havannaan kuin postipakettina VR-Itellan kyydillä Haminasta Haapajärvelle. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Viitala - Joulukuu 31, 2014, 06:36:06 Haminan "vanhalla" on ollut yksistään 4 "satamarataa" jatkeenaan, eli Tervasaari-Rampsinkari, Haminan pääsatama ennen Hilloa. Hietakylä, josta kiskot kaiketi rullattiin pois joskus 20-luvulla, Lepikon tai Lepikönranta, jossa purettiin puutavaraa sekä Saviniemi, jossa oli nykymittapuulla hyvin vaatimaton öljyterminaali, myöhemmin telakka.
Uudella oli Hillon alapihan jatkeena syväsatama, joka sai jatkoa Hiirenkarista. Samasta radasta oli haarat myös nykyiselle Googlelle eli Summan tehtaille, sielläkin oli satama ja Hillonniemen uudelle, uljaalle öljysatamalle. Haminanlahden puolella oli vielä selkeästi erillään Hailikari, jonka raide putosi kääntöpöydän vaiheilta lähes laskumäen jyrkkyydellä laituritasoon ja Nuutniemi, johon oli aikoinaan ollut yhteys ensin etelästä, myöhemmin pohjoisesta. Eteläistä yhteyttä ei ilmeisesti koskaan purettu, Hailikarin raidekin oli rakennettu kylmästi sen päälle poikittaissuuntaan. Nuutniemen eteläpuolisella laivaromuttamolla pönötti 80-luvun alkuvuosina romutusta odottava Dr12, en tiedä tuhottiinko se siellä ennen romuttamon loppua vai hinattiinko muualle, alla taisi olla vain 22 kg:n kiskot. Kaupunki suosi erittäin kevyttä kiskotusta ja raidemittakin oli vähän vaihteleva, muutaman kerran oli tyhjävaunuroikkia pompannut kiskoilta eikä kaupungin rataryhmä vaivautunut tarkistamaan tilannetta, joten VR:n pojat kävivät säätämässä raideväliä Ristolla, sisempiä nauloja oli irtoillut sen verran, että veturin poistuttua raide oli kuin purettu, kiskot miltei yhdessä paikoin. Oli kuulemma paikoin ollut reilusti alle 1500 mm ja mitä tuo laippojen väli onkaan, samaa luokkaa. Joku viksu oli aikaa ja rasituksiaan säästääkseen naputellut sisemmät kiskonaulat kierrätyspölleissä olleisiin vanhoihin reikiin eikä kukaan hoksannut, että kevyempi kisko oli myös kapeampi... Romuttamon tapa puhdistaa laivat polttoleikkauskuntoon oli ilmeisesti yksi syy sen katoamiselle, kun kaikki myytäväksi kelpaava pikkusälä oli irrotettu laivanraadosta, niin se hinattiin ulommas rannasta ja tuikattiin tuleen. Neuvostotroolarit paloivat vain päivän-pari, mutta isommat levittivät savua viikonkin ja ilmeisesti se kävi jonkun nokkaan tuulen käännyttyä kaupungille. Loppu hoituikin sitten Alangin tyyliin. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jyrki Talvi - Joulukuu 31, 2014, 20:30:43 Huru romutettiin Ruosniemessä Haminan Laivaromuttamon tehdessä konkurssin.
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Tammikuu 02, 2015, 10:36:48 Ne pellet, jotka mukamas muuttivat VR:n liikelaitokseksi, saisivat katsoa peiliin. Jos Kotkasta lähtee joka tapauksessa juna Kouvolaan, niin ei se kilon paketti voi sitä hyydyttää. Oikea korvaus paketin kuljettamisesta Helsinkiin liikkuu alle viiden euron, nykyään VR laskuttaa siitä miltei erikoisjunan hinnan. Paketti otetaan vastaan Kotkassa, siirretään lavalle, lava siirretään Kouvolassa Helsingin junaan, Helsingissä se siirretään terminaaliin, josta laitetaan viesti vastaanottajalle, joka kiittää virkailijaa ja jopa hymyilee. Samassa häkissä on 200 pakettia. 5 euroa. Ei jumankauta. Alle neliö kuormatilaa ja korkeintaan 500 kiloa. Ai niin, nykyäänhän ei enää saa rahtitavaraa juniin kuin yrittäjänä. Palvelu senkun paranee. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Tuomas Korhonen - Tammikuu 02, 2015, 11:59:09 Henkilöjunissa ei kuljeteta rahtia, se on aika yksinkertainen konsepti sisäistettäväksi. Tavarajunan tilaamisen hinnan vertaaminen siihen mitä se kilon paketin kuljettaminen muilla keinoin maksaisi on aika väkinäistä.
Henkilöjunissa ei ole taravaosastoja, missä ne nyssäkät pitäisi kuljettaa? Tavarankuljetuspalvelu edellyttäisi terminaaleja, seurantajärjestelmiä ja henkilökuntaa, kaikki maksaa. Jos sellainen toiminta ei ole tuottavaa niin miksi siihen pitäisi väkisin lähteä? Pakettipalveluita saa jo postilta, matkahuollolta ja kuriirifirmoilta, ettekö te niiden kautta saa niitä romujanne lähetettyä? Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Viitala - Tammikuu 02, 2015, 21:38:39 Vaikka tämä nyt ei liitykään otsikkoon, niin bensaa löylyihin...
VR ryssi aikoinaan pienpakettikuljetuksensa perusteellisesti, järjestelmä oli todella toimiva, mutta talon sisällä sitä ajettiin enemmän ja enemmän kumipyörille. Konduktööriosastoissa oli, niin kauan kuin niitä oli, todella väljästi tilaa vaikka norsun kuljettamiseen, mutta jo 90-luvun alussa yöjunissa oli tyhjä konnarivaunu, jossa saattoi pitää vaikka yöjamit, kuten monesti tapahtuikin ja vaunun sisältö kulki samaan aikaan rekan uumenissa hiiiiitaaaasti pitkin nelostietä Ouluun. 30 tonnin tyhjän vaunun eestaaskuljettelu ei ollut kannattavaa, joten helppohan tuo oli pudottaa pois ja järjestää hyttivaunusta osasto konnareille. Tuohonkin olisi mahtunut bussiruumallinen kamaa, mutta eihän tuollaista palvelua tarjottu kuin kysyttäessä. Talon busseihin myytiin kyllä rahtitilaa. Yrityksillä oli mahdollisuus kuljettaa rahtiaan konduktöörivaunussa tai pikajunaan liitetyssä tavaravaunussa, jossa saattoi keikkua muuten tyhjässä rullakossa se vihon viimeinen kilon paketti, mutta 15 tonnin hinaaminen oli kallista joten naps pois perästä. Näin päästiin unelmatilanteeseen, jossa kumipyöräliikenteen rahti oli viimeinkin nopeampaa kuin tavarajunien, jotka vartoilivat jok ikistä vastaantulijaa väliasemilla. Enää ei tarvitsisi muuta, kuin päästä noista etanoista eroon, niin kohtauspaikkoja voisi vähentää entisestään. Sen jälkeen loppujen matkustajien hätyyttely pois järjettömillä liityntävuoroilla ja lopulta kiskot rullalle. Tätähän harjoiteltiin jo 60-luvulla, toimivaa. Lopuksi bonuksien kotiutus ja autokauppaa perustamaan. Tai liikenneasemaa. Valtio katselisi tätä kaikkea, kuten tähänkin asti, hyväksyvästi nyökytellen, koska kaikki joukkoliikenteen asiantuntemus on tiettävästi VR:n. Suomi on ihana maa bisnismiehille, koska rotumme valtaosa on jo geeniperimältään sisisilmäisiä. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Tammikuu 03, 2015, 10:01:16 Henkilöjunissa ei kuljeteta rahtia, se on aika yksinkertainen konsepti sisäistettäväksi. Tavarajunan tilaamisen hinnan vertaaminen siihen mitä se kilon paketin kuljettaminen muilla keinoin maksaisi on aika väkinäistä. Tiedän että henkilöjunaan ei saa tavaraa. Tarkoitin muita Helsinkiin meneviä tavarajunia (paitsi että onko niitä edes?).Henkilöjunissa ei ole taravaosastoja, missä ne nyssäkät pitäisi kuljettaa? Tavarankuljetuspalvelu edellyttäisi terminaaleja, seurantajärjestelmiä ja henkilökuntaa, kaikki maksaa. Jos sellainen toiminta ei ole tuottavaa niin miksi siihen pitäisi väkisin lähteä? Pakettipalveluita saa jo postilta, matkahuollolta ja kuriirifirmoilta, ettekö te niiden kautta saa niitä romujanne lähetettyä? Ja meille ei kyllä yleensäkkään tilata mitään ulkomaalaista. Kyseessä oli pelkkä esimerkki. Asun tosin Mikkelissä, mutta eipä taida tännekkään tavarajunia tulla. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Tuomas Korhonen - Tammikuu 03, 2015, 10:44:41 Helsinkiin ei mene tavarajunia.
Niiden kilon nyssäköiden kuljettaminen tavarajunassa on vielä hölmömpi ajatus kuin henkilöjunassa. Vaikka oikeaan suuntaan olisikin menossa juna, niin yhden paketin liikuttelu on todella tehotonta. Tavarajunilla pysähdykset ovat harvassa joten mahdolliset yhteydet sille paketille on todella rajalliset, ja se vaatisi runsaasti infraa ja työntekijöitä että kappaletavaran käsittely olisi edes mahdollista. Posti ja Matkahuolto hoitavat yksittäisten pakettien kuljettamisen niin paljon paremmin että en ymmärrä miksi sellaista palvelua pitäisi haikailla rautateillekin. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Tammikuu 03, 2015, 13:20:08 Nykyään on hyvä, jos saa edes oman käsimatkatavaransa tai muut kantamuksensa kyytiin junaan, kun tilaa ei ole! Meillä on maailman toiseksi suurimmat junat, ja pienimmät matkatavaratilat?! Kuten sanottua, bussissa on tilaa. ;)
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Tapio Muurinen - Tammikuu 04, 2015, 01:59:48 Haminanlahden puolella oli vielä selkeästi erillään Hailikari, jonka raide putosi kääntöpöydän vaiheilta lähes laskumäen jyrkkyydellä laituritasoon ja Nuutniemi, johon oli aikoinaan ollut yhteys ensin etelästä, myöhemmin pohjoisesta. Eteläistä yhteyttä ei ilmeisesti koskaan purettu, Hailikarin raidekin oli rakennettu kylmästi sen päälle poikittaissuuntaan. Nuutniemen eteläpuolisella laivaromuttamolla pönötti 80-luvun alkuvuosina romutusta odottava Dr12, en tiedä tuhottiinko se siellä ennen romuttamon loppua vai hinattiinko muualle, alla taisi olla vain 22 kg:n kiskot. Hillon poikia kiinnosti tuo Nuutniemen rata. Sehän rakennettiin alun perin etelästä Ahlström Oy:n sotakorvaustelakan tarpeisiin 1946. Pituudeltaan rata oli n. 2 km. Seuraavana vuonna telakan vierestä pohjoispuolelta Waldhoff Oy vuokrasi alueen puutavaran vientiä varten. Kaupunki rakensi 430 m:n radan, laiturin ja sille pariraiteet (a´125 m). 1948 Hamina Oy:lle valmistui Koirakariin n. 400 m:n mittainen pengerretty rata ja päähän samanlainen kaksipuoleinen purkulaituri kuin Waldhoffille pariraiteineen. Syksyllä 1948 rakennettiin vielä Nuutniemen radan itäpuolelle aivan meren rantaan "Laivauksen raide" Haminan Laivaus Oy:tä varten. 1952 rakennettiin Hailikariin Uuraan Puuvienti Oy:lle Nuutniemen radasta ratapenkka; rata valmistui seuraavana vuonna. Kaikki raiteet erkanivat siis Nuutniemen radasta ja vaunut vietiin perille yleensä painamalla. Hailikariin tuli oma laivalaituri, jonne ensimmäinen laiva saapui heinäkuussa 1954. Uusi yhteys Nuutniemeen valmistui pohjoisesta 1957, kun Poitsilan ratapiha saatiin lopulta valmiiksi. K43-kiskotus yhdistettiin vanhaan Nuutniemen rataan. Samoihin aikoihin myös "alapiha" l. Keskiratapiha alkoi olla lähes valmis. Nuutniemen rata voitiin näin ollen katkaista etelän suunnasta. Hailikariin vedettiin uusi yhteys vanhan Nuutniemen radan yli; lähtö suunnilleen kääntöpöydän ja Hillon luvanantokopin seutuvilta. Lasku/nousu oli jyrkkä. Vaikka sen "sata kertaa" paikalla pyörin, en muista, jäikö vanha Nuutniemen rata tosiaan uuden Hailikarin radan alle, vai katkaistiinko vain kiskonmitan verran. Yhteys Koirakariin hoitui Poitsilasta uutta linjausta käyttäen. Myös Waldhoff oli lopettanut jo aiemmin, eikä tarvinnut ratayhteyttä. Yhteys Ahlströmin telakalle säilyi uutta kautta, vaikka telakka oli hiljentynyt. Myöhemmin samaa telakan raiteistoa käytti Zeofinn, joka alkoi rakentaa telakan alueelle 1966. Joskus 1960-luvulla, kun jouluna Hillon luvanantokoppi oli miehittämätön (harvoja kertoja vuodessa), kannettiin naapurin Matin kanssa resiina ratapihan yli Nuutniemen vanhalle radalle ja lähdettiin ajelemaan. Käytiin Poitsilan tulovaihteella saakka. "Rantojen miehiä" käveli pimeässä, heikossa lumisateessa samaan aikaan radalla. Pelästyttiin puolin ja toisin. - Resiina-lainaus palautettiin nätisti samaan paikkaan. Pikkupoikana oli joukkohupia myös ajaa "surmanajoa" Laivauksen purkuraiteen kaltevalla luiskalla, joka oli vanhoilla laivan kylkipelleillä päällystetty. Toisella puolella kiskot ja vaunuja, toisella meri. Kertaakaan ei kastuttu. Mainittu Dr12 2231 tuli Haminaan romutettavaksi 27.3.1990, mutta vietiin pois reilun vuoden kuluttua 14.6.1991 lähes samassa kunnossa http://vaunut.org/kuva/31223?u=832&tag0=1%7CDr12%7C2231 Koirakarin laivaromuttamon alueelle vedettiin pari uutta raidetta lisää täyttömaalle. Ne olivat vahvemmasta kiskosta. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Viitala - Tammikuu 11, 2015, 05:05:07 Hailikarin raide oli vedetty niin läheltä vanhaa Nuutniemeä, että pölkyt olivat päällekkäin ja heti tämän jälkeen Hailikarin raide sananmukaisesti sukelsi pehmeikölle, vanhaa rantaviivaa tms, josta se nousi Hailikarin laituritasoon. Oli aika villiä seurata Voivotin sukellusta pusikkoon. Olin rakentelemassa ratapihaa reilut 30 vuotta sitten ja hommaa tuli seurattua aika läheisesti lekanvarsitasolta.
Pikkupoikana Punaisen Kuurin edessä oli myös raide, joka alkoi syväsatamasta ja jatkui miltei Hillon aseman tasalle, mutta loppuosa penkasta oli luhistunut ja kiskot keikkuivat ilmassa. Ehjälle pätkälle oli työnnetty muutama G-vaunu, jotka olivat siinä kunnossa, ettei lokkien tarvinut juurikaan väistellä niitä ja samoilla paikoilla oli vierivieressä uponneita/upotettuja sataman laatikkoproomuja, joita veneellä töihin kulkeneet rautatieläiset käyttivät laitureinaan. Oli aikasen jännää seutua pikkupojalle... Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Viitala - Tammikuu 11, 2015, 05:28:33 Mua on mietityttänyt Haminan satamaratojen rakentamisjärjestys, kartoissa näkyy Rampsinkarille raiteet jo 30-luvun alussa, mutta Ristniemen saha oli vasta aluillaan Tervasaarella ja nykyisen veneaseman kohta on pelkkää rimaa, tuskin sitä on Ristiniemestä uitettu, jätepuu poltettiin rimahelvetissä lasitehtaan lakattua. Yksityisradalla oli Hietakylän satamaan raiteet, jotka on kaiketi purettu heti valtion aikana. Tervasaaren laituriraiteelle on varmasti ollut yhteys pohjoisesta ennen Rampsinkarin raiteiden rakentamista, saaren eteläpäässä ei ollut tilaa vaihteelle. Vanha veturitalli oli Panimokadun länsipuolella ja tallille ajettiin etelästä, mutta Lepikon raide olisi mennyt talliraiteiden poikki, joten Lepikko on rakennettu vasta uuden tallin valmistuttua? Vanha talli toimi varastona vielä 80-luvun alussa.
Ristiniemessä oli melkoisen kattava kapsuverkko, jonka näkyvin jäänne on Lasirannasta pitkin rantaviivaa pohjoiseen kaartava penger, jossa oli vielä 1970-luvulla muutamia pöllejäkin ratanauloineen, en tiedä nykytilaa. Vetovoimana on kuitenkin ollut lihasvoima. Tuosta olisi hienoa saada kartta. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Esa Väätäinen - Tammikuu 19, 2015, 18:50:12 Iisalmessakin oli satamarata.
Ote kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1860-1930: (...satamarataa jonka rautatiehallitus rakennutti v.1907.Normaalilevyinen satamaraide erkani pääraiteesta 46 m pohjoispuolella Iisalmen aseman pohjoista tulovaihdetta ja päättyi 1,51km:n pituisena Poroveden rantaan kaupungin satamalaiturille. Kartalla aina pohjoiselle kivilaiturille, mutta käytännössä pakkahuoneen kohdalle. Johon nyt oli rakettava uusi kivilaituri. Satamaradan rakennuskustannukset olivat 51535 mk. Raiteen pitävät kunnossa valtionrautatiet, mutta satamalaiturin kunnossa pito kuuluu kaupungille.) Myöhemmin tätä satamarataa laajennettiin, sen käyttö oli vielä 1970 luvulla vilkasta sahan ansiosta hiipuen 1980 luvulla. Rata purettiin 1990 luvun alussa. Radasta ei ole enää muuta muistoa kuin muailman pienin ravintola joka oli ennen VR:n taukotupa. Ravintola sijaitsee Iisalmen satamassa. Tosin taukotuvan alkuperäinen paikka oli nykyisestä paikasta n.300m itään. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Tammikuu 19, 2015, 20:41:03 Tuli UIC:n aineistossa vastaan sellainen kuin "Rapasaari satama" koodilla 00070... mistä on kyse?
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Pekka Porkkakoski - Tammikuu 24, 2015, 10:56:44 Tuli UIC:n aineistossa vastaan sellainen kuin "Rapasaari satama" koodilla 00070... mistä on kyse? Vanhaa perua. Vastuullinen henkilö ei ole tiennyt missä Rps on joten säilytti sen luettelossa. Ehkä pitäisi auttaa ja kertoa, ettei satamassa ole merta nähnytkään!Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Marko Manninen - Maaliskuu 25, 2015, 13:47:31 Vaasassa puuhataan satamaradan kunnostusta ja sähköistystä. Tulipa vaan mieleen, kuinka kannattavaa olisi ajaa matkustaja vaunuilla satamaan saakka parikertaa päivässä. Uumajan laivaliikenne on ollut koko ajan nousussa siitä lähtien, kun "uusi" laiva tuli reitille. Uutta laivaa suunnitellaan kovaa vauhtia tähän liikenteeseen. Kulkeeko sinne millainen linja-auto verkosto tällä hetkellä? Onko paikallisilla tietoa tästä. Eipä tästä nyt ihan Turun vertaista liikennettä saataisi, mutta ehkä kannattava.
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Eemeli Mäenpää - Maaliskuu 25, 2015, 16:56:32 Linjuri 13 ajaa rautatieasemalta suoraan satamaan n. tunti ennen laivan lähtöä. Paluuvuoro asemalle 10 min saapumisen jälkeen. Linja 5 ei aja aivan sataman viereen, lähelle kuitenkin. 15 ajaa samaan paikkaan kuin 5.
Mutta olisihan se kiintoisaa että junat jatkaisivat Vaskiluotoon saakka. Se voitaisiin rakentaa siihen mistä se oli purettu 10 vuotta sitten. Ja muuten, terminaalin sisällä on kyltti joka osoittaa junayhteyttä. Kyltti on Silja Linen ajoilta... Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Panu Breilin - Maaliskuu 27, 2015, 18:02:02 Vaasassa puuhataan satamaradan kunnostusta ja sähköistystä. Tulipa vaan mieleen, kuinka kannattavaa olisi ajaa matkustaja vaunuilla satamaan saakka parikertaa päivässä. Uumajan laivaliikenne on ollut koko ajan nousussa siitä lähtien, kun "uusi" laiva tuli reitille. Uutta laivaa suunnitellaan kovaa vauhtia tähän liikenteeseen. Kulkeeko sinne millainen linja-auto verkosto tällä hetkellä? Onko paikallisilla tietoa tästä. Eipä tästä nyt ihan Turun vertaista liikennettä saataisi, mutta ehkä kannattava. Nykyisessä satamaan laivan lähtö- ja tuloaikoina menevässä linja-autossa on pääosin hyvin vähän matkustajia, monelle laivavuorolle ei ainuttakaan. Silloin kun laivajunat viimeksi kulkivat 90-luvun alussa myös niissä oli vähän matkustajia (minkä vuoksi ne sitten loppuivatkin), vaikka laivaliikenteen matkustajamäärät olivat taxfree-aikaan paljon isommat kuin nykyään. Laivajunassa olisi myös se ongelma, että laivan aikataulut vaihtelevat viikonpäivästä toiseen eivätkä ne sovi yhteen junien aikataulujen kanssa. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jaakko Hakala - Maaliskuu 28, 2015, 12:29:13 Vaasassa puuhataan satamaradan kunnostusta ja sähköistystä. Tulipa vaan mieleen, kuinka kannattavaa olisi ajaa matkustaja vaunuilla satamaan saakka parikertaa päivässä. Uumajan laivaliikenne on ollut koko ajan nousussa siitä lähtien, kun "uusi" laiva tuli reitille. Uutta laivaa suunnitellaan kovaa vauhtia tähän liikenteeseen. Kulkeeko sinne millainen linja-auto verkosto tällä hetkellä? Onko paikallisilla tietoa tästä. Eipä tästä nyt ihan Turun vertaista liikennettä saataisi, mutta ehkä kannattava. Kaikki eivät radan kunnosta ole kiinnostuneita, enemmänkin uutta satamatietä yritetään puuhata. Mustasaaren kunta ehdotti radan parannusta, Vaasassa osa on sen puolella, osa ei.. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Huhtikuu 07, 2015, 17:09:58 Vaasassa puuhataan satamaradan kunnostusta ja sähköistystä. Tulipa vaan mieleen, kuinka kannattavaa olisi ajaa matkustaja vaunuilla satamaan saakka parikertaa päivässä. Uumajan laivaliikenne on ollut koko ajan nousussa siitä lähtien, kun "uusi" laiva tuli reitille. Uutta laivaa suunnitellaan kovaa vauhtia tähän liikenteeseen. Kulkeeko sinne millainen linja-auto verkosto tällä hetkellä? Onko paikallisilla tietoa tästä. Eipä tästä nyt ihan Turun vertaista liikennettä saataisi, mutta ehkä kannattava. Kaikki eivät radan kunnosta ole kiinnostuneita, enemmänkin uutta satamatietä yritetään puuhata. Mustasaaren kunta ehdotti radan parannusta, Vaasassa osa on sen puolella, osa ei.. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Eemeli Mäenpää - Huhtikuu 07, 2015, 20:01:46 Seuraavanlainen ratkaisu voisi olla sopiva: Höstvedentien viereen rakennetaan seisake jolta lähtee lentokenttälinja-auto terminaalille. Toinen vaihtoehto on sitten pistoraide tornin ja lentokoneiden rullausalueen välissä.
Junat kulkevat reittiä Vaskiluoto-Vaasa-Lentoasema-väliä. Sitä voitaisiin liikennöidä vaikkapa poistuvalla Sm 2-kalustolla tai veturivetoisilla peräyttäen (kohdissa joissa ei ole mahdollisuutta vaihtaa veturia toiseen päähän). Normaaleilla taajamajunilla voisi olla yhteys Vaskiluoto-Vaasa-Höstvedentie...Seinäjoki. Toinen vaihtoehto olisi Mustasaaren aseman käyttöönotto ja sieltä olisi linja-autoyhteys lentokentälle. Vaskiluodossa junat voisivat ajaa siihen mihin ne 15 vuotta sitten ajoivat, siinä on vielä laiturikin tallessa. Pikkutaajamajunalle voisi olla seuraavanlainen: Vaskiluoto-Wasalandia-Vaasa-Huutoniemi-Mustasaari-Lentoasema. Tämä vaatisi neljän vanhan ja yhden uuden seisakkeen käyttöönottoa. Mutta lopuksi, tämä olisi kallis projekti ja epä-kannattava Vaskiluotoa ja Runsoria lukuunottamatta. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jaakko Hakala - Huhtikuu 07, 2015, 22:39:02 Seuraavanlainen ratkaisu voisi olla sopiva: Höstvedentien viereen rakennetaan seisake jolta lähtee lentokenttälinja-auto terminaalille. Toinen vaihtoehto on sitten pistoraide tornin ja lentokoneiden rullausalueen välissä. Junat kulkevat reittiä Vaskiluoto-Vaasa-Lentoasema-väliä. Sitä voitaisiin liikennöidä vaikkapa poistuvalla Sm 2-kalustolla tai veturivetoisilla peräyttäen (kohdissa joissa ei ole mahdollisuutta vaihtaa veturia toiseen päähän). Normaaleilla taajamajunilla voisi olla yhteys Vaskiluoto-Vaasa-Höstvedentie...Seinäjoki. Toinen vaihtoehto olisi Mustasaaren aseman käyttöönotto ja sieltä olisi linja-autoyhteys lentokentälle. Vaskiluodossa junat voisivat ajaa siihen mihin ne 15 vuotta sitten ajoivat, siinä on vielä laiturikin tallessa. Pikkutaajamajunalle voisi olla seuraavanlainen: Vaskiluoto-Wasalandia-Vaasa-Huutoniemi-Mustasaari-Lentoasema. Tämä vaatisi neljän vanhan ja yhden uuden seisakkeen käyttöönottoa. Mutta lopuksi, tämä olisi kallis projekti ja epä-kannattava Vaskiluotoa ja Runsoria lukuunottamatta. Siihen mihin junat 15 vuotta sitten ajoivat ei ole raideyhteyttä. Toiseksi VR ei ole halukas pysähdyksien lisäämiseen. Kolmanneksi Wasalandian seisakkeella ei ole enää laituria. Neljänneksi Vaasassa on monesti nähty, kuinka tällaisista investoinneista on tullut ikuisuusprojekteja (esim. lähemmäs kymmenen vuotta rakennettavaksi aiottu jalkapallostadion). Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Kesäkuu 20, 2015, 10:45:02 Tuli UIC:n aineistossa vastaan sellainen kuin "Rapasaari satama" koodilla 00070... mistä on kyse? Vanhaa perua. Vastuullinen henkilö ei ole tiennyt missä Rps on joten säilytti sen luettelossa. Ehkä pitäisi auttaa ja kertoa, ettei satamassa ole merta nähnytkään!Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 03, 2015, 19:21:40 Kysymys: Oliko Savilahden raiteet eli Mikkelin satamarata oikea satamarata vai enemmänkin osa Mikkelin ratapihaa
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Heinäkuu 03, 2015, 22:21:53 Kysymys: Oliko Savilahden raiteet eli Mikkelin satamarata oikea satamarata vai enemmänkin osa Mikkelin ratapihaa Jos se olisi ollut osa Mikkelin ratapihaa, raiteita ei olisi mainittu syrjäraidejulkaisuissa. Oli siis. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Heinäkuu 04, 2015, 08:28:52 Kysymys: Oliko Savilahden raiteet eli Mikkelin satamarata oikea satamarata vai enemmänkin osa Mikkelin ratapihaa Jos se olisi ollut osa Mikkelin ratapihaa, raiteita ei olisi mainittu syrjäraidejulkaisuissa. Oli siis. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Heinäkuu 04, 2015, 10:31:32 Kysymys: Oliko Savilahden raiteet eli Mikkelin satamarata oikea satamarata vai enemmänkin osa Mikkelin ratapihaa Jos se olisi ollut osa Mikkelin ratapihaa, raiteita ei olisi mainittu syrjäraidejulkaisuissa. Oli siis. Tarkoitan syrjäraidejulkaisuilla aivan yleisellä tasolla. Mainittuja julkaisuja ovat olleet mm. aikansa Aakkoselliset luettelot liikennepaikoista, Käskylehdet, Liikennepaikkojen välimatkat, Epäitsenäiset liikennepaikat jne... ja mitä kaikkia niitä onkaan ollut. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Antti Tapani Häkkinen - Lokakuu 08, 2017, 15:15:23 Onko Turun kantasatamaan nykyään minkä verran liikennettä?
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Lokakuu 08, 2017, 16:55:29 Onko Turun kantasatamaan nykyään minkä verran liikennettä? Ainakin sen verran mitä rautajuna (https://julia.dy.fi/timetables/advanced?s=1&date=past&range=300&number=3500%2C+53500&cancelled=false&start=VKA&end=TKU) on ollut kulussa. Sen vaunut viedään kantasatamaan ja tyhjennetään laivaan. Juna kuljettaa terästä Hämeenlinnasta vientiin. (Näin olen ymmärtänyt.) Schenkerin terminaalille on satunnaisesti Vgk-vaunuliikennettä. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jari Välimaa - Tammikuu 26, 2018, 10:57:08 Satamien yms. ratapihojen verkkoselostukset sekä raiteistokaaviot vuodelta 2018 alkavat ilmestyä.
https://www.liikennevirasto.fi/ammattiliikenne-raiteilla/rautateiden-verkkoselostus/yksityisraiteiden-haltijoiden-verkkoselostukset#.WmrsF2hl_rc Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Veli-Matti Laitinen - Lokakuu 16, 2018, 09:25:15 Turun Pansion rata ja Länsisatamaan johtava rata on käyttö kuntoinen mutta hyvin, hyvin harvoin liikennettä nykyään noin muutaman kerran vuosikymmenessä päivystäjä käy.
Pansiossa toki 2016 Hr1 1009 vaunuineen kävi Pansiossa. Turun Länsisataman radalla on hyvin usein hiljaista, ei yhtään juuri näy vaunua. Kuitenkin ilmeisti päivystäjä käy hakemassa ja viemässä vaunuja muutaman kerran viikossa. Pansion junalauttasatama on ilmeisesti suureksi osaksi vain rekka liikennettä. Finnlinesin lautta on siinä aikaajoin, yleisesti lauantaina. Joskus on näkynyt Airistolla Finnlinesin kyydissä säiliövaunuja. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Rainer Silfverberg - Lokakuu 17, 2018, 21:21:19 Hangossa on tai on ollut satamaratoja länsisataman ja Tulliniemen lisäksi Koneen nosturitehtaalle ja Forcitin dynamiittitehtaalle. Ja kuten aiemmin mainittiin Lappohjan Koverharin terästehtaalle.
Porkkalan vuokra-aikana rakensivat neuvostoliittolaiset satamaradan Kirkkonummen Båtvikiin, ja se jatkettiin vuokra-ajan jälkeen Kantvikiin sokeritehtaalle. Tämä rata on purettu. Naantalin öljyjalostamoon ja Turun Pernon laivatelakalle menee kanssa omat radat. t. Rainer Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Risto Sollo - Lokakuu 18, 2018, 11:21:37 Vai rakensi vapauttajakansa Båtvikiin radan mutta ei siitä sotasatamaan Upinniemeen.No,Obbnäsissä oli kyllä rataa ja pikkuinen veturikin,sitä ei ehken lasketa satamaradaksi?
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Reino Kalliomäki - Lokakuu 18, 2018, 22:24:46 Mikä lasketaan satamaradaksi? Siinä dilemma. Satamaradaksi nimitetty, mutta vain teollisuutta palveleva, kuten Haapajärvellä. Tai ei nimetty, mutta aivan rantaan johtava, kuten Turengissa? Sen paikka näkyy heti etelään asemalta. Se on merkitty vuoden 1927 ratapihakaaviossa. Päätepuskin vain on jäänyt tilan takia kaaviosta pois, siksi liitän sen tähän. Laiturin puute viitannee puutavaran kuljetukseen. En tiedä milloin se on purettu. Alue on soinen.
Liitän mukaan myös virallisen näköisen 2-puolisen folion. Teettäjää ei mainita, 1.7.09 kuitenkin. Siinä nimetään satamaratoja . Yleissilmäyksellä linja näyttää olevan: Pääasiassa yleistä liikennettä palvelevat, melko puhtaat satamaradat nimetään sellaisiksi. Sekaraiteet, ja teollisuusraiteet haararadoiksi, aika sotkuista. Mielipiteeni on: Laiva + laituri on satama. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Lokakuu 19, 2018, 06:31:19 Mikä lasketaan satamaradaksi? Siinä dilemma. Satamaradaksi nimitetty, mutta vain teollisuutta palveleva, kuten Haapajärvellä. Tai ei nimetty, mutta aivan rantaan johtava, kuten Turengissa? Sen paikka näkyy heti etelään asemalta. Se on merkitty vuoden 1927 ratapihakaaviossa. Päätepuskin vain on jäänyt tilan takia kaaviosta pois, siksi liitän sen tähän. Laiturin puute viitannee puutavaran kuljetukseen. En tiedä milloin se on purettu. Alue on soinen. Liitän mukaan myös virallisen näköisen 2-puolisen folion. Teettäjää ei mainita, 1.7.09 kuitenkin. Siinä nimetään satamaratoja . Yleissilmäyksellä linja näyttää olevan: Pääasiassa yleistä liikennettä palvelevat, melko puhtaat satamaradat nimetään sellaisiksi. Sekaraiteet, ja teollisuusraiteet haararadoiksi, aika sotkuista. Mielipiteeni on: Laiva + laituri on satama. Niissä julkaisuissa, joihin olen perustanut oman syrjäraidetutkimukseni, Haapajärvellä oli ainakin vuodesta 1927 lähtien Satamaraide ja 11.12.1961 alkaen Rantaraiteet. Ei siis satamarataa sikäli kuin termeillä raide ja rata on merkitysero. Nykyäänhän se olisi junarata, jos sanomalehtiä on uskominen, mutta se on toinen juttu se. Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Risto Sollo - Lokakuu 19, 2018, 08:12:43 Ja jossain kohtaa asiaa tuntemattomat alkoivat nimittellä rautatieasemaa juna-asemaksi...
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Reino Kalliomäki - Lokakuu 19, 2018, 11:07:25 Niinhän se on, Jukka on oikeassa! Turengissa on selkeästi kyse raiteesta, Haapajärvellä ei edes menty lähelle rantaa. Arkikielessä termien käyttö saattaa sekoittua.
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Petri Sallinen - Lokakuu 19, 2018, 11:08:12 Ja jossain kohtaa asiaa tuntemattomat alkoivat nimittellä rautatieasemaa juna-asemaksi... Kieli muuttuu. "Juna-asema" on jo jonkin aikaa ollut ihan virallisesti "rautatieaseman" synonyymi. Molemmat ovat siis kielellisesti oikein. MOT Kielitoimiston sanakirja juna-asema rautatieasema. yks. nom. juna-asema yks. gen. juna-aseman yks. part. juna-asemaa yks. ill. juna-asemaan mon. nom. juna-asemat mon. gen. juna-asemien, (juna-asemain) mon. part. juna-asemia mon. ill. juna-asemiin MOT Kielitoimiston sanakirja © Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Risto Sollo - Lokakuu 19, 2018, 13:45:28 Okei,hyväksyn juna-aseman,kieli muuttuu,minä en.Onneksi meillä täällä periferiassa on vain yksi asema,sitä sanotaan vain asemaksi,vaikka sieltä lähtee kyllä busseja ja taksejakin... ;)
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Raineri Hiltunen - Helmikuu 06, 2019, 18:52:41 Kertokaapa tietäjät mistä saisin lisätietoa Loviisan satamaradan vahtitupien historiasta? Oli yksityinen rata alkujaan joten ei kaiten valtion arkistoista? Kesäasuttanut vahtitupaa neljännesvuosisadan...
Otsikko: Vs: Satamaradat Kirjoitti: Jukka Viitala - Helmikuu 09, 2019, 00:50:53 Hamina Nuutniemi ja Hailikari... tai no joo Hamina on täynnään satamaratoja, mutta: ens alkuunhan Nuutniemen Sotevalle ajettiin etelästä. Sitten joku keksi ajaa pohjoisesta ja samalla Hailikariin. No sitten ei enää vanhalle Laivaromulle päästykään mutta jostain sinne ilmestyi Hr 12 romutettavaksi... mä olin itte hautaamassa 1983 tai 1984 ainakin kahta risteävää K30-raidetta Poitsilan luvanantokopin itäpuolella, nuohan eivät siis olleet VR:n latuja vaan Haminan kaupungin.
Haminassa oli joskus ennen 1930-lukua raiteet Hietakylän satamaan nykyisten katujen paikalla, noista ei ole nin missään tietoa. Alkupisteenä ilmeisesti pyssyvaltion myöhempi pistoraide. Saviniemeen johti paikoin jopa kaksoisraide, kakarana pelehdettiin siellä GKs-vaunujen kanssa. Kiskot oli vähän syöpyneitä mutta liikkuihan se roikka... raide johti öljysatamaan, olikohan Esson tms? Lepikonrantaan meni kaksoisraide möljään ja Ruukkujen tasangolle vyörytysraide. Lekentaarinen viimeisen matkustajajunan viimeinen vaunu oli siellä, tais muuten olla vimpan Dm4:n liitevaunu, johon majoitettiin alan miehiä. Höyryveturiaikaan faija oli konnarina ja silloin Haminan juna katosi, vaihtoivat koneen tallille ja juna hävis... siellä se oli Lepikon möljän päässä, katot näkyivät merestä. No, siellä sattui, satamasta tullut Risto ohjattiin Salmenkylässä Inksaan mutta joku oli kääntänyt vaihteen turvaan ja Salmenkylän suosta näkyi vain korsteeni, kuvut ja katto. |