Resiina-keskustelu

Kiinnostaisi tietää ,että millä lähijunareiteillä näitä sameja vielä liikkuu? :) Joku palstan lähijuna-asiantuntia voisi vastata.

Rantaradalla S-, U-, ja E-junat ovat kaikki vanhalla kalustolla. Eli kiireisimpään aikaan vartin välein.

Lisäksi A-, ja M-junissa kulkee vanhoja.

Pääradan puolelle: Osa H-junista kulkee vanhoilla, ei kuitenkaan kovin moni. Yksi aamun R on myös vanhoilla Helsinkiin päin.

Pääradan kaupunkiraiteillekin niitä näyttäisi vielä riittävän, kolmen nipuissa usein.

Eli kysymykseesi lyhyt vastaus: kaikilla.

Sm1 ja Sm2 ovat varmaan jo muutaman vuoden kuluttua tiensä päässä, voi harmi :( sillä pidän paljon vanhoista kulkupeleistä. Siniset makuuvaunutkin ovat jo täysin poistuneet Rovaniemen liikenteestä(tarkoitan Turku-Rovanniemi yöjuna yhteyttä). CEmt:n matkustusmukavuus on kuitenkin vielä hyvä ainakin omasta mielestäni. :)

Entä L -juna?

Mitenkäs T- juna? Silläkin taitaa Sm1/2 -kalustoa olla.

Uskallan toivoa Sm1 ja Sm2 yksiköille vielä usean vuoden aktiivipalvelusta Rantaradalla, sillä korvaavaa kalustoa ei VR:llä ole olemassa (ja uudesta täytyy maksaa ja sitä saa odotella. Hmm, vapautuisikohan Virosta sitä nyt kun Tallinnan lähiliikenteeseen tulee FLIRT-junia...?  :D). Sm5-junatkaan eivät vielä uhkaa Sameja Rantaradalla, sillä HSL-alueen junina niitä tuskin nähdään Kirkonummella, Y-junista puhumattakaan, vielä pitkään aikaan. Sm4:ää voisi varmasti Y-junana Sm1/Sm2 yksikön tilalla käyttääkin, mutta sitten Sm4 yksiköt olisivat taas muualta pois, varsinkin kun noita Y-junia kulkee etupäässä ruuhka-aikoina. (Öisin Sm1/Sm2 pari yöpyy Karjaalla)

Pääkaupunkiseuden lähiliikenne olisi ruuhka-aikana aika tavalla nesteessä ilman Sm1/Sm2 junia, sillä lukumäärällisesti niitä on edelleen käytössä eniten (~90 paria?), kun Sm4:ää on käytössä 30 vaunuparia. Ja taitaa tulevaisuudessa tuo Kehärata sitoa FLIRT-junat aika tavalla käyttöönsä, joten M-junista Sm1/Sm2-junia vapautunee FLIRT-junien tilalle A- ja I-juniin.

2019 tulee muuten ensimmäisillä Sameilla 50-vuotta täyteen ja eiköhän niitä tuolloinkin vielä jokunen yksikkö PK-seudulla pendelöi. (Ellei Turun paikallisliikenne sitten saa niitä kaikkia...  ;D)

L-junat ovat Sameja, kuten kaikki Kirkkonummelle jatkavat lähijunat.

Montako pupua VR:llä on käytössä?

Nuo puheet kaluston vapautumisesta Virosta tai oman käytetyn sähkökaluston myynnistä Viroon ovat ja tulevat jäämään toiveajatteluksi. Raideleveys on kylläkin sama, mutta sähköistysjärjestelmät ovat eri. Virossa käytössä on 3 kV tasavirta, aivan kuten on Latviassakin. Liettuassa sen sijaan on meikäläinen systeemi käytössä ja Latviassa siirtymisellä on ainakin spekuloitu, joten näiden maiden kanssa kalustoyhteistyö joskus tulevaisuudessa olisi kaiken järjen mukaan mahdollisempaa. Siellä tosin kysymykseksi matkustajakaluston tapauksessa taitaa tulla esimerkiksi laiturikorkeus.

Eipä ole Sm1/Sm2-kalustoa kaikilla lähijunareiteillä. Rataosilla Kerava - Lahti ja Riihimäki - Hakosilta (- Lahti) liikkuu vain Sm4-kalustoa sekä ensin mainitulla lisäksi kaksi Eil-junaparia. Poikkeustapauksissa voi tosin niilläkin nähdä vanhaa kalustoa.

Sm4:n etu oikoradalla on niiden korkea nopeus verrattuna Sm1-2:siin ja Eil:eihin.

Kirkkonummi on HSL-aluetta aivan kuten Espoo, Sipoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Helsinkikin. Sinne pääsee matkakortilla jopa hieman halvemmalla kuin ABC-lipulla.

Sm1-2 junien poistamisessa ei ole paljoakaan järkeä, sillä ovathan ne sentään junia näihin nykyisiin pilipalimuovileluihin verrattuna. ;D Samit ovat käsittääkseni suomen kalustossa luotettavimmasta päästä. Vai ovatko?

Eikä sovi unohtaa H-junan 15.48-lähtöä Helsingistä komeasti neljällä yksiköllä. Aikaisemmin oli viisikin. Mutta onko yhtään Z-junaaa, joka ajettaisiin Sm1/2-kalustolla?

30.

Sm4 30+Sm5 20 eli yhteensä 50. Tämän perusteella voisi päätellä, että samit liikkuvat vielä monia vuosia.

Kaksivaunuisia, noin 200-paikkaisia Sm1:iä on 50 kpl, Sm2:iä samoin 50 kpl. Sm4:ia on 30 kpl. Tämän ei katsottu vielä riittävän, vaan tarve on hieman suurempi ja tavallaan ensimmäiset, noin 250-paikkaiset Sm5 Flirtit menivät tämän tarpeen täyttämiseen.

Eli tarve on enemmän kuin 130 200-paikkaista junaa. Flirtejä on tilattu vasta 41, joten ne eivät kunnolla korvaa edes Sm1:iä, puhumattakaan Kehäradan aiheuttamasta liikenteen lisäyksestä (onko sitä vai tehostuuko kaluston kierto riittävästi kääntymisten jäädessä pois?)

Ennen kuin kaikki Sm1:t voidaan romuttaa, tarvitaan ehkä yhteensä 50-60 Sm5 Flirtiä, ja näin suurta määrää ei ole edes tilattu vielä, saati sitten toimitettu.

Kirjoittamani arvot on ravistettu puhtaasti (ei: puhtaasta, sitä kotipaitani hiha ei ole), hihasta ja niitä voidaan muutella suuntaan jos toiseenkin mutta arvelen suuruusluokan olevan tuota tasoa. Tarkoitukseni olikin lähinnä lohduttaa Sm-faneja ja kuvaajia; kyllä Sameja liikenteessä riittää vielä tosi pitkään.

Flirtistähän on tehtaalla tarjolla useampia pituuksia. Kun kaikki tilatut ovat samanpituisia, on kierrätys helpompaa, mutta jos tarvittaisiin vai yksi tai kaksi lisävaunua, kahden nelivaunuisen yhdistäminen tuo
turhaa kapasiteettia junakohtaisesti ja toisaalta vähentään liikkuvien kokoonpanojen määrää. Siinäpä ratkaistavaa.

Hienoa, sitten kun minäkin täyän 18 (vielä 6-vuotta)pääsen viimeistään matkustamaan itsenäisesti ja kokeilemaan samissa matkustamissa ;D. Vielä, kun en saa yksin matkustaa. :P

Lasken tuosta sun olevan 12-vuotias. Jos sulla ei ole mitään asiaa kenenkään sukulaisen luo Helsinkiin tai Kotkaan, et ehkä pääse. Mutta kyllä kai nyt kenen tahansa vanhemmat 12-veen uskaltaa yksin junaan päästää? Eli jos löydät hyvän tekosyyn, päässet ;) Eri asia olisi päästää yksinään tuntemattomaan kaupunkiin pyörimään. Mut ei sun ainakaan 18-vuotiaaksi tarvitse odotella. Kyllä sä jo 14 tai 15-veenä – viimeistään 16-vuotiaana vaikka vanhemmillasi olisi miten vaikea hyväksyä ettei heillä ole ikuisesti lasta lellittävänään – pääset liikkumaan ihan varmana :)

:D

Muistan 14-vuotiaana käyneeni jo Rautatiemuseolla junalla hyvän ystäväni ja harrastajakollegani kanssa. En yhtään epäile, etteikö moni 12-13 -vuotias pärjää yksin junassa ja asemilla.

Meni jo aika kauaksi aiheesta tämä keskustelu :(

Hei! Nyt olen pudonnut kärryiltä. Onko tosiaan olemassa jokin ikärajoitus yksin matkustamiseen? Rajansa tietty kaikella, mutta yli 10 v? Minä ainakin matkustin junalla oppikouluun Tampereelle, ja aloitusikä oli kaiketi 11 vuotta.

Topin lisäämiin vielä arkisin ja lauantaisin taitaa olla 1-2 N-junan vuoroa sameilla, ja lisäksi taitaa olla kaikki T-junat sameilla myös. Ja tietty I- ja K-junilla niitä näkee reilusti sillon kun niitä kulkee. Ja K-junissa tosiaan menee 3nipuissa. H-junissa ruuhka-aikaan 3-4nipuissa.

Oikoradan Eil-junatkin ovat muistaakseni 160 km/h.

Kiitoksia tarkennuksista aiempaan hieman epätarkkaan viestiin Sm1/2-käyttöisistä rataosista. :)

Muistaakseni 15.41 Helsingistä lähtevän Z-junan taulu on tehty sopivaksi Sr1:lle.

Eikös tämä kuitenkin ajeta Sr2:lla, ainakin viimeksi kun olen ko. vuoron nähnyt?

Tämän vuoron (H 231) aikataulu on tosiaan Sr1:lle tehty, 16:41 lähtevän Z-junan (H 235) aikataulu on Sr2-veturille sopivampi. 231:n kone menee ilmeisesti johonkin Kuusankosken junaan, siitä johtunee Sr2:n näkyminen ainakin kesällä Kuusankoskella.

Kummatkin aamun Kouvola-Helsinki-välin Eil-junat on vedetty ainakin kesällä sudella. H 232:n muistan joskus tosin nähneeni Sr2-vetoisena.

Töttöröö! Ovatkos nämä Eil-junat kohta Eil:lis päivää siellä pk.seudulla?

Tuskin, kun niitä saneerataan juuri tälläkin hetkellä. Ainakin rautatiemuseopäivänä jokin aika sitten oli Hyvinkään konepajalla Eil-vaunu saneerauksessa. Saneeraus ei hirveästi muuta sisätiloja. Ainoa isommin näkyvä muutos taitaa olla penkkikankaan vaihtuminen vihreäksi. Ulkoapäin vaunujen ulkonäkö toki muuttuu aika radikaalisti.

Ainakin minua tämä uusi viherväritys Eil:eissä miellyttää silmää paljon enemmän kuin se vanha ruosteenpunainen. :)

Vanhemmat eivät vaan päästä minua yksin junaan, kun kysyn vastaus on. Ei! :(

Mites, näiden samejen kiihtyvyys onko se riittävää enään nykyaikana? Selvitin Wikipediasta että näissä on Strömberg GHAU\H tasavirtakoneet teholtaan 4x415 kw. Luulisi, että 77 tonnia painava sami liikkuu näillä tehoilla riittävän hyvin. :)

Jostain netin syövereistä luin, että Sm2:n kiihtyvyys on (täydellä kuormalla) noin 0,4 m/s2, mutta ilmeisesti rahkeita olisi nopeampaankin kiihtyvyyteen...? Hieman vertailupohjaa saa samanikäisestä keskieurooppalaisesta kalustosta:
http://en.wikipedia.org/wiki/NS_Stadsgewestelijk_Materieel
http://de.wikipedia.org/wiki/DB-Baureihe_420
NS:n "Sprinter" -juna kiihtyy siis 0-125 km/h noin 72:ssa sekunnissa ja saksalaisen BR420:n kiihtyvyys on noin 0,9 - 1,0 m/s2. Tosin Sprinter taisi olla valmistumisensa aikaan yksi nopeimmin kiihtyviä sähköjunia maailmassa.

Nykyaikaista tekniikka paremmin kuvaavan Flirtin kiihtyvyys vaihtelee 0,8 - 1,2 m/s2:
http://en.wikipedia.org/wiki/Stadler_FLIRT
Se on siis makuasia, onko Sm2:n kiihtyvyys riittävä nykyaikaiseen liikenteeseen. Mielestäni ihan kelpo peli vieläkin ja pysyypähän seisovat matkustajat helpommin pystyssä kiihdytyksen aikana. :D
Ja ehkä aikataulusuunnittelijat ottavat sen huomioon, että liikenteessä on suoritusarvoiltaan kovin erilaista kalustoa.;)

Tuli tässä sameista mieleen että nyt 6.9. on mahdollisuus nähdä illalla/yöllä neljä yksikköisiä sameja N-junina, jos kokoonpanot ovat samoja mitä viime vuosina on Nelosen ilotulituksen jälkeem ollut.

OT: Minkälaista ääntä ne samien ajomoottorit pitävät? Onko samantapaista kuin Dr16:n sähköpäässä?

Kovin vaatimattomalta kuulostava arvo. Muistelen ykkös-Samin virallisista spekseistä lukeneeni, että se ylittää nippa nappa 1,0 m/s2 kiihtyvyyden jonnekin 40 km/h nurkille, jossa on täysi teho käytössä ja kiihtyvyys alkaa laskea. Ja kakkos-Samin kiihtyvyys on tietenkin mitoitettu samoihin arvoihin. Käytännössä Sm2 tuntuu ketterämmältä kuin Sm1 ja kellotin joskus 0-80 km/h:iin alle 30 sek; siitäkin tulee jo noin 0,8 m/s2.

Ei, koska Dr16 on taajuusmuuttajapeli siinä missä Helsingin metro (kuuntele Youtubesta) tai Sr2:kin ja Sm 1-2 -kalustossa tehonsäätö tehdään tyristoreilla (ei GTO-tyristoreilla vaan tavallisilla), vaiheenleikkausperiaatteella. Siinä vaihtovirran taajuus ei muutu, vaan tavallista 50 Hz:n vaihtovirtaa pilkotaan jättämällä osa  siniaaltona "lainehtivasta" jännitteestä käyttämättä. Tehonsäädön käyntiääni on 50 Hz:n särinää; vaiheenleikkauksessa syntyy hyvin nopeita jännitteen nousupiikkejä, jotka ovat muuten elektronisissa häiriöissä mitaten hyvin meluisia, ja aiheuttavat ns. harmonisia häiriöitä niin, että isot tyristorikäytöt on pitänyt kieltää ainakin Saksassa ja Sveitsissä niiden turvalaitteille aiheuttamien häiriöiden vuoksi.

Näin, ja takaisin Suomeen: Sm:n lähtiessä alkaa tietysti myös mekaaninen puoli äännellä ja Sm1:n akselinkäyttölaite tai ajomoottorikäyttölaite eli joustava mekaniikka, joka siirtää telin runkoon kiinnitetyn ajomoottorin voiman jousitetulle pyöräkerralle, on BBC:n jousikäyttölaite, joka ääntelee hieman vonkuvan käpälälaakeriajomoottorikäyttölaitteen (mikä yhdyssana!  :D ) tavoin. Sm2:ssa on erilainen, liki äänetön ajomoottorikäyttölaite.

Anteeksi, mutta en ymmärtänyt selityksestäsi puoliakaan. ;)

Ei se mitään, tuollaista on sattunut minulle ennenkin  ;D

Katoin youtubesta tuon "Sm2 sounds" videon ja vonkuna kuulosti korvia vihlovalta; niin että kameran mikki rätisi. Onko se ääni oikeasti niin korviavihlova? :)

Se huutaa kuin syötävä, kun pääsee vauhtiin VOUUIIUUIIIIUUUUUIIIIII........  :)

Kyseessä lienee siis niinkutsuttu Gummiringfederantrieb?

Harmittavasti Sm4:ia (30 kpl) on hieman liian vähän siihen, että kaikki H-junat voitaisiin ajaa niillä. Tämä aiheuttaa sen, että kaikki H-junavuorot joudutaan ajamaan sn120-aikataulun mukaan, koska aikataulun pitää olla sama joka tunnilla. Sn160-aikataululla H-juna suoriutuisi Helsingin ja Riihimäen välisestä matkasta 5-6 minuuttia nykyistä nopeammin. H-juna voisi silloin lähteä Helsingistä klo xx.50 (nykyisin xx.48) ja silti saapua Riksuun jo klo xx.43 (nykyisin xx.46). Tällöin H-junan pieni myöhästyminen ei heti aiheuttaisi perässä tulevan kaukojunan (tulo Riksuun klo xx.50) myöhästymistä. Samoin Helsingin suuntaan mentäessä kaukojunan (lähtö Riksusta klo xx.09) myöhästyminen ei niin helposti myöhästyttäisi H-junaa (lähtö klo xx.14), kun H-juna voisi lähteä klo xx.17.

Samoin harmittavasti Sm5:ten tuleva kokonaislukumäärä 41 kpl lienee hieman liian vähän siihen, että koko kaupunkirataliikenne kehäradan valmistumisen jälkeen voitaisiin hoitaa niillä. Niinpä joko Keravan tai Leppävaaran kaupunkiradalla joudutaan aikataulut laatimaan Sm1:n/Sm2:n kiihtyvyyden mukaan. Pisara-radan valmistumiseen mennessä Sm1/Sm2-kaluston korvaamiseen kaupunkiradoilla on keksittävä ratkaisu, sillä Pisaran suuret kaltevuudet eivät sovellu kovin hyvin kyseiselle kalustolle ja koko kaupunkirataliikenne kulkee sen kautta. Sm4 siellä todennäköisesti pärjäisi, mutta se olisi pois pääradan nopeilta lähijunilta. Ehkä H-junien Sm4:t riittävät paikkaamaan tarpeen, jolloin ei tarvitse puuttua R- tai Z-junien aikatauluihin. Pientä lisähaastetta tulevaisuudessa saattaa tuoda Pisaran jälkeen mahdollisesti rakennettava Espoon/Kauklahden kaupunkirata.

Seuraavaksi Eil-junien ihmeelliseen maailmaan: Arkisin kulkeva Eil-kalustoinen R-juna Helsingistä klo 16.19 vedetään Sr1:llä, minkä vuoksi se saapuu Riihimäelle vasta klo 17.22. Muut R-junat (ajetaan Sm4:lla) saapuvat klo xx.08. Tämä jopa 14 minuuttia hitaampi aikataulu johtuu siitä, että juna joutuu päästämään S 91:n (lähtö Helsingistä klo 16.30) ohi Purolan vaihteiden eteläisellä opastimella. Jos kyseinen R-juna vedettäisiin Sr2:lla, sen pitäisi pystyä kulkemaan Sm4:n aikataululla eikä sen tarvitsisi jäädä odottelemaan tuota Pendoa, vaan saapuisi Riihimäelle klo 17.08. Tämän näkee siitä, että Sr2:lla vedettävä Eil-kalustoinen Z-juna (Helsingistä klo 16.41) pystyy samaan aikatauluun kuin Sm4:llä ajettavat Z-junat. Mikään muu juna ei myöskään ole estämässä tuon R-junan nopeampaa kulkua, koska aiemmin Helsingistä klo 16.14 lähtenyt Eil-juna on jo jonkin aikaa lähtenyt klo 16.02. Edellinen juna samalla raiteella on nykyisin IC 55, joka lähtee Helsingistä klo 16.06. Eikö klo 16.19 lähtevään R-junaan liikene yhtään Sr2-veturia?

Itse asiassa S 91:n ohitus on suunniteltu Jokelaan, mutta R:n ollessa vähänkin myöhässä siirtyy ohitus yleensä Järvenpään - Purolan välille.


Ilmeisesti ei liikene. Samoin voisi kysyä, eikö klo 16:48 lähtevään H-junaan liikene vieläkään neljättä Sm1/2-yksikköä? Juna on täpötäysi jo Helsingistä lähtiessä ja Pasilasta nouseville on enää seisomapaikkoja tarjolla.

Kaikki optiot eivät ole vielä käytetyt, muistaakseni niitä oli yhteensä 34kpl eli 25 voitaisiin vielä tilata ilman uutta tarjouskilpailua. 66 FLIRTiä olisikin jotakuinkin saman verran junaa metreinä kuin 100 samia, mikä olisi jotenkin looginen määrä kun tarkoitus oli tätä kalustoa vaihtaa uusiin. Sekään ei riittäne kaikkeen liikenteeseen kehäradan valmistuttua. 41 on kuten sanot aivan liian vähän.


Eipä sameilla ole ollut ongelmia Huopalahden jyrkässä mäessä Vantaankosken suuntaa liikennöidessäkään. Muutekin tuo kiihtyvyyden rajoitus noin 1m/s ei ole kalustosta johtuva, vaan kuormasta: Suuremmalla kiihtyvyydellä käytävillä seisovat mummot alkavat kaatuilemaan ja rikkomaan lonkkiaan, mikä tulee liikenteen järjestäjälle turhan kalliiksi. Siksi uudenaikaisinkin saatavilla oleva kalusto oletusarvoisesti rajoittaa kiihtyvyytensä tuohon luokkaan. Toki teho/painosuhteeltaan parempi kalusto jaksaa pitää tuon kiihtyvyyden suurempaan nopeuteen asti, mutta ero ei ole niin merkittävä kuin äkkiseltään luulisi nopeuteen nähden eksponentiaalisesti nousevasta tehonlisävaatimuksesta johtuen.


Kaluston määrää on joka tapauksessa kasvatettava, kun reitistö kasvaa jos palvelutasosta ei haluta tinkiä. Nykypäivänä tuskin halutaan, täysillä junilla kulkee töihin aika iso osa äänestävästä asukasryhmästä.

Käsittääkseni Gummiringfederantrieb on SSW:n tekele ja BBC:n jousikäyttölaitteessa ei ole välttämättä kumia lainkaan. Mutta hyvä kysymys, otetaanpa selvää.

Sm1 sounds siis. Ei ole oikeasti lainkaan kova, kameran mikki on "hiukkasen" herkkä. Kyllä Sm1:ssä vaikka torkkuu; tuon videon perusteella jo keskustelukin olisi mahdotonta. Yksi video valehtelee siis enemmän kuin tuhat sanaa  ;)

Jaa. Siinä kuulostaa olevan kova rätinä ja ulina tuon videon perusteella :D. Onko se äänekäs ulospäin? :)

Ei sen äänekkäämpi kuin mikään muukaan vuoristoradan juna.

Ei Sm1/Sm2 kalusto loppujen lopuksi ole kovinkaan äänekästä. (Ainakaan minun mielestäni.) Riippuu tietenkin vähän paikasta, jossa sitä kuuntelee. Ulkosallakin ääneen vaikuttaa se, missä Sami kuljeksii. Kun Sami suhahtaa Huopalahden aseman ohi (Y junana) ei ääni ole yhtään sen kovempi kuin ohittavalla Turun IC:llä vastaavassa paikassa, päin vastoin. Toisaalta Samin saapuessa asemalle voimakkain ääni tulee yleensä jarruista (ilmanpaine) ja kompressorin röpötyksestä (voimakas hurina). Katetussa tilassakin (Malminkartano, Pasila, Hki C) Sami on suhteellisen hiljainen, kun vaikka vertaa metroon Itäkeskusken asemalla.

Samin puolustelu jatkuu: Sm1/Sm2 kalustossa todellakin on hyvä nukkua. (voihan sitä metrossakin nukkua, ei se vain mukavaa ole...  ::)) Kun vertaa Samin sisätilaääniä Sm4:n vastaavaan, ei matkustusmukavuus ja uni mitenkään mielestäni kärsi. Sameissa tosin on paremmat väliovet kuin Puputeissa - pitävät sekä äänen että kylmän paremmin ulkona (aulassa). Sitävastoin samien aulat ovat vetoisia, äänekkäitä ja viileitä, mutta niissä on matkapuhelimen latausominaisuus!

Allekirjoittaneen mielipiteitä, eli taattua faktaa nämä siis, kirjoittaa Sameissa nukkunut ja matkustanut entinen Rantaradanvarren asukki.

PS. (off topic-viittaus kahden sivun takaiseen keskusteluun): Pääsekö matkakortilla nykyään Kirkkonummelle? Ei vaan ennen.

M100:n (Ferrari)GTO-tyristorit ovat yhtä äänekkäitä, kuin Dr16:ssa, josta lähtee kova vingunta asemalta lähtiessä.Kompuran röpötyksestä. Mulla on Trainz 12 ja siinä venäläisessä ER9 sähkömoottorijunassa on hauska kompuran ääni. Tuku-tuku-tuku-tuk-tuk-tsuff. Vähän niinkuin Sisu Kontio LP 138-BIT- kuorma-autossa. Se LP138 oli varustettu Valmet 411ASA-dieselmoottorilla ja siinä oli yksisylinterinen tuksuttava kompura. Siitä se sai lempinimen "tuku-tuku Kontio". :D

Minua eivät kiinnosta äänet, mutta kysyisin asioita tuntevilta, kuinka paljon tuota kalustoa on poistettu vaanhuuden heikkouden vuoksi. Joitain lienee kolhittu kolareissa, ja siksi poistettu. Entä onko mitään ns. virallista suunnitelmaa siitä miten kauan noilla ajellaan?

Sm1/Sm2-junilla liikennöidään kuitenkin muillakin kuin kaupunkiradoilla, joten tarvittavien FLIRTien kokonaismäärää ei voi päätellä vanhan Sm-kaluston määrästä. Tarve riippuu siitä, kuinka tehokkaaksi kaupunkiratojen kalustokierto saadaan ja monellako yksiköllä eri reittejä on tarkoitus liikennöidä. Monessa tapauksessa yksi Sm5 riittää korvaamaan kaksi vanhaa Sm-yksikköä, kun aiemmin 2xSm on jättänyt tyhjää kapasiteettia mutta yksi olisi ollut liian vähän. Voihan se toisaalta käydä joskus toisinkinpäin. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että useimmiten 2xSm1/Sm2 on korvattu yhdellä Sm5:llä ja 3xSm1/Sm2 kahdella Sm5:llä. Tähän suuntaan viittaa sekin, että Sm5:n yksikköpituus on suurempi kuin vanhan kaluston. Eli pidempi yksikköpituus täsmää lyhyempää useammin matkustajamääriin. Tuskinpa yksikköpituutta muuten olisi muutettu.

Sm5 kiihtyy parhaimmillaan 1,3 m/s². Tuota huippuarvoa ei kuitenkaan ymmärrettävistä (mummotasapainollisista) syistä käytetä.

Kyseisen pistorasian jännite tulee ymmärtääkseni suoraan päämuuntajan 220 V toisiokäämiltä. Se on siis hyvin huonolaatuista sinikäyrää, etenkin jos lähistöllä sattuu jokin Sr2 jarruttelemaan sähköllä... Käyttö siis omalla vastuulla, operaattori tuskin korvaa kärähtäneitä latureita. :)

SRHS:n juhlamatkallakin ollut Suomen ensimmäinen sm- yksikkö Sm1 6001/Eio 6201 näyttää olevan edelleen liikenteessä. Havaittu juuri matkalla Pohjoiseen Tikkurilassa K-junan keskimmäisenä yksikkönä. VR:n 150-v juhlatarrat näyttivät edelleen koristavan tätä ainoaa juhlateipattua Sm1 yksilöä.

Eilen hujahti ylitseni kahden Sm1 tai 2 yksikön letka ajaessani Lempäälässä ns. Tapolan alikulun kautta.
Oliko Kyseessä normaalin liikenteen korvaus vai jokin siirto. Aika oli jotain aamupäivää klo 9. paikkeilla
Etelään päin olivat menossa.

Aikataulun puolesta sopisi juna 9662, eli R- juna Tampereelta.

12.12. R9662:ssa oli Sm4 6413.

Tampereella on ollut kuitenkin tuommoinen Sm1- ja Sm2-juna liikkeellä lähialueella...

Veikkaus: tamperelaisetkin ajavat toisinaan pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä, ja mitään kalustoa ei saa ajaa ilman kaluston tyyppikoulutusta.

Topin arvaus on luotettavin selitys ilmiölle. Siksi siis oli kaksi erilaista junayksikköä käytössä koska niissä lienee jonkinlaista eroa hallintalaitteissa. Kyselin aiemmin eroista saman junatyypin eri päiden
varustuksesta ja sain hyvän vastauksen, mutta mikä siis on ero Sm1 ja 2 vehkeiden välillä?

Varsinaisissa hallintalaitteissa eroa ei ole muistaakseni lainkaan. Eli ohjauskomennot muodostetaan samanlaisilla laitteilla, ja ne menevät koko junan läpi kulkeviin ohjausjohtimiin, ja sieltä junayksiköiden ohjausjärjestelmiin. Eli ei ole eroa, millä laitteilla komennot tehdään ja mikä laite niitä tulkitsee, aina toimii. Tästä syntyy Sm1-2 -kaluston keskinäinen yhteensopivuus.

Sen sijaan eroa on häiriöiden tunnistamisessa ja niiden poistamisessa sekä mm. yksiköiden käsijarrut ovat täysin erilaiset. Laitesijoittelussahan on melkoisia eroja sekä myös laitteistojen mitoituksessa, koska Sm2 on huomattavasti kevyempi, mutta oleellistahan olikin, että molemmat tyypit tottelevat samoja ohjauskomentoja.

Laitteiston sijoittelussa eroja on ennen kaikkea erilaisten kytkinten sijoittelussa. Sm2:ssa kytkimiä on siirretty kuljettajan takana olevan seinän yläosasta esim. oikeanpuoleisen sivuikkunan yläpuolelle. Lisäksi sulakkeet löytyvät eri paikasta jne.

Tarkoitin laitesijoittelulla mm. sitä, että Sm2-kalustossa tekniikkaa on enemmän eteisissä ja mahan alla, verrattuna Sm1:een.

Piti edellisssä kommentissa lisätä vielä, että tyyppikoulutus tulee kerralla sekä Sm1 että Sm2, koska käyttötekniikka on samanlainen molemmissa. Tyyppikoulutukseen kuuluu myös tärkeänä osana tämä erojen muistaminen, koska samat tai samaa tarkoitusta palvelevat laitteet on sijoitettu näissä kahdessa tyypissä keskenään aivan eri paikkoihin.

Kimmon kommenttia hieman mukaellen, Sm1:ssä kuljettaja saattoi yleisöltä "piilossa olevana" haroa harmaita, vähäisiä hiuksiaan häiriötilanteessa "vika-taulua" testaillessaan ja "kaappien" sisustoja tutkaillessaan, Sm2:ssa joutui ryhdistäytymään ja muka asiantuntevana availemaan eteisen kaappien ovia "vikataulua" etsiskellen ja vian havaittuaan toki sen kuittaamaan... voi hel...ti SE ONNISTUI.   

Maanantaina (25.2.2013) on jälleen osa aamun ruuhkapaikuista (Ri-Hki) korvattu Sm1 ja Sm2 kalustolla.

Näissä vanhemmissa moottorijunissa on parikin asiaa ihmetyttänyt:

1) Aika usein junasta tulee tunnusomainen käry sen saapuessa asemalle. Mistähän tuo on lähtöisin? Noissahan on tasavirtakoneet, jotka saattavat joskus haista, mutta en tiedä onko tuo sähkömoottorin tuoksu vai minkä. Vai tuleeko haju kenties jarruista? Mielestäni siinä on jotain samaa kuin ylikuumentuneiden jarrupalojen hajussa, mihin törmää joskus bussilla matkustaessa.

2) Välillä jostain päin junaa tulee suht kova pamaus, jolloin ilmastointi pysähtyy. Nähtävästi siis virta katkeaa, mutta miksi? Katkos kestää joskus aika pitkäänkin, joten vaiheiden erotusjaksoon osuminen ei vaikuta oikein todennäköiseltä syyltä. Eikös erotusjakson pituus ole kuitenkin vain parisen metriä, joka menee ohi reilusti alle sekunnissa? Vai laukeaako joku pääkontaktori, jonka kytkeminen takaisin päälle ottaa aikansa?

Melkoisella varmuudella sanoisin, että jarruista. Lähiliikenne on sen verran hektistä, että varsin yleisesti ainakin jossain vaiheessa jarrutusta käytetään paineilmajarrujen maksimijarruvoimaa. Sm1/2-kalustossa ei ole sähköjarruakaan jeesaamassa, kuten vaikkapa Sm5:ssä, jossa sen käyttö vastaa reilusti suurinta osaa koko jarruvoimasta.



Pääkatkaisija, eli se järeä katkaisija 25 kV virtapiirissä virroittimen ja päämuuntajan välissä. Epäilyksistäsi huolimatta kyse on suurella varmuudella erotusjaksoista. Itse jakso ei ole montaa metriä, mutta niiden ympärillä olevat erotusjaksoautomatiikan ratamagneetit ovatkin huomattavasti kauempana toisistaan, kymmeniä metrejä.

Virroitinhan on Pasilan pään vaunussa, aika lähellä vaunuväliä. Siinä luulisi kuuluvan erityisen hyvin. Missäs kohtaa se pääkatkaisija oikeastaan sijaitsee, Topi?
Nykyään matkustan Vanhoissa lähes aina liitevaunuosassa, koska siellä tapaa helposti tuttuja joiden kanssa juoruta, eikä siksi ole paljoa tuota moottorivaunupuolta enää tullut kuunneltua.

Ulkona katolla, pohjoispäästä lukien toisen eteisen (E2) yläpuolella. Juuri siinä kohtaa, missä on luukku tekstillä: "maadoituserotin".

Kaipa se tosiaan erotusjaksosta johtuu. Minulla oli muistikuva, että pauke olisi samalla reitillä kuulunut eri kohdissa, mutta saatan kyllä muistaa väärinkin. Täytyypä kuulostella tarkemmin...

Onko siihen muuten joku erityinen syy, että pääkatkaisija avataan erotusjakson kohdilla? Halutaanko tällä kenties varmistaa, että "kytkentä" ei tapahdu virroittimen ja ajojohdon välissä?

Hyvinkään konepajalla näytti olevan Sm1 6040 töhrittynä ja ovet sepposen selällään. Ilmeisesti ollut jo tovinkin? Voiko joku vahvistaa?

Jos pääkatkaisijaa ei avata ja ensiöpiirissä kulkee paljolti virtaa (esimerkiksi juna vaikkapa kiihdyttää), saattaa jännitteellisen ajolangan ja virroittimen väliin muodostua valokaari. Se voi venyä niin pitkäksi, että se yhdistyy erotusjakson keskellä olevaan maadoitettuun pätkään, maadoittaen samalla tulosuunnan ajolangan. Näin ollen pääkatkaisja avataan (nykyään pakkoavausmagneetilla), jotta moista ei pääse vahingossakaan tapahtumaan.

Joukkoliikennefoorumin puolella ehdittiin jo arvella, että 6040:n työpäivät olisivat tulleet täyteen.

Näin on tapahtunut

Sm1 6006 ajoi tänään viimeisen linja-ajonsa välillä ILR-HYKNP. Joistain tiedoista poiketen Sm1-kalustoa Hyvinkäällä odottaa riisuminen varaosista ja lopulta hitsipillin sininen liekki. Ensimmäisenä irtoaa arvokas JKV-laitteisto.

Katkoshan tehdään samalla kerralla koko junalle, ja jos siinä on useita runkoja, kokonaisaika on melko pitkä, sillä se alkaa ennen kuin ensimmäinen runko tulee erotusjaksoon ja päättyy vasta kun viimeinen poistuu siltä.

Itse asiassa päin vastoin; jokaisen Sm-rungon pääkatkaisija aukeaa erikseen kyseisen rungon anturin ohitettua erotusjakson etummaisen magneetin, ja sulkeutuu jälkimmäisen kohdalla. Poikkeuksena Sm5, jonka pääkatkaisija sulkeutuu tietyn metrimäärän jälkeen eikä toisen magneetin kohdalla.

Juu, erotusjaksoautomatiikka on junayksikkökohtainen.

Sm:kin taitaa kyllä sulkea pääkatkaisijan ihan jälkimmäisen magneetin ohjaamana, mutta jonkin viiveen jälkeen vasta. Syytä tälle viiveelle en muista.

Ai Sm5:ssäkin avataan vielä kylmästi pääkatkaisija? Sen edistyneellä elektroniikalla ei luulisi olevan vaikeaa ajaa tehoja alas erotusjakson kohdalla. Muut junan laitteet eivät käyttäne kovin paljoa tehoa, ja voisihan nekin sammuttaa, jos tarvetta on. Onhan pääkatkaisijan käyttö toki yksinkertainen ja luotettava tapa, mutta suurella virralla katkaisijan avaaminen aiheuttaa väistämättä jonkin verran kytkimen kulumista.

Lahdessa näkyi pitkästä aikaa Sm2. Perjantaina V 10695 Riihimäeltä Lahteen koostui Sm2-rungosta numero 6082. Tietysti mukana myös Eioc 6282. :)

Sm5 juna kuten Sm4 junakin suorittaa erotusjaksossa automatiikan ohjaamana pienen sähköjarrutuksen jolla saadaan junan eri järjestelmille tehoa (230/400V) ja jos PK olisi tuolloin kiinni syöttäisi päämuuntaja tehon ajolankaan.

Jos kerrot jo, että kyseessä oli Sm2-runko, onko Eioc -vaunua tällöin enää mainittava?  ;) ;)

Jaa-a. ;D

Jaa, no tuohan kuulostaakin järkevältä systeemiltä.

Hiukan empiiristä tutkimusta tehtyäni uskallan melkeinpä väittää, että Sm5 ei tee sähköjarrutusta erotusjaksossa. Sm4 (ja Sm3) kyllä tekee, ja nelkulla voi jarruttaa jaksossa voimakkastikin, sillä siinä on jarruvastukset. Sm5 sen sijaan korvaa kuljettajan tekemän sähköjarrutuksen erotusjaksossa paineilmajarrulla.

Nyt ei taida Topi tietää kenen sanoja epäilee... suosittelisin mieluummin väittelemään vaikka J. Sibeliuksen kanssa säveltämisestä, jos kaveri vaan olisi edelleen jalkeilla, mutta ei herra tupla-H:n kanssa kalustotekniikasta.

Täälläkin on melko varma tuntuma aiheesta; uskallan väittää että Sm5 ei tee erotusjaksossa sähköjarrutusta. Väite pohjautuu siihen, ettei sellaista tunnu ollenkaan (vrt Sm3/4), eikä se näy ollenkaan vetovoimamittarissa, ja lisäksi Topin mainitsema seikka ettei kuljettaja voi itse käyttää sähköjarrua erotusjakson aikana.

Kyllä Sm5 katoltakin löytyy jarruvastukset, enkä todelkaan tarkoita että laitteet jarruttavat erotusjaksossa, mutta laiteet tekevät pienen sähköjarrutusta vastaavan tapahtuman millä konvertterin ohjaamana kehitetään tuo 230-400V jännite jolloin esim. päämuuntajan jäähdytys ei pysähdy.

Ok, mukava tietää. Jarrutus on ilmeisesti kuitenkin sen verran pienimuotoinen, ettei sitä tunne tai se ei näy mittareissa (joka näyttää veto-/jarruvoimat 1% tarkkuudella).



Tiedän kyllä HH:n meriitit, siksi ensin epäilinkin pitkään omia aistejani ennen kuin rohkenin kyseenalaistamaan mestarin väitettä. :) Kuten jatkokeskustelusta kuitenkin huomataan, olimme molemmat kuitenkin samalla karttalehdellä, ehkä jopa samassa hakuruudussa. :)

Juurikin näin

Kuvapuolella oli hieno sarja Sm1/2-kalustosta Vantaankosken radalta.
Kuka tietää milloin viimeksi ajettiin ao.kalustolla aikataulunmukainen vuoro Tampereelle. Joskus niitä on poikkeustilanteissa ollut. Ei oikein ole nopeus riittänyt, mutta matkustajille ollut parempi kuin täysi peruutus.

Kotkaan menijöille näyttää olevan vanhaa (ruoste)rautaa tarjolla, Sm1-yksiköt 15 ja 27 asialla Meripäivien kunniaksi.

Minä olen luullut, että kakkosissa on alumiinikori.

Yksi sana jäi puuttumaan, eli ainakin kakkosissa, ja näin ilmeisesti onkin.

Sm juna (en tunnistanu onko 1 vai 2 :) oli myös Kouvola - Kotka välillä ainakin sunnuntaista tiistaihin 29.12 - 31.12 välillä totutun Sm4:n tilalla.

Aikataulussa pysyi mainiosti mennen tullen, mutta ainakin junan etuosassa kyyti oli varsin heittelevää
liekö jousituksesta johtuvaa, Kyminlinnan kohdilla vähän Paimenportin suuntaan meinasin pudota mennen tullen penkiltä :) (kuka tietää onko siinä radassa jotain siinä kohti ...?

Kuulostaa siltä, että matkustit Sm1-junalla, jonka SIG-telit ovat 60-luvun suunnittelua ja niiden ominaispiirteisiin kuuluu hieman pomppiva kyyti.

Tai sitten ne telit vain on huollettu viimeksi 1990-luvulla. :)

Tai sitten vain on kuten Joona sanoi :) Sm1:t pomppivat mukavasti, aikalailla kaikki. Ominaispiirrehän se niille on.

Resiina 4/2014 tiesi kertoa, että lokakuun loppupuolella olisi poistettu kaikki jäljellä olleet vanhimmat Sm1-yksiköt numeroon 6026 saakka, mutta yksiköt 6022 ja 6023 olisi jo marraskuussa otettu takaisin liikenteeseen. Olin 21.1. näkevinäni myös 6025:n liikenteessä, tosin havainto on Pasilan aseman ylätasolta lähes pystysuoraan alaspäin, eli on mahdollista, että tuo olikin 6023. Onko joku muu nähnyt 6025:n liikenteessä tämän vuoden puolella? Mitä muita yksiköitä on jäänyt vuoden 2014 lopulla pois liikenteestä, kun Resiina tiesi kertoa, että jäljelle jäi 20 yksikköä? Itselleni hämärän peitossa on kolme yksikköä.

Mikä mahtaa olla mustanaamion (6039) tilanne nykyään? Ainakaan itse en muista nähneeni kyseistä yksikköä viime vuonna kertaakaan, vaikka Sm1/2-junia onkin tullut kuvattua melko aktiivisesti.

Havaintoja olen viimeisten vajaan 3 kk aikana mielestäni tehnyt seuraavista tarkastelualueen ollessa 6022 - 6037: 6022, 6023, 6027, 6028, 6029, 6030, 6032, 6034, 6036 ja 6037. Väliltä 6041 - 6050 olen mielestäni nähnyt kaikki tai lähes kaikki. Juuri nyt en saa mieleeni, milloin olisin nähnyt varmasti esimerkiksi rungon 6041...

Käsittääkseni loka - marraskuun massapoistoissa jäivät pois käytöstä mm. 6035 ja 6039 useiden näitä vanhempien yksiköiden lisäksi.

6041 on ajossa edelleen.

Seissyt kuukausia Ilmalan raiteella 773. Ihan toimettomana se ei ole kuitenkaan ollut, käytän kyseistä runkoa säännöllisesti veturinkuljettajaoppilaiden kalustokoulutuksessa :)

Tässähän se lista jo tulikin, sain varmistuksen myös muuta kautta: 6022, 6023, 6027-6030, 6032, 6034, 6036, 6037 ja 6041-6050 = 20 jäljellä olevaa yksikköä.

Onko kellään ajantasaista tietoa vielä käytössä olevien Sm1-yksiköiden lukumäärästä? Viimeisten parin viikon aikana on tullut rampattua rantaradan varrella kuutena arkipäivänä iltapäiväruuhkan aikaan ja silmiini on osunut varmuudella vain yksi Sm1, joten ilmeisesti melko vähiin ovat käyneet. Kyllä niitä vielä loppukesästä näkyi selvästi useammin.

Viimeisin kuulemani huhu on, että enää 12 Sm1-yksikköä olisi ajossa. Ilmalassa lienee kuitenkin vielä paniikkitilanteita varten nopeasti kaivettavissa liikenteeseen seisomaan laitettuja yksiköitä.

En ole ehtinyt tarkkaa kirjaa pitämään, mutta karkea tuntuma todellakin on se, että aivan viime päivinä Sm1:siä on ollut alkusyksyä vähemmän näkyvillä. Eilen en välttämättä noteerannut lainkaan niitä, mutta tänään tulin taas yhdellä sellaisella kotiin iltapäivällä (ja samalla näin muitakin saman sarjan edustajia).

Jossain vaiheessa havainnot loppuivat 6028:aa vanhemmista kaikista, samoin 6030 ei ole enää muutamaan kuukauteen osunut silmiini. Jotain käytön supistamista on tosiaan saattanut tapahtua.

Jos marraskuussa aiotaan kaikkiin ruuhka-ajan P/I-juniin saada Sm5-pari, niin muille reiteille pitää kaivaa sitten vanhempaa kalustoa. Silloin Sm1:siä ehkä voisi nähdä taas hieman aivan viimeaikaista enemmän ajossa. Mutta kevättalvella taidetaan olla siinä tilanteessa, että ykkösien päivät ovat luetut.

28, 29, 37, 41, 42, 44, 45, 46, 48, 49 & 50 lienevät ainakin ajossa.

34 on ajossa

Muistelen että olisin nähnyt 36:n ajossa parin viikon sisällä, mutta en nyt ihan varmaksi tiedoksi lupaa.

Joonan, Miskan ja Nikolaksen havainnot ovat linjassa omien havaintojeni kanssa. Minäkään en muista, oliko se jo syyskuuta, kun 6036:n viimeksi näin, mutta nykyisten aikataulujen aikana se on ollut ilman muuta.

Kyllä vain, tänään 16.10.2015 se liikkui iltapäivällä A-reitillä.

Uudet, kuukauden päästä voimaan tulevat lähiliikenteen aikataulut ovat näemmä ilmestyneet ja silmiinpistävää on "raatokaluston" suuri määrä ruuhka-aikoina niin rantaradalla kuin K-junissakin. Esimerkiksi K-reitillä ajetaan parhaimmillaan kuusi peräkkäistä vuoroa korkealattiaisella kalustolla ja jos nämä kaikki ajetaan kolmella yksiköllä kuten nykyään, niin pelkästään K-juniin menee jo parikymmentä Sm1/2:sta. Lisäksi aamun jokainen A-junavuoro ajetaan noin puoli kymmeneen asti raatokalustolla, joista ainakin osa kahdella yksiköllä. Sitten on toki vielä E, U, S, ja Y, joista suurin osa myös ajetaan Sm1/2:lla ruuhka-aikoina. Eikä pidä unohtaa myöskään Riihimäen suuntaa, jonka kirjaimettomat vuorot sitovat vielä muutaman yksikön lisää.

Näyttää siis vahvasti siltä, ettei jäljellä olevia Sm1:siä ole varaa romuttaa yhtään lisää ainakaan ennen maaliskuuta.

https://www.vr.fi/cs/vr/doc/2015-11-30_L%C3%A4hiliikenne_NETTI_vihko.pdf

Mikä lienee tilanne Sm1 -kaluston käytön osalta tänään?

Maanantaiaamuna 30.11. kävin tarkkailemassa Sm-liikennettä aamuruuhkan aikana lähinnä Pasilassa ja silmiini osuivat 28, 34, 37, 41, 44 ja 49. Samat kuusi olivat liikenteessä myös edeltävänä viikkona.

Nyt kun Kehäradalle on haalittu Flirtejä kaikkien lähtöjen tuplaamiseksi ruuhka-aikoina, onkin yllättäen alkanut näkyä kahdella yksiköllä ajettavia K-junia ja yhdellä yksiköllä ajettavia A-junia. Ilmeisesti liikenteessä olevien Sm1/2-yksiköiden määrä ei ole kasvanut, vaan yksiköt on jaettu suurempaan määrään junia.

Eilen 30.11. osui silmien eteen 6037, 6041, 6044 ja 6049, tänään 1.12. 6034 ja 6049.

6097 ja 6099 ovat näemmä jälleen liikenteessä perusvärityksessä ilman mainoksia.

Sm1 ajossa ovat 6028, 6034, 6037, 6041, 6044 ja 6049

Asiaa tarkemmin tuntematta ei voi kuin ihmetellä, onko ne pakko väkisin poistaa ennen kuin Flirtejä numerosta 42 eteenpäin alkaa tulla? Leviävätkö ne oikeasti jo käsiin? Kuvittelisi, että kahdella yksiköllä ajettavassa K-junassa olisi hiukan ahdasta verrattuna tupla-Flirtiin. Tai jos A-junassa on nyt Flirtin tai tupla-Sm1/2:n tilalla yksi Sm1/2.

VR ajaa mitä HSL tilaa.

Tänään nähty Sm1 6037 ja 6049 K-linjan junissa.

Eiköhän noita Antin mainitsemia Riihimäen kirjaimettomia ajeta Eil-vaunuilla kuten ennenkin?

Yksi junapari ajetaan vanhoilla Sm:illä.

Olisiko niin että matalalattiaisuudella on myös osansa tässä sopassa. Yritetäänpä mahduttaa tuonne Sm1/Sm2-yksikköön pyörätuolia, lasten vaunuja tai rattaita, huonokulkuista eläkeläistä, pyöräilijää, skuuttajaa, kulkijaa matkatavaroiden tai kauppakassien kanssa, jne, jne. Minusta tuntuu että HSL hyvinkin välittää kulkijoista, kuten verorahoitteisen yhteisön kuuluukin.


Kuva Stasin.
(http://bonbytes.eu/fin/fin_vr_sm1_sm2x2_snow_1_157_kerava_2012_1000.jpg)

Helsingin asemalla nähty Sm1 seuraavat:
27, 28, 37, 41, 44.
Laitan jossain vaiheessa muutaman kuvan.  ;D

Olisiko kuitenkin 28 eikä 27?

Muualla tiedettiin kertoa että 27 on jäänyt jo kauan sitten pois liikenteestä.

28 tullut näimmä monta kertaa ja vielä väärällä numerolla ... ::)
Tekstinsyötön temppuilua :D

Joulun jälkeisellä viikolla (53) olen havainnut seuraavat liikenteessä: 6037, 6044 ja 6049. Onkohan 6034 sitten se, joka on vähän aikaa sitten jäänyt seisomaan?

Tnään 6034 oli kyllä ajossa!

Sehän on vain hyvä juttu. Onko niitä sitten kuusi yksikköä liikenteessä kaikesta huolimatta?

6049 ajossa välillä Kotka - Kouvola
aikasta pomppivaa ja heiluvaa kyytiä tarjosi ;D

Tänään su 7.2.2016 oli junassa L 8460 Karjaalta saapunut klo 9.19 6041+6093. Sunnuntaisin kun ei Sm1/2-kalustoa muualla liiku kuin Karjaan junissa, nämä lähtivät takaisin vasta klo 14.32 junassa Y 8513.

Rekisteröidään tähän ketjuun, että 6037 oli A-junassa 27.1.2016, klo 17:57 Leppävaarasta (HL 8218).

6028 edelleen tänään liikenteessä A-junassa. Onko tämä vanhin liikenteessä oleva sähkömoottorijuna?

Ei ole enää. Kuuden Sm1:n juna havaittu Hiekkaharjussa 11:53 (V11666) menossa Hyvinkäälle romutukseen, kalustona 6028, 6047 ja neljä muuta, joiden numerot jäi katsomatta.

Eli Sm1:ä ei enää ole käytössä, pian ei edes olemassakaan?

Näköjään V11668 tulee Hyvinkäältä takaisin kahden Sm1:n kera. Nyt en oikein ymmärrä, että vietiinkö nuo neljä romutukseen ja kaksi vain roikkui huvin vuoksi mukana. ???

Jos kaksi liikennekelpoista runkoa hinasi toimimattomia Hyvinkäälle? Jaksaisiko yksi ehjä edes vetää viittä kylmää?

On niitä olemassa, ja tällä hetkellä käytössäkin. Äsken näin kaupungilla 6037:n ja 6044:n.

Mutta taas tuli Helsinkiin yksi uusi Sm1:stenkin korvaaja. Deeveri toi Sm5 44:n pääkaupunkiin, nippu tuli minua vastaan Eläintarhan kohdalla n. klo 14:41.

Olen vain ymmärtänyt että Sm1:ä on enää kuusi ja jos kerran kuusi oli menossa Hyvinkäälle romutukseen ja vain kaksi tuli takaisin hetki sitten, on kai epätodennäköistä että ne kaksi olisivat heti jatkaneet liikennöintiä.

Aikaisemmin poistuneita runkoja on seisonut vielä Ilmalassa, ei kaikkia liikenteestä poistuneita ole vielä romutettu tai edes toimitettu Hyvinkäälle.

Takaisin Hyvinkäältä tulivat 6028 ja 6041

6034 Havaittu Kotkassa.

Istun juuri U-junassa 6037:ssa.

6049 on siis historiaa :'(

Millä perusteella?

Veikkaisin että niin huonokuntoinen yksikkö hylättäisiin
pian.
Ruostetta, ikkunoiden välissä vettä, jne

Kuvittelisi, että ennen maaliskuun lopun liikennemuutoksia ei olisi vielä varaa hylätä yhtään kuudesta jäljellä olevasta rungosta monestakin syystä:
- uudet Sm5-rungot eivät ole vielä liikenteessä
- talvi jatkuu vielä
- vanhan kaluston tarve supistuu vasta maaliskuun lopussa, vai supistuuko silloinkaan? K:lle ja A:lle tulee lisää korkeita lähtöjä

Olikohan tuo muuten jotenkin harkittua, että junassa 11666 (http://julia.dy.fi/timetables?s=11666&d=18.2.2016) meni kuusi kappaletta Sm-runkoja Hyvinkäälle, joista osa ilmeisesti oli viimeisellä matkalla paholaisen käsittelyyn? :) Pohjoiseenhan ei pitäisi periaatteessa ajaa parillisella junanumerolla.

6049 oli tänään liikenteessä.

Kuulostaa taas niin pätevältä syyltä romuttaa juna. Noh ainakaan ei tarvitse enää ikkunoita vaihtaa ja säästyy kallista työaikaa. ;D

Helmikuussa havaittuja:

9.2. 6028 A
10.2. 6049 A
15.2. 6041 Y
18.2. 6044 A
22.2. 6037 A
25.2. 6044 E

Kaikki kuusi jäljellä olevaa Sm1:stä tuli bongattua tänään alkuiltapäivästä kolmen minuutin aikana Helsinki CRS:n ja Linnunlaulun välillä sekä siinä samalla tuli matkustettua violettipenkkisellä 6041:llä Hki-Hkh. Eli ajossa ovat edelleen kaikki yksiköt.

Tänään aamulla oli myös mahdollisuus bongata kokonaan Sm1-yksiköistä koostuva A-juna: 6028+6044 lähtivät klo 8.47 Leppävaarasta kohti Helsinkiä.

Tänään nähty 6041 K-junassa, sekä myös 6028, 6049 ja 6044 vain muutaman minuutin välein. Ja minä kun luulin että Sm1:ä olisi vaikea havaita.

Ote HSL:n tiedotteesta 1.3.2016 "HSL valmistautuu lähijunaliikenteen kilpailutukseen siirtymäkauden sopimuksella VR:n kanssa":

"Vanhat VR:n omistamat lähijunat poistuvat käytöstä HSL-liikenteessä kesään 2017 mennessä, jolloin uusi yhteensä 81 junayksikön Sm5-kalusto on saatu kokonaan liikenteeseen."

Linkki tässä

https://www.hsl.fi/uutiset/2016/hsl-valmistautuu-lahijunaliikenteen-kilpailutukseen-siirtymakauden-sopimuksella-vrn

Tarkoittaako tuo "vanhat lähijunat" siis nyt molempia, Sm1:ä ja Sm2:a? Ja tarkoittaako tämä siis, että Sm1:en käyttöaika pitenisi hieman, vai että Sm1:t romutetaan ihan kuuukausien sisällä, niin kuin on arvailtu, mutta Sm2:t(tai osa niistä) jatkaisi vielä mahdollisesti 2017-vuoden puolelle.

Kyllä Sm2:t varmaankin jäävät käyttöön, mutta ei HSL-liikenteessä. Romutus tapahtunee 10 vuoden sisällä.

Eilen K-junassa oli Sm1 6037+Sm2 6090+Sm1 6049-yhdistelmä.

Epäilen ettei nille ole käyttöä ollenkaan reilun vuoden päästä.

Ministeriön asettama romutuskielto todennäköisesti estää Sm-kaluston romuttamisen toistaiseksi, vaikka käyttöä ei olisikaan.

Millä sitten ajetaan Kotkan taajamajunat?

Riihimäki-Lahti-väliltä vapautuvalla Sm4:llä tai vaihtoehtoisesti lakkauttamalla Kotkan radan henkilöliikenne kokonaan. Jälkimmäinen vaihtoehto luultavasti sopisi VR:lle paremmin.

Kaikki vapautuvat Sm4:t tarvitaan Sm4 kalustoisiksi muuttuviin entisiin Eil-juniin.

Mitä Eil kalustolle tapahtuu.

D-juniin.

 Millä sitten ajetaan Kotkan taajamajunat?
[/quote]

Sm2:t poistuvat HSL-alueelta vuonna 2017, se ei koskene alueen ulkopuolista liikennettä.

Katsos pari viestiä taaksepäin...

Myös yksi Z-pari jää veturijunaksi.

Eil-kalusto on nuorempaa kuin moni  Sm. Sopisi melko hyvin jonkin uuden operaattorin käyttöön. On äskettäon kunnostettu ja maalattu.

Helsinki 4.3.16
Sm1 6028.6034.6037.6041.

Myös 6049 oli liikkeellä.

sitä en kerennyt nähdä.    :(

Oheisen kuvan olen napannut kännykällä tammikuun lopulla Helsingin asemalla rungosta 6254. Mutta mitä ihmeen tarkoitusta varten tuollainen lappu on, eivätkös nuo kaikki Sm1- ja Sm2-rungot ole kuitenkin yhtä pitkiä?

Tuo lappu taitaa olla ikivanha jäänne jostain ajalta kun tuo on kulkenut pidemmässä junassa jossain Ri-Lh tai Kv-Kts välillä, veikkaisin.

Kyllähän Y-junallakin on pysähdelty niin, että poistuvat matkustajat pomppivat jonnekin ojaan, jos eivät ole sattumalta jossain niistä vaunuista, jotka mahtuvat laituriin.

Tänään liikkeellä olivat ainakin Sm1:t 6034 (HL 9689) ja 6044 (K 9489).

6034 havaittu tänään Kotkaan matkalla, Inkeroisten kohdalla joskus kuuden jälkeen.

Koskas ekat sadomasokisti-kakkoset menee paaliin?

Perjantaiaamuna kulkee Karjaalta Helsinkiin viimeistä kertaa L-tunnuksin varustettu Sm1/2-kalustolla ajettava juna (7.56-9.19).

Ei Sm1-kalustoa ole mitään järkeä lähteä kunnostamaan muilta kuin pakollisilta osin. Kun ovat menossa romuksi muutenkin, niin silloin se, että joku runko on huonommassa kunnossa kuin toinen nimenomaan on pätevä syy romuttaa juna ennen niitä parempikuntoisia.

30.3.2016
6041+6049 aamulla K9289:ssä. Iltapäivällä ne näkyivät K9452:ssa, mutta seuraavaan lähtöön K9493:ssa keulaan oli tullut kaveriksi 6087.

6044 Kotkassa HSM358

Eipä tarvinnut odottaa kun vuosi, niin Flirtit alkoivat ajaa rantaradalla. Nykyäänhän kaikki junat ajetaan matalina ruuhka-ajan ulkopuolella. Suurin osa myös ruuhka-aikoina. Pääasiassa Sm2-rungoilla ajetaan K- ja A-junat ruuhka-aikana sekä muutama E- ja U-juna. Ilmeisesti jopa suurin osa T-junista ajetaan Sm4-kalustolla. Sm1-junien ajot on ajettu.

Mikäli en ole ihan huoiukko niin eihän M-juna kulje enään?

Ei ole kulkenut 374:ään päivään (mikäli oikein laskin.

Pitkiin aikoihin silmiin ei ole osunut yhtään Sm1:stä, onkohan tuotantoajot nyt virallisestikin takana? Näyttää että parin viikon välein paikallisjunastoon liittyy aina uusi violetin värinen FLIRT1, joten onkohan tässä menty yli sen pisteen että Sm1:lle ei oikeasti enää ole mitään käyttöä.

Sm2-parit näyttävät edelleen liikkuvan iloisesti Keravan suuntaan ruuhkaiikenteessä.

9.4. saapui T-junassa aamulla Helsinkiin viimeisen kerran Sm1 kaupallisessa junassa, tosin suljettuna runkona. Sen jälkeen ei ole liikkunut muuta kuin Joensuun siirtojunia.

En usko, että enää voi mikään palauttaa Sm1-runkoja likenteeseen. Omasta puolestani ne voisi aivan hyvin romuttaakin, kyllä 40-45 vuotta on jo aivan riittävä elinkaari niille. Säästettäköön jotain kuitenkin museotarkoituksiin. Sm2-rungoista pitäisi selvittää tarkemmin, onko niistä vielä saneerattavissa kelpo kalustoa johonkin käyttötarkoitukseen.

Niin, tosin Sm2:n ongelmana taitaa olla ainakin korkealattiaisuus, hyvin pieni teho ja vielä se että jarrutusenergiaa ei syötetä takaisin gridiin. Toivon minäkin että Sm2:t säilyvät jonkilaisena ruuhka-aikojen kakkosluokan kulkuneuvona ympäri Suomenmaata.

Tunteeko joku Sm2:n elektroniikan tason, onko elinkaari siinä lopussa ja sen takia junat romutusvalmiita?

Missähän vaiheessa Nyssen (?)(Tampereen seudun joukkoliikenne: http://joukkoliikenne.tampere.fi/aikataulut-ja-reitit.html ) suunnitelmat Tampereen seudun kiskojen hyödyntämiseen paikallisliikenteelle mahtavat olla? Luulisi että valtio voisi ilmaiseksi siirtää VR:n vanhoja Sameja paikalliselle kalustoyhtiölle koeliikenteeseen Pirkanmaalle. Nokialta Orivedelle ja Ylöjärveltä Toijalaan saattaisi olla mahdollisuuksia samantyyppiseen liikennöintiin kuin HSL:n alueella. Samalla päästäisiin Ruotsin-malliin, jossa yksi toimija ei käytännössä määrää koko raideliikenteen markkinaa. Vasta jos / kun koeliikenne alkaisi kasvaa, uusien esim. 2-osaisten FLIRT-junien hankinta voisi tulla ajnkohtaiseksi.

Onkohan nämä liian huimia visioita tähän maahan? Käytettyjä kulkuvälineitä, jotka toimivat, mutta joiden käyttöarvo on lähellä nollaa koeliikenteeseen?

(http://bonbytes.eu/fin/fin_vr_sm2nr6280-6080_malmi_1_157_helsinki_2012_1000.jpg)

Osa R-junista ajetaan tänään (5.1.-17) Sm2-kalustolla.

Vanha aihe, mutta silti: pieni teho ei ole kovin hyvä peruste, koska Sm2 kulkee ketterämmin kuin Sm1. Säätöeroja on, mutta loppupään junat ovat ehkä vielä ketterämpiäkin, joku 25 s 0-80 km/h tuli joskus kellotettua.

Elektroniikasta voi vain arvailla: se on rakennettu 1970-luvun tehopuolijohteista ja mikä tosiaan mahtaa olla niiden tai vastaavien saatavuus? Pienvirtapuolella ohjaustahan ainakin kokeiltiin joskus prosessoripohjaisena ja ehkä se ei olekaan niin ongelmallinen. Ajomoottorithan ovat sivuvirta-tasavirtamoottoreita, joten kyllähän nekin rapistuvat vuosikymmenten mittaan.

Ainakin tämän aamun lumipöllyssä oli Sm2:ssa ihan liikaa tehoa.  ::)

Liian vähän tehoa, kun Sr1 kiihtyy 0-140 km/h 45s. Sr2 voisi olla mielenkiintoinen ajettava jos siitä ohitettaisiin kiihtyvyydenrajaaja.

Joona: "ykköskiihtyvyys" muokattiin näihin vaikeisiin olosuhteisiin. Huonolla kelillä ajetaan kaluston ehdoilla, ei aikataulun vaatimuksilla - hätäillessä niitä vahinkoja saattaa sattua herkemmin.

Oli itse asiassa lähellä, ettei Sm2 -kalustoa saneerattu vielä toiseen kertaan uudelle kierrokselle, sillä kesäkuussa 2014 HSL selvitti kahta vaihtoehtoista mallia junakaluston hankkimiseksi.

Toisena vaihtoehtona oli hankkia 13 uutta junaa ja jatkaa edelleen liikennettä 27 peruskorjatulla Sm2-junalla vuoteen 2028 asti, ja tilata toinen erä uusia junia vasta 2020-luvun puolella. Selvityksen perusteella uusien junien hankinta isompana eränä oli kuitenkin perusteltua, koska junien hankkiminen yhdessä toimituserässä tulee halvemmaksi kuin kahteen toimituserään hajautettuna. Vaihtoehtona uusien junien täysimittaiselle hankinnalle oli VR:n vanhojen Sm2-junien peruskorjaus ja vuokraaminen HSL-liikenteeseen 10 vuodeksi. Tällöin uuden junakaluston seuraavaa lisähankintaa olisi voitu lykätä Pisara-radan käyttöönottoon saakka.

Kolme kuukautta myöhemmin eli syyskuussa 2014 HSL:n hallitus valtuutti  HSL:n esittämään junat omistavalle Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle 34 uuden junan tilaamista. Junakalustoyhtiö Oy:n hallitus päätti junien tilaamisesta ja junat tulevat liikenteeseen vuoden 2017 toukokuuhun mennessä. Uutta kalustoahan tarvitaan viimeistään vuonna 2018, jolloin HSL:n kilpailuttama junaliikenne aloittaa liikennöinnin.

Jounin heittämään mietteeseen "pitäisi selvittää onko niistä vielä saneerattavissa jotakin..." vastaisin omana näkemyksenäni, että ei kaluston ikä ole kynnyskysymys, Helsingissä kun ajetaan Sm2-junien kanssa saman ikäisillä metrojunilla ja raitiovaunuilla :

42 Valmet MLNRV II (NrII) matalalattiaisella väliosalla varustettua nivelvaunua (1983–1987, väliosa 2006–2011)
40 Valmet NRV I (NrI) nivelvaunua, joista osaan lisätään matalalattiainen väliosa (1973–1975, väliosa 2012–2013)

Saneerauksen laajuudesta riippuen ei maailmalla liikkuessaan aina välttämättä edes huomaa matkustavansa yli 40 vuotta vanhalla kalustolla, ellei sitten ole tietoinen kaluston valmistumisajankohdasta. Teknillinen toteutus ei siis ole mahdoton ja se onkin raha ja käytännön seikat jotka ratkaisevat, kun vaakakuppiin laitetaan uuden hankinta vastaan vanhan saneeraaminen.
 

HSL:n halu saada JKOY:n uutta Sm5-kalustoa lisää on ihan siinä, että HSL on kyllästynyt monopolin ylihinnoiteltuun vaatimukseen liikenteenhoidosta. Resiinasta luettiin juuri, että monopolin johtaja on vetänyt omat johtopäätöksensä firman tulevaisuudesta ja eroaa ensi kuussa.

HSL-liikenteessä on enää kymmenkunta Sm2-yksikköä sitoutuneena.

K-junat: 90 minuutin kierros -> tarvitaan yhdeksän junaa, joista kahdeksan on ruuhkassa tupla-Sm5 ja yksi 3xSm2. Aamuruuhkassa vain yksi kierros (7:06 Helsingistä) ja iltaruuhkassa kolme kierrosta (13:56, 15:26 ja 16:56 Helsingistä)

A-junat: 50 minuutin kierros -> tarvitaan viisi junaa, joista neljä on ruuhkassa Sm5 ja yksi 2xSm2. Aamuruuhkassa kolme kierrosta (lähdöt 6:26, 6:46 ja 7:36) ja iltaruuhkassa neljä kierrosta (lähdöt 15:26, 16:16, 17:06 ja 17:56). Aamuruuhkan 6:26-lähtö Helsingistä siirtyy palattuaan Helsinkiin E-junan lähtöön 7:20.

Rantarata: aamuruuhkassa kaksi kierrosta E-junaa (lähdöt 6:56 ja 7:20 Helsingistä). Näissä 2xSm2. Iltaruuhkassa kaksi kierrosta U-junaa (lähdöt 15:06 ja 17:03 Helsingistä 3xSm2) ja yksittäinen lähtö X-junaa ruuhkasuuntaan Helsingistä klo 15:53 (2xSm2) ja tyhjävaunusiirtona takaisin.

Aamuruuhkassa liikkuu 9xSm2 ja iltaruuhkassa 10xSm2. Todennäköisesti liikkuvat yksiköt eivät ole aamulla ja illalla täysin samat. Itselläni on nykyään harvoin tilaisuutta nähdä sekä aamu- että iltaruuhkassa liikkuvat yksiköt samana päivänä. Maanantaina 27.2. iltapäiväruuhkassa liikkuivat seuraavat yksiköt: 6086+6088 (A), 6072+6090+6078 (K), 6067+6079+6069 (U) ja 6097+6098 (X).

Onpa noita edelleen paljon...en olisi uskonut. No, Stadlerin toimitukset parantavat matkustuksen tasoa aikaa myöten.

Tein mielenkiinnosta ekskursion Helsingin varikon luo parina iltana: ruuhkahuipun aikaan joutilaana ulkona pysäköitynä 5 kpl Sm5b:tä ja heittona parisenkymmentä Sm2:ta.

Toisena päivänä menin pariksi tunniksi heti ruuhkahuipun jälkeen, jolloin puolen tunnin - tunnin kuluessa etelän suunnasta saapui jo noin 10 Sm5:sta ja kuusi Sm2:sta yöpuulle.

Voisikohan jo kaikki K-junat edes korvata Sm5:llä? Palvelutaso paranisi samalla selvästi.

Sm2-kalustolla on tehollista käyttöikää jäljellä vielä noin 2030 asti. Mielestäni sitä kannattaisi käyttää taajamajunakokeiluihin kautta maan. Ainakin seuraavat rataosat tulevat kyseeseen:

Tampereen seudun lähiliikenne
– Nokia–Tampere–Kangasala–Orivesi (lähtö pääteasemalta :05, saapuminen pääteasemalle :55)

Varsinais-Suomen taajamajunaliikenne
– Turku–Salo(–Karjaa–Helsinki)
– Turku–Loimaa (vuorotellen Tampereen junan kanssa)

Satakunnan taajamajunaliikenne:
– Pori–Kokemäki (vuorotellen Tampereen junan kanssa niin, että yhteinen vuoroväli 1 h)
– Rauma–Kokemäki (vaihtoyhteydet Tampereen juniin)

Pohjanmaan taajamajunaliikenne:
– Seinäjoki–Vaasa (palvelemaan väliasemat, vaihtoyhteydet Seinäjoella kaukojuniin)
– Pietarsaari–Kokkola ("kaksoiskaupunki", vaihtoyhteydet Pännäisissä kaukojuniin)
– Raahe–Oulu–Kemi–Rovaniemi(–Kemijärvi) peruspalveluliikenne nopeiden junien välissä

Keski-Suomen taajamajunaliikenne:
– Jyväskylä–Äänekoski
– Jämsä–Jyväskylä–Pieksämäki

Kaakkois-Suomen taajamajunaliikenne
– Kotka–Kouvola kuten nytkin, mutta tunnin välein
– (Kouvola–)Lappeenranta–Imatra(–Parikkala)

Pohjois-Savon taajamajunaliikenne
– (Pieksämäki–)Suonenjoki–Kuopio–Siilinjärvi(–Iisalmi)

Varakalusto mukaanlukien tähän liikenteeseen sitoutuisi max 30x Sm2-yksiköitä. Tarpeen tullen vanhoja Sameja voisi pitkään kannibalisoida varaosiksi uutta kalustoa odotellessa.

Tähän Sm2 kaluston käyttöön voisi lisätä aamuvuoron Kouvola-Kuopio. Reittiä ajettiin aikaisemmin ainakin 1970-luvulla. Myöhemmin Ic-kalustolla. Nykyään pääsee aamulla Kouvolasta Vaasaan aikaisemmin kuin Mikkeliin.

Sm2:sille tulee mukavasti jatkokäyttöä kun nykyiset Eil-junat (pakettikatkojunaa lukuunottamatta) korvataan niillä kesäkuun atk-vaihdon jälkeen. Sm2 on taloudellinen kulkuväline henkilötyövoiman puolesta. Ei vaihtotöitä, jarrujentestauksia..

Tästä seuraa välittömästi jatkokysymys: tuleeko Eil-kaluston käyttö vastaavasti vähenemään olennaisestikin? Jos nykyiset Eil-junat korvautuvat Sm2-kalustolla, eikä uutta Eil-liikennettä ole lähiliikennealueelle luvassa, käytännössä se tarkoittaa lähes koko Eil/Eilf-vaunuston poistumista. Ajoon jäisi toki muutama vaunu pakettikatkoja varten, muut päätyisivät sitten mätänemään jonnekin sivuraiteelle.

Toisessa aamun E-junassa on 3×Sm2, joten Sm2:a on aamullakin 10 kpl.
Millä perusteella palvelutaso paranisi, jos viimeinenkin K-juna korvattaisiin Sm5:llä. Itse en sen jälkeen K-junaa aio käyttää säännöllisesti, sillä en jaksa kuunnella Sm5:n moottorin vinkunaa, puhinaa ja ovien piippausta, kun taas Sm2:n äänimaailma on miellyttävä. Istun tälläkin hetkellä K-junassa menossa Keravalta Helsinkiin vain siksi, että se on Sm2; muuten valitsisin R-junan. Jos ei pidä Sm2:lla matkustamisesta, voi käyttää niitä muita kahdeksaa K-junaa.
Aiotaanko muka Kouvolan Z-junatkin korvata Sm2:lla. Niiden ajama matka on kuitenkin melkein yhtä pitkä kuin Turun ja Tampereen IC-junilla, samantien nekin voitaisiin korvata. Ainakin 10:een Eil-vaunuun on vaihdettu uudet matkakortinlukijatkin, tuskin niitä huvikseen vaihdettiin. Sen sijaan D-junien ajaminen Sm2:lla kuulostaa järkevältä, sillä niiden kulkema matka on lyhyt.

Niin ja toivottavasti D-junat korvataan viidellä Sm2-yksiköllä eikä neljällä, jotta istumapaikkojen määrä ei vähene. Yhdeksässä Eil-vaunussa, joista yksi on Eilf on 997 istumapaikkaa, ja viidessä Sm2:ssa on 1000 istumapaikkaa, mutta neljässä vain 800, mikä olisi merkittävä heikennys. Ei sielläkään seisomaan joutuisi, mutta olisi ainakin ahtaampaa. D-junien Sm2:lla ajamisen hyötynä olisi parempi kiihtyvyys, ja omasta mielestä myös paremmat äänet ja ovet.

Olihan tämä liikenne voimissaan vielä vuoteen 2002 asti. Savon radan Sähkölättä. Valitettava totuus vain on, että lukuunottamatta Hillosensalmen ja Haukivuoren asemia lakkautetuilla asemilla ei ole enää henkilöliikenteen vaatimaa infrastruktuuria, matkustajalaituria jäljellä (tai jos on, niin korjatkaa alle).

Kouvola-Pieksämäki on myös (hieman yllättäen) yksi Suomen harvimmin asutuista alueista ja paikallisjunalle ei siellä ole montaakaan potentiaalista pysähdyspaikkaa, nykyisten asemien ja yllämainittujen lisäksi ehkä Otava.

Pieksämäeltä pohjoiseen sitten onkin jo enempi asutuskeskuksia ja Kuopion kaupunkialueella on useampikin paikka, jossa junapysähdys olisi perusteltu (Matkus, Kolmisoppi, Savilahti)

Ennemminkin rummuttaisin sitä, että Hillosensalmelle pääsisi "IC:llä" ainakin matkailusesonkina, pari junaparia päivässä riittäisi jo. Asema palvelisi koko Repoveden kansallispuistoa, ainakin jos paikalliset matkailuyrittäjät ottaisivat tilanteesta vaarin ja järjestäisivät asemalta kuljetuspalveluita ympäri aluetta.

Kaiken järjen mukaan, jos Eil-vaunuista aivan haluttaisiin eroon, Kouvolan Z-kierto saisi Sm4-junia, joita sitten korvattaisiin pääradalla Sm2:lla. En tiedä, olisiko siinä vähäisintäkään järkeä. Toisaalta, veturivetoisen (ja vieläpä ohjausvaunuttoman) operoinnin puutteista huolimatta Eil-vaunut eivät muutenkaan olisi poistumassa, jos minä tekisin päätökset.

Ja Kurkimäki. Kuopion pohjoispuolella taas Männistö, Päiväranta, Sorsasalo, Vuorela.

Jos Eilit nyt pitäisi korvata, niin mahdollinen tuleva Sm7 voisi korvata.

Kun Sm2:lla on vielä runsaasti käyttöikää jäljellä, tuskin uuden kaluston hankintaan on mitään tarvetta. Sm5:a hankittiin iso erä siksi, että kaikki HSL:n liikenteessä käytettävät piti hankkia ennen FLIRTin valmistamisen päättymistä. 2020-luvun lopulla hankitut uudet junat eivät olisi olleet yhteisajokelpoisia vanhojen kanssa, ja niiden hintakin olisi ollut paljon korkeampi uutten turvamääräysten vuoksi.

Uudet aikataulut on taas julkaistu ja kuten odotettavissa olikin, K-junien viimeiset harvalukuiset Sm2-vuorot tulevat katoamaan kahden viikon päästä. Rantaradan osalta kalustotilanne pysyy ilmeisesti ennallaan ainakin vielä pari kuukautta, mutta joka tapauksessa sielläkin suunnalla alkaa pian olla viimeiset hetket kyseisen kalustotyypin kuvaamiseen.

https://www.vr.fi/cs/vr/fi/lahiliikenne-aikataulut

Vielä vuosi sitten kaikki K-junan ruuhkavuorot taidettiin ajaa Sm2:lla, mutta ranradalla ei tällaista tilannetta ollut, joten niiden poistaminen K-junista tuntuu oudolta. Luulisi, että niitä käytettäisiin tasaisesti eri linjoilla, mutta näköjään sitten ei. Olisi kannattanut poistaa ensin rantaradalta joku Sm2 vuoro K-junan sijaan. Joka tapauksessa rantaradan tilanne ei tule pysymään ennallaan paria kuukautta, vaikka jotkut vuorot ajettaneen Sm2:lla vielä kesäkuussa. Vielä muutama viikko sittenhän ajettiin kolmannes K-junan ruuhkavuoroista Sm2:lla, mutta nyt vain yhdeksäsosa, joten joku vuoro poistunee rantaradalta jo huhtikuussa. Ja K-junan viimeisetkin vuorot saattavat kadota jo ennen aikataulun muutosta, kuten suurin osa edellisen aikataulun K-junan Sm2-vuoroista onkin jo kadonnut.

Ehkäpä pääradan matkustajat ovat halunneet hanakammin parempitasoista matkustamista kuin muiden suuntien ja K-junat ovat sen takia ensin vuorossa? Vai onko tähän jokin liikenteellinen syy esim. pärempi kiihtyvyys kuormitetulla radalla? Tai vain kalustokierrollinen logiikka?

Muistaakseni nimenomaan rantaradalla on haluttu Sm2:a eroon. Onko se nyt sitten parempitasoista, mutta ainahan ihmiset kuvittelevat uuden olevan parempaa. Sm5:n hajoamisesta johtuvia perumisia ja myöhästymisiä on ainakin ollut enemmän suhteessa kalustolla ajetuttujen vuorojen määrään kuin Sm2:lla. Parempi kiihtyvyys saattaa olla syy, koska Sm2-kalustoisella K-junalla on hieman vaikeuksia pysyä aikataulussa. Asemilla seisomisaikaa olisi voinut kyllä hieman lyhentää, niin ongelma olisi poistunut, sillä nykyään usein pysähdys kestää turhan kauan.
Kalustokierrollinen logiikka on myös järkevä syy. Tällä hetkellä ilmalasta ajetaan Helsinkiin rantarataa varten neljän ja viiden Sm2:n junat sekä K-junaa varten 3xSm2. Neljän pätkä jaetaan kahtia, joista puolet tekee vain yhden kierroksen aamuruuhkan aluksi, ja siirtyy sitten ilmalaan. Loput rantaradan Sm2:t siirtyvät aamuruuhkan jälkeen seisomaan aseman ratapihalle, mutta K-juna viedään Ilmalaan ja tuodaan takaisin iltaruuhkaa varten, kun taas rantaradan junan ovat jo valmiiksi laiturin lähellä. Iltaruuhkan jälkeen kaikki Sm2:t ajetaan ilmalaan, joten loppujen lopuksi K-junan Sm2 on ajanut pisimmän matkan tyhjänä, joten sen korvaaminen Sm5:llä oli tältä kannalta järkevintä. Mm. iltaruuhkaan tuodaan tällä hetkellä 3xSm2 raiteelle 5 ja 2xSm5 raiteelle 6, kun uusissa aikatauluissa riittää tuoda 4xSm5, jolla pystytään hoitamaan molemmat junat.

Mielenkiintoista tutkailua, kiitos Joonas!

Kyllä Sm2:lla on rantaradan E ja U vuoroissakin vaikea pysyä aikataulussa ruuhka-aikaan, koska portaiden takia matkustajien kyytiin nousu ja poistuminen on hitaampaa kuin matalalattiajunassa.

Mitä ääni- ja muuhun nautintomaailmaan tulee niin Sm2:n kompressoreiden pauhaaminen etummaisissa kahdessa osastossa, ilmastoinnin puute sekä liian kuumaksi säädetty lämmitys pilaavat matkantekokokemuksen.

Eil junien korvaaminen Sm2:lla en ymmärrä ollenkaan. Eil-vaunuista koottujen junien nopeus on veturista riippuen 140-160 km/h kun Sm2:lla vain 120. Pitäisi ennemmin koota Eil vaunuista heilurijuna joissa on veturi kummassakin päässä (jos onnistuu)

t. Rainer

Suurin sallittu nopeus on totta kai ollut keskeinen syy sillekin, että Eil-vaunuja on saneerattu, ja sille, että niiden on oletettu vielä pitkään pysyvän ajossa. Ainoa peruste korvata vaunuja muulla kalustolla nopeasti on nähdäkseni oletus näin alenevista kustannuksista. Veturijunan kustannustasoa nostavat tietysti monet tekijät verrattuna moottorijuniin, pitkä kääntöaika jo itsessään on tässä merkityksellinen, ja lisätyövoiman tarve vain korostaa tätä. Vastaavat rungot Suomen ulkopuolella liikkuvatkin oikeastaan poikkeuksetta ohjausvaunujen kanssa.

Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että korvaajina kyseeseen eivät tässä vaiheessa voi tulla uudishankinnat. Varsinaiset liikennöintikustannukset kylläkin alenisivat, mutta uuden kaluston hankintakustannusten kuolettaminen veisi projektin silti miinukselle. Sm2-junien kanssa tätä ongelmaa ei tietenkään ole.

Jos Sm2-kalustoa tulevaisuudessa tarvitaan vain verrattain pieni määrä, D-juniin Eilejä korvaamaan ja toisaalta epäilemättä Riihimäki-Lahti-Kouvola-Kotka-käytävän juniin, ja toisaalta Eil-runkoja niinikään käytetään vain Kouvolaan saakka ulottuvassa Z-liikenteessä ja jännitekatkojunissa, molempien kalustokokonaisuuksien ylläpitokustannukset saataneen entisestään alemmas, kun varastoitavia junia samalla voi käyttää lähestulkoon maksuttomina varaosavarastoina.

Niin, varmaan rantaradallakin on vaikeuksia pysyä aikataulussa, mutta ainakin pääradalla se vaikuttaa enemmän johtuvan huonommassa kiihtyvyydestä kuin portaista. Joskushan matkustajat nousevat Sm5:n yksi kerrallaan keskeltä ovea, jolloin se voi olla jopa hitaampaa kuin Sm2:een.
Muistaakseni kompressori ääni on voimakkain junan keskellä, mutta istun nykyään aina etummaisessa osastossa moottorivaunussa kauimpana Helsingin päästä eikä siellä ainakaan kompressori kuulu häiritsevän voimakkaasti. Vai tarkoititko moottorittoman pään etummaisia osastoja; niistä en tiedä, kun en niitä ole käyttänyt.
Ilmastoinnin puute on toki häiritsevä asia kuumalla säällä varsinkin, kun päätyosaston päätyikkuna ei pysy auki kovassa vauhdissa ellei sinne tunge verhoja väliin. Sitten vielä kerran erityisen kuumalla säällä verhot puuttuivat kokonaan, joten jouduin sitten pitämään käsin ikkunan auki. Kuumia säitä ei kuitenkaan ole kovin paljon. Eil-junissa ei ole tarvetta molemmissa päissä oleville vetureille, sillä ne ajavat kerrallaan vain yhden vuoron, jonka jälkeen on pitkä tauko.

Aikatauluista: K-junalla Sm2:lla pysyy aivan loistavasti aikataulussa normaalitilanteessa, myöhästymisen syy on useimmiten edellä junnaava I- tai P-juna, joka kun kulkee vähänkin myöhässä, joutuu K-juna hiljentämään vauhtiaan. Rantaradalla U- ja E voivat olla ruuhka-aikaan tiukkoja, mutta eivät kuitenkaan mahdottomia, minä olen siellä kokenut ongelmaksi liian lyhyet junat, esim. kahdella Sm2:lla E-juna kahdeksan pintaan aamulla on todella hidas vaihtamaan matkustajiaan. Eil-junilla käytännössä ajetaan 140 km/h koska Sr1, ja se yhdisetelmä, vaikkakin korkeammalla sn:llä on merkittävästi huonompi kiihtymään ja jarruttamaan kuin Sm2. Ainakaan D-junissa korkeammasta nopeudesta ei ole isoa hyötyä, oikoradalla sen sijaan on pitkiäkin matkoja pysähtymättä, kuten Mlä-Lh.

Ehkä pikkuisen asian vierestä: tällaisella 100 vuotta käytössä olleella sähkärillä toimi vielä hiljattain kerran päivässä Eil-junien tapaan suuntaansa ajava sveistsiläispaikku. Joten voihan se olla että Sr1-vetoisilla Eil-junilla pitkäkin tulevaisuus edessään kaikesta jälkeenjääneisyydestään huolimatta. Kalustomalli on varmaan hvyin taloudellinen 8D
 
(http://4rail.taragany.fi/swi/swi_sbb_ae4-7nr10902_2_fleurier_2007_600.jpg)

Katsos kun Suomessa ovat nämä erikoisolosuhteet. Esitin aikoinaan,että Eil-vaunusta pitäisi tehdä ohjausvaunu, mutta kun erityisolosuhteet estävät rakentamasta muihin vaunuihin tarvittavaa kaapelointia. Muualla maailmassa on junia joissa on veturi molemmissa päissä, mutta kun nämä suomalaiset erityisolosuhteet...

Heh, joo ;)  ollaan erikoinen kansa, vai mitä tuo tarkoittaneekaan.

Tukholma-Uppsala-pendeliliikennettäkin on hoidettu vuosikausia 7-10 vaunun junarungoilla, joiden molemmissa päissä on Rc6-veturit. Vasta nyt vuoden sisällä juniin on tullut myös X40-moottorijunia. Matalaa lattiaa on siis ollut melko harvoin tarjolla. Joulukuusta 2012 alkaen Uppsalaan on toki päässyt puolen tunnin välein myös matalalattiaisilla SL:n X60-moottorijunilla. Niillä kyllä matka-aikakin on paljon pidempi kuin veturivetoisilla pendelijunilla.

Juuri sitä tarkoitin. Suomessa on tapana vedota joihinkin kummallisiin erityiasioihin jos ei voida toimia kuten muualla. Tuo sinänsä on vaarallinen ilmaus. Vanhemmat ihmiset muistavat kun Johannes Virolainen sanoi, että kokoomuspuoluetta ei voi ottaa hallitukseen "yleisitä syistä" ja tästäkös prinsessanherkkä Kekkonen otti rajusti herneet nenäänsä.
Mitä puolestaan tulee tähän valtiolliseen liikennefirmaan, olisi asiallista valita johto ammattitaidon eikä puoluekannan mukaan.

Sm2-junien tämänhetkinen kalustokierto Rantaradalla on seuraava:
Aamulla Ilmalasta ajetaan Helsinkiin kolmen ja neljän samin pötköt. Kolmen pötkön kaksi ensimmäistä yksikköä lähtevät klo 6:56 E-junana Kauklahteen. Neljän pötkö jaetaan kahdeksi A-junaksi, joista ensimmäinen lähtee Leppävaaraan 6:26 ja toinen 6:46. Ensimmäinen tekee vain yhden kierroksen, minkä jälkeen se yhdistetään asemalle jääneeseen yksikköön, ja ne tekevät kierroksen E-junaa. Toinen A-juna tekee kaksi kierrosta, minkä jälkeen se ajetaan Helsingin ratapihan säilytysraiteelle. E-junan rungot yhdistetään ja ajetaan Ilmalaan. Iltaruuhkaa varten 3×Sm2 ja 2×Sm2 tuodaan ilmalasta eri aikaan Helsinkiin. Ensimmäinen lähtee klo 15:03 U-junana kahdelle kierrokselle ja toinen ajaa X-junana 15:53 Kirkkonummelle ja tyhjänä takaisin. Sitten nämä rungot yhdistetään ja ajetaan Ilmalaan. A-junan runko puolestaan tuodaan ratapihalta, sillä ajetaan neljä kierrosta, ja se ajetaan sen jälkeen varikolle.

Millä junilla Kotkan Sm2 vaihdetaan ja kuinka usein. Kouvolaan näyttää tulevan Sm4:n lisäksi myös Sm2 runko, joka jäi Kouvolaan ?

Sm4:a ei ole Kouvola-Kotka välillä ollut vuosiin. Nykyään kaikki Kouvola-Kotka ja Kouvola-Lahti väli hoidetaan Sm2:lla.

Uusi runko tuodaan Riihimäki-Lahti junalla 1303, joka jatkaa Kouvolaan junana 321 ja edelleen kotkaan junana 362. Riihimäen kaikki kolme Sm2:ta voidaan vaihtaa vaikka päivittäin, koska T-juna ajetaan 3xSm2 kalustolla, mutta en tiedä kuinka usein ne vaihdetaan. Myöskään siitä, millä junalla Kotkan Sm2 tuodaan Riihimälle ei ole tietoa.

Vaikuttaisi menevän junalla H 328, joka ilmeisesti jatkaa Lahdesta eteenpäin Riihimäelle junana H 1324.

Niin tosiaan. Unohdin tuon, vaikka menin tuolla vuorolla helmikuussa Riihimäelle.

Päätin tänään suunnata Ilmalan suolle tutkailemaan ohi ajelevia Sm2-runkoja, ja samantien äsken Ilmalan seisakkeelle matelikin tupla-Sm2 A-junana. Piristävää vaihtelua muuten hyvän palvelun kahteen Sm5-tyyppiin!

Klonk klonk...vierestä kolisteli VR:n myrkynvihreä Sm2 6061 ja punainen 6094. Saattoivat olla tuosta äsken näkemästäni A-junasta.

https://www.hsl.fi/uutiset/2017/hsl-alueen-lahijunaliikenteessa-kulkee-ainoastaan-flirt-junia-196-alkaen-10258

Onko tietoa mikä on viimeinen HSL-lähiliikenteen Sm2 -vuoro?

Viimeisenä Helsinkiin saapuu tämä: http://junat.dy.fi/liikenne/juna/8558/2017-06-16

Tämän iltapäivän (pe 16.6.) lähtevissä D-junissa ja Kouvolaan jatkavissa Z-junissa näkyy olevan kolme (Z) tai neljä (D) Sm2-yksikköä eli Eil-junien käyttö on kai nyt sitten rajautunut vain pakettikatkojuniin.

Ei joutunut Eilistä eroon kun heti parin viikon päästä pääsee sellaisella matkustamaan Hämeenlinna-Tampere välin  ;D

Ai missä junassa se kulkee?

Nyt löysin sen Juliasta. Ilmeisesti kyseessä on sunnuntaina 2.7. P 603, joka lähtee Helsingistä 0:20. Ei siis saada Eiliä päiväliikenteeseen. Yöllä ne kulkevat muutenkin pakettikatkojunissa.

Sori sun kysymys oli menny ihan ohi

Juu, tilausjunat 603/622 on pitäisi olla Eil-kalustolla. Paikkalippu varattu Eil-vaunuun  :)

"Lahden suunnilla" ainakin kaikki Kouvolan lähijunat (ja nykyään myös ruuhkajunat helsingistä) ajetaan sm2-kalustolla. Kouvolastakin ajetaan Kotkan satamaan sm2-kalustolla. Myöskin suurin osa n:95% Lahden ja Riihimäen välillä kulkevista G-junista ajetaan sm2-kalustolla.

Isojen dieselien murinaa...

Noin kai voisi kuvata Ilmalan suolla juuri vierestä vierineen G-junan yksikön ääntä...komea soundi 8D

Avoimesta datasta on käynyt ilmi, että nykyään Sm2-yksiköitä on ajossa enintään 33, eli vähintään 17 on syystä tai toisesta seisomassa. Joensuussa lepäävät 6071 ja 6074, Hyvinkäälle vietiin ainakin 6076 ja 6082 (jotka on ehkä jo romutettu?) ja loput lienevät Ilmalassa ja ehkä myös Riihimäellä. Ruuhka-ajan D-, Z- ja R-juniin tarvittaneen tällä hetkellä noin 20 yksikköä, G-juniin muutama ja Kotkan HSM-vuoroihin muutama lisää. Muutama yksikkö jää vielä ulkopuolelle, eli ne ovat periaattessa varalla ja pääsevät ajoon aina välillä (?).

Jotkut yksiköt, jotka saneerattiin viimeisten joukossa suunnilleen vuosien 2009 ja 2010 aikana eivät edes enää palvele aktiivisesti. Esimerkiksi 6099 ei ole enää liikkunut missään. Vuoden 2017 loppupuolella se oli vielä liikenteessä.

Yhtäkään Sm2:a ei ole vielä romuttettu.

Tarkastelin Juliasta Sm2-yksiköiden liikkeitä ja selvisi, että eilen perjantaina 3.7. ajossa oli yhteensä 23 Sm2-yksikköä. Eniten vuoroja (13 kpl) oli Sm2-yksiköllä 6077. Yksikkö aloitti aamulla M-linjalla, siirtyi keskipäivällä R-junassa Tampereelta Riihimäelle, jatkoi sieltä edelleen iltapäivällä G-junassa Lahteen ja loppupäivän yksikkö vietti Lahden ja Kotkan sataman välisissä taajamajunavuoroissa.