Norrtåg suunnittelee henkilöliikennettä Suomeen

[Petri P. Pentikäinen]

Suomen pääosin yksiraiteiselle rataverkolle ehdotellaan taas kaikenlaista ylimääräistä harmia.

"Pohjois-Ruotsissa toimiva Norrtåg suunnittelee aloittavansa henkilöliikenteen uudella radalla Luulajan ja Haaparannan välillä.

Yhtiö neuvottelee myös VR:n kanssa, voisivatko suomalaiset ulottaa junaliikenteen Kemistä Tornioon, jolloin matkustajat rajan molemmin puolin voisivat vaihtaa junaa rajalla."

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ruotsalaisyhtio-ehdottaa-junayhteytta-suomeen/655646/

[Juha Kutvonen]

Mielenkiintoinen ehdotus. Toivottavasti VR:n vastaus ei ole se tavallinen: "ei kannata - eikä ole kalustoakaan".

Käytännössä suomalaiset junat tulisivat Haaparantaan saakka, koska Norrtåg luultavasti liikennöi sähkökalustolla.

[Jouni Hytönen]

Toivottavasti tästä käytäisiin asiallinen laaja keskustelu eikä vain keskityttäisi etsimään perusteluja, miksi tällaista liikennettä ei nyt vaan millään voi aloittaa, kun se on vaivalla saatu 1980-luvulla lakkautettua.

[Rainer Silfverberg]

Perusteluja sille että "ei onnistu" on varmaan miljoonia. Esim se että Liikennevirasto on purkanut pois opastimia Tornion ja Haaparannan välillä minkä takia vain "vaihtotyöt " ovat rajan ylittävällä radalla sallittuja, ja säännöllistä henkilöliikennettä ei ole sallittua ajaa "vaihtotyönä".

Toinen syy voi olla kielivaikeudet. Suomalaisten rautatievirkailijoiden olisi osattava ruotsia ja ruotsalaisten suomea, jotta kansainvälinen henkilöliikenen onnistuisi. VR voi tylysti ilmoittaa ettei heillä ole ainoatakaan ruotsia osaavaa liikennetehtäviin sopivaa henkilöä  Pohjois-Suomessa (kuten ei varmaan olekaan).

Ainoa toivo on että joku muu operaattori kuin VR alkaisi hoitaa Tornion liikennettä tai että Kolarin junista jörjestetään vaihtoyhteys Torniossa ruotsalaiseen junaan.

t. Rainer

[Marko Manninen]

Toinen syy voi olla kielivaikeudet. Suomalaisten rautatievirkailijoiden olisi osattava ruotsia ja ruotsalaisten suomea, jotta kansainvälinen henkilöliikenen onnistuisi. VR voi tylysti ilmoittaa ettei heillä ole ainoatakaan ruotsia osaavaa liikennetehtäviin sopivaa henkilöä  Pohjois-Suomessa (kuten ei varmaan olekaan).

Ei kai siihen tarvita, kuin englanti kieli vaatimukseksi. Finnair ei ole enää vuosiin vaatinut Ruotsin kieltä palkolliseksi, se on vain etu työtä haettaessa.
Olisi hienoa, jos osa ouluun matkansa päättäneistä IC -junista kulkiskin Haaparantaan saakka tulevaisuudessa.
Tähän radan ja asemien paranteluun voisi saada jonkun näköistä EU tukeakin. Eikös toi torniojokilaakso ole aikaisemminkin saanut yhteis projekteihin monennäköisiä tukia Suomesta, Ruotsista ja EU:sta?
Ja mikä parasta nopeuden nosto Oulu-Kemi tai jopa Tornioon saakka 200km/h tulee nopeammin ajankohtaiseksi.

Alkuvaiheessa kannattaisi linja-auto vuoro reitillä Haaparanta-Tornio-Kemi

Miinus puolia varmasti on monia joita varmasti tuodaan esiin, mutta jos mitenkään halutaan kehittää tätä kansainvälistä liikennettä länsinaapurin kanssa. Nyt olisi siihen mahdollista. Ruotsi on tehnyt miljardi investointeja, jotta Haaparannasta pääsee Tukholmaan ja sitä kautta Göteborgiin ja Malmöön suuntiin nopeasti. Yhteistyö toisi varmasti kannattavan määrän asiakkaita VR:än pohjoisen matkustaja juniin. Tulevaisuuden kansainvälinen rahtiliikenne voisi jopa hyötyä tästä. Miltä kuullostaa Oslo-Kirkkoniemi ratayhteys Ruotsin ja Suomen kautta? Positiivisiä ajatuksia saa ihan yhtä paljon, kuin niitä huonoja. Ja mikä parasta niin jokainen uusi hanke tukisi toinen toista ja mukana Norja, Ruotsi, Suomi ja Venäjä

[Rainer Silfverberg]

Ei kai siihen tarvita, kuin englanti kieli vaatimukseksi. Finnair ei ole enää vuosiin vaatinut Ruotsin kieltä palkolliseksi, se on vain etu työtä haettaessa.

Englannin kielestä ei vaan ole koskaan tullut junaliikenten yleiskieli Euroopassa vaan jokainen maa hoitaa kaiken liikennekommunikaation omalla kielellään + naapurimaiden. Keski-Europassa siis ranskaksi ja saksaksi ja italiaksi ym, Skandinaviassa ruotsiksi, Suomen ja Venäjän välillä suomeksi ja venäjäksi.

Liikenneviraston liikennöintiohjeiden mukaan VR:n pohjois-Suomen junasuorittajien on hoidettava kommunikointi rajan toisella puolella olevien virkaveljiensa kanssa "kökköruotsilla", ts  ohjekirjaan painettuilla vakiofraaseilla. Toinen juttu on että Haaparannassa ja Pohjois-Ruotsissa hyvin moni osaa suomea joten keskustelu sujuu käytännössä suomeksi,  mutta vakiofraasit on kumminkin toistettava ja kuitattava että on tullut ymmärretyksi ja merkittävä päiväkirjoihin ym.

Tätä monimutkaisempaa kielitaitoa ei siis vaadita kun on kyse vain kerran pari päivässä kulkevasta tavarajunasta, mutta jos liikenne laajenisi uudelleen koskemaan henkilöliikennettä tullaan varmaan vaatimaan syvempää  ruotsin osaamista kuin muutaman vakiofraasin verran.

Käytännössä ei varmaan ole estettä sille että Ruotsin puoli voitaisi miehittää suomen kielen taitoisilla, tai hoiitaa kommunikointi englanniksi. mutta jos VR haluaa asettua poikkiteloin tässä asiassa, nin yksi argumentti varmaan olisi ruotsin kielen taitoisen henkilökunnan puute, mitä en ihmettelisi.

t. Rainer

[Tommi Koskinen]

Entäs taajamajunat välillä Oulu-Tornio, pysähdyspaikat olisivat Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo, Kemi ja Tornio itäinen.

[Teppo Niemi]

Entäs taajamajunat välillä Oulu-Tornio, pysähdyspaikat olisivat Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo, Kemi ja Tornio itäinen.

Ei tule onnistumaan täällä erityisolosuhteiden luvatussa maassa ainakaan niin pitkään, kun nykyinen Liikenneministerin tekemä yksinoikeussopimus on voimassa. Ja senkin jälkeen todetaan ei kannata, ei saa kalustoa mistään. Oleellisin erityisolosuhteemme kun on väärä raideleveys.

[Jouni Hytönen]

Ei tule onnistumaan...

Täältä sävel. (n. 1:40)

[Matti Mäntyvaara]

Perusteluja sille että "ei onnistu" on varmaan miljoonia. Esim se että Liikennevirasto on purkanut pois opastimia Tornion ja Haaparannan välillä minkä takia vain "vaihtotyöt " ovat rajan ylittävällä radalla sallittuja, ja säännöllistä henkilöliikennettä ei ole sallittua ajaa "vaihtotyönä".

Toinen syy voi olla kielivaikeudet. Suomalaisten rautatievirkailijoiden olisi osattava ruotsia ja ruotsalaisten suomea, jotta kansainvälinen henkilöliikenen onnistuisi. VR voi tylysti ilmoittaa ettei heillä ole ainoatakaan ruotsia osaavaa liikennetehtäviin sopivaa henkilöä  Pohjois-Suomessa (kuten ei
Ainoa toivo on että joku muu operaattori kuin VR alkaisi hoitaa Tornion liikennettä tai että Kolarin junista jörjestetään vaihtoyhteys Torniossa ruotsalaiseen junaan.

t. Rainer

Vaihtotyöpykälää (vanha määräys, vielä jonkin aikaa noudatetaan) matkustajien kuljettamisen osalta ei sovelleta Haaparantaan liikennöitäessä, koska silloin ei ole kyse liikennepaikkojen välisestä liikenteestä. Haaparanta ei ole liikennepaikka Suomen rataverkolla.
Uusien määräysten mukaan matkustajien kuljetttaminen vaihtotyössä on sallittu niillä rataosilla, joilla voidaan liikennöidä vain vaihtotyönä.

[Ari Palin]

Vaihtotyöpykälää (vanha määräys, vielä jonkin aikaa noudatetaan) matkustajien kuljettamisen osalta ei sovelleta Haaparantaan liikennöitäessä, koska silloin ei ole kyse liikennepaikkojen välisestä liikenteestä. Haaparanta ei ole liikennepaikka Suomen rataverkolla.
Uusien määräysten mukaan matkustajien kuljetttaminen vaihtotyössä on sallittu niillä rataosilla, joilla voidaan liikennöidä vain vaihtotyönä.

Eikö tuo määräys kuten museoliikennöintimääräyksetkin muuttunut jo vuodenvaihteessa?

[Ari Palin]

Entäs taajamajunat välillä Oulu-Tornio, pysähdyspaikat olisivat Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo, Kemi ja Tornio itäinen.

Ei tule onnistumaan täällä erityisolosuhteiden luvatussa maassa ainakaan niin pitkään, kun nykyinen Liikenneministerin tekemä yksinoikeussopimus on voimassa. Ja senkin jälkeen todetaan ei kannata, ei saa kalustoa mistään. Oleellisin erityisolosuhteemme kun on väärä raideleveys.

Kyllä Tommin ehdottama taajamajuna olisi täysin mahdollinen, jos se jatkaisi Haaparantaan asti. VR:n yksinoikeus ei koske kansainvälisiä junia. Oletettavasti ehtona on kuitenkin se, että junalla ei voi tehdä kotimaan matkoja vaan vain Haaparantaan päättyviä tai sieltä alkavia matkoja.

[Matti Mäntyvaara]

Vaihtotyöpykälää (vanha määräys, vielä jonkin aikaa noudatetaan) matkustajien kuljettamisen osalta ei sovelleta Haaparantaan liikennöitäessä, koska silloin ei ole kyse liikennepaikkojen välisestä liikenteestä. Haaparanta ei ole liikennepaikka Suomen rataverkolla.
Uusien määräysten mukaan matkustajien kuljetttaminen vaihtotyössä on sallittu niillä rataosilla, joilla voidaan liikennöidä vain vaihtotyönä.

Eikö tuo määräys kuten museoliikennöintimääräyksetkin muuttunut jo vuodenvaihteessa?

"Muilta osin kumottavia määräyksiä on noudatettava sellaisinaan 31 päivään joulukuuta 2015 saakka, jollei rautatieliikenteen harjoittaja ja rataverkon haltija ole laatinut tämän määräyksen toimeenpanemiseksi tarvittavia muutoksia turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä ja muuhun oman toiminnan ohjeistukseensa. Ohjeistuksen laadinta ja aikatauluttaminen on tehtävä yhteistyössä muiden rataverkon haltijoiden ja rautatieliikenteen harjoittajien kesken."
Rataverkon haltijat ja rautatieliikenteen harjoittajat ovat jo aloittaneet ohjeistuksen valmistelutyön yhdessä Trafin kanssa

[Ari Palin]

Vaihtotyöpykälää (vanha määräys, vielä jonkin aikaa noudatetaan) matkustajien kuljettamisen osalta ei sovelleta Haaparantaan liikennöitäessä, koska silloin ei ole kyse liikennepaikkojen välisestä liikenteestä. Haaparanta ei ole liikennepaikka Suomen rataverkolla.
Uusien määräysten mukaan matkustajien kuljetttaminen vaihtotyössä on sallittu niillä rataosilla, joilla voidaan liikennöidä vain vaihtotyönä.

Eikö tuo määräys kuten museoliikennöintimääräyksetkin muuttunut jo vuodenvaihteessa?

"Muilta osin kumottavia määräyksiä on noudatettava sellaisinaan 31 päivään joulukuuta 2015 saakka, jollei rautatieliikenteen harjoittaja ja rataverkon haltija ole laatinut tämän määräyksen toimeenpanemiseksi tarvittavia muutoksia turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä ja muuhun oman toiminnan ohjeistukseensa. Ohjeistuksen laadinta ja aikatauluttaminen on tehtävä yhteistyössä muiden rataverkon haltijoiden ja rautatieliikenteen harjoittajien kesken."
Rataverkon haltijat ja rautatieliikenteen harjoittajat ovat jo aloittaneet ohjeistuksen valmistelutyön yhdessä Trafin kanssa

Taidat olla oikeassa. Määräyksen http://www.finlex.fi/data/normit/41501-TRAFI_22100_03.04.02.00_2012_Fi.pdf ensimmäisen osan viidennen kohdan mukaan ainoastaan määräyksen toinen osa on tullut voimaan 1.1.2014. Kolmas osa (joihin museoliikennemääräyksetkin kuuluvat) tulisi voimaan vasta 1.1.2016. Sitä en dokumentista aiemmin huomannut. Asia ei ollut tullut esille myöskään tässä keskustelussa: http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6685.0.html. Kiitos tästä informaatiosta! Valitettavasti ei siis ole odotettavissa Porvoon museoliikenteen ulottumista Helsinkiin asti ensi kesänä.

[Aki Leppänen]

Alkuvaiheessa kannattaisi linja-auto vuoro reitillä Haaparanta-Tornio-Kemi

Tuolla välillähän kulkee jo busseja. Kahdesti menny ja mollemmilla kerroilla oli kyllä ihan hyvä määrä väkeä. 10-20 ruotsin puolelle asti.

[Topi Lajunen]

Eikö tuo määräys kuten museoliikennöintimääräyksetkin muuttunut jo vuodenvaihteessa?

Periaatteessa joo. Hyvin moni viime vuonna voimassa ollut määräys lakkasi olemasta virallisesti voimassa vuodenvaihteessa, mukaan lukien museoliikennöintiä koskevat määräykset.

Kuitenkin, uuden määräyksen olennaisin kohta on maininta, jossa kerrotaan, että siirtymäkauden ajan noudatetaan kuitenkin vielä vanhoja kumottuja määräyksiä, mikäli samasta aiheesta ei ole vielä tehty uutta erillistä määräystä.

Käytännössä ylivoimaisesti suurin osa viime vuoden määräyksistä on tätä kautta voimassa.

EDIT: Mäntyvaara näemmä sano jo saman asian. Ja vieläpä paremmin. Pahoitteluni toistosta.

[Harri Junttila]

Entäs taajamajunat välillä Oulu-Tornio, pysähdyspaikat olisivat Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo, Kemi ja Tornio itäinen.

Itse mietin päivällä ihan samaa että ainakin Ii:ssä olisi hyvä pysähtyä kun siellä on laiturikin ja laituri kaiuttimet valmiina. Toki lisää käyttäjiä varmaan tulisi Haukiputaalta ja miksei muistakin väliasemilta.

Kalustopuolta mietin että olisiko sitten järkevää Dr16/Dv12 ja siiniset vaunut vai olisiko Dm12 kiskobusseja vapaana ?
Toki jos uuttaa kalustoa pitäisi hankkia Oulu-Tornio-Haaparanta välille niin diesel flirt voisi olla ihan hyvä valinta siihen liikenteeseen varsinkin jos veturivetoinen juna on liian hidas kääntää pääteasemallaa

[Panu Breilin]

Kyllä Tommin ehdottama taajamajuna olisi täysin mahdollinen, jos se jatkaisi Haaparantaan asti. VR:n yksinoikeus ei koske kansainvälisiä junia. Oletettavasti ehtona on kuitenkin se, että junalla ei voi tehdä kotimaan matkoja vaan vain Haaparantaan päättyviä tai sieltä alkavia matkoja.

Rautatielain (20 § ja 20 a §) mukaan myös kotimaan matkustajia saa ottaa EU:n sisäiseen kansainväliseen junaan. Ehtona on kuitenkin, että junan päätarkoituksena on silti kansainvälinen liikenne (sen, onko näin määrittelee Trafi matkustajamäärien, lipputuloista saadun liikevaihdon, matkojen pituuksien ja vastaavan perusteella). Kotimaan matkustajien otto ei myöskään saa vaarantaa samalla reitillä mahdollisesti liikennöivan EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen taloudellista tasapainoa.

[Ari Palin]

Kyllä Tommin ehdottama taajamajuna olisi täysin mahdollinen, jos se jatkaisi Haaparantaan asti. VR:n yksinoikeus ei koske kansainvälisiä junia. Oletettavasti ehtona on kuitenkin se, että junalla ei voi tehdä kotimaan matkoja vaan vain Haaparantaan päättyviä tai sieltä alkavia matkoja.

Rautatielain (20 § ja 20 a §) mukaan myös kotimaan matkustajia saa ottaa EU:n sisäiseen kansainväliseen junaan. Ehtona on kuitenkin, että junan päätarkoituksena on silti kansainvälinen liikenne (sen, onko näin määrittelee Trafi matkustajamäärien, lipputuloista saadun liikevaihdon, matkojen pituuksien ja vastaavan perusteella). Kotimaan matkustajien otto ei myöskään saa vaarantaa samalla reitillä mahdollisesti liikennöivan EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen taloudellista tasapainoa.

Kiitos tästä tiedosta. Enpä huomannut tuonne rautatielain puolelle kurkata. Luulenpa, että junan päätarkoitukseksi ei saataisi kansainvälistä liikennettä, jos sillä voisi tehdä kotimaan matkoja. Tai ehkä voitaisiin sallia pienille asemille (Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo) menevät tai niiltä lähtevät kotimaan liikenteen matkustajat, mutta vaikkapa matkojen Oulu - Kemi - Oulu salliminen tekisi junan päätarkoituksesta varmuudella kotimaisen.

[Jyrki Talvi]

Toisekseen Kuivaniemen ex liikennepaikka on purettu, laitureineen yms.

[Petri P. Pentikäinen]

Epäerityisolosuhteissa^TM olisi tämä Uleåborg-Haparanda-junareitti ollut jo pitempään olemassa ja hoidettaisiin Norra Österbottens Länstrafikenin kilpailuttamana. Hiljaisen kellonajan vuorot ehkä ajaisi dubbeldeckerbuss med låg golv och godsavdelning ja katto täynnä lisäkaukovaloja. Päiväsaikaan sitten tehokasta pendeliä kätevästi suuntaa vaihtavalla yhdistelmällä Dr16+Ex+Ex+ExX*+Ex+Expt+Dr16, lähtöpaikkana 90-luvulla hyvän paikallisjunayhteyden ansiosta mukavaksi junakaupungiksi kasvanut Kempele, ja Oulun jälkeen junapysähdysten avulla tiiviiksi trendikaupunginosaksi kehittynyt Uus-Linnanmaa.

Mutta tällainenhan ei mitenkään ole mahdollista pääosin yksiraiteisen, täyden rataverkkomme, purettujen laitureiden sekä kalustopulan vuoksi, joten se siitä, kiitos ja anteeksi.

_{*Itsepalvelukioskilla, polkupyöräosastolla ja lippuautomaatilla varustettu palveluvaunu}

[Tuukka Ryyppö]

Kyllä Tommin ehdottama taajamajuna olisi täysin mahdollinen, jos se jatkaisi Haaparantaan asti. VR:n yksinoikeus ei koske kansainvälisiä junia. Oletettavasti ehtona on kuitenkin se, että junalla ei voi tehdä kotimaan matkoja vaan vain Haaparantaan päättyviä tai sieltä alkavia matkoja.

Rautatielain (20 § ja 20 a §) mukaan myös kotimaan matkustajia saa ottaa EU:n sisäiseen kansainväliseen junaan. Ehtona on kuitenkin, että junan päätarkoituksena on silti kansainvälinen liikenne (sen, onko näin määrittelee Trafi matkustajamäärien, lipputuloista saadun liikevaihdon, matkojen pituuksien ja vastaavan perusteella). Kotimaan matkustajien otto ei myöskään saa vaarantaa samalla reitillä mahdollisesti liikennöivan EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen taloudellista tasapainoa.

Kiitos tästä tiedosta. Enpä huomannut tuonne rautatielain puolelle kurkata. Luulenpa, että junan päätarkoitukseksi ei saataisi kansainvälistä liikennettä, jos sillä voisi tehdä kotimaan matkoja. Tai ehkä voitaisiin sallia pienille asemille (Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo) menevät tai niiltä lähtevät kotimaan liikenteen matkustajat, mutta vaikkapa matkojen Oulu - Kemi - Oulu salliminen tekisi junan päätarkoituksesta varmuudella kotimaisen.

EU:n kanta on, että junan päätarkoitus voi olla kansainvälinen liikenne, vaikka vain murto-osa makustajista kulkisi rajan yli. Ideana on, että ne 80 % jotka tekevät maan sisäisiä matkoja, mahdollistavat lopuille 20 %:lle kansainvälisen matkustamisen tekemällä junasta kannattavamman. Sen rajan ylittävien matkojen suhteellisen osuuden ei siis tarvitse olla kovinkaan valtava, että juna voidaan ja kansainväliseksi tulkita. Keski-Euroopassa on aika tyypillistä, että junan täyttöaste on rajanylityshetkellä 5-15 %, mutta molemmin puolin rajaa täyttöaste nousee hyvin nopeasti jonnekin 60-80% tienoille.
VR:lle tollainen syöttöjuna toki olisi nannaa, koska se toisi matkustajia, joista moni jatkaisi VR:n junilla Rovaniemen, Helsingin ja ehkä vähän Kolarinkin suuntiin. Iso rautatiefirma osaa hoitaa laajan verkoston tehokkaasti, mutta tuollaiselle syrjäiselle ja lyhyehkölle, vain junayksikön tai pari vaativalle pätkälle iso firma on yleensä liian kömpelö – mutta paikallinen minifirma, josta ei olisi mitään liikennöimään varsinaista verkosta, tuo kivasti lisämatkustajia. Kun vielä pidetään huoli, että kyseisten junien liput ovat samassa tariffissa VR:n kanssa, ei ole mitään huolta, että tuollainen pikkufirma lähtisi laajentumaan reviiriltään ulos. Saksassahan tuo on toiminut juurikin noin – tai toimi, kunnes poliitikot alkoivat aktiivisesti edistää muiden firmojen asiaa yksinkertaisesti kieltämällä kilpailutuksissa DB:tä osallistumasta tiettyjen kohteiden kilpailuttamiseen. Suomessa on erilainen suhtautuminen tällaisiin asioihin, joten tuollaisia poliitikkoja ei samalla tavoin tarvitse pelätä.

VR:n on toki tärkeää pitää huoli yksinoikeussopimuksesta, jos se saattaisi aiheuttaa päänavauksen henkilöliikenteen kilpailulle muualla Suomessa, mutta jos tuo juna saadaan leimattua selkeästi kansainväliseksi poikkeusyksilöksi, lisämatkustajat kannattaa ottaa vastaan. Kyse on tuon kansainvälisen erityispiirteen takia siis kokolailla eri asiasta kuin esim. Kuopio-Joensuu ja Savonlinna-Pieksämäki -väleillä, joilla operoivan firman olisi helppo hivuttautua muuallekin lähialueille, tehden muusta VR:n liikenteestä kannattamattomampaa.

[Ari Palin]

Luulenpa, että junan päätarkoitukseksi ei saataisi kansainvälistä liikennettä, jos sillä voisi tehdä kotimaan matkoja. Tai ehkä voitaisiin sallia pienille asemille (Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo) menevät tai niiltä lähtevät kotimaan liikenteen matkustajat, mutta vaikkapa matkojen Oulu - Kemi - Oulu salliminen tekisi junan päätarkoituksesta varmuudella kotimaisen.

EU:n kanta on, että junan päätarkoitus voi olla kansainvälinen liikenne, vaikka vain murto-osa makustajista kulkisi rajan yli. Ideana on, että ne 80 % jotka tekevät maan sisäisiä matkoja, mahdollistavat lopuille 20 %:lle kansainvälisen matkustamisen tekemällä junasta kannattavamman. Sen rajan ylittävien matkojen suhteellisen osuuden ei siis tarvitse olla kovinkaan valtava, että juna voidaan ja kansainväliseksi tulkita. Keski-Euroopassa on aika tyypillistä, että junan täyttöaste on rajanylityshetkellä 5-15 %, mutta molemmin puolin rajaa täyttöaste nousee hyvin nopeasti jonnekin 60-80% tienoille.

No siinä tapauksessa...

VR:n on toki tärkeää pitää huoli yksinoikeussopimuksesta, jos se saattaisi aiheuttaa päänavauksen henkilöliikenteen kilpailulle muualla Suomessa, mutta jos tuo juna saadaan leimattua selkeästi kansainväliseksi poikkeusyksilöksi, lisämatkustajat kannattaa ottaa vastaan. Kyse on tuon kansainvälisen erityispiirteen takia siis kokolailla eri asiasta kuin esim. Kuopio-Joensuu ja Savonlinna-Pieksämäki -väleillä, joilla operoivan firman olisi helppo hivuttautua muuallekin lähialueille, tehden muusta VR:n liikenteestä kannattamattomampaa.

Kansainvälinen liikennöitsijä (joka voisi hyvin olla sama Norrtåg kuin Ruotsin puolellakin) voisi laajentaa toimintaansa perustamalla vaikkapa reitit Haaparanta - Kemi - Rovaniemi ja Haaparanta - Kolari, koska nekin olisivat kansainvälisiä reittejä.

[Ari Palin]

Entäs taajamajunat välillä Oulu-Tornio, pysähdyspaikat olisivat Haukipudas, Ii, Kuivaniemi, Simo, Kemi ja Tornio itäinen.

Itse mietin päivällä ihan samaa että ainakin Ii:ssä olisi hyvä pysähtyä kun siellä on laiturikin ja laituri kaiuttimet valmiina. Toki lisää käyttäjiä varmaan tulisi Haukiputaalta ja miksei muistakin väliasemilta.

Kalustopuolta mietin että olisiko sitten järkevää Dr16/Dv12 ja siiniset vaunut vai olisiko Dm12 kiskobusseja vapaana ?
Toki jos uuttaa kalustoa pitäisi hankkia Oulu-Tornio-Haaparanta välille niin diesel flirt voisi olla ihan hyvä valinta siihen liikenteeseen varsinkin jos veturivetoinen juna on liian hidas kääntää pääteasemallaa

Myöskään sähköistyksen rakentaminen välille Laurila - Haaparanta ei olisi mahdotonta. EU:lta saattaisi tulla tukirahaakin siihen. Sähköistys Suomesta Haaparantaan ei olisi myöskään törmäyskurssilla Ruotsin sähköistyksen kanssa, sillä Ruotsin sähköistys päättynee Haaparannan normaaliraiteiselle ratapihalle asemarakennuksen pohjoispuolelle ja Suomesta tuleva sähköistys tulisi Tornionjoen yli aseman eteläpuolelle. Ainoa kysymysmerkki olisi Tornionjoen sillan korkeusulottuman riittävyys.

Toki sähköistys voitaisiin tehdä toisinkin päin eli Ruotsin sähköistys Haaparannasta Tornioon, jolloin esim. Norrtåg voisi ajaa sähkökalustollaan sinne. Normaaliraidetta sähköistyksineen voitaisiin jatkaa Tornion asemalta Tornio-Itäisen laiturin eteläreunalle asti, jolloin vaihto Kolarin juniin/junista sujuisi helposti suoraan laiturin yli.

Ongelmaksi sähköistyksen rakentamisessa voi muodostua se, että tehtiinpä sähköistys kumminpäin tahansa, se asettaisi toisen maan rautatieyhtiöt osuudella Tornio - Haaparanta kilpailullisesti heikompaan asemaan, mikä taas on EU-sääntöjen vastaista.

[Oskari Kvist]

Entä jos tehtäisiin vaihtuvajännitteinen sähköistys Torniojoen ylittävälle sillalle ja sähköistettäisiin 25 kV osin Haaparantaan sekä 15 kV 16 2/3 Hz osin myös Tornioon?