Resiina-keskustelu

     Tukholmassa keskiviikkoisin ilmestyvä Eesti Päevaleht julkaisi tuoreimmassa numerossaan 8,  19. helmikuuta KADRI PAAS'in kirjoittaman kokosivun jutun Eesti Elektriraudteen, eli nykyisen Elron'in, uusista sveitsiläisen Stadtlerin toimittamista matkustajajunayksiköistä "Flirt", joista on olemassa sekä sähkö- että diesel-käyttöiset versiot.
     Kadri on kirjoittanut juttunsa aika huvittavaan pakinatyyliin, mutta ei tekstistä kritiikkiäkään puutu. Saamme myös lukea että kansa "Eesti rahvas" on nimennyt junat; niitä kutsutaan "Porgand" tai "Partsi tramm". Porkkana moottorijunan nimenä tuli Suomessa tutuksi 1960-luvulla; "tramm" on raitiovaunu eestin (viron) kielessä.  Juhan Parts on tasavallan talousministeri.
     Artikkeli alkaa sanoin 1. tammikuuta oli Eestissä historiallinen päivä, ja sana revolutsioon = vallankumous toistuu, ei vain itse sanana vaan peilautuu tekstin hengestä. On ymmärrettävää, että vertailuja syntyy neuvostoaikaan, ja siltä periytyvään vanhempaan rautatiekalustoon.
     Elronin tiedottajilla sattui alussa jokunen moka. Jo 2. tammikuuta piti kello 8.37 Raplasta lähteä juna kohti Tallinnaa, mutta  sanottuna aikana ei junasta näkynyt jälkeäkään. Edellisenä iltana, Elronin kotisivua ruudusta tarkastellut ei ollut löytänyt aikataulusta mitään poikkeavaa. - Syynä oli yksinkertaisesti se, etteivät Elronin vastuunalaiset itsekään tietäneet, että juna ei olisi kulussa. Joka taas johtui siitä, ettei asianomainen veturinkuljettaja tiennyt, että hänen olisi kuulunut ajaa tuo junavuoro Rapla - Tallinna lähtöaika 8.37. Asia oli nimittäin jäänyt pois työvuoro-aikataulusta.
     Elronin onnistui kaikessa kiireessä hankkia jostakin kaksi linja-autoa matkustajia kuljettamaan. Näiden kiitollisuuden tunne jäi kuitenkin melko rajalliseksi.
     Liikenne oli kaikesta huolimatta lähtenyt käyntiin eri puolilla Eestimaan rataverkkoa ... nyt vain matkustajat valittivat häiriöistä lipunmyynnissä (en tiedä kuinka se Elronilla toimii eikä Kadri erittele teknisiä yksityiskohtia) sekä istumapaikkojen niukkuutta vaunuissa. Jokin reissu Tartto - Tallinna on kyllä aika epämiellyttävä kansalaiselle, joka joutuu seisomaan koko matkan.
     Kadri Paas muistelee ehkä tietyllä haikeudella Riian vaunutehtaan vielä viime vuonna liikennöineitä vaunuja. Hän tosin kutsuu niitä nimellä "Parabandit", joka vaikuttaa jotenkin periytyvän venäjänkielen höyryveturia tarkoittavasta sanasta. Ne kuulemma kolisivat mielettömästi, saattoivat olla talvella kylmiä jne. mutta tilaa vaikutti olevan riittämiin.
     Kirjoittaja mainitsee Porgandeista yhden mielestään vakavan puutteen: Vaunuissa ei ole eteisiä, tai niinkuin ennen sanottiin vaununsiltoja. "Eestissä ei näihin aikoihin asti ole vielä koettu täysin tuiskutonta talvea." Sopivalla tuulella, lumi lentää avonaisesta vaununovesta sisään, suoraan matkustaja-osastoon.
     Eesti Päevalehden nettiosoite on seuraava:

www.eestipaevaleht.se

Helsingin seudulla on nyt liikennöity Flirteillä jo yli neljä vuotta, mutta en muista missään nähneeni valitusta tai epäilyjä Flirtien erillisten eteistilojen puuttumisesta. En kyllä ole henkilökohtaisesti seurannut, mitä tapahtuu lumisateella. Eikös niissä jonkinlainen ilmaverhotekniikka ole?

En ole vielä kertaakaan Flirteillä matkustanut. Kommenttini oli Eesti naise kuvaus tästä kalustosta.

Jos Eestissä pysähdykset ovatkin 5 minuuttia ja ovet koko ajan auki...

En siis ole matkustanut Eestin Flirtillä.

Satuin kuulemaan eräältä Viron Flirtin matkustajalta, että ovisysteemit toimivat samoin kuin Suomenkin Flirteissä. Ei ajella tuiskussa ovet avoinna, löytyy ilmaverho ja ovetkin sulkeutuvat automaattisesti samalla varoajalla kuin meilläkin - eivät pysy kokonaisia viisiminuuttisia avoinna asemilla.

Onkohan tuo vallankumous levinnyt Latviaan? Siellä nimittäin käytettiin vielä viime kesänä noita neuvostoaikaisia DR1-junia, jotka Virosta nyt poistuivat.

DR1A-junayksiköitä on Latviassa vielä paljon liikenteessä. Osa rungoista on jaettu kahdeksi kolmivaunuiseksi yksiköksi, mutta kahdella vetovaunullakin ajetaan vielä kahden liitevaunun kera, jos on epäilys, etteivät matkustajat mahdu kolmeen vaunuun. Alun perinhän DR1A-junat olivat kuusivaunuisia. Muistelisin, että Latviassakin olisi ollut tarkoitus hankkia uutta kalustoa melkein samalla aikataululla kuin Virossa, mutta jokin meni vikaan.

Liettuassa samoin on sekä muutama täyspitkä runko ja suuri määrä kolmivaunuisia. Liettuassa saattaa olla vielä tämän lisäksi muutama vanhempi unkarilaisvalmisteinen D1-junarunko liikenteessä. Uudet puolalaiset 620M-moottorivaunut ovat vasta vähentäneet D1-kalustoa. Liettuassa on myös uudehkoja venäläisvalmisteisia dieselmoottorijunia.

Latvialaiset kilpailutuksessaan vaativat, että voittavan firman on valmistettava junat RVR:n tehtaalla Riiassa. Koska tämä on EU-säännösten vastaista, yksikään firma – paitsi CAF! – ei osallistunut kilpailutukseen, junien toimittajaksi päätyi CAF.
EU kuitenkin – ylläripylläri – ilmoitti, että sitä 70 % osuutta junien hinnasta ei sitten tulekaan, koska EU:n kilpailutussäännöksiä ei ole viitsitty noudattaa. Latvia sitten totesi, että "eipä tilatakaan CAF:lta, koska sopimussakko on vähemmän kuin 70 % uuden sopimuksen kustannuksista".
Tämän takia Latvian rautatiekalustotilaus on viivästynyt merkittävästi. Latvian henkilöliikennerautatieyhtiö Pasažieru Vilcieni on tällä hetkellä jonkinasteisessa kusessa, koska se oli jo suomalaisen operaattorin, VR:n, tapaan keventänyt kalustonsa kunnossapitoa uskoessaan sen tulevan pian korvatuksi uudella kalustolla. Ja kun tätä kalustoa ei sitten Latviaan tulekaan, nykykalusto on aivan karmeassa kunnossa, mutta sillä on silti ajettava vielä vuosia.

Latvia tulee kyllä uusimaan kalustonsa, mutta uusiminen viivästyy 1-5 vuodella.

Nämä ovat aika "kierulisia" asioita. Latvian Rigan vaunutehdas on vanha ja kokenut rautatiekaluston valmistaja jopa koko Neuvostoliittoon. Näillä lie luja ammattiylpeys eikä suotta.
     Kaikki eivät muutenkaan rakasta tätä EY hölmöilyä, jossa kuitenkin "osavaltiot" kaikin tavoin enempi tai vähempi salassa, tukevat omien maittensa talouselämää.

Kuinka vanhoja nuo Latvian rautateiden junat ovat? Viime kesänä matkustin Valgasta Valmieraan. Valgan asemalla oli kaksi oikein hienonnäköistä DR1-junaa, toinen virolainen ja toinen latvialainen. Ne olivat ilmeisesti hienoja vain päältäpäin. Latvialaisen junan sisäosa oli vähän kulunut, mutta ei se mitään, vaan kun juna lähti liikkeelle oli kolina ja huojunta aikamoista.

Kai tuo riippuu vähän radankin kunnosta? Virolaisia DR1-junia en sitten viitsinyt testata, vaan ajoin Valga-Tallinna-välin bussilla. Olin kuitenkin ajatellut ensi kesänä tutustua virolaisiin DR1-juniin, mutta se ei sitten onnistukaan. Nuo Flirt-junat kulkevat max. 160 km/h, mutta radan kunto voi aiheuttaa alemman nopeuden?

Kyllä RVR:n tuotteet on ihan oikeasti kuraa. Liettuassa on mielenkiintoista, kun samaa rataosuutta pääsee kulkemaan sekä RVR:n valmistamalla sähkömoottorijunalla, että Škodan nykyaikaisella tekeleellä. RVR:n "juna" heiluu jo vähän yli 100 km/h nopeudessa niin, ettei penkillä tahdo pysyä. Ja Škoda puolestaan kulkee pehmeästi kuin mikä. Samalla rataosuudella.

Ja täällä lukee, että DR1-junia oltaisiin tehty vuosina 1963-1970.

Rata on kunnostettu nopeudelle 120.

Ei ole yhtään DR1-junayksikköä liikenteessä missään Baltian maassa enää. En tiedä, milloin viimeksi on ollutkaan. Kaikki junat ovat DR1A-sarjaa tai niistä muutettuja, ellei Latviassa ole vielä joitakin DR1P-vaunuja ajossa. Ne olivat vuodelta 1973.

DR1A-junayksiköiden valmistusvuodet:

123-134 1976
135-147 1977
148-159 1978
160-167 1979
168-183 1980
184-195 1981
196-207 1982
208-219 1983
220-231 1984
232-243 1985
244-255 1986
256-266 1987
267-279 1988
280-289 1989
290-297 1990
298-305 1991
306-311 1992
312-318 1993
319-323 1994
324-328 1995
329-331 1996
332, 333 1998

Nämä yksiköt löytyivät Baltian maista (kaikki eivät ole enää liikenteessä):

Viro: 183, 186, 224-226, 228-230, 232, 239, 241-244, 251, 252, 274 ja 312 (18 yksikköä)
Latvia: 139, 144, 149, 168, 172, 176, 185, 187, 189, 198, 200, 210, 219, 240, 246, 254, 267, 290, 291 ja 311 (20 yksikköä)
Liettua: 275, 276, 280, 283, 284, 289, 300 ja 318 (8 yksikköä)

Joissakin lähteissä kerrotaan erityisesti Latviasta vaunuparien, ei junayksiköiden lukumäärä.

Tämä on se juna, jolla matkustin viime kesänä. DR1A-2903.(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d4/Latvian_train.JPG/640px-Latvian_train.JPG)
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Latvian_train.JPG

Viereisellä laiturilla oli virolainen juna DR1Bj. Onko tuo numero 2701? Joka tapauksessa nelinumeroisia tunnuksia kummallakin.
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/80/Estonian_train.JPG/640px-Estonian_train.JPG)
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Estonian_train.JPG

Wikipedian mukaan  DR1P, DR1A, DR1B ja DR1Bj ovat DR1-junan eri versioita. Eli siis tavallaan DR1-junia on edelleen liikenteessä, vai lieneekö tuo tulkintakysymys. ???

Eikös Sm2:kin ole vain versio Sm1:stä? :)

Latvian kuvassa on rungon 290 vetovaunu 3 vuodelta 1990. DR1A-junayksikön vetovaunut ovat 1 ja 3 ja välivaunut 2, 4, 6 ja 8. Virolaisilla oli sitten vielä valitettavasti aivan oma logiikkansa, mutta onneksi vastaavuustaulukoita on olemassa. Viron kuvassa näkyvä numero on oikeasti nelinumeroinen, eikä sillä ole mitään tekemistä alkuperäisen numeron kanssa. Liettua on puolestaan ansiokkaasti taltioinut vaunujen alkuperäiset numerot EVN-numeroihin näkyviin. Tietysti aina voi epäillä, onko onnistuttu noudattamaan logiikkaa 100-prosenttisesti.

Tavallaan joo. Yhteistä niillä taisi olla tyyliin ulkonaiset mittasuhteet, ikkunat ja penkit. Muilta osin kehitys on mennyt eteenpäin.

Noo, on siinä kuitenkin aikamoinen läjä muitankin komponentteja, jotka ovat keskenään vaihtokelpoisia. (Osa jopa Sr1:n kanssa...)

Wikipediassa lukee mielestäni tältä osin väärin, koska ei ole ollut yhtä suurta DR1-joukkoa, joista olisi jälkikäteen muutettu nuo muut tyypit. Oli pienehkö määrä DR1-junia, jotka pysyivät DR1-junina. Tämän jälkeen rakennettiin DR1A-junia, joista Viron DR1B:t ja DR1BJ:t oli muutettu. DR1P oli myös kokonaan oma sarjansa, niitä ei ole muutettu mistään muusta sarjasta. Modernisoiduilla ja kolmivaunuisiksi katkaistuilla (kahdesta välivaunusta ohjausvaunu) näkee myös tyyppimerkintää DR1AM.

edit: lueskelin myös venäjänkielistä Wikipedian artikkelia. Pääsivun nimi on DR1-juna, mutta sielläkin kyllä selitetään, että aluksi rakennettiin DR1-junayksiköitä ja sen jälkeen versioita DR1P ja DR1A. Tästä asiasta voi toki käynnistää akateemista pohdiskelua. :)

Voisiko sanoa, että DR1-alkuiset junat muodostavat junamalliston ja DR1, DR1P, DR1A, DR1B ja DR1Bj ovat mallistoon kuuluvia junamalleja.

Lyhyellä matkalla tuollainen heiluminen ja muu on vain eksoottista. Tuntia pidempään en kuitenkaan haluaisi latvialaisessa junassa matkustaa.

Matka Riiasta Minskiin kestää 12 tuntia. Olen sitä suunnitellut, mutta ehkä se on parempi jättää myöhemmäksi. Ulkomaanyhteyksiä Latviassa tosin hoitaa eri yhtiö, LZD Cargo.

Kyseisen välin vaunut ovat laadukkaita. Lähinnä Tverin ja Ammendorfin valmistetta, vastaavia kuin esim. Tolstoin vaunut.
Itse nukun sellaisissa paljon paremmin kuin CEmt:ssä ja suunnilleen yhtä hyvin kuin Edm:ssä.

Kävin testaamassa virolaisen FLIRTin reitillä Viljandi-Tallinna. Kyllä se kolisi ja heilui enemmän kuin suomalainen Intercity, ei ehkä ihan niin kuin vanha kunnon neuvostoliittolainen DR1, mutta korvatulpat ovat edelleen hyödyllinen varuste Viron junissa. :)

Postimees uutisoi tänään (luettu paperilehdestä, liekö verkkosivuilla?), että Venäjän transitoliikenteen väheneminen on pudottanut Eesti Raudteen tuloja niin, ettei sillä riitä rahaa rataverkon kunnossapitoon. Kunnossapitorahojen puute johtaa Eesti Raudteen mukaan siihen, että pian on alettava pudottaa matkustajajunien nopeuksia nykyisestä 120 kilometristä tunnissa kenties 60 - 80 kilometriin tunnissa erityisesti Tapan - Narvan ja Tapan - Tarton väleillä. [Paljonko noissa luvuissa on tarkoitushakuisuutta, kuka tietänee?] Rataverkon kunnossapito vaatisi ER:n mukaan 40 miljoonaa euroa vuosittain, mutta käytettävissä on vain 25. Ratkaisuksi ER ehdottaa junalippujen hintojen nostamista ja siitä kertyvän summan käyttämistä rataverkkoon. Viron valtio ei kuitenkaan toistaiseksi aio ryhtyä korottamaan lipunhintoja vaan toivoo joko transitotulojen jälleen kasvavan tai löytävänsä tarpeelliset varat muualta, esim. EU-rahoina.

Hmmm... Jos ymmärsin tekstistäsi oikein, Eesti Raudtee on samalla sekä operaattori että rataverkon omistaja. Jos näin on, miten tuo voi olla mahdollista EU-direktiivien osalta?

Helposti, Saksassa esimerkiksi on tuollainen käytäntö. Ja siellä sitten onkin hauska tilanne, kun asemienkäyttömaksut ovat jotain aivan tähtitieteellistä muihin maihin verrattuna. Liikennettä hoitavilta tytäryhtiöiltä, kuten DB Regio ja DB Fernverkehr sitten hyväksytään sen asemien käyttämisestä maksetun ylihinnan verran heikompi tulos.

Eesti Raudtee ei kuitenkaan hoida matkustajaliikennettä (vaikka tavaraliikennettä hoitaakin), vaan matkustajaliikenteestä vastaa Venäjälle suuntaavia junia lukuun ottamatta Elron, joka sekin on kyllä valtio-omisteinen yhtiö. Ajatuksena ymmärtäisin tuossa olevan, että valtion rautatiefirma Elron keräisi enemmän lipputuloja, tästä tulosta saatava voitto tilitettäisiin valtiolle ja valtio sitten lisäisi radanpidon rahoja saman verran.
Elron ei kuulu samaan konserniin Eesti Raudteen kanssa.

Pienen pieni ja lähes merkityksetön huomautus Tuukan edelliseen kommenttiin: Virossa radanpitäjä Eesti Raudtee ja tavaraliikenneoperaattori AS EVR Cargo on eriytetty toisitaan jo 3.9.2012 alkaen. Ne eivät kuulu edes mihinkään samaan konserniin. Ilmeisesti Tuukan silmien ohitse livahtanut tieto on julkaistu mm. Resiina-lehden numerossa 4/2012 sivulla 46.

Kas, kiitos tiedosta!
En tosiaan ole vielä tähänastisen elämäni aikana lukenut sanaakaan Resiina-lehteä.
Jännää, että noilla firmoilla on yhä sama logo. Myös kotisivut ovat hämmentävän samankaltaiset: http://www.evr.ee/ ja http://www.evrcargo.ee/ . Mutta nuo kummalliset virolaisethan ovat muutenkin roomalaisempia kuin me ;)

Myös tuolta Eesti Raudteen http://www.evr.ee/ sivuston historian osiosta http://www.evr.ee/ettevõttest-ajalugu  löytyy tuo sama tieto. (viite ei näköjään ulostu kokonaisena - syyllinen tuo erikoinen ö ?)

Nykytilanne on kyllä hyvin hämmentävä, kun EVR Cargon liikemerkissäkin on teksti "Eesti Raudtee" ja sen alla "EVR Cargo". Ja aikaisempien toimenpiteiden tuloksena Edelaraudtee ilmeisesti omistaa edelleen radat Tallinnasta Viljandiin ja Lellestä Pärnuun? Jos nuo on ostettu takaisin valtiolle, uutinen on mennyt minulta ohi. Tänä vuonna kyllä varta vasten kysyin asiaa Tehnilise Järelevalve Ametissa ( http://www.tja.ee/ ) työskentelevältä tutultani ja hän vastasi, että nämä kaksi infranhaltijaa Virossa olisi edelleen (AS Eesti Raudtee ja Edelaraudtee Infrastruktuuri AS).

edit: Edelaraudteen sivut ovat enää vain viroksi, mutta kyllä sieltä tällainen tieto löytyy:

"Edelaraudtee Infrastruktuuri AS on Edelaraudtee kontserni kuuluv raudteeinfrastruktuuri-ettevõtja, kelle põhitegevus on rongiliikluse korraldamine oma raudteetaristul ja selle seisukorra vastavuse tagamine ohutu rongiliikluse nõuetele. Ettevõte valdab avalikku raudteevõrgustikku raudteeliinidel Tallinn-Lelle-Pärnu, Lelle-Türi-Viljandi ning Liiva-Ülemiste, kokku 223,7 km ulatuses."

Eilistä takamustuntumaa dieseljunasta väliltä Tartto - Tallinna ja sähköjunasta Tallinna - Nõmme - Tallinna.

Sujuvaa kulkua tuntui olevan, mutta telin päällä olevilla paikoilla istuessaan tunsi ja kuuli jokaisen radassa olleen töyssyn selvänä kopsahtavana iskuna vaunun pohjaan. Näitä töyssyjä oli etenkin Tarton ja Jõgevan välillä ja taas jossakin lähempänä Tapaa. Istuimet ovat kelvolliset, mutta ne on varsinaisen istuimen ja selkänojan taitekohdasta muotoiltu vähän turhan kaareviksi ja varsinaiselta istuinosaltaan lievästi viettäviksi, joten ainakin minulla oli koko ajan tunne, kuin valuisin pois penkiltä, ja jouduin kohentamaan istuma-asentoani vähän väliä.

Edelaraudtee on omalla verkollaan Tallinnasta Pärnuun ja Viljandiin edelleen myös tavaraliikenteen operaattori, ainakin näin periaatteessa. Liikennemäärät lienevät vähäisiä.

Seuraava askel tässä vallankumouksessa voisi olla kiskojen hitsaaminen yhteen. ::)

Kyllä kai ne nyt tärkeimmillä radoilla ovatkin jatkoshitsattuja? Vanha neuvostoperinne vaikuttaisi olevan kolme peräkkäistä jatkosta opastimien kohdalla. Näiden kolkotusta siis ainakin kuuluu, mutta ei kai nyt Virossa palakiskorataa muuten kovin laajasti ole? Minulla ei ole kyllä kovin tuoreita kokemuksia Edelaraudteen verkosta, Pärnun rata varmaan on palakiskorataa, mutta onko Viljandin haara enää tuoreimman remontin jälkeen? Tartto-Orava saattaisi myös olla.

Minä en ole ajanut Virossa muuta väliä kuin Viljandi-Tallinna, ja siinä kyllä kiskot kolisivat kuin Suomessa ennen vanhaan.

Milloin?

Tallinna - Tapa - Tartto on muistikuvani mukaan kokonaan yhteen hitsattua.

Noin kuukausi sitten.

Viron yli kohti Suomea lennelleet muuttolinnut tarkkailivat myös noita kiskojen hitsauksia: Tallinnasta Narvaan ja Tapalta Valgaan on 150m:n kiskot, jotka ovat hitsattu yhteen 600 metrin jatkottomiksi osuuksiksi.

Tänä kesänä matkustan junalla Tallinnasta Valgaan, joten ilmeisesti on odotettavissa vähemmän kolinaa kuin Viljandista Tallinnaan. :-\

Vallankumous voisi myös sähköistää kaikki Viron radat, mutta se ei tunnu todennäköiseltä nyt kun on ostettu suuret määrät dieseljunia. ???

Noi Elronin uudet dieseljunat on käytännössä sähköjunia. Ne on sähköjunia, joissa on oma generaattori mukana. Ne on halpa päivittää sähköjuniksi jos siltä tuntuu.

Tallinna-Valga-välillä ei kolissut viime viikolla. Valga-Valmiera-matkalla oli sitten hieman kolinaa ja huojumista kuten ennekin, mutta radalla tehdään parannustöitä. Osa junista oli korvattu busseilla. Junan veturi oli valmistettu Neuvostoliitossa 1984. Noin vanhaksi junaksi ihan mukava, kunhan laittaa korvatulpat korviin. Ehkä meteli vähenee ratatöiden valmistuttua?

Tilanne paluumatkalla Valgassa oli hieman sekava.

Tutkin junien aikatauluja Valmieran kaupunginkirjastossa, ja näytti siltä että juna Valgasta Tallinnaan lähtee viisi minuuttia ennen kuin juna Valmierasta saapuu Valgan asemalle. Tuo vaikutti niin oudolta, että kävin turisti-infopisteessä kysymässä onko varmasti näin.

Virkailija tutki Latvian rautateiden latviankielisiä sivuja ja sanoi, että kyllä Tallinnaan menevä juna odottaa Latviasta tulevia matkustajia. Korjaustöiden vuoksi junat kulkivat vähän hitaammin, mutta se otettaisiin huomioon.

Valgan asemalla ei ollut oranssia Tallinnaan menevää junaa, mutta paljon ihmisiä odottamassa, joten arvelin että juna oli myöhässä. Kävin kysymässä virkailijalta odotussalissa, mutta hän sanoi että juna meni jo ja Tartoon pitää mennä bussilla. Kuulosti oudolta, mitä matkustajat sitten asemalla odottivat?

Sitten kysyin virkailijalta voisiko hän myydä minulle lipun Tartoon menevään bussiin, mutta hän sanoi että lipun voi ostaa vain bussissa. Kuitenkin kyseessä näytti olevan selkeästi sekä juna- että bussilippujen myyntipiste.

Virkailija tuntui olevan ihan pihalla kaikesta. Odottelin junaa, koska arvelin sen kuitenkin vielä tulevan päinvastaisesta informaatiosta huolimatta. Kun bussin lähtöaika lähestyi, menin kuitenkin varmuuden vuoksi bussiin, koska eihän sitä tiennyt milloin se juna tulee tai vaikka olisi hajonnut matkalla ja jäisi kokonaan tulematta.

Palvelussa on ehkä vielä hieman parantamisen varaa. >:(

Veturi? Mitä ihmeen kalustoa siellä on käytetty?!

Pistä ihmeessä palautetta, lähetä sama teksti sekä PV:lle että Elronille. Tollaisesta sähläyksestä tiedon saaminen on oikeasti tärkeää. Firmoille on tarpeen tietää, etteivät junat odottaneet toisiaan vaikka ehkä olisi pitänyt sekä että lipunmyyjää ei oltu saatu ohjeistettua asiaan liittyen eikä hänellä ollut työkaluja reagoida ongelmatilanteeseen. 

Tarttoon

Eiköhän tämä ole ollut vain kolmi- tai nelivaunuisen DR1A-junan vetovaunu.

esim. http://vaunut.org/kuva/93383

Ja vetovaunu eikä veturi. :)

Miksei RVR itse osallistunut kilpailutukseen?

Ja jos kilpailutuksessa on velvollisuus valita halvimman tarjouksen tekijä, miten latvialainen yhtiö ei pärjäisi sveitsiläisiä tai espanjalaisia vastaan? Onhan Latvian palkkataso alempi kuin Länsi-Euroopassa?

Nykyaikaisen laadukkaan moottorijunan suunnittelu on todella kallis ja erikoisammattitaitoa vaativa prosessi. Suunnittelukustannusten suhteelinen merkitys saadaan painettua hyvin matalaksi, jos valmistusmäärät ovat erittäin suuria, mutta Latvian vähäisen junaliikenteen tarvitsema kalustomäärä on sen verran vähäinen, ettei sen pohjalta kokonaista uutta junasarjaa ilman mitään aiempaa pohjaa lähdetä suunnittelemaan.

RVR:n aiemmat tuotteet olivat tekniikaltaan vanhentuneita jo kun ne otettiin 70-luvulla käyttöön, eli niistä ei ole käytännössä minkäänlaista apua nykyaikaista moottorijunaa suunniteltaessa. Käytännössä RVR:n "oma juna" olisi tehtävä niin, että RVR tekisi yhteistyötä jonkun muun yhtiön kanssa. ...mistä valitussa ratkaisussa käytännössä olikin kyse.

Muualla Euroopassa tuo sama asia on toteutettu hieman eri tavalla. Ensin kilpailutetaan firmat keskenään epävirallisesti ja valitaan millä perusteilla huvittaa kivoimman oloinen toimittaja. Sen jälkeen tehdään virallinen kilpailutus ja suunnitellaan kilpailutuksen säännöt sellaisiksi, että vain yhdellä toimittajalla on mahdollisuus voittaa kilpailu.
Latvian tapauksessa esim. vaatimus aiemmasta laajasta kokemuksesta Neuvostoliitossa käytetyn rautatiejärjestelmän liikennöinnistä, aiempi kokemus pohjoisten alueiden liikennöinnistä sekä toimittajan tulemisesta EU:n alueelta olisi jo vienyt pitkälle. Vielä sopivat tuotantomäärävaatimukset, niin muilla kuin RVR:llä ei pitäisi olla mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen.

Ilmeisesti 2. luokan vaunuissa ei ole säädettäviä selkänojia, pakko istua suorassa tai siis melkein suorassa, sillä onhan selkänoja vähän vino. Mutta toissapäivänä huomasin ensimmäisen luokan vaunussa mahdollisuuden kääntää selkänojaa enemmän vinoon, siis mukavaan löhöämisasentoon. :D

Venäjän tilanne ja venäläisten matkustajien vähentyminen näkyy ja tuntuu myös Virossa GoRailin liikenteessä. Tämänhetkisen tiedon mukaan GoRailin operoima Tallinna-Pietari -reitti suljetaan 12.4. ja Tallinna-Moskova -yöjuna joko toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa.

Toki tuolla seurataan tilanteen kehittymistä päivittäin ja asiat voivat vielä muuttua, mutta tällä hetkellä tilanne on valitettava ja matkustajajunaliikenne Viron ja Venäjän välillä hiipumassa.

Katselin juuri hetki sitten Moskovan junan saapumista Tallinnassa ja vaunuja oli enää viisi - 56-paikkainen istumavaunu, 54 paikan platskartnyvaunu ja kolme 36 paikan hyttivaunua. Ravintolakin on jo pudonnut kokoonpanosta pois. Mielenkiintoista myös, että kaksi ensimmäistä vaunua olivat RZD:n. Murheellista, jos junaliikenne tosiaan tämän vuoksi hiipuu kokonaan pois.

Tämä ei suoraan liity ketjun aiheeseen, mutta Venäjään toki: missähän vaiheessa Allegrojen vuorotarjontaa aletaan supistaa? Matkustajamäärät kun ovat laskeneet merkittävästi ruplan kurssikehityksen funktiona.

Jossain vaiheessa oli suunnitelmissa Tallinna - Moskova -junien kierrättäminen Tarton ja Pihkovan kautta. Mitähän sille suunnitelmalle kuuluu? Se voisi auttaa matkustajavajeeseen, jos kysyntää muodostuisi Venäjän sisällä Pihkovan ja Moskovan välille. Toisaalta silloin jäisivät pois venäläisenemmistöisen Narvan ja Moskovan väliset matkustajat.

Mahdollistaisivatkohan runkokierrot jonkun Moskova–Pietari-junan jatkamisen Narvaan? Nykyään Moskova–Tallinna-juna ohittaa Pietarin hyvin läheltä, sen eteläpuolista ohitusraidetta pitkin. Ei olisi pitkä matka käydä Pietarissa Moskovan asemalla koukkaamassa samalla. Mua on aina ihmetyttänyt, että miksi se juna ei pysähdy Pietarissa, kun se kuitenkin kulkee siitä läpi.

Kävin vielä kurkkimassa asiaa:
Jos juna pysähtyisi Pietarissa Moskovan-asemalla, matka pitenisi 63 km. Nykyiseen 964 km matkaan tulisi siis pituutta lisää vajaat 7 prosenttia. Noin tekemällä saataisiin Venäjän puolella noin puolet matkasta mentyä periaatteessa ilmaiseksi ja saataisiin samalla aikaan Tallinna–Pietari-yhteys ilman kummempia kustannuksia.

Ei se nyt sentään Kuptshinoa sivua. Veturi vaihtuu Tosnossa ja siitä käännytään suoraan Hatsinaan. Tietysti kun se veturi joka tapauksessa täytyy vaihtaa, se voitaisiin ehkä tehdä jossain muuallakin kuin Tosnossa.

Gatšina–S-P-MOSK–Tosno-reitti verrattuna suoraan Gatšina–Tosno-reittiin olisi joka tapauksessa kohtalaisen vähäinen 63 km kierto. Ja kun Moskovan asemalla pitäisi joka tapauksessa vaihtaa suuntaa, samalla hoituisi veturinvaihtokin kätevästi.

Poliisi ajoi minut pois Narvan rautatieasemalta. Ei ilmeisesti saa kuvata tiettyyn ilmansuuntaan. ???

Laiturialueella eli rajatarkastusalueella oleskellessa ei saa kuvata, mutta ei kai rajoituksia muuten pitäisi olla? Itse olen ainakin kuvannut Narvan asemalla. http://vaunut.org/kuvat/?paik=Narva

Otin paljon kuvia, mutta kun oranssi juna lähti kohti Tallinnaa, menin tyhjälle laiturille tarkoituksena ottaa kuva asemasta vähän kauempaa sekä radasta Venäjän suuntaan, mutta se oli siis kielletty paikka.

Toukokuussa 2004 otin Liettuassa Kenan raja-asemalla neljä kuvaa. Tulos: asiaa selviteltiin kolme tuntia asemarakennuksessa rajavartijoiden tiloissa, muistikortti takavarikoitiin ja päälle lätkäistiin n. 45 euron sakot. Muistikortti oli tietenkin juuri täyttymässä ollut kolmen päivän kuvat sisältänyt kortti. Mieltä lämmitti katsoa sivusta päällikön koneelta, että kyllä ne hienoja kuvia olivat, ei siinä mitään. :o

Läheltä piti siis minullakin. :D

Narvan rautatieasemalta on kyllä jonkin verran matkaa Venäjälle. Viron puolella on rautatiesilta, joka menee maantien yli. Narvajoen yli menevä silta johtaa Venäjän puolelle, mutta siitäkin on kuvia netissä. Sekä myös maantiesillasta ja sen toisessa päässä olevasta Venäjän tulliasemasta. Joen rannassa saa liikkua vapaasti, Venäjän puolelle joen yli on ehkä 10-20 metriä. Mitään rajavartijoita tai kuvauskieltoja ei näy missään.

Kannattaa olla varovainen lähellä Venäjän rajaa:

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1409887219644?ref=hs-art-lue-seuraavaksi-6

Mielenkiintoista on myös se, että joen toisella rannalla olevassa Ivangorodissa saa liikkua yhtä vapaasti. Missään muualla en ole koskettanut Venäjän rajapaalua. Joku paikallinen oli ajanut maastoautollaan joen hiekkasärkälle kalastamaan. Henkilö oli kai sitten ei-kenenkään-maalla, koska rajapaalut olivat joen rannassa. :) Raja kai kulkee juridisesti joen keskilinjaa pitkin.

Ivangorod-Narva on yksi harvoista paikoista, joissa Venäjän rajan voi ylittää kävellen. Omilla matkoilla on kohdalle osunut vain yksi toinen paikka - Sovetskin ja Pagegiain välinen joen ylittävä silta Kaliningradin alueen ja Liettuan välillä.

Itse ylitin (http://tinyurl.com/lhxutdw) Latvian ja Venäjän välisen rajan kävellen juuri pari viikkoa sitten. Venäjän puolella rajanylityspaikan nimi oli Buratshki. Siellä venäläiset rajaviranomaiset pitivät minua ihan hulluna, kun varmistelin, saako rajan todella ylittää kävellen.

Liettuan ja Valko-Venäjän rajalla puolestaan on pakko olla liikkeellä ajoneuvolla. Siksi siellä moni taluttaa muodon vuoksi mukanaan polkupyörää rajan yli löntystellessään. Toimisi ehkä Vaalimaallakin?

Koidulan rautatieasemalta on kaksi kilometriä Venäjän rajalle ja siitä edelleen kilometri Petseriin. Voisiko tuossa ylittää rajan kävellen?  ???

GoRail lopettaa junat Tallinnasta Pietariin ja Moskovaan toukokuussa.

http://news.err.ee/v/economy/4c1d01ae-bfc7-4aa0-8855-6d9e5b9acf78

Tarkistin: Kyllä voi.
Pari ensimmäistä guuglettelutulosta lähteiksi: https://ru.wikivoyage.org/wiki/%D0%9F%D0%B5%D1%87%D0%BE%D1%80%D1%8B ja http://pln-pskov.ru/accidents/169468.html .

Lisäksi tuon Wikivoyagen mukaan ainakin Imatralta Ensoon pääsee polkupyörän kanssa, luultavasti taluttaenkin. Eli ilmaa ei tarvinne renkaissa olla, kunhan jonkinlainen muodollinen ajoneuvo löytyy.

Yleisesti ottaen mulla on vähän sellainen olo, että suurimman osan Venäjän rajanylityspaikoista voinee ylittää jalan, mutta Suomen rajoilla tämä ei ole mahdollista, kuten on Suomelle aika tyypillistä. Vähän vastaavasti kuin että yleisesti ottaen venäläisjunissa voi tehdä myös esim. Saksan tai Puolan sisäisen matkan, mutta Tolstoihin pääsevät vain kansainväliset matkustajat, koska Suomi.

Joo, Imatralla pääsee yli polkupyörän kanssa, todistettu on.

Tolstoilla pääsee tekemään Venäjän sisäisiä matkoja, kuten aikataulu osoittaa: http://preview.tinyurl.com/o5mpdj2 (Kolmas juna ylhäältä on Tolstoi)

Juu, kyllä minkä tahansa rajanylityspaikan kautta saa mennä Suomesta Venäjälle polkupyörällä, sehän on ajoneuvo.

Onpa kyllä tullut mentyä Nuijamaalta Viipuriin ja takaisin Saimaan kanavaa pitkin kirkkoveneellä soutaen. ;D Risteilymatkustajien viisumivapaus ei harmillisesti päde tähän tilanteeseen. Ei varmaan tietysti muutenkaan omalla veneellä liikkuviin.

Tolstoissa on ainakin aikaisemmin ollut pari-kolme vaunua Viipuriin. Kun paikkoja on tarjolla vain 30 kpl, vaikuttaisi siltä, että ne ovat juurikin Viipurin vaunuryhmästä.

Latviassa 2012 julkaistu postimerkki, jossa jostain syystä on oranssi FLIRT ja Viron ja Venäjän välinen Ystävyyden silta.

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b1/Stamps_of_Latvia%2C_2012-29.jpg/289px-Stamps_of_Latvia%2C_2012-29.jpg)

Ehkä kysymys on tottumisesta, mutta minusta nykyään on mukava ajaa latvialaisilla DR1:llä, kunhan laittaa korvatulpat korviin. Väliä Valga-Riika on remontoitu jo pitkään, ja ehkä huojunta on vähentynyt siksi. Virolaiset Flirtit huojuvat vaihteissa enemmän, ainakin pikavuorolla Tartto-Tallinna, kun monen aseman ohi ajetaan pysähtymättä.