Rautatieaiheisia filminpätkiä Youtubessa

[Eljas Pölhö]

Eikö Hv4 olisi ollut soveliaampi (nopeampi lähdöissä) kuin Hv1-3 kevyehköihin sekalaisiin tavarajuniin?
Silti Hv4:t (myös 1926-1933 valmistetut) pistettiin kylmiksi 2...3 vuotta ennen näitä (vaikka vanhimmat Hv1:t olivat vuodelta 1915).
----

Ihannetilanteessa noin varmaan olisi, mutta käytännössä Hv1-3 päätyö jatkui pitempään, esim TK Turku-Tampere->H Tpe-Toijala-Tku tai pikajunat Turusta Tampereelle ja Helsinkiin viikonloppuisin ja varalla Dm4:lle. Loppu oli sitten täyteajoa. Hv4 ei olisi kyennyt tällaiseen päätehtävään. Oulussa kun Hv4 korvattiin kaukojunissa Hv1:llä, sille ei enää löytynyt päätyötä (Tk3 hoiti pikkujunat ja vaihtotyöt). Hv1 käyttö tavarajunissa Oulussa oli välitöinä toimia apuveturina ja toimia varavetureina Sv12:lle. Tampereella Dm7 vei päätyön ja veturit jäivät varalle ripoteltuina eri varikoille ja käytöksi jäi toimia höyrynannossa tehtaille ja VR:n omaan käyttöön. Uudet Vv16 veivät muut työmahdollisuudet. Pasilassa Hv4 työt siirtyivät Vv15:lle ja tarvittaessa sekalaisissa järjestelijöissä käytettiin Hr1 ja Tr1 täyteajoina. Muulla uusia Hv4-vetureita ollut eikä tuossa vaiheessa (n.1962) niitä enää siirrelty, koska (silloisen arvion mukaan) höyryt oli määrä poistaa muutaman vuoden sisällä.

[Jorma Toivonen]

Tuosta Hv1:n ja Hv4:n paremmuudesta tavarajuniin veturin kiihtyvyyden puolesta voi olla toisiakin näkökantoja. Pienempien vetopyörien ansiosta Hv4:n lähtö saattoi olla sutjakkaa, mutta Hv1:llä oli vastineeksi enemmän raakaa voimaa. Hv1:n tulipinta on 13 % suurempi ja tulistimen pinta 18 % suurempi kuin Hv4:llä. Lisäksi Hv1:n paino vetopyörillä (hankauspaino) on yli 13,5 % suurempi.
SKS

[Marko Anttila]

Kuvausvuodesta vielä, niin paljastuu sellainen yksityiskohta että Kouvolan uudella asemalla ei ole vielä laiturikatoksia. Milloin ne rakennettiin?

Vuosikertomuksen mukaan 1962 aloitettiin laiturikatoksien rakentaminen, ja niistä kaksi valmistui ko. vuoden kuluessa.
lainaus:
"Kouvolassa päällystettiin asema-aukio ja laitureita yhteensä 19 700 m2.
Kouvolan henkilolaitureille rakennettavista laiturikatoksista, jotka ovat kevyitä
esijännitteisiä teräsbetonirakenteita, valmistui kaksi, pinta-alaltaan 2 800 m2."

[Jouni Halinen]

Youtubesta löytyi tälläinen yhteenveto "rautatievideotSuomi"  https://www.youtube.com/@RautatievideotSuomi