Pendolinojen elinkaari?

[Simo Virtanen]

Vanhimmat Pendolinot ovat ylittäneet jo 20 vuoden rajapyykin ja uusimmatkin tulevat tänä vuonna 10 vuodeen ikään. Kaukoliikenteen moottorijunien elinikä on jäänyt kohtuullisen lyhyeksi ja ihmettelen, mahtaako Pendolinot tehdä siinäkään poikkeusta, ainakaan positiivista sellaista.

Mitä luulette, kuinka paljon näillä sukkuloilla on vielä edessä palvelusvuosia?

[Juha Riihimäki]

Hurja veikkaus: 10 vuotta.  

Keski-Euroopassa näiden ikäluokka on "vähän toivottomana junana" menossa varmaan kokonaan tuolla jänteellä romutukseen. Luulisi ettei meillekään sitten saa enää varaosia? Toki paljon riippuu VR:n menestyksestä tuolla aikajänteellä, mutta miksei se menestyisi jos nyt päästään monen toimijan malliin. Onko meillä joku joukossa, joka tuntisi Pendon tekniikan oikein tarkkaan?

Alla yksi nyt jo romutetuista / varaositetuista junista Bellinzonassa vuonna 2014.


Ja samalla muistetaan että ETR-450 Italian puolella oli ajossa vuoden 2014 loppuun:

Vanhimmat Pendolinot ovat ylittäneet jo 20 vuoden rajapyykin ja uusimmatkin tulevat tänä vuonna 10 vuodeen ikään. Kaukoliikenteen moottorijunien elinikä on jäänyt kohtuullisen lyhyeksi ja ihmettelen, mahtaako Pendolinot tehdä siinäkään poikkeusta, ainakaan positiivista sellaista.

Mitä luulette, kuinka paljon näillä sukkuloilla on vielä edessä palvelusvuosia?

[Eemeli Mäenpää]

Suomeen olisi pitänyt hankkia X2000. Ruotsissa näemmä porskuttavat edelleen vaikka Regina X55 on vienyt niiden paikan lippulaivana. Vanhimmat X2-junat ovat jo melkein kolmekymppisiä.

[Mikko Mäntymäki]

Pendolinot ei pääse samaankäyttöikään Dv12 sarjan kanssa, koska Dv12-sarja tehtiin kestämään. Ennen tietokoneetkin kesti 10 vuotta mutta nykyään niiden kestoikä on 2-5 vuotta vaikka ostaisi 600€ koneen, kuluttajia huijataan. 250€ kone levisi 1,5 vuodessa pelkkää rahastamista, vanhojen päivittäminen tulee halvemmaksi kun siellä on kestävämmät komponentit. Suoraan sanottuna niin osta pendolino joka kestää 3-6 lyhyemmän ajan kuin Dv12:n, Dv12 on tehty kestämään, itse suosin kestävää kalustoa ettei niitä tarvitse joka toinen vuosi uusia.

[[Tunnus poistettu]]

Teknisesti lie parempi X2 juu, mutta kallistuvakoriset junat muutenkin turhia tähän maahan. Dr16 tai jokin uudempi Nevz-sähkäri (kysykää Vennamon Pekalta mitä mallia ajatteli) oli alumperäinen suunnitelma rantaradan liikenteeseen.

[Juhani Pirttilahti]

Teknisesti lie parempi X2 juu, mutta kallistuvakoriset junat muutenkin turhia tähän maahan. Dr16 tai jokin uudempi Nevz-sähkäri (kysykää Vennamon Pekalta mitä mallia ajatteli) oli alumperäinen suunnitelma rantaradan liikenteeseen.

Suunnitelmaan kuului myös uusi, mahdollisesti sähköistämätön, kaksiraiteinen rata suoraan Helsingistä Turkuun. Mistähän arkistosta sellainen suunnitelma löytyisi nykyään?

[Rainer Silfverberg]

Minkä takia kesti n 15 vuotta ennenkun Sr2 + 2-kerrosvaunut alkoivat kulkea 200 km/h? Pendot kykenivät siihen heti kun ne otettiin paketista.

[Mikko Mäntymäki]

Minkä takia kesti n 15 vuotta ennenkun Sr2 + 2-kerrosvaunut alkoivat kulkea 200 km/h? Pendot kykenivät siihen heti kun ne otettiin paketista.

Suurin syy oli että pendolino oli VR:n lippulaiva vaikka sähköveturi hakkasi sen mennen tullen.

Kesti varmaan siksi että rataosien kaarrekallistukset ei olleet samassa kunnossa kuin nykyään, On nykyään rajoituksia 200-160km/h kaarteiden takia, suurin osa taitaa olla enemmänkin matkustusmukavuuden takia etteikö kalusto pysy kiskoilla. Kuokkalan mutkiin olisi voinut ajaa 140km/h vaikka juna olisi siinä heilunut, jos verrataan että 35 vaihteeseen voi ajaa 80 ettei huru Dr12 kaadu, Dr13 kaatui n.100km/h, Sr1 110km/h. Vaikka vauhtia olisi ollut ykkösellä 80 km/h niin olisin pitäisin veturin kaatumista epätodennäköisenä.

[Joona Kärkkäinen]

Minkä takia kesti n 15 vuotta ennenkun Sr2 + 2-kerrosvaunut alkoivat kulkea 200 km/h? Pendot kykenivät siihen heti kun ne otettiin paketista.

Suurin syy oli että pendolino oli VR:n lippulaiva vaikka sähköveturi hakkasi sen mennen tullen.

Kesti varmaan siksi että rataosien kaarrekallistukset ei olleet samassa kunnossa kuin nykyään, On nykyään rajoituksia 200-160km/h kaarteiden takia, suurin osa taitaa olla enemmänkin matkustusmukavuuden takia etteikö kalusto pysy kiskoilla. Kuokkalan mutkiin olisi voinut ajaa 140km/h vaikka juna olisi siinä heilunut, jos verrataan että 35 vaihteeseen voi ajaa 80 ettei huru Dr12 kaadu, Dr13 kaatui n.100km/h, Sr1 110km/h. Vaikka vauhtia olisi ollut ykkösellä 80 km/h niin olisin pitäisin veturin kaatumista epätodennäköisenä.

Jos on jotain sanottavaa, niin kannattaisi kirjoittaa faktatietoa, eikä mutua.

[Juha Riihimäki]

Tämä on onneksi edelleen olemassa ja maakuntavarauksena. Vaan rahoja sen rakentamiseen ei tunnu millään löytyvän. Seurailee aika laila moottoritietä, Lohjalla menee pohjoispuolitse, sitten Lohjan järven pohjoispäästä ohi kohti Turkua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/ELSA-rata

Vaikka pyörät ensin taas yritetäänkin saada pyörimään edes jotenkin himosäätelyn aikauden jälkeen: http://www.lvm.fi/norminpurku-hallituksen-karkihanke-

Näköjään valmista tulee ?2030?: http://www.liikennevirasto.fi/espoo-salo-oikorata#.VooMB_ES2a8
Kun rautatieliikenne avataan kaikille toimijoille, niin tehdään varmaan "Ruotsit" ja rakentaminen aikaistuu nykyisen Rantaradan kapasiteetin täytyttyä. Kun suunta on Turku, tuosta voisi samantien jatkaa myös Tukholmaan. EU tukee tällaista roimasti, jos tukia halutaan hakea...miksiköhän me ei yleensä haeta / heataan jotain ihan marginaalisia tukiosuuksia?

Teknisesti lie parempi X2 juu, mutta kallistuvakoriset junat muutenkin turhia tähän maahan. Dr16 tai jokin uudempi Nevz-sähkäri (kysykää Vennamon Pekalta mitä mallia ajatteli) oli alumperäinen suunnitelma rantaradan liikenteeseen.

Suunnitelmaan kuului myös uusi, mahdollisesti sähköistämätön, kaksiraiteinen rata suoraan Helsingistä Turkuun. Mistähän arkistosta sellainen suunnitelma löytyisi nykyään?

[Juha Riihimäki]

"Muualla" käytetään nykyään tämännäköisiä Pendoja, Alstomin 600-sarjan Pendolinon luotettavuus on jotain ihan muuta kuin noiden meidänkin 400-sarjalaisten. Ainakin Keski-Euroopan ilmastoissa. Huom! Kaikki Pendot eivät edelleenkään osaa niiata!

Puolan PKP IC:


Sveitsin SBB:


Italian Trenitalia / FS:


Renfe Espanjassa:

[Teppo Niemi]

DB AG:n pendoliinojunien eli sarjan 610 dieselmoottorijunien käyttö loppui noin vuosi sitten. Ja nehän eivät olleet kovin paljoa suomalaisia pendoliinoja vanhempia. Lisäksi  sarjojen 611 ja 612 kallistukset ovat tällä (19.12.2015 alkaen) hetkellä poissa käytöstä.

[Juha Riihimäki]

Tässä on DB Systemtechnicin 612:n nokka, jotta kaikkien on helpompi muistaa kuinka erinäköisiä nämä junat ovat esim. 400 sarjan häntäpäästä. 612:han on ulkonäöltään suurpiirteisesti ikäänkuin Pendo-proto tai versio 450...keulan suurta ikkunaa kukuunottamatta.

DB AG:n pendoliinojunien eli sarjan 610 dieselmoottorijunien käyttö loppui noin vuosi sitten. Ja nehän eivät olleet kovin paljoa suomalaisia pendoliinoja vanhempia. Lisäksi  sarjojen 611 ja 612 kallistukset ovat tällä (19.12.2015 alkaen) hetkellä poissa käytöstä.

[Joona Kärkkäinen]

Tässä on DB Systemtechnicin 612:n nokka, jotta kaikkien on helpompi muistaa kuinka erinäköisiä nämä junat ovat esim. 400 sarjan häntäpäästä. 612:han on ulkonäöltään suurpiirteisesti ikäänkuin Pendo-proto tai versio 450...keulan suurta ikkunaa kukuunottamatta.

DB AG:n pendoliinojunien eli sarjan 610 dieselmoottorijunien käyttö loppui noin vuosi sitten. Ja nehän eivät olleet kovin paljoa suomalaisia pendoliinoja vanhempia. Lisäksi  sarjojen 611 ja 612 kallistukset ovat tällä (19.12.2015 alkaen) hetkellä poissa käytöstä.

612/611 eivät ole pendoja lainkaan, vaan saksalaisten omia härveleitä. 610:ssä oli Fiatin kallistusjärjestelmä, mutta sekin oli muuten saksalaista suunnittelua ja tekoa.

[Juha Riihimäki]

Kiitos korjauksesta Joona, näin saksalainenkin maailma tulee minulle ja muille tutummaksi.

[Aapo Oikarinen]

Miksikäs edes suomessa käytetään pendoja eikös samat hommat pysty hoitamaan esim: Sr2. Nopeudessahan se ei pärjää mutta kun pendoissa on niin usein kallistusjärjestelmä rikki niin eikai se silloin kulje yli 160 km?

[Kimmo T. Lumirae]

Näköjään valmista tulee ?2030?: http://www.liikennevirasto.fi/espoo-salo-oikorata#.VooMB_ES2a8
Kun rautatieliikenne avataan kaikille toimijoille, niin tehdään varmaan "Ruotsit" ja rakentaminen aikaistuu nykyisen Rantaradan kapasiteetin täytyttyä.

Haluan nähdä tämän, kun Rantaradan kapasiteetti loppuu. Jo nyt VR on lopettanut osan junayhteyksistä, samaan aikaan kun haihatellaan jostain "tunnin junasta" , jolle rakennettaisiin 1-2 miljardin euron oikorata. Ei ole käyttäjiä.

LiVi:n sivuilla todetaan että "varaudutaan maankäytön suunnittelussa uuteen Espoo–Salo-oikoradan linjaukseen, joskaan sen toteuttaminen ei ole ajankohtainen ennen vuotta 2030." ja voi siis LiVin puolesta tapahtua esim. vuonna 2085.

[Tuukka Ryyppö]

"Muualla" käytetään nykyään tämännäköisiä Pendoja, Alstomin 600-sarjan Pendolinon luotettavuus on jotain ihan muuta kuin noiden meidänkin 400-sarjalaisten. Ainakin Keski-Euroopan ilmastoissa. Huom! Kaikki Pendot eivät edelleenkään osaa niiata!

Puolan PKP IC:


Sveitsin SBB:


Italian Trenitalia / FS:


Renfe Espanjassa:

Ja vielä täydennykseksi Karelian Trains Venäjällä ja Suomessa:


(On samaa sarjaa kuin yllä linkatut, mutta tilattiin mahdollisimman paljon 400-sarjalaisen ulkomuotoa apinoivalla ulkonäöllä, eli esim. maalaamalla yläosa harmaaksi.)

[Juha Riihimäki]

Hyvä täydennys! Harmi kun huippunopeus ei ole 250 km/h kuten kaikilla noilla muilla, vaan 220 km/h. Korkeammalla nopeudella olisi voinut olla käyttöjä matka-aikojen puristamisessa pienemmiksi. Toki lähtötaso oli hyvin vaatimaton ennen Allegroja.

Ei vakavasti otettavaksi: Kunhan Pendoista aika jättää, niiden osiahan voi sopivasti hyödyntää vanhaa mallia (vaikka uutta tekniikkaa) olevassa Allegrossa.  

Ja vielä täydennykseksi Karelian Trains Venäjällä ja Suomessa:


(On samaa sarjaa kuin yllä linkatut, mutta tilattiin mahdollisimman paljon 400-sarjalaisen ulkomuotoa apinoivalla ulkonäöllä, eli esim. maalaamalla yläosa harmaaksi.)

Laitetaan tähän vielä kuva espanjalaisten 104:stä. joka muistuttaa aika paljon Allegroa. Avant 104 (ei siis suurnopeusjuna AVE, nuo menevät satasta kovempaa) sarja on lisenssivalmistettu vuonna 2004. 104 kuuluu myös 250 km/h klubiin.

 

[Tuomas Korhonen]

(On samaa sarjaa kuin yllä linkatut, mutta tilattiin mahdollisimman paljon 400-sarjalaisen ulkomuotoa apinoivalla ulkonäöllä, eli esim. maalaamalla yläosa harmaaksi.)

Täällä on kaikkien junien katot harmaita.