Maailmankuulun saksalaisen rautatiekuvaajan Carl Bellingrodtin harvinainen elokuva materiaali on nyt kaikkien nähtävillä Youtubessa!
Haku:"Carl Bellingrodts Film Schätze"
|
1
: Tänään kello 20:35:18
|
||
| Aloittaja John Lindroth - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
2
: Tänään kello 20:01:02
|
||
| Aloittaja Jape Ruotsalainen - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
Saksan valtionrautateiden DBn pääjohtaja Richard Lutz on joutunut Saksan valtion tarkastusviraston huomioon annettuaan väärän lausunnon että DB olisi täyttänyt 1:1 hallituksen asettamasta liikennetavoitteesta.Lausuntoa pidetään harhaanjohtavana ja se on nostanut esiin kysymyksen johtajan luottamuksesta!(Die Welt ja Der Spiegel)
|
||
|
3
: Tänään kello 16:44:40
|
||
| Aloittaja Rasmus Piironen - Uusimman viestin kirjoitti Teemu Saukkonen | ||
|
Nyt on Joensuusta etelään liikennekatko, ja Pieksämäen suuntaan enemmän liikennettä.
|
||
|
4
: Tänään kello 14:32:22
|
||
| Aloittaja Teemu Salonen - Uusimman viestin kirjoitti Teppo Niemi | ||
|
Nyt kun tota rataurakkaa on aloteltu, niin ensinnäkin pitää suurestii kiittää ainakin täällä meidän huudeilla Tuomarilassa (alueurakka 3) jonka hoitaa Destia. Erinomaista tiedotusta työmaan etenemisestä. Veikkaanpa, että myös Kauniainen - Espoo välille jää ainakin merkittäviä kaarrerajoituksia. Sen verrran runsaasti pienisäteisiä kaarteita jää tuolle välille. RATOsta (Eli Ratatekniset ohjeet) kohdasta 2. Radan geometria https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2021-22_rato2_web.pdf löytyy mielenkiintoinen taulukko kaarresäteen ja suurimman sallitun nopeuden yhteyksistä. Sen mukaan kallistuksen arvolla 110 mm saataisiin 140 km/h nopeus 1500 m säteellä. (nythän rajotus on ennen kaupunkiratatyömaasta johtuvaa 80 km/h rajoitusta ollut 100 km/h.)Yleinenkin tiedotus on ollut mallillaan, mutta kaikki tiedotus koskee vain ja ainoastaan kaupunkirataa. Voi tietysti olla, että olen etsinyt tietoa vääristä paikoista ja tilannut uutiskirjeet mistä sattuu. Kysymys kuitenkin kuuluu: Kun remppa on valmis, mitä tapahtuu kaukoliinteen raiteiden nopeuksille? Tähän astihan on ajeltu 120km/h, mutta nyt rempan aikana körötellään 80 km/h. Rempan edetessä myös kaukoliinteen raiteet osittain vaihtavat paikkaa. Onko siis odotettavissa, että samalla kun kaupunkirata rakennetaan, myös kaukoliikenteen raiteiden kunto pistetään siihen malliin että ainakin kökkeliin asti voitaisiin posotella esim 160 km/h lasissa? Ennen Leppävaaran kaupunkirratahan Valimon ja Mäkkylän välillä oli kaarteista johtuva rajoitus, joka kyllä kaupunkiradan myötä poistui, muuta veikkaanpa, että tuo 120 km/h rajoitus johtuu juurikin kaarteista.) Ja aikoinaan (siis ennen Martinlaakson rataa ja Hämeenlinnan väylän ylittävän sillan uusimista) 105 km/h rajoitus alkoi jo nykysen Kivihaan puolenvaihtopaikalta päättyen Mäkkylään josta seuraavassa kaarteessa oli vielä 115 rajoitus. |
||
|
5
: Tänään kello 12:51:54
|
||
| Aloittaja Tommi Koskinen - Uusimman viestin kirjoitti Samuel Pajunen | ||
|
T 55599 Ilmalasta Pieksämäelle: https://juliadata.fi/timetables?s=55599&d=30.5.2024 Osaako kukaan kertoa kokoonpanoa?
|
||
|
6
: Tänään kello 11:29:15
|
||
| Aloittaja Teemu Salonen - Uusimman viestin kirjoitti Rainer Silfverberg | ||
|
Nyt kun tota rataurakkaa on aloteltu, niin ensinnäkin pitää suurestii kiittää ainakin täällä meidän huudeilla Tuomarilassa (alueurakka 3) jonka hoitaa Destia. Erinomaista tiedotusta työmaan etenemisestä. Yleinenkin tiedotus on ollut mallillaan, mutta kaikki tiedotus koskee vain ja ainoastaan kaupunkirataa. Voi tietysti olla, että olen etsinyt tietoa vääristä paikoista ja tilannut uutiskirjeet mistä sattuu. Kysymys kuitenkin kuuluu: Kun remppa on valmis, mitä tapahtuu kaukoliinteen raiteiden nopeuksille? Tähän astihan on ajeltu 120km/h, mutta nyt rempan aikana körötellään 80 km/h. Rempan edetessä myös kaukoliinteen raiteet osittain vaihtavat paikkaa. Onko siis odotettavissa, että samalla kun kaupunkirata rakennetaan, myös kaukoliikenteen raiteiden kunto pistetään siihen malliin että ainakin kökkeliin asti voitaisiin posotella esim 160 km/h lasissa? Tuohon en osaa vastata. Ehkä joillakin suorilla kuten esim Leppävaara-Kera ja Espoo-Kauklahti voisi nopeutta nostaa ainakin 140 km/h asti. Leppävaaran ja Pasilan välillä on yhä 120 km/h voimassa kaukojunaraiteillakin, mutta rata on aika mutkainen. Kysymys on kai siinä että jos Espoo-Salo oikorata toteutuu, niin silloin ehkä tulee kaupallisia paineita kanssa nostaa nopeutta nykyisellä radalla? Jos ei toteuteta pitkään aikaan niin VR:llä tuskin on haluja nopeuttaa nykyisiä aikatauluja, tai edes hyödyntää mahdollista ajansäästöä siihen että Turun junat pysähtyisivät Kirkkonummella. |
||
|
7
: Tänään kello 07:07:15
|
||
| Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Länsilinjat voitti kilpailutuksen ratikan liityntälinjoista "Tampereen seudun joukkoliikenne on kilpailuttanut ratikan liityntäliikenteen kahtena eri kokonaisuutena. Kilpailutuksen voitti Länsilinjat Oy. Toiseen kokonaisuuteen kuuluvat Hiedanrannan ratikkapysäkiltä länteen liikennöivät liityntälinjat 21 Ryydynpohjaan ja 22 Siivikkalaan sekä Lielahteen liikennöivät asiointilinjat 23 Reuharinniemestä ja 24 Lentävänniemestä. Tarjouksen jättivät Koiviston Auto Tampere Oy, Länsilinjat Oy, Oy Pohjolan Liikenne Ab ja Vekka Group Oy. Toinen kokonaisuus sisältää liikennöinnin linjoilla 15 Sorila - Kaupin kampus ja 17 Hermia - Vehmainen - Linnainmaa - Kaupin kampus. Tarjouksen jättivät Koiviston Auto Tampere Oy, Länsilinjat Oy ja Oy Pohjolan Liikenne Ab." https://www.nysse.fi/ajankohtaista/uutiset/lansilinjat-voitti-kilpailutuksen-ratikan-liityntalinjoista.html |
||
|
8
: Tänään kello 06:50:50
|
||
| Aloittaja Jari Välimaa - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Näistä luvuista on ollut joskus ennenkin juttua, mutta Sr2-3 + 5 IC -vaunua polttaa elektroneja alle 2000 kWh Tampereen ja Helsingin välillä. Matka-aika pysähdyksineen on alle kaksi tuntia ja matka 187 km, matkanopeus 160 km/h. Nopeamminkin pääsee. Eli siis noin 10 kWh / km tai 1000 kWh / 100 km, tai 1000 kWh / h. Keskiraskaassa nopeassa junaliikenteessä tarvitaan siis yli 10 000 kWh akusto, jos aiotaan pitää veturia vastaavan rasittavuus/kulutusluokan liikenteessä ehkä 10-14 tuntia vuorokaudessa. Erilaiset pikalataukset muuttavat tilannetta hiukan. Tehokas veturikierto tuottaa veturille yli 20 tuntia vuorokaudessa käyttöaikaa. Akkutekniikan tämänhetkinen kehitystaso mahdollistaa nämä nykypäivän lättähatut, ehkä 100 km säteellä toimivat kevyet tai keskiraskaat paikallisjunat. Nerokas oivallus on ollut, että junan viettäessä radan toisessa päässä kääntyessään esim. 10-20 minuuttia ajolangan alla, käytetään ajolankaenergiaa pikalataukseen. Ja sitten kun liikennettä on paljon, se sivurata kannattaakin jo sähköistää ja ajella ajolangasta ydinvoimalla ja muulla vihreällä sähköllä. Valtavan suuri haaste on Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Afrikan rautateiden tavaraliikenne: siellä ei montaa kilometriä ole sähkörataa. Aina voidaan sanoa, että sähköistystyöt käyntiin ja heti, mutta kun Yhdysvalloissa ei ole saatu tähänkään asti tavaraliikenteen käyttämiä sähköratoja pidettyä käyttökunnossa, on sähköistyksen rakentaminen yhtä vaikeaa kuin Etelä-Amerikassa tai Afrikassa, jossa rautateiden kehitystaso on alhainen eikä sähköistyksen kannattavuus tule olemaan lähelläkään vuosikymmeniin. Dieselvedon säilyminen ja jonkinlaiset synteettiset ja biopolttoaineet ovat todennäköisin ratkaisu. Yksittäiset kaivosradat ja uudet suurnopeusjunayhteydet jne. muodostavat poikkeuksia, mutta tonnikilometreinä ne eivät muuta kokonaistilannetta. Junassa pitäisi siis olla 10 MWh akusto. Tehtävissä kuten Kiinan ensimmäinen merilaiva, jossa on 50 MWh akusto. Mutta ei ole kalustoa vielä junapuolella, ensimmäiseksi nämä kevyet 120 tonniset akkujunat tulevat nopeaan henkilöliikenteeseen sähköistymättömille osuuksilla jossa sähköajo on halvempaa kuin perinteiset polttoaineet. Ja Saksassa on myös sähköistystä väliasemilla, kuten videolla https://youtu.be/2VkQxLkcb2k nähdään kun juna tekee pikalatauksen kuin sähköauto. |
||
|
9
: Tänään kello 06:36:02
|
||
| Aloittaja Lauri Rantala - Uusimman viestin kirjoitti Jari Välimaa | ||
|
Turku käynnistää raitsikoiden hankintakilpailun. Ainakin tavoitteet on kovat tai peräti lennokkaat: "Raitiovaunujen vaatimukset ohjaavat suunnittelua Yleissuunnitelmassa Turun raitiotien on suunniteltu toimivan niin sanotulla eurooppalaisella normaalilla raideleveydellä, joka on 1,435 metriä. Raitiovaunun leveys on 2,65 metriä, kuten Tampereellakin. Vaunujen määrää voidaan lisätä kysynnän mukaan ja paikkojen määrään vaikuttaa vaunujen muotoilulla ja sisustuksella. Vaunut ovat olennainen osa kaupunkikuvaa ja omaleimaisia raitiovaunuja löytyykin ympäri maailman. "Vaunujen teknisten ominaisuuksien lisäksi raitiovaunujen käytön mukavuuteen panostetaan niiden muotoilua ja visuaalisuutta räätälöimällä. Esimerkiksi Ranskan Champagnen maakunnassa sijaitsevan Reimsin kaupungin raitiovaunut mukailevat samppanjalasin muotoa. Tärkeintä on suunnitella ratkaisut asiakastarpeet huomioiden," kertoo raitiotieyhtiön suunnittelupäällikkö Lauri Räty." Ei nyt äkkiseltään tule mieleen muuta perintäistä turkulaista muotoilua kuin sinappituubi. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70209591/turun-raitiovaunujen-kilpailutus-kaynnistyy-syksylla-2024?lang=fi Olisiko Marseillen laivavaunut sopivat ? |
||
|
10
: Tänään kello 04:57:38
|
||
| Aloittaja Jape Ruotsalainen - Uusimman viestin kirjoitti John Lindroth | ||
|
Tänään oli Zeit lehdessä aritikkeli kinka jatkuva sotaretoriikka ja pelotteet voivat traumatisida kasvavia lapsia altistumaan ahsistukelle ,pelkohäiriöille ym,joten heitä tulisi suojella näiltä myös media joutunee ottamaan em. asiat humioon artikkeleissaan , pelon ilmapiirin luominen ei ole järjen riemuvoitto!
|
||