Keskustelua ryssittelystä

[[Tunnus poistettu]]

Voiskohan tuota ryssittelyä hiukan hillitä?

// keskustelu jaettu ketjusta http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6286.0.html

[[Tunnus poistettu]]

Tor, nimityksiä käytetään tilanteen mukaan. Liiallinen "poliittinen korrektius" johtaa lopulta siihen ettei ketään saa sanoa miksikään eikä ketään luonnehtia mitenkään. Suomen semantiikka ei edelleenkään ole esimerkiksi englannin tai ruotsin semantiikkaa.

[[Tunnus poistettu]]

Ei siinä mitään jos venäläisiä sanotaan venäläisiksi kun venäläisistä kirjoitetaan. Mutta ryssä-sanan viljely ei ole asiallista ja tekee viestistä selvästi epäuskottavamman. Mutta mikäpäs siinä, jos kirjoittaja haluaa että hänen tekstinsä luokitellaan vessanseinätasoiseksi, siitä vaan.

[[Tunnus poistettu]]

Entä ryssänlimppu?

[[Tunnus poistettu]]

Ei ole sellaista nimikettä tullut vastaan. Epäilen ettei kovin hyvin menisi kaupan.

[Jouni Hytönen]

Usein ryssittelijöillä ei ole minkäänlaista käytännön kokemusta koko maasta - eivät ole koskaan käyneet ja vannovat, etteivät ikinä menekään tai sitten julistavat suurella paatoksella käyneensä vuonna 1976 Leningradissa tai vuonna 1990 Viipurissa ja koska nämä matkat olivat niin kauheita, koko maahan ei ole ikinä enää mitään asiaa.

[[Tunnus poistettu]]

Ja toisilla kieli- ja tyylitajua sen ymmärtämiseen että jotkut sanat voivat kantaa määritteen 'halv.' lisäksi sellaisia kuin 'ark.', 'vars. aik.', 'us. leik.' tai 'harv.'.

[[Tunnus poistettu]]

Oikeastiko väität että "ryssä" -sanalla on muunlainenkin kuin 'halv.' merkitys nykyään?

[[Tunnus poistettu]]

Sanat sinänsä eivät loukkaa eivätkä ylistä. Ratkaisevaa on se missä yhteydessä ja millaisella äänensävyllä niitä käytetään. Suomi ei myöskään edelleenkään ole englantia vaikka englannin semantiikkaa välillä yritetään tunkea suomeenkin. Esimerkiksi englannin sanoilla 'honey' ja 'baby' on merkityksiä joita ei voi kääntää sananmukaisesti käyttämällä 'hunaja'- ja 'vauva'-sanoja. Paljon parjatut 'ryssä' ja 'neekeri' puolestaan ovat joissakin yhteyksissä täysin asiaankuuluvia ja asianmukaisia - jätän harjoitustehtäväksi keksiä millaisissa yhteyksissä.
Liiallinen "poliittinen korrektius" eli suomeksi sanottune sievistely johtaa siihen että 'lapsi' katsotaan halventavaksi sanaksi ja sen sijasta tulee käyttää ilmaisua 'alle 18-vuotias henkilö' (tämä tapahtuu sen jälkeen kun 'mies' ja 'nainen' katsotaan seksistisiksi ja alentaviksi ja ne korvataan sanoilla 'mieshenkilö' ja 'naishenkilö' - jotka puolestaan seksistisinä on myöhemmin korvattava sanoilla 'henkilöhenkilö' ja 'henkilöhenkilö'). Esimerkkini on kärjistetty mutta Pohjois-Amerikassa kehitys on todella menossa siihen suuntaan.
Tämän enempää en välittäisi puuttua asiaan. Pahoittelen että katselen sitä hiukan kielitiedettä opiskelleen ja suomentajana työskennelleen näkökulmasta.

[[Tunnus poistettu]]

Jospa nyt kuitenkin pidätyttäisiin nimenomaan tässä kommenttiketjussa esiintyneeseen "ryssä" -sanan käyton tutkimisessa, jookos? Onko mielestäsi "Virolaiset ja ryssät ovat pahimpia" kontekstissa sanaa käytetty neutraalisti vai ei? Kyseessä voi toki olla ihan tosi fakta, mutta "ryssittely" kyllä tekee kirjoittajan sanomasta ainakin minulle vähemmän uskottavan.

[[Tunnus poistettu]]

Mikko, älä ota asiaa liian raskaasti. Sinun kirjoituksissasi 'ryssä' on ilmeisesti samanlaista arkikieltä kuin hyvin yleisesti käytetty 'jenkki'.

[Tuukka Ryyppö]

Mikko, älä ota asiaa liian raskaasti. Sinun kirjoituksissasi 'ryssä' on ilmeisesti samanlaista arkikieltä kuin hyvin yleisesti käytetty 'jenkki'.

Samasta huolestuin itsekin hänen tekstiää lukiessani.

[Mikko Mäntymäki]

Minut mainitaan ketjussa vaikka minun kommentteja tässä on 0.

[Timo Salminen]

Minut mainitaan ketjussa vaikka minun kommentteja tässä on 0.

Käsittämättömät viittaukset ovat yleisongelma, joka seuraa siitä, että sivuston ylläpito pilkkoo keskusteluketjuja palasiksi sinne sun tänne sen sijaan, että se antaisi niiden olla niinä kokonaisuuksina, joiksi ne ovat luonnostaan muodostuneet. Tämän ketjun alkuun plkkoja oli sentään merkinnyt, mistä nämä viestit oli irrotettu.

[Olli Keski-Rahkonen]

Käsittämättömät viittaukset ovat yleisongelma, joka seuraa siitä, että sivuston ylläpito pilkkoo keskusteluketjuja palasiksi sinne sun tänne sen sijaan, että se antaisi niiden olla niinä kokonaisuuksina, joiksi ne ovat luonnostaan muodostuneet. Tämän ketjun alkuun plkkoja oli sentään merkinnyt, mistä nämä viestit oli irrotettu.

Mainitsemasi "luonnostaan muodostuneet" kokonaisuudet ovat sellaisenaan varsin sekavaa luettavaa. Ilmeisesti yllä perustelemallasi kaavalla kaikki tekstin toimittaminen on turhaa? Toivotan Timon tervetulleeksi mukaan ylläpitotiimiin, mikäli sinulla on muitakin rakentavia parannusehdotuksia.

[Timo Salminen]

Käsittämättömät viittaukset ovat yleisongelma, joka seuraa siitä, että sivuston ylläpito pilkkoo keskusteluketjuja palasiksi sinne sun tänne sen sijaan, että se antaisi niiden olla niinä kokonaisuuksina, joiksi ne ovat luonnostaan muodostuneet. Tämän ketjun alkuun plkkoja oli sentään merkinnyt, mistä nämä viestit oli irrotettu.

Mainitsemasi "luonnostaan muodostuneet" kokonaisuudet ovat sellaisenaan varsin sekavaa luettavaa. Ilmeisesti yllä perustelemallasi kaavalla kaikki tekstin toimittaminen on turhaa? Toivotan Timon tervetulleeksi mukaan ylläpitotiimiin, mikäli sinulla on muitakin rakentavia parannusehdotuksia.

Tämä menee tietysti taas ohi tämän keskustelun aiheesta, mutta rakentava ehdotukseni on seuraava: jos irrotettavaksi aiottu keskustelun osa sisältää viittauksia alkuperäisen, jakamattoman ketjun muihin osiin, sitä ei kannattaisi irrottaa.

[Tuukka Ryyppö]

Käsittämättömät viittaukset ovat yleisongelma, joka seuraa siitä, että sivuston ylläpito pilkkoo keskusteluketjuja palasiksi sinne sun tänne sen sijaan, että se antaisi niiden olla niinä kokonaisuuksina, joiksi ne ovat luonnostaan muodostuneet. Tämän ketjun alkuun plkkoja oli sentään merkinnyt, mistä nämä viestit oli irrotettu.

Mainitsemasi "luonnostaan muodostuneet" kokonaisuudet ovat sellaisenaan varsin sekavaa luettavaa. Ilmeisesti yllä perustelemallasi kaavalla kaikki tekstin toimittaminen on turhaa? Toivotan Timon tervetulleeksi mukaan ylläpitotiimiin, mikäli sinulla on muitakin rakentavia parannusehdotuksia.

Tämä menee tietysti taas ohi tämän keskustelun aiheesta, mutta rakentava ehdotukseni on seuraava: jos irrotettavaksi aiottu keskustelun osa sisältää viittauksia alkuperäisen, jakamattoman ketjun muihin osiin, sitä ei kannattaisi irrottaa.

Mä ehdottaisin ennemminkin sellaista, että sellaiset viestit, jotka ovat merkityksellisiä sekä irrotettavan että jäljelle jäävän ketjun kannalta, voisivat olla molemmissa.
Kannatan ketjujen irroittelemista erikseen, mutta esim. tässä nimenomaisessa tapauksessa irroittamisen käytännön toteutustapa on aikaansaanut jonkin verran ylimääräistä sekavuutta.

[Pave Saarinen]

Voiskohan tuota ryssittelyä hiukan hillitä?

// keskustelu jaettu ketjusta http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6286.0.html

Hyvä keskustelun avaus ja mielenkiintoinen. Kyllä voi hillitä. Eikö vähän aikaa sitten jopa pressa (nykyinen) puhunut jotain suomalaisten ylimielisestä suhtautumisesta muihin kansoihin?

Muuten keskustelun aihe on kerrassaan mielenkiintoinen. Kotuksen tai jossakin sivulla oli kielitieteilijöiden keskustelua asiasta. Usein hyvin paradoksaalista. Jos löydän sen, palaan asiaan. Muuten, ruotsalaiset sanovat "ryssar", myös suomenruotsalaiset, ilman halventavaa sävyä. Venäläiset puhuvat puhekielessä Suomesta nimellä Suomi, ei Finlandia.
On tuo Venäjä vähän kummallinen nimitys, eestin kielen venemaasta. Niin ja Ruotsi, maan nimihän on omalla kielellä Sverige. Rajakarjalassa kaikki lännenpänä olevat olivat "ruotseja". Tottahan se on, karjalasta lännempänä oli vain Ruotsin valtakuntaa.  Saksalaiset olivat "sakuja", mikä nimitys herättää aina vähän hilpeyttä, ne kun olivat semmoisia...mitä sitä nyt erittelemään, tulisi pitkä juttu.

Vanhat jermut ovat kertoneet, että sodassa ei vihollista saanut aliarvioida. Ylen elävässä arkistossa löytyy mm. Pekka Tiilikaisen rintamakavauksia kuumistakin tilanteista. Pekka puhuu vain vihollisesta eikä ryssittele sodassakaan.

[Juha Liimatta]

"Ryssä on ryssä, vaikka voissa paistais".  Em. ilmaisu on ikivanha sanonta ja siis kansanperinnettä. Jokainen voi ymmärtää sen kuten haluaa. Ei meidän täällä Suomessa tarvitse mitään kielellisiä ilmaisujamme hävetä, vaikka ne koskisivat venäläisiä. Eivätkö venäläiset käytä meistä ilmaisua "tsuhna" loukkaamistarkoituksessa?

[Tuukka Ryyppö]

Venäläiset puhuvat puhekielessä Suomesta nimellä Suomi, ei Finlandia.

Saisikos tälle lähdeviittauksen jonkinlaisen? Ei nimittäin vastaa arkikokemustani siitä, miten Suomessa, Venäjällä, Virossa ja Latviassa puhutaan venäjää.

Pekka puhuu vain vihollisesta eikä ryssittele sodassakaan.

Käsittääkseni sanaa "vihollinen" käytetään siksi, että se etäännyttää mahdollisimman tehokkaasti tapettavan kohteen inhimillisyydestä. "Ryssä" viittaa liian vahvasti johonkin kansaan, joka koostuu siis ihmisistä. Vihollinen on vain jonkinlainen epämääräinen pahantahtoinen entiteetti.
Onnistuneesti propagandan nielleet sotilaat eivät keksi haluta loukata vihollista, koska eivät tule ajatelleeksi vihollisenkin itse asiassa olevan ihminen, jolla on tunteet. Jos ei ajattele vihollisella olevan tunteita, miten tulisi ajatelleeksi sen voivan loukkaantuakaan?

[Pave Saarinen]

Voiskohan tuota ryssittelyä hiukan hillitä?

// keskustelu jaettu ketjusta http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,6286.0.html

Tässä yksi linkki aiheesta, tässä on sivistynyttä keskustelua:

http://www.kotus.fi/?5400_m=9175&s=3235

Vesa Heikkinen on suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Kotimaisten kielten keskuksessa. Hän tutkii virka- ja säädöskieltä, lehtikieltä ja politiikan kieltä, kieleen liittyviä valta- ja ideologiakysymyksiä sekä ymmärtämistä ja kielitietoisuutta:

Nyt kun vihapuheesta puhutaan entistä enemmän (ks. myös Olli Löytyn blogimerkintä) ja yleisesti tunnustetaan, että kaikenlaisesta vihaan lietsomisesta on päästävä eroon, ei voi muuta kuin toivoa, että ryssä-sanojakin alettaisiin miettiä siltä kannalta, miten ne mahdollisesti satuttavat muita ihmisiä. Kyllä ne satuttavat. Ettei vain satuttaminen olisi välillä tarkoituksenakin?

[Juhani Pirttilahti]

Käsittääkseni sanaa "vihollinen" käytetään siksi, että se etäännyttää mahdollisimman tehokkaasti tapettavan kohteen inhimillisyydestä. "Ryssä" viittaa liian vahvasti johonkin kansaan, joka koostuu siis ihmisistä. Vihollinen on vain jonkinlainen epämääräinen pahantahtoinen entiteetti.

Lienee oikeutettua kutsua "viholliseksi" jotakuta, joka välttämättä tuntee tarpeelliseksi ampua sinut tai läheisesi.

[[Tunnus poistettu]]

Väinö Linnan romaanista löytyy nimitys "pensasneuvottoliittolainen". Viisaalle kylliksi?

[Tuukka Ryyppö]

Käsittääkseni sanaa "vihollinen" käytetään siksi, että se etäännyttää mahdollisimman tehokkaasti tapettavan kohteen inhimillisyydestä. "Ryssä" viittaa liian vahvasti johonkin kansaan, joka koostuu siis ihmisistä. Vihollinen on vain jonkinlainen epämääräinen pahantahtoinen entiteetti.

Lienee oikeutettua kutsua "viholliseksi" jotakuta, joka välttämättä tuntee tarpeelliseksi ampua sinut tai läheisesi.

Samaa mieltä.
En tarkoittanutkaan esittää moraalista argumenttia siitä, onko tuo oikein vai väärin vaan tuoda esiin syyn siihen, että sanaa."ryssä" ei armeijassa alaisille puhuttaessa juurikaan käytetä.
Armeijoille suurimpia ongelmia on se, ettei ihminen tahdo tappaa toista ihmistä. Pääosa sotilaista päätyy tositilanteessa ampumaan "sinne päin", lähinnä esittäen yrittävänsä saada jotain aikaan räiskinnällään. Sotilasjohdolle on todella tärkeää, että sotilaat saadaan etäännytettyä vihollispuolen edustajien yksilöllisyydestä ja vakuutettua siitä, että vihollispuoli todella on pahuuden ilmentymä.

Se vihollisarmeija todella haluaa "tappaa sinut ja läheisesi", joten totta vie sitä saa kutsua viholliseksi. Mielenkiintoista muuten on, että se vihollinenkin koostuu yksittäisistä ihmisistä, jotka itse asiassa eivät ole paikalla (muutamaa psykopaattia lukuun ottamatta) tappaakseen sinua vaan koska ovat sotilaita ja kyseessä on sotatila. Armeija instituutiona haluaa tappaa. Sotilas yksilönä haluaa elää.

Jos sotilaat pistetään sotilaita (ryssiä) vastaan, he eivät ammu tai ampuvat ilmaan. Jos sotilaat pistetään armeijaa (vihollista) vastaan, he saattavat ihan hyvin ampua sinne, minne sotilasjohto toivoo heidän ampuvan.