Suuronnettemuus lähellä Hyvinkäällä!

[Ziggy Hulden]

Haiskahtaa aprillipilalta, miksi rangaista kuljettajaa jos JKV:ssa on vikoja, JKV:n pois kytkeminen vaatii veturilaitteen katkaisijansinetin rikkomista ja se huomataan seuraavassa huollossa.

Ei ole sinetöity. Ainakin Sm1/2-rungoissa sammutetaan JKV aina käyttökytkemisestä kun päätä vaihdetaan/määräasemalle tullaan. Olikohan Sm4:ssa samaten myös.

[Jorma Toivonen]

Aamupostin tämän päivän paperilehdessä Esko Värtttiö mainitsee, ettei ylinopeutta vaihteeseen ajaneen junan JKV-laite ollut päällä.

[Timo Järvi]

Asia on juuri näin, kunhan et tarkoita "kipparilla" konduktööriä, jonka tehtäviin kuuluu vain ja ainoastaan matkustajien turvallisuus ja viihtyvyys sekä matkalippuihin liittyvät tehtävät.

Juu, tarkoitin kuljettajaa, jota muissa asiayhteyksissä vastaa aluksen tai ilma-aluksen päällikkö. Nimitykset nyt vähän vaihtelee riippuen kulkuvälineestä eli onko kyseessä juna, laiva, lentokone, ...

Toisaalta, asiahan ei varmaan mene ihan noin. Jokaisella toimijalla eli myös konnarilla on omien tehtäviensä lisäksi velvollisuus huomioida yleisesti turvallisuuteen vaikuttavia asioita ja tarvittaessa reagoida sekä ilmoittaa havaituista puutteista ja vioista eteenpäin - vaikka juuri kuljettajalle. Tämä siitäkin huolimatta, ettei asia varsinaisesti kuuluisi omiin tehtäviin.

Turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa perinteinen "ei kuulu mulle tai omiin tehtäviin" -lokeroajattelu on yleensä vaarallinen yhdistelmä, ja yleensä silloin Mr Murphy:llä on tapana astua kuvioihin, mikäli kuu ja muut planeetat ovat oikeassa asennossa. Tämä pätee myös moneen muuhun turvakriittiseen toimintaan, jossa yleensä pyritään ennalta ehkäisemään monin eri keinoin sekä toimenpitein vahinkojen ja onnettomuuksien syntymistä.

Ja minä kun olen luullut että jkv:stä olisi hyötyä juurikin sumussa, kun se "näkee" opastimet sumun takaa. 

Juu, niin näkee, mutta näkeekö se myös radalla olevat esteet ? 

[Ziggy Hulden]

Aamupostin tämän päivän paperilehdessä Esko Värtttiö mainitsee, ettei ylinopeutta vaihteeseen ajaneen junan JKV-laite ollut päällä.

Länsiväylän artikkeli:  http://www.lansivayla.fi/artikkeli/278684-voisiko-itsemurhakuljettaja-aiheuttaa-raidetragedian-suomessa-nain-vastaa-vr

Samassa mainitaan et JKV ei ollut kytketty päälle, eli kyseessä kuljettajan moka. Ohjeiden mukaan JKV pitää kytkeä päälle. Se oliko tahallisuutta vai vahinko, mutta mokahan se silti on ja varmasti vakava jos työuraa miettii.

[Kimmo T. Lumirae]

Asia on juuri näin, kunhan et tarkoita "kipparilla" konduktööriä, jonka tehtäviin kuuluu vain ja ainoastaan matkustajien turvallisuus ja viihtyvyys sekä matkalippuihin liittyvät tehtävät.

Juu, tarkoitin kuljettajaa, jota muissa asiayhteyksissä vastaa aluksen tai ilma-aluksen päällikkö. Nimitykset nyt vähän vaihtelee riippuen kulkuvälineestä eli onko kyseessä juna, laiva, lentokone, ...

Toisaalta, asiahan ei varmaan mene ihan noin. Jokaisella toimijalla eli myös konnarilla on omien tehtäviensä lisäksi velvollisuus huomioida yleisesti turvallisuuteen vaikuttavia asioita ja tarvittaessa reagoida sekä ilmoittaa havaituista puutteista ja vioista eteenpäin - vaikka juuri kuljettajalle. Tämä siitäkin huolimatta, ettei asia varsinaisesti kuuluisi omiin tehtäviin.

Turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa perinteinen "ei kuulu mulle tai omiin tehtäviin" -lokeroajattelu on yleensä vaarallinen yhdistelmä, ja yleensä silloin Mr Murphy:llä on tapana astua kuvioihin, mikäli kuu ja muut planeetat ovat oikeassa asennossa. Tämä pätee myös moneen muuhun turvakriittiseen toimintaan, jossa yleensä pyritään ennalta ehkäisemään monin eri keinoin sekä toimenpitein vahinkojen ja onnettomuuksien syntymistä.

Näin ovat asiat. Rautateillä toimivien slangiin vain on sitkeästi kotiutunut tapa, jossa sanalla kippari tarkoitetaan konduktööriä ja halusin tuossa korostaa ko. asian virheellisyyttä.

Muistaakseni muinaisen Junaturvallisuussäännön ensimmäinen pykälä käsitteli juuri tätä tyyliin "havaitessaan vaaran on rautatieläisen työssä tai vapaalla ollessaan ryhdyttävä välittömiin toimiin vaaran välttämiseksi ja onnettomuuksien estämiseksi". Ei voi istua vieressä ja tosiaankaan todeta, että "ei kuulu mun työnkuvaan".

[Kimmo T. Lumirae]

Tuossa Länsiväylän artikkelissa tulee esiin myös tämä tärkeä asia:

" – R-junan tarkka nopeus Hyvinkäällä ei ole vielä selvillä. Suistumisvaaraa ei kuitenkaan ollut, [Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija] Värttiö kertoo."

[Riku Outinen]

Suistumisvaaraa ei ollut ok, mutta onhan tuo aivan järisyttävän iso moka ettei JKV ole päällä. Kaikki tekee mokia, mutta miten tuo voi olla edes mahdollista? Siis teknisesti se on mahdollista, mutta käytännössä kun ajoon lähdetään miten voi unohtaa JKV:n? En ole asiantuntija, mutta kun täällä sellaisiakin on. 

[Antti Havukainen]

Anteeksi tyhmyyteni, mutta jos sn80-vaihteeseen pystyy ajamaan jopa tuplasti kovempaa ilman suistumisvaaraa, niin miksei kyseisen vaihteen nopeusrajoitus sitten ole esimerkiksi 100 tai 120 km/h? Vai onko kyse kenties pelkästään matkustusmukavuudesta?

[Mikko Nyman]

Tässä on monta mielenkiintoista seikkaa:
--
1) JKV oli jostain syystä pois päältä.
2a) Hyvinkään tulotolpan on täytynyt näyttää Aja sn 80 -opastetta.
2b) Mikäli tolppa on näyttänyt Aja-opastetta Aja sn 80 -opasteen sijaan, miksei kuljettaja ole reagoinut kohtaan 3)?
3) Juna on ollut aikataulunmukainen R-juna, joka (tai itse asiassa joista jokainen Sm4-juna Ri-Hki-välillä) pysähtyy Hyvinkäällä ja menee sivulle sn 80 -vaihteista Hyvinkään pohjoispuolella.
4) Miten sn 80 -vaihde on voinut unohtua, sillä tämä poikkeavalle raiteelle ajo toistuu vuodessa reilut 15.000 kertaa mainituilla junilla?

Jo "tutkinnan tässä vaiheessa" pitäisin lähes täysin epätodennäköisenä sitä, että tuo mainittu neljän kohdan ketju on voinut klikata yksittäisen unohduksen vuoksi; edes teoriassa moinen ei voi olla mahdollista, kuten listauksestani jokainen voi lukea. Nuo listassani olevat asiat ovat kuitenkin toisensa poissulkevia, joten neljän seikan pettäminen 8 minuutin matkan aikana lähes samanaikaisesti tuntuu mielestäni mahdottomalta.

Haluan alleviivata, etten syytä ketään tai mitään, lasken vain todennäköisyyksiä ja derivoin kaiketi loppuillan.

[Tuomas Savela]

Anteeksi tyhmyyteni, mutta jos sn80-vaihteeseen pystyy ajamaan jopa tuplasti kovempaa ilman suistumisvaaraa, niin miksei kyseisen vaihteen nopeusrajoitus sitten ole esimerkiksi 100 tai 120 km/h? Vai onko kyse kenties pelkästään matkustusmukavuudesta?

Juurikin näin, ja lisäksi kalusto sekä rata kestää paremmin mikäli ei mennä koko ajan kestokyvyn äärirajoilla.

[Teemu Sirkiä]

Tuossa Länsiväylän artikkelissa tulee esiin myös tämä tärkeä asia:

" – R-junan tarkka nopeus Hyvinkäällä ei ole vielä selvillä. Suistumisvaaraa ei kuitenkaan ollut, [Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija] Värttiö kertoo."

Tämä on varsin erikoista. Miksei nopeutta ole saatu rekisteröintilaitteesta selville? Vai onko sekin ollut kytkettynä pois päältä? Onko se edes mahdollista?

Anteeksi tyhmyyteni, mutta jos sn80-vaihteeseen pystyy ajamaan jopa tuplasti kovempaa ilman suistumisvaaraa, niin miksei kyseisen vaihteen nopeusrajoitus sitten ole esimerkiksi 100 tai 120 km/h? Vai onko kyse kenties pelkästään matkustusmukavuudesta?

Nopeus on tosiaan valittu siten, että sivuttaiskiihtyvyyden arvo pysyy mukavana, vaikka vaihteeseen olisikin teknisesti mahdollista ajaa kovempaa.

[Matti Mustola]

Tuossa Länsiväylän artikkelissa tulee esiin myös tämä tärkeä asia:

" – R-junan tarkka nopeus Hyvinkäällä ei ole vielä selvillä. Suistumisvaaraa ei kuitenkaan ollut, [Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija] Värttiö kertoo."

Tämä on varsin erikoista. Miksei nopeutta ole saatu rekisteröintilaitteesta selville? Vai onko sekin ollut kytkettynä pois päältä? Onko se edes mahdollista?

Anteeksi tyhmyyteni, mutta jos sn80-vaihteeseen pystyy ajamaan jopa tuplasti kovempaa ilman suistumisvaaraa, niin miksei kyseisen vaihteen nopeusrajoitus sitten ole esimerkiksi 100 tai 120 km/h? Vai onko kyse kenties pelkästään matkustusmukavuudesta?

Nopeus on tosiaan valittu siten, että sivuttaiskiihtyvyyden arvo pysyy mukavana, vaikka vaihteeseen olisikin teknisesti mahdollista ajaa kovempaa.

Rekisteröintilaite tallentaa nopeuden riippumatta siitä, onko JKV kytkettynä päälle. Rekisteröintilaitteen tallenteesta näkee myös JKV:n päälläolon.

[Lauri Uusitalo]

Tämä on varsin erikoista. Miksei nopeutta ole saatu rekisteröintilaitteesta selville? Vai onko sekin ollut kytkettynä pois päältä? Onko se edes mahdollista?

Ehkä onnettomuuskeskuksen tutkija ei halua antaa kesken olevasta tutkimuksesta ihan kaikkea ulos kesken kaiken.

[Kimmo T. Lumirae]

Anteeksi tyhmyyteni, mutta jos sn80-vaihteeseen pystyy ajamaan jopa tuplasti kovempaa ilman suistumisvaaraa, niin miksei kyseisen vaihteen nopeusrajoitus sitten ole esimerkiksi 100 tai 120 km/h? Vai onko kyse kenties pelkästään matkustusmukavuudesta?

Nopeus on tosiaan valittu siten, että sivuttaiskiihtyvyyden arvo pysyy mukavana, vaikka vaihteeseen olisikin teknisesti mahdollista ajaa kovempaa.

Ja tästäkin voidaan olla ainakin kahta mieltä: arvo ei ole erityisen mukava, mutta jonkinlainen kompromissi. Kyllä nuorille kuljettajanaluille kerrotaan harjoitteluvaiheessa, että esim. makuuvaunujunan ajaminen sn 35-vaihteista kolmeaviittä ei ole suotavaa, vaan kaksikymppiä on lähempänä sitä, että ei suotta herätellä.

Tavarajunille on voimassa sama 80, ja siinä saattavat tulla merkittävissä ylityksissä lastin siirtymiset yms vastaan. Siis kahdeksaakymppiä. Enimmillään.

[Kimmo T. Lumirae]

Nämä ovat pieniä, mutta tärkeitä asioita siinä, miten junia pyritään käsittelemään. Ei se ole pelkkää "kahvat-kaakkoon-ja-automatiikka-hoitaa-loput" -ajelua, ei todellakaan.

[Nikolas Peippo]

2a) Hyvinkään tulotolpan on täytynyt näyttää Aja sn 80 -opastetta.

Pääopastin voi näyttää jotain näistä kolmesta vaihtoehdosta:
-Aja
-Aja Sn 35
-Seis.

Hyvinkään tapauksessa kyseinen pääopastin näyttää poikkeavaan vaihteeseen mentäessä Aja Sn 35, mutta JKV näyttää 80km/h ja sen mukaan mennään. Jos JKV jostain syystä olisi pois päältä tai ollaan liikkeellä kalustolla jossa sitä ei ole alkuunkaan, on vaihdenopeus korkeintaan 35, joidenkin tekijöiden rajoittaessa sen 20:een.

[Mikko Nyman]

2a) Hyvinkään tulotolpan on täytynyt näyttää Aja sn 80 -opastetta.

Pääopastin voi näyttää jotain näistä kolmesta vaihtoehdosta:
-Aja
-Aja Sn 35
-Seis.

Hyvinkään tapauksessa kyseinen pääopastin näyttää poikkeavaan vaihteeseen mentäessä Aja Sn 35, mutta JKV näyttää 80km/h ja sen mukaan mennään. Jos JKV jostain syystä olisi pois päältä tai ollaan liikkeellä kalustolla jossa sitä ei ole alkuunkaan, on vaihdenopeus korkeintaan 35, joidenkin tekijöiden rajoittaessa sen 20:een.

Totta, oot aivan oikeassa. Sitä suuremmalla syyllä voidaan miettiä, miksi sn 80 -rautaan on ajettu huomattavalla ylinopeudella? Erikoishomma.

[Tuukka Ryyppö]

Tuossa vaaditaan kaksi asiaa:
1) Kuski luulee olevansa esim. 4 km pohjoisempana kuin oikeasti on.
2) Opastin jää huomaamatta.

Kohta 2 on helposti seurausta kohdasta 1, koska jos opastimen sijainnin tietää, mutta luulee sen olevan jossain kaukana edessä päin, saattaa katse olla kohdistettuna jonnekin minne sattuu silloin kun opastin olisi tarkoitus havaita.

Herää kysymys, että voiko kyse olla jonkinlaisesta väsymyksen seurauksesta? Esim. tauolla tullut nukuttua ja sitten nukuttu lähes pommiin. Ja ponkaistu sängystä suoraan Sm4:n ohjaamoon, tai ehkä jopa herätty siellä ohjaamossa. Juuri herättyään voi olla riittävän pökkerössä, ettei tajua pistää JKV:tä päälle. Ja sitten melko vähäisen minuuttimäärän päästä ollaankin jo Hy tulovaihteen esiopastimella, yhä heräämispökkyrässä. (Se tulovaihdehan on aika kaukana ennen asemaa.)

Periaatteessa voisi myös olla, että kuski on jättänyt JKV:n kytkemättä päälle, koska on ollut hoppu päästä liikkelle ja JKV:n kytkeminen syö monta minuuttia aikaa. Ehkä ollut päivän viimeinen juna ja kotiin on tehnyt mieli? Tämäkin voisi olla seurausta pommiin nukkumisesta.

Kuljettajien olosuhteita on kuitenkin viime vuosina heikennetty aika paljon, minkä takia väsymystä on liikkellä hieman aiempaa enemmän ja siitä seuraa sitten välillä vaaratilanteita.

[Lauri Uusitalo]

Herää kysymys, että voiko kyse olla jonkinlaisesta väsymyksen seurauksesta?

Eiköhän tämä selviä aikanaan.

[Jorma Toivonen]

Kauan, todella kauan sitten (ennen JKV-aikaa) tuli sahailtua Sm-junilla päiviä Helsingin lähiliikenteessä. Pitkän päivän päätteeksi tuli tilanteita, joissa yht'äkkiä havahtui tilanteeseen - mitähän tuo juuri ohittamani opastin näytti? Eivätkä vuorot tuolloin olleet kovinkaan hektisiä nykyisyyteen verrattuna, mutta silti tuli poljettua seuraavana yönä sängyn päätyä minuutin välein.

Olisikohan aiheellista OTK:n tutkailla myös kuljettajien vuorojen (henkisen) rasittavuuden lisääntymistä?

Vaaratilanne tapahtui päivällä, ei huonosti nukutun yön jälkeen - ehkä työvuoron viimeinen juna? 

[Esko Ampio]

Kuljettajienkin olosuhteet on hyvä, ainakin miettimiskohteena. Pitäisi vaan enemmän miettiä muuta, kuin "paljon se maksaa".

[Ari Palin]

Minulle tuli mieleen vielä tällaiset näkökohdat:

1) JKV-paneeli näyttää tulevia opastimia käsittääkseni 2-3 opastinvälin päähän. Jos kuljettaja seuraa JKV-paneelia, huomaa tietenkin heti, jos JKV ei ole päällä. Tällaista seurantavaatimusta ei kai kuitenkaan ole?

2) Joidenkin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan R-junan nopeus vaihteessa oli 160 km/h. Jos tieto pitää paikkansa, juna ei jarruttanut ollenkaan ennen vaihdetta. Tämä on mahdollista vain siten, että esi- ja pääopastimen lisäksi myös lähestyvän vaihteen asento on jäänyt huomaamatta.

[Nikolas Peippo]

Jos edessä on "vihreää linjaa" ilman nopeusrajoituksia, JKV-paneeli on pimeänä. Toki nopeusmittarin punainen nopeusledi sekä vihreä JKV päällä -ledi palavat.

[Jouni Hytönen]

Kauan, todella kauan sitten (ennen JKV-aikaa) tuli sahailtua Sm-junilla päiviä Helsingin lähiliikenteessä. Pitkän päivän päätteeksi tuli tilanteita, joissa yht'äkkiä havahtui tilanteeseen - mitähän tuo juuri ohittamani opastin näytti?

Tämän tunteen olen kokenut bussipuolella ainakin kahtena variaationa:

- Kuinkahan kauan tuo pysähtyy-valo on palanut tuossa kojelaudassa?
- Minkähän setelin tuo matkustaja juuri ojensi?

Ensimmäisessä tapauksessa vastaus oli aina alle yhden pysäkinvälin eli yhdestäkään pysäkistä ei tullut ajettua ohi, vaikka aivot olivatkin ajautuneet virransäästöön.   Toinen tilanne on paljon nolompi.

[Mikko Nyman]

- Kuinkahan kauan tuo pysähtyy-valo on palanut tuossa kojelaudassa?
- Minkähän setelin tuo matkustaja juuri ojensi?

Ensimmäisessä tapauksessa vastaus oli aina alle yhden pysäkinvälin eli yhdestäkään pysäkistä ei tullut ajettua ohi, vaikka aivot olivatkin ajautuneet virransäästöön.   Toinen tilanne on paljon nolompi.

Jouni, arvannet varmasti, mikä Kummeli-sketsi alkoi toistua silmissäni välittömästi, kun luin viestisti...