Resiina-keskustelu

16.10.2021 Höyryveturimatkat 1009 Oy:n museojuna ei pysähtynyt aikataulustaan huolimatta Kolhossa.
Mistä tämä johtuu? En usko että oheisen videon nopeudesta juna olisi pysähtynyt, laiturilla kuitenkin oli väkeä.

Näin jouduin nielemään karvaan pettymyksen ja tilaamaan muun kuljetuksen Haapamäelle.

https://youtu.be/WoGjcO_RDXo

Eikä tänään Keuruulla.

Valitettavasti 1009:llä ei ollut mahdollisuutta pysähtyä Kolhossa. Höyrynpaine laski huolestuttavasti, ylämäki edessä, viimeisetkin hiilenpölyt lakaistu tulipesään - ei päästä Haapamäelle. Paniikinomainen etsintä sopivasta "harvennuskohteesta" - pian löytyi sopiva kohde, eikun moottorisaha nykäistiin käyntiin... samalla kohdin myös lampi, josta saatiin imaistua vettä Ukko-Pekan juottamiseksi. Toivottavasti maanomistaja sai korvauksen koivikkonsa harventamisesta.

Näin toimitaan HVM:llä. Ei ennakkosuunnittelua lainkaan.

Keuruun ohiajosta ei tietoa, mutta firman toimitusjohtaja oli tuolloin veturin hytissä - ehkä katsoi, ettei tarpeeksi ihmisiä laiturilla - mennään ohi.... Niin jäivät myös Keuruun "silmäätekevät" myös ohikiitävän Ukko-Pekan höyryihin.

Tämän tarinan on pakko olla vitsi. Eihän noin voi oikeasti toimia, eihän???

Valitettavasti tarina on täyttä totta.

No onneksi eivät olleet lentokoneella liikenteessä, olis voinut käydä pahemmin...

Polttoaineen loppuminen hiiliveturista lienee jo poikkeuksellinen tapahtuma mutta halkopoltolla on tarinoiden mukaan esiintynyt aktiivikäytön aikaankin, että yksityisistä halkopinoista käytiin hakemassa täydennystä, kun VR:ltä saadut loppuivat tai osoittautuivat liian huonolaatuisiksi. En tiedä saiko omistaja näistä korvauksia. Ehkä tässä tapauksessa on yritetty tavoitella aitoa "vanhan hyvän ajan tunnelmaa"?

Fireimagesissa tuore kuva kun VPK:n Jyry-Sisu vesittää 1009:ää Kangasalla. Liekö sitten paluumatkalla ollut katkos tuossa palvelussa.

Ks. http://vaunut.org/kuva/150756

Tuosta lammesta on otettu Huru-vetoisten sepelijunien kasteluvettä joskus 80-luvun alussa.

Sisäpiireistä tulleiden erittäin salaisten tietojen perusteella asiat eivät ole niin yksioikoisesti kuin miltä näyttää.

Kannattaa erityisesti huomata, miltä suunnalta internetissä ja sosj. mediassa riemuitaan tapahtuneesta. Ja kuinka riemu on ilmeisen selektiivistä, sillä sunnuntain Haapamäeltä lähdön mittavan viivästymisen syistä ei lausuta.

_{Lisää aiheesta myöhemmin toisaalla internetissä.}

Ehkä MUS1946:n runsaan viivästymisen syy selvinnee, kun availee hieman Hpk-Jy välin grafiikkaa. Ilmeisesti välin ainut kohtauspaikka on Petäjävedellä. Ei tarvinnut lähdön paljoa viivästyä, kun "Kauko" laskeskelee, ettei Museojuna ehdi kohtaamaan H481:ä. Odotellaan kohtausta Haapamäellä, senjälkeen käväisee "Tampereen lättä" Keuruulla, vasta sitten avautuu rata-osa MUS1946:lle. Oliko näin PPP?

Ei kai Keuruullakaan ole mitään estettä sivuraiteen käytössä, en ainakaan löytänyt mitään merkintää mistään. Mutta lähtövalmiusilmoitus on tullut vasta 13:07, jolloin ei ole enää sinne ennättänyt.

Keuruu on ainakin kerran osoittautunut hyvin haastavaksi kohtauspaikaksi jopa kaukollekin... Ja tässä tapauksessa käytännössä lienee 'sulkeutuminen' Keuruulle. Mutta olisiko Kaukon syytä ottaa huomioon, että Keuruun turvalaitos, jos sitä ei ole viime vuosina muutettu, on hieman haastava oudolle porukalle, jotta käytön jälkeen saadaan taas värit opastimiin.

Mikäs Keuruulla erikoista?

Keuruun vaihteet ovat käsikääntöiset ja avainsalpalaitteen takana. Tämä sinänsä ei ole erikoista. Erikoista on, että näiden vaihteiden takana oleva raide 502 on silti junakulkutieraide.

Käytännössä, jos Keuruuta halutaan käyttää kohtaamiseen, se onnistuu junana, mutta junan on pysähdyttävä tulo-opastimelle, käytävä kääntämässä vaihde oikeaan asentoon, pyydettävä liikenteenohjausta varmistamaan kulkutien sivuraiteelle 502 ja sitten ajettava sivuraiteelle. Luonnollisesti vaihde on käytävä kääntämässä takaisin perusasentoon ennen, kuin pääraiteelle 501 voidaan varmistaa kulkutie ohi kulkevalle junalle.

Sitten kun raiteelta 502 lähdetään, niin lähtösuunnan vaihde pitää käydä kääntämässä, jonka jälkeen liikenteenohjaaja voi muodostaa kulkutien suoraan raiteelta 502 Haapamäelle/Petäjävedelle. Käytännössä vaihde tulee kuitenkin käydä kääntämässä takaisin sen jälkeen, kun sen ohi on kuljettu. Jos tätä ei tehdä tai se tehdään väärin (esim. unohdetaan palauttaa vaihteen avain avainsalpalaitteeseen), seuraaville junille on varsin rajalliset kulkutievaihtoehdot. Ja sitten pahimmillaan seuraavan junan kuljettaja voi joutua pysähtymään tulotolpalle, rämpimään kilometrin kääntämään vaihteen, ja sitten palaamaan takaisin junalleen, ennen kuin pääsee ohi.

Mitään kovin nopeaa toimintaa Keuruulla kohtaaminen ei siis ole, edes silloin kun toimijat osaavat asiansa. Kohtaamisia toki voisi nopeuttaa huomattavasti, jos Keuruulla olisi vaihdemies kääntelemässä niitä vaihteita, mutta olisi aika yksitoikkoista työtä n. 360 päivää vuodessa.

Tätäpä en muuten itsekään huomannut. Onpa todella erikoinen ratkaisu, että junakulkutieraiteeksi tehdyllä sivuraiteella on käsikääntöiset vaihteet.

Kun Haapamäen ja Seinäjoen välinen kauko-ohjaus valmistui, Alavus oli vastaava paikka. Nykyään siellä on sähkökääntöiset pääraidevaihteet.

Näköjään Höyryveturimatkoilta on pyydetty selvitys matkan poikkeavista tapahtumista https://www.suurkeuruu.fi/uutiset/art-2000008347784.html

Perässä oli tulossa juna melko pian, joten linjalle ei olisi voinut pitkäksi aikaa jäädä ihmettelemään. Pikainen täydennys, että päästään pois, vaikuttaa ihan loogiselta toiminnalta.

Suur-Keuruun juttua siteeraten:
"”Päivällä tehdessämme lähtöä kävimme kääntämässä veturia Haapamäen veturitallin kääntöpöydällä, kuten oli etukäteen sovittu. Jostain syystä avainta kääntöpöydän ohjauskoppiin ei heti löytynyt. Siinä jäimme myöhään ratkaisevat 15 minuuttia. Paikallisia harrastajia seisoi kuitenkin suurin joukoin katsomassa kääntämistä”, kertoo Reijo Sarantila."

En mielelläni osallistuisi tällaiseen keskusteluun, jossa kökköä lentää suuntaan jos toiseen, mutta nyt kun asia on ollut lehdessäkin, ja jutussa vielä on joitain merkittäviä asiavirheitä, katson tarpeelliseksi lisätä tähän ketjuun muutaman puhtaan faktatiedon, josta on empiiriset todisteet.

Olin monen muun harrastajan ja kyläläisen tapaan seuraamassa tämän harvinaisen vieraan liikkeitä paikan päällä sunnuntaina, ja siihen liittyen muutamia johtopäätöksiä kuviani sekä avointa dataa tutkittuani: niistä selviää, että viimeinen hiilisäkki tyhjennettiin tenderiin n. 11.30 mennessä. Sen jälkeen runkoa siirrettiin pohjoiseen sen verran, ettei se enää tuki laituripolkua. Kello 11.47 veturi irroitettiin, jolloin se lähti pohjoispään vaihteistoa kohti siirtyäkseen kääntöpöydälle johtavalle raiteelle. Pian tämän jälkeen raideosuus V427 varautui 11:48:59, ja uudelleen 12:01:27 kun veturi oli vaihtanut raidetta. Aikataulun mukainen lähtöaikahan meni jo klo 11:50. Eli siinä vaiheessa kun junan olisi pitänyt aikataulun mukaan lähteä, veturi oli vielä väärässä päässä junaa ja väärin päin, ja kääntöpöydälle lähdettiin siis vasta sen jälkeen. Myöhästyminen ei ainakaan johtunut siitä, ettei koppiin muka olisi päässyt.

Veturi oli kokonaan kääntöpöydällä ajassa 12.11 kuvan metadatan mukaan, ja poistui siitä 12:17. Oikean avaimen löytymiseen meni korkeintaan pari minuuttia, eikä veturi siis viipynyt pöydällä hieman runsasta kuutta minuuttia pidempään. Ja siinä vaiheessa, kun veturi vasta saapui kääntöpöydälle, olisi junan 1946 vihoviimeistään pitänyt olla jo lähdössä Haapamäeltä, jotta se ennättäisi Petäjävedelle kohtamaan junan 481, jos sovelletaan nyt toteutunutta 48 minuutin ajoaikaa välillä Hpk–Pvi. Kuten aiemmin yllä todettiin, ei kohtaus Keuruulla olisi ollut helposti toteutettavissa.

Tämän Petäjäveden kohtauksen aikaikkunan sulkeuduttua seuraava aikaikkuna lähdölle aukesi vasta 14.11, sillä Keuruulla pyörähtänyt junapari 423/426 varasi osuuden Hpk–Keu pian junan 481 Haapamäelle saapumisen jälkeen. Tähän faktaanhan Jorma viittasi 18. lokakuuta viestillään, pelivaraa ei todellakaan ollut. Harmillista tuottaa kaikille sensaationhakuisille pettymys, kun ei saatukaan tehtyä mieleistä syntipukkia.

Näin ollen en ymmärrä, mistä tämä 15 minuuttia on tähän saatu, enkä henkilökohtaisesti pidä tällaisesta tavasta vierittää syytä myöhästymisestä jonkun muun niskaan. Ratkaisevat 15 minuuttia oli kuvamateriaalin perusteella jo kulunut veturin ollessa vasta aseman kohdalla matkalla kääntöpöydälle. Muutoin itselläni ei ole mitään 1009:n vierailua vastaan, on aina mukava nähdä vierailijoita kääntölavalla pyörähtämässä.

https://juliadata.fi/live/station?s=HPK&sections=1

Sensaatio tässä kaikessa onkin juuri se, että sitä ei ollut.

Näyttää siltä, että Keuruulla olisi varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksen versio, joka ei edellytä miehitystä. Proseduuri ei ainakaan minua hämmästytä. Systeemi lienee rakennettu Keuruulla ennestään olleen laitteen pohjalta? Historiikin 1987 mukaan vuoden 1985 lopulla varmistuslukko- ja opastinturvalaitoksia oli 119 liikennepaikalla. Mikä tässä nyt niin kummallista on?

Kummallisuus tässä lienee kauko-ohjaajan mahdollisuus asettaa junakulkutie vaikka vaihteet ovat ainoastaan paikallisesti käännettäviä.

Ottamatta mitenkään kantaa tapahtuneeseen; Keuruuseen viitaten: mitä järkeä on olla olemassa junakohtauspaikkoja joilla ei ole mielekästä järjestää junakohtausta? Toisin sanoen, miksei Keuruun, tai minkään muun vastaavan sivuraiteen käyttö voisi olla yhtään helpompaa?

Ei juuri mitään.


Oletettavasti tuo nykyinen ko. välillä oleva vähäliikenteisten ratojen ohjausjärjestelmä on haluttu rakentaa sen verran edullisesti, ettei sähkökääntöisiä vaihteita ja sen vaatimia turvalaitemuutoksia/lisäyksiä ole tehty. Toisaalta on kuitenkin perin outoa, miksi on haluttu varustaa sivuraide lähtösuunnan baliiseilla. Nykyisellä toteutuksella liikennepaikkaa voi kohtaustilanteissa hyödyntää käytännössä järkevästi vain, kun se on paikallisesti miehitetty, mutta tällaista tilannetta ei varmaankaan enää koskaan nähdä.

Keuruun ja Alavuden aikanaan samantapaiset surkeatoiminnalliset turvalaitteet olivat sitä samaa aikaa kun Pihlajavedelle joudutiin rakentamaan jousivaihteilla toteutettu junakohtauspaikka. Pihlajavedellähän oli noin kello 12 aikaan Suomen rautateiden junaliikenteen ajantasauspaikka, silloin kaksi paikallisjunaa kohtasivat. Jos se maamme "tärkein" junakohtaus ei onnistunut ajallaan, niin junaliikenne oli sen jälkeen sekaisin loppupäivän koko Suomessa. Toinen juna vei myöhästymiset itä-Suomeen, ensin Jy, Tpe, Pm, Kuo, Kv, Jns, jne ja toinen länsi-Suomeen, ensin Sk, Tpe, Yv, Ol, jne.  Pihlajaveden jousivaihde johti Haapamäen suunnasta sivuraiteen nro 2 kautta aseman ohi ja Seinäjoen suunnasta pääraiteen nro 1 kautta. Nopeusrajoitus kaikilla junilla koko ratapihan mitalla oli Sn 35, "kärrynpyörä" tulo-opastimessa oli Ph:n tunnus pitkään. Ohikulkujunat ilman kohtauksia kulkivat samaten eli etelästä pohjoiseen sivun kautta ja pohjoisesta etelään suoraan, kaikki madellen. Vaihde sanoi ratapihan kummassakin lähtöpäässä aina jokaisen akselin jälkeen "plop"...

Siihen aikaan ei vaihtoyhteyksiä junilta katkottu niinkuin nykyään heti tehdään, yhteysjunat odottivat kiltisti matkustajiaan risteysasemilla, aikataulunmukainen liikenne ja ilmoitetut junayhteydet olivat suuressa arvossa ja matka jatkui aina kun edellinen juna oli tullut vaihtopaikalle. Nykyään pannaan yhteydet melko vähästä poikki ja matkustajat maantielle. Tärkeää on se että vaunukalusto kulkee aikataulussa. Valtiolle maksettavat sanktiot myöhästymisistä tulisivat nyt kalliiksi junayhtiölle ja vähentäisivät henkilökunnan bonuksia. Kyseessä ei ole vain ylimmän johdon bonukset, sillä heidän palkathan lienevät jo sen verran hyvät että niitä ei välttämättä tarvita, mutta bonukset kerryttävät mukavan pullean tilin aivan alimman tason työläisillekin. Siksi "bonukset" eivät henkilökunnan keskuudessa synnytä mitään liikehdintää, koska kaikkihan niitä saavat ja se katsotaan ansaituksi palkaksi. Ei kai kukaan saadusta rahasta luovu. On suut tukittu.

Video Pihlajaveden vaihteista: https://www.youtube.com/watch?v=BYXDPnADRuk

HVM:n museojuna ei pysähtynyt matkustajapysähdykselle Nuppulinnassakaan. Todella outoa hommaa kyseiseltä operaattorilta.

Tuskin oli edes aikataulussakaan.... Matkustajajunapysähdykset ovat poistuneet Nuppulinnasta 27.3.2016 ja iikennepaikkakin on lakkautettu 11.12.2016. Ennemminkin ihmettelen Mannervaaran kommenttia.....

Oli se aikataulussa, en muuten sitä olisi maininnut. Jokelassa joku matkustaja oli sitten soitellut kavereilleen että voisiko tulla hakemaan kun juna ei pysähtynyt Nuppulinnassa. Laiturithan on vielä jäljellä kyseisellä seisakkeella.