Resiina-keskustelu

Tällainen Hr11-veturista piti tulla. Ehdotus on päivätty vuodelle 1954.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/924/dup1NH.jpg)

Erittäin mielenkiintoinen kuva ennen kaikkea siksi, että se esittää Dhm1-vaunua, mutta jo merkittynä Hr11-sarjaan.

Kansallisarkiston tähän hankintaan liittyvät VR:n arkistot ovat nykyään Mikkelin maakunta-arkistossa https://arkisto.fi/fi/info/aukioloajat

Säilytetyistä asiakirjoista löytyvät kaikki Dm3-4 ja Dhm1/Hr11 hankintasopimukset, valmistuksen seuranta, vastaanottokoeajot (reitit ja km:t, ei liitetietoja), muutostyöt ja varikonpäälliköiden kommentteja. Siellä oli liitteinä myös piirustuksia, osa niin isoja, etten ole viitsinyt kuvata. Moottorivaunujen tulon myötä päätettiin muuttaa iso joukko puuvaunuja rullalaakereille ja varustaa sähkövaloin sekä johdottaa merkinantokelloa varten 1952-53. Näistä on sarja- ja numerokohtaiset listat, joista näkyy koko henkilövaunukannan silloinen tilanne.

Sopivia mappeja ovat ESIMERKIKSI:

Rautatiehallitus. Koneosasto. Koneosaston III arkisto/Koneteknillisen toimiston arkisto
(jompi kumpi, muistiinpanoni tältä osin vähän tulkinnanvarainen; näkyy kyllä arkistohaussa kumpi)
Hb: 1 Liikkuva kalusto 1913-1956
Hb:1 - Hb:6 ja Hb:8-9 höyryveturisarjat
Hb: 7.1 Vetovoima-asioita 1944-1967
Hb: 7.2 Vetovoima-asioita 1948-1954
Hb: 7.3 Vetovoima-asioita 1955-1958
Hb:10.1-10.6 moottorikaluston hankintoja, ehkä paras 10.3
Ha: 5.1 Moottorivaunujen hankintasopimuksia 1949...
Fb: 4 Yleisten asioiden kirjeistö 1951-52
... (vuosittain 1-3 kansiota)
Fb: 16 Yleisten asioiden kirjeistö 1960  (jatkuu aina 41 asti = 1971)

Näiden katselu on näppärintä Mikkelissä, mutta jos se ei onnistu, niin mappien tilaaminen esim. Helsinkiin maksoi joku vuosi sitten noin 40-50€ kerta.

Valmetin kamat ovat pitkälti Elinkeinoelämän Keskusarkistossa.

Olisi ollut komea peli!

Päätettiinkö lopulta niin ettei MK-juniin tullut matkatavaraosastoa ollekaan, vai oliko se joku nurkka Dm4:n ohjaamon takana?

Valtionrautateiden 100-vuotishistoriikin tekstiin Hr11 veturista kannattaa tutustua samoin kuin K. Pyrhösen ja J. Auvisen kirjaan Dm4- kiitojunista samoin kuin T. Keräsen Junat -lehdessä julkaistuun artikkeliin.

Moottorikiitojunien kohdalla, ennen Dm8 kalustoa, sekä sen jälkeen kiitojunavaunustolla liikennöityjen MP-junien kohdalla oli Suomen kulkuneuvot -julkaisuissa merkintä ei kirjattua matkatavaraa.

Eli kiitojunissa ennen Dm8 kalustoa ei ollut matkatavaraosastoa.

Kiitos kuvasta. Näköjään jo tässä versiossa oli vaunujen höyrylämmitysvalmius, joten Dhm1 olisi soveltunut hyvin moottoripikajunaankin. Matkatavaraosasto olisi mahdollistanut mottoripikajunissa EFi-vaunun korvaamisen Ei-vaunulla ja tuonut näin 40 matkustajapaikkaa lisää. Toisaalta veturiin sijoitettu matkatavaraosasto ei vaikuta kovin kätevältä, jos junan kulkusuunta vaihtuu kesken matkan (Tampere, Haapamäki, Kouvola). Silloin olisi pakko jatkaa samalla vetopelillä, jolla saavuttiinkin tai vaihtoehtoisesti täytyisi siirtokuormata koko tavaraosaston sisältö.

Ohessa vielä edotuspiirustus vuodelta 1953. Myös se on speksattu Hr11:ksi. Tekniset tiedot liittyvät tähän ehdotukseen.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/924/N4HfVR.jpg)
(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/924/RIpgv1.jpg)

Etsiessäni dokumentteja Tka2- ja Tka3-hankinnoista tilasin ja selasin läpi koneteknillisen toimiston arkiston arkistoyksiköt Hb:10.1 - 10.5. Eli:

- Katsaus vetovoiman tarpeeseen valtionrautateillä tulevaisuudessa  (1951-1958)
- Muistio vetovoiman hankinnasta (1958-1968)
- Vaihto- ja järjestelmäveturit, kevyet moottorivaunut (1958-1960)
- Katsaus vetovoimatarpeeseen valtionrautateillä vuoteen 2000 mennessä
- Muistio vetovoimatarpeesta (1961-1963)

Tulos: ei sanaakaan vaihtotyörata-autoista. Onko niin, että Sisujen hankinta oli kokonaan ulkopuolella konetoimiston hallinnonalasta, eivätkä ne edustaneet v e t o v o i m a a?

Myös: arkistosarja 'Ca PÖYTÄKIRJAT / Pöytäkirjat luovutustarkastuksesta ja vastaanottokoeajoista (1946-1984)' sisältää suunnilleen kaiken kuviteltavissa olevan moottorikaluston vastaanottopöytäkirjat Tve5-siirtokonetta myöten. Vaan Tka2 ja Tka3 puuttuvat.

Kuten vanha sarjamerkkikin (Tka-Lko) vihjaa, kalusto oli liikenneosaston omaisuutta. Ilmeisesti sen hallinnonalaan kuului myös hankinnan valmistelu alustavista konsepteista lähtien (vrt. ylläolevat vetovoimamuistiot)?

Selasin Finnan näyttämien otsikoiden ja niukkojen kuvailutietojen varassa liikenneosaston arkistot. Mitään ilmiselviä hittejä vaihtotyörata-autoihin eri tullut esiin. Onko joku Lko-arkistoja läpikäydessään törmännyt vaihtotyörata-autojen hankintaa koskevaan materiaaliin?

Vaihtotyörata-autot: Lko-loppuiset löytyvät Liikenneosaston kalustohankinnoista, Rto-loppuiset rataosaston kalustoista, Hto-loppuiset hankintaosaston ja Rro-loppuiset Rautatierakennusosaston kalustosta. Kalusto oli jaettu K-kalustoon (isommat esineet, kuten koneet ja kiskokulkuneuvot) ja KK-kalustoon (käyttötarpeet, kuten lakanat, tyynyliinat, tuolit ym). Etätilausta ajatellen kannattaa huomioida, että yhdessä kansiossa saattaa huonoimmillaan olla vain 1-2 kiinnostavaa tietoa ja loppuosa koskee erilaista kulutustavaraa ja KK-kalustoa.