Resiina-keskustelu

Liitteenä piirustukset TD 433631 ja TE 433632 Valmet Oy:n tarjouksesta dieselvetureista Thaimaahan. Vähän deeverin kaltainen laite, mutta erilaisilla teleillä ja Paxmanin päämoottorilla.

Olisi ollut komea peli myös Ojamon ja Honkataipaleen radoille.

Mistä vuosikymmenestä on kyse? Piirustuksen päiväystä en pysty lukemaan. Oliko siihen aikaan jo valtion nimi Thaimaa käytössä vai pitääkö puhua Siamista?

Piirustuksen päiväys on 1961. Valmetin kiskokalustotuotannolla oli 1960-luvulla enemmänkin vientiin kohdistuvia ajatuksia. Tällainen oli esimerkiksi vuonna 1968 valmistunut Move35, josta oli tarjolla 1435 mm:n raideleveydelle tarkoitettu versio, kuten oli myös Sr12-veturista. Bilateraalikaupan puitteissa laadittiin suunnitelma moottorivaunusta, jota tarjottiin Neuvostoliittoon. Venäläisten mielestä se oli kuitenkin liian kallis — kauppoja ei syntynyt.

Suomalainen sähköveturikin oli suunnitelmissa. Sen suunnittelua vauhdittivat suomalaisten innovaatiot sähkötekniikan parissa. Lähtökohtana oli myydä suomalaista sähköveturia Keski-Eurooppaan. Pääministeri Mauno Koivisto tyrmäsi kuitenkin valmetilaisten suunnitelmat suuruudenhulluina — ikään kuin kappalemäärältään pieni ja valmistusmenetelmiltään käsityövaltainen valmetilainen veturiteollisuus kykenisi kilpailemaan keskieurooppalaisen massatuotannon kanssa. Pääministerin toteamuksesta osa menee sen piikkiin, että samaan aikaan oli tarkoitus hankkia Sr1-vetureita idästä. Valmetin veturiviennin historia jäi siis yhtä laihaksi kuin italialaisten sotilaallinen menestys.

Eikö Move 66 / 67 -sarjaa myyty Ruotsiin teollisuusradoille?

Sitten oma lukunsa oli yritys myydä ulkomaille metrovaunuja.

Move66-vetureita valmistettiin 23 kappaletta ja Move67-vetureita vain yksi. Kokonaismäärä oli siis suhteellisen pieni. Nyt ei ole käsillä tarkempia tilastoja kokonaisviennistä, mutta ensimmäinen Valmetin tekemä veturivientikauppa toteutui vuonna 1971. Tuolloin Valmet myi yhden Move66-veturin Norrbottas Järnverk Ab:lle.

Valmetin Lentokonetehdas oli 1960-luvulla tappiollinen. Asiaa yritettiin korjata Sr1-vetureiden vastakaupoilla. Jopa rautatievaunujen valmistaminen vastakauppaperiaatteella tuotti liian kalliita vaunuja — Valmet ei yksinkertaisesti ollut kiskokalustovalmistajana kilpailukykyinen. Valmetin vahvuus oli pitkälle erikoistuneissa koneissa ja laitteissa, ei suuressa ja nopeassa sarjatuotannossa. Trukkeja sen sijaan Valmet kykeni toimittamaa kilpailukykyisesti suuria määriä Neuvostoliittoon 1960-luvun lopulla.

Move 66 ja Move 67 vetureiden yhteinen lukumäärä oli 23 (yksi 66 valmistusnumero on käyttämättä eli sen tilalla on 67:n valmistusnumero)

Ruotsiin toimitetut olivat 669, 6611, 6612, 6614, 6617 ja 6623. Lisäksi muita 3-akselisia Ruotsiin myytyjä ovat Valmet 500C (500.01) ja neljä Lokomon C600 (634, 638, 661 ja 662).

Mielenkiintoinen tuo Valmet 500C...oliko se jokin modernisoitu Move66 ja Move 250 sekasikiö?

Move 500C oli lähinnä modernisoitu Move66. Se oli hivenen keveämpi eli 57 t (vs 60 t), tehoa Ruotsiin toimitetussa yksilössä 700 hv/485 kW ja ilmoitettu vetovoima 170 kN, nopeus 55 km/h sekä pituus 9730 mm. Ulkonäöllisesti se on pikemmin Move250 kuin Move66 tyyliä.

Täältä löytyy pari kuvaa Move 500C veturista https://jernbane.net/bo/subpage.php?s=4&u=93757