Resiina-keskustelu

Istuskelen tässä savonradalla IC 71:ssä läppärin kanssa. Sähköissä tuntuisi olevan jotain vikaa. Paikallani, vaunun 28430 (uuden sarjan Edb(?)) alakerrassa, ei aluksi tullut pistorasiasta sähköä. Kun Lahden jälkeen pyysin, konduktööri teki jotain vaunun päädyssä olevalla sähkökaapilla ja läppärini alkoi saada virtaa. Hieman ennen Mäntyharjua huomasin akkuni olevan taas lähes tyhjä, eli virrat olivat hävinneet johonkin. Huomattavan ystävällinen konduktööri kävi taas kytkemässä sähköt päälle. Mikkelin kohdilla olivat sitten taas virrat veks. Vaihdoin naapurivaunuun, 28073:een (uuden sarja Ed(?), jonka telinpäällyspaikoilla sähköt toimivat. Viereisen matkustajan mukaan muissa osissa tätäkään vaunua pistorasioiden sähköt eivät toimi, minkä takia hän oli tullut tähän osastoon oman läppärinsä kanssa.
Keulilla näkyisi olevan veturina 3079. 28430 on kytketty sen perään ja tämä 28073 on sitten kakkosvaununa.

Kysymykseni kuuluu: Mistä tällainen ongelma johtuu ja onko muilla vastaavia kokemuksia?

Oma kokemukseni on, että lyhyet katkot on melko tavanomaisia. Läppäri saattaa olla akun varassa lyhyen tovin, enimmillään tuollaisen 10-15 minuuttia. Joskus on ollut pysyvämpi katko, mutta silloin kertailmoitus konnarille on riittänyt korjaamaan tilanteen - joku kytkin vaan on unohtunut pois päältä.

Vertailun vuoksi : En ole edes yhtä kertaa havainnut Ruotsissa, että sähköpistokkeen toiminnassa olisi joku ongelma, minkä huomaan läppärissä. Tulos on sama riippumatta siitä teenkö 430km:n työmatkani  X2000:lla, IC:llä tai Veolialla. Varmaan yli 90% viesteistäni tänne olen tehnyt junassa istuen. Lyhyet katkot, jos niitä on, menevät tietysti ohi huomaamatta, vaikka mobiililaajakaista onkin aikamoinen akunkuluttaja. Veikkaisin Suomessakin jotain tilapäistä tai satunnaista ongelmaa.

Konduktöörillä on mahdollisuudet kovin rajalliset tällaisissa tapauksissa, mutta toki palautteen antaminen kannattaa aina. Pääsääntöisesti (yli 90%) vika pystytään korjaamaan yksinkertaisella tavalla eli kuittaamalla pc-pistokkeiden virtajärjestelmä. Tässä kyseisessä tapauksessa oma arvioni on, että toisessa akustovaraajassa on ollut toimintahäiriö. Konduktööri pystyy vian kuittaamaan, jolloin toinen akustovaraaja antaa virtaa järjestelmälle. Sen teho on kuitenkin rajallinen, joten mikäli kovin moni käyttää Facebookia tai vorkkia samaan aikaan ja lataa konettaan kokoajan, niin järjestelmä putoaa pois päältä ylikuormituksen vuoksi... Akustovaraajan vaihtavat ainoastaan ammattimiehet varikolle, jotka tästäkin asiasta tietäisivät enemmän (eli toivottavasti ei omat kokemukseni aivan menneet metsään).

Käynyt on myöskin joskus niin, että erotusjaksoissa virransyöttö katkeaa ja vaatii palautuakseen kuittauksen eli konduktöörin käymään kaapille. Toki sen voi aina ohimennessä tehdä, mutta muitakin tehtäviä on matkan aikana...

Harmi, että näin kävi. Kyseessä oli varmasti vain yksittäistapaus monien matkojen joukossa...

Larille kiitos hyvästä vastauksesta. Koska kuormitus oli tasaista, eli niitä youtube-videoiden ja ylen areenan katselijoita oli jatkuvasti sama määrä, erotusjaksot lienevät sitten se syy. Voisi joskus huvikseen selvitellä niiden sijainnit ja katsoa, korreloivatko ne sähköjenkatoamispaikkojen kanssa :)

Minulle ratkaisuna toimi toiseen vaunuun siirtyminen, joten loppu hyvin kaikki hyvin.
Tätäkään ongelmaa ei muuten välttämättä olisi ollut muussa kalustossa kuin kaksikerros-IC:issä, eli pendolinon valinta matkustusvälineeksi olisi saattanut olla hyvä idea :)

Olen törmännyt samaan ongelmaan IC2-kalustossa, mutten muista kohdanneeni sitä Pendolinossa (jossa tosin matkustan harvemmin).

Oman havaintoni mukaan vaihtotyöt asemilla (esim. Kouvola) aiheuttavat katkoksen (ei veturia junassa = ei virransyöttöä).  Erotusjaksot voivat tosiaan olla toinen ongelman aiheuttaja, sillä matkallakin katkoksia on tullut, mutten pannut merkille tarkkoja paikkoja.  Yleensä ongelma on poistunut 15 minuutin kuluessa, mutta en tiedä, onko konduktööri tehnyt jotain silloin vai onko ongelma poistunut muista syistä.

Yhden kerran katkos kesti pidempään, tunnin tai enemmän (saattoi olla loppumatkakin, jonka junassa istuin, en muista tarkkaan).

Haiskahtaa erotusjakso-ongelmalta, nimittäin: Ruotsissahan ei liene erotusjaksoja sellaisena kuin meillä ne tunnetaan. Ollessani ruotsalaiskoneen päällä kuljettaja vain sanoi, että "tuossa kohdassa ei saa käyttää tehoa" ja muistaakseni pk pysyi kiinni jännitteettömän osuuden ajan. Ruotsissahan syötetään rautateiden "omaa" 16,7 Hz sähköä ajolankaan, ja olisivatkohan nämä 16,7 Hz syöttöpisteet keskenään synkronissa, jolloin vaihe-eroa eri syöttöpisteiden välillä ei pääse syntymään eikä näin ollen jännite-eroakaan ole.

Ruotsissahan tuo 16,7 Hz tuotetaan hajautetusti lukuisissa pisteissä. Sen sijaan esim. Saksassa tuotanto on keskitettyä, mutta tietoa siitä, onko alueverkkojen välillä narua tai edes synkronointia, ei tähän hätään ole.

Mutta että Pendolino? Pendossahan on jännä ominaisuus, joka liittyy erotusjaksoihin: siinähän kehitetään sisäverkkoon tehoa myös silloin, kun juna liikkuu ja pk on auki: energia tuotetaan sähköjarrulla, joka menee tarvittaessa automaattisesti päälle ja tämä toimii myös erotusjaksossa. Olisikohan 230V syöttö kytketty tähän samaan sisäverkkoon; tämä selittäisi, miksi Pendoissa ei 230V syöttö katkeile. (Järkeeni kyllä kävisi silti paremmin, että 230V valmistettaisiin 1500 V:sta...) Oliko tämä näin, Topi?

Ja Lari, aiheuttaako erotusjakso akkujen lataukseen päältälaukeamisongelmaa vai pelkästään 230V syöttöön?

Vaunukalustossa ainakin Ed-vaunuissa 230 voltin pistorasioiden virdaska imaistaan vaunun akuista, samoin ex 1. luokan sinisissä vaunuissa. Sen sijaan mm. Sm1/2-kalustossa ja yksikerroksisissa IC-vaunuisissa pistorasioiden jännite katkeaa aina erotusjaksoissa. Mitä erotusjaksoihin tulee (ja näin ollen virran katkeamisiin), pääradalla jaksoja on ainakin seuraavissa paikoissa: Psl:n pohjoispuolella, Oulunkylän pohjoispuolella, Hiekkaharjun pohjoispuolella, Keravan ja Kytömaan välissä, Palopurossa ja Riihimäen eteläpuolella. Toisin sanoen, jos poka lataa kännykkään vanhassa kalustossa, niin ainakin mainituissa paikoissa puhelin piippaa ja tuumaa "Akku latautuu", kun jännite on taas pistorasiaan palannut.

Päärata jatkunee Riihimäeltäkin  :D

Erotusjaksoja on edelleen Ri pohjoispuolella, Hl eteläpuolella, Ita eteläpuolella ja Lpä Vanattarassa, jatkuen Tpe pohjoispuolella ja niin edelleen. Perinteisellä sähköistysjärjestelmällä toteutetuilla radoilla erotusjaksojen väli on luokkaa 40 km (joista joka toinen on syöttöasema ja joka toinen välikytkinasema), mutta toki Ruuhka-Suomessa on syöttöasemien määrää lisätty.

Moi, erotusjaksoissa 230V syöttö katkeaa. Mielestäni normaalitilanteessa virransyötön pitäisi jatkua pc-pistokkeille ja vikatilanteessa taas ei välttämättä... Voin kyllä olla aivan väärässä, mutta tämä on oma mielikuva tällä hetkellä. Konduktööri pystyy matkan aikana havaitsemaan tietokoneelta vikatiedoista "UPS-vika" ilmoituksen, jos jossain vaunussa ei syöttö toimi oikein. Aina ei kuitenkaan ole aikaa tarkistella noita vikatietoja, jonka vuoksi asiakkaan ilmoitus asiasta on kaikkein varmin ja nopein tapa saada asia selville... Silloin on mahdollisuus ainakin yrittää jotakin, eikä niin kuin kerran InterCity 50 saavuttua Helsinkiin. Asiakas saapui laiturilla kertomaan, että oli matkustanut Rovaniemeltä Helsinkiin selkä seinää vasten eikä ollut saanut selkänojaa kallistumaan... Myöhäistähän se oli enää siinä vaiheessa mennä paikalle takaisin ja näyttää kuinka systeemi toimii (nappi alas ja istuinosan siirtäminen eteenpäin). No, näytin kuitenkin ja uskoisin asiakkaan ensi kerralla antavan palautetta 900 km aikaisemmin...

Pendolinossa ei sähköt katkeile, mutta Helsingissä jos ensimmäisten joukossa astuu junaan niin:
-valot ovat puoliteholla (ja aluksi vilkkuvat)
-wlan (vr-junaverkko) on hidas
-pistokkeet eivät anna virtaa
-väliovet eivät mene kiinni, vaikka ihmisiä ei tule (vai olikohan vika ovessa itsessään?)

Johtuisikohan suunnan- ja virroittimenvaihdosta? Saattaa olla IC-junissakin, mutta en ole huomannut niissä tuollaista.

Lisäksi Purolan pohjoispuolella. Ja Kytömaan jakso on nopeiden vaihteiden pohjoispuolella.

Oikoradalla siis on Kytömaalla oma jaksonsa, lisäksi sitten ainakin hieman Mäntsälän eteläpuolella, välittömästi Lähdemäen eteläpuolella ja Hakosillan eteläpuolella.

Rantaradalta muistuu mieleen Pasilan ristikkosiltojen kuve, Kilon seisakkeen itäpuoli, Mankin itäpuoli, ja sitten hämärtyvätkin muistikuvat.

Ainakin yhden brosyyrin mukaan 230 V (tai Sm3:ssa nimellisesti 220 V) tehdään 1500 V:sta, kun taas erotusjakson sähköjarrutus syöttää 400 V piiriin. Voihan se olla, että pistorasioilla on oma, 110 V akustojännitteestä muokattu powerinsa, en tiedä.

Pendolinoon on insinööri keksinyt sellaisen ominaisuuden, että seisontatilaan laitettaessa sisävalot sammuvat. Jos niitä sitten "liian aikaisin" kesken seisontatilaan siirtymisen yrittää sytyttää, niin ne vilkkuvat. Jaa että miksi? Ei hajuakaan. :)

Ehkä insinööri ja projektiryhmä on miettinyt, että siinä säästetään sähköä ( - asia, joka varmasti tänä päivänä huomioitaisiin, toivottavasti)... Valojen sammuminen on varsin kiusallinen etenkin, kun perille saavuttua kaikki asiakkaat eivät ole ehtineet poistumaan junasta ja ohjaamossa jo valmistaudutaan siirtymään toiseen päähän...

Helsingissä pendoon astuessa VR-junaverkon ei pitäisi olla hidas koska ollaan kytkeytyneenä ulkoiseen WLAN verkkoon. Matkalla näin voikin olla sillä Pendoissa ei ole 3G900 modeemeja ja käyttäjiä on paljon. IC:ssä löytyy 3G900. Siis niissä, joissa asennus on jo tehty.

Juna-wlan on toki erittäin hyvä palvelu VR:ltä, mutta jäin tuossa pohtimaan, että kuinkahan moni oikeasti on kyseistä palvelua vailla, kas kun nykypäivänä käytännössä kaikilla härpäkkeillä pääsee nettiin milloin ja missä vaan...

Se nyt vaan on hidas, riippumatta yhteydestä. Heti kun valot kirkastuvat niin nettikin alkaa toimimaan nopeammin. Eli jotain sähköön, ei yhteyteen liittyvää.

Tätä ei ole tutkittu varsinaisesti mitenkään. Mutta jotain suuntaa antaa havainnot että esimerkiksi yhdessä ruuhkapendorungossa on parhaimmillaan ollut 90 päätettä kiinni samanaikaisesti verkossa. Sitä ei tiedä kuinka moni on käyttänyt, tai yrittänyt käyttää, ja kuinka monella laite vain on tarttunut vapaaseen verkkoon. Tuossa tilanteessa kaistaa ei ole kyllä riittänyt oikein kenellekään.

Sinänsä vr-junaverkon ei ole tarkoitus kilpailla mokkuloiden kanssa, ainoastaan laajentaa palvelua. Samalla asennetaan kalustoon uusia matkapuhelintoistimia joten myös mokkuloiden toiminta paranee.

Kiitos tiedosta, tutkimme asian.

Kun kerran itse nousin IC2:n, josta VR junaverkko löytyi niin ennen Helsingistä lähtöä verkko toimi nopeasti kun taas Pasilan ja Tikkurilan välillä WLAN-verkko hidastui huomattavasti mutta nopeutui Tikkurilasta lähdön jälkeen.
Helsingistä asemalla junaan noustessani ja kytkettyäni kännykkäni verkkoon veturi oli jo kytketty junaan ja joka siis saattoi vaikuttaa verkon nopeuteen.

IC junassa veturin kytkemisellä ei ole mitään tekemistä langattoman verkon kanssa. Helsingin laiturilla juna liittyy wlaniin jonka kautta löytyy paljon enemmän kaistaa kuin linjalla ollessaan matkapuhelinverkkojen varassa.