Resiina-keskustelu

Säiliövaunun katolle kiivennyt mies kuoli Kouvolassa sähköiskuun, ks.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012042215482443_uu.shtml

Ikävä muistutus niistä 25000 voltista ajolangassa...

Oli halunnut ihastella, maisemia laulu ja leikki, loppu. Ikävä opetus vaara vaanii, aina pitää muistaa. 2 metrin turvaraja ajolankoihin.

Ja ilman asianmukaista koulutusta se turvaraja on laituri tai ratapenkka. Turvallisimmin ajolankaa voi lähestyä 2-krs. IC-vaunussa ja koskettamalla sisäkattoa. Voin suositella, on turvallista, jos on pakko lankoja alkaa lähennellä.

Tulin tuossa tänään ajatelleeksi, että tällaisiin onnettomuuksiin saattaa olla osasyynä suomalainen pumpuliturvallisuuskulttuuri. Kun hirveästi varoitellaan ja tiedetään, että varoituksissa on "aina" merkittävät turvamarginaalit, monia varoituksia ei osata ottaa tosissaan. Kun riittävästi huutelee sutta, tulee suden syömäksi. Tai suden ateriaksi tarkoitetun syömäksi, miten vaan.

On tosiaan tyhmää, että nykyinen peuskoulu kykenee vain opettamaan jonkun kuvallisen dialogin kauttaa pelkkää keuhkosyöpä tietoutta tai maantieteelistä jäkälien levinneisyys piirejä.

Abstraktit voimat ne vaatisivat oman oppitunnin vaikka animaatiolla. Kun amppeerit grillaa ja voltit hakkaavat pumpun rusinaksi, olisi kummastakin saattettava tietoutta animaatiolla, Itsemurhan haluinen tämäkin tekijä olisi ollut, jos alan laji olisi koulussa kiinnostanut.

Aikanaan keksin itselleni sellaisen havainnollistuksen, että ensin mietin kuormattua raskasta tavarajunaa ja sitten käsitin kuinka ajolangassa oleva "potku" saa koko junan liikkeelle.  Ei sitä voi olla kunnioittamatta!

Samaa, silkkaa ajattelemattomuutta, aivokuolleisuutta, kuin mitä näkyy maanteillä. Puskureissa roikutaan, (mm. eritoten mustat audit,- citymaasturit ja raskas liikenne)vilkkua ei osata käyttää, kaikkein vähiten oikein. Ajetaan lumipyryssä päiväajovaloin=takapää täysin pimeänä, se nähtiin selvästi, siitä osoituksena KehäIII:n ronttumit, sama myöhemmin Tampereella. On niin helppoa nykyään, riittää, kun nuorisokin pärjää "nintendojen" kanssa, muuta ei tarvita, ei edes ajatella.

Ja varoitus- ja kieltomerkkejäkin hyvintodennäköisesti oli alueella ja vaunussa asiasta. Mutta mitä siitä, onhan niitä muuallakin eikä niitä kaikkia aina tarvii noudattaa.

Hyvin jäänyt mieleen kun eräs äiti ja kädestä pidettävä lapsi seisoi Tampereella hatanpään valtatien ja hämeenkadun risteyksessä. Valot näytti jalankulkijoille punaista, mutta yhden bussin mentyä äiti sanoi "mennään vaa, ei tuu autoja". Muistan miten lapsi epätietoisena ja ihmeissään katsoi punaisena hehkuvaa liikennevaloa ja roikkui äitinsä perässä.

Noh, autoja ei tosiaankaan ollut lähelläkään. Mutta mitä mahtoi pojan korvien välissä tapahtua? Ristiriitaisia ajatuksia ja oppia siitä että ehkä se kielto ei olekkaan niin ehdoton.

Tämä juuri on suomalaisen yhteiskunnan suurimpia ongelmia, joka edelleen johtaa monen monituiseen muuhun ongelmaan. Ei maalaisjärki käske pysymään yli viiden metrin päässä sähköjohdosta, vaan olemaan koskematta sitä. Siksi tarvitaan kyltti kertomaan, että vaunun katolle kiipeäminen on sähkön takia vaarallista.

Mutta kun eletään yhteiskunnassa, jossa noin 90% varoituksista on aiheettomia, ei oikeasti voida olettaa, että niitä varoituksia yleisesti ottaen otettaisiin tosissaan.
Tuon sähköstä varoittamisen huomiottajättäminen on seuraus. Selkeimpiä esimerkkejä syistä löytyy liikenteen puolelta:
1) Punaisten valojen turva-ajat. Mitä pidemmät, sitä turvallisempaa, ajatellaan. Mutta niinpä vaan kansa tuntuu oppineen, että vaikka valo on vaihtunut punaiseksi jo aikaa sitten, kukaan ei vieläkään saa liikkua. Ja niinpä Suomessa on huomattavan laajalle levinnyt tapa kävellä punaisia päin. Näyttäessäni milloin minkäkinmaalaisille turisteille kaupunkia olen usein huomannut heidän epäröivän lähtiessäni ylittämään tietä punaisia päin esim. Lasipalatsin kohdalla, kun autoja ei ole mailla halmeilla. Siitä voi päätellä, että kyseessä on nimenomaan suomalainen tapa.
2) Suojateitä on joka hemmetin kulmassa. Ei pienen tien ylittämiseen tarvita suojatietä. Suojatie on merkki siitä, että kyseisessä paikassa jalankulkijalla on ehdoton etuajo-oikeus ajoneuvoihin nähden. Eli suojatiellä on käytännössä sama merkitys kuin kärkikolmiolla. Mutta oikeasti tässä maassa on niin paljon suojateitä, että niille hidastaminen kuin kärkikolmiolle ei ole oikeasti mahdollista. Siispä ne jätetään varsin tietoisesti huomiotta, eikä suojatiellä ole laista huolimatta käytännössä mitään muuta merkitystä kuin se, että se osoittaa paikan, jossa on suhteellisen turvallista ylittää tie, mutta joissa etuajo-oikeus on autoilla. Tällaisia paikkoja varten vaan kannattaisi olla toisenlainen tiemerkintä, eli "kadunylityspaikka". Sellaisia on muualla, mutta eipä ole Suomessa, kun "ei olisi turvallista, jos autoilla olisi etuajo-oikeus".
3) Liikennevalojakin käytetään tosi hämmentävissä paikoissa. Tähän on tarve osin suojateiden liiallisen ripottelun takia, mutta se opettaa – yhdessä ylipitkien "turva"-aikojen kanssa – etteivät valot ole ehdottomia, vaan enemmänkin väistämisvelvollisuutta osoittavia.

Liikennevalot ja suojatie ovat molemmat ohje"lappusia". Liikennevalot sekä autoilijoille että jalankulkijoille, suojatiet jalankulkijoille. Ne ovat ehkä arkisimmat ohjeet, joita opitaan olemaan noudattamatta, kun turvallisuuden lisäämisen ei ymmäretä vähentävän turvallisuutta.

Edelleen vastaavia älyttömiä kieltoja on esimerkiksi leikkitelineiden käyttörajoitukset lastentarhoissa. Koska onnettomuuden sattuessa päiväkodin johtaja viettää loppuikänsä työttömänä, edes täysin normaaliin turvallisuushyväksyttyyn leikkitelineeseen ei välttämättä päästetä kuusivuotiastakaan telmimään kaikkiin osiin, jotka on suunniteltu nelivuotiaillekin sopiviksi. Kuka tahansa lapsi tajuaa, ettei hän oikeasti ole missään vaarassa lappsetn leikkitelineessä leikkiessään, vaan että kiellossa on kyse vain mukamasturvallisuudesta.

Toinen vastaava ongelma on humalahakuiseen juomiseen ohjaava alkoholipolitiikkamme, josta voisin kirjoittaa, jos nyt en kirjaa, niin ainakin vhkosen :)

Tällaisia turvallisuuden nimissä tehtyjä järjettömiä rajoituksia muistaa lapsuudestaan meistä jokainen 90-luvullla tai myöhemmin lapsuuttaan viettänyt ja aikuisiältään aivan jokaikinen. Milloin rajoitus on ollut ostoskeskuksessa, milloin sillalla, milloin seisakkeella (laituripolut...), milloin mikroaaltouunissa.

Käytännössä varoituksia, kieltoja, esteitä ja rajoituksia on arkiympäristössämme niin paljon, että on sama kuin jos niitä ei olisi ollenkaan. Se, että vaunun tai sähkötolpan yhteydessä on "taas yksi" varoitus, on ihan sama kuin siinä ei olisi mitään varoitusta. Ja kun arkijärki ei kaikissa tilanteissa ole oikeassa, pitäisi yhteiskunnassa tehdä päätös kieltojen ja rajoitusten määrän radikaalista vähentämisestä tai käytännöstä, jossa tavalla tai toisella ilmaistaan, mikä varoitus tai sääntö on oikeasti relevantti ja mikä ei. Pelkkä ilmaus "Merkittävä vaara:" tuskin vaikuttaisi mihinkään, koska se olisi pian jokaisessa kyltissä ja jokaisen liikennevalon yhteydessä. Mutta ehkäpä kuhunkin kieltoon voitaisiin liittää pari riviä tekstiä kyseisen kiellon perusteluista. Esim. ajolangoista varoittaviin kyltteihin tieto siitä, että ajolangoista voi tulla valokaari enimmillään niin ja niin monen metrin päähän (miten monen itse asiassa?).
Kun kunkin kiellon mukana olisi sen perustelut, jokaisella kansalaisella olisi mahdollisuus päätellä, onko kyseistä varoitusta järkevää uskoa vai ei. Tietysti olisi parempi, jos typeriä kieltoja ei olisi, mutta onko meistä siihen?

Menkääpä kyselemään kadulla, mikä on pienin etäisyys, jonka päässä junien ajolangoista ihminen voi olla ilman pelkoa sähköiskusta. Väitän, että arvauksissa puhutaan korkeintaan muutamista kymmenistä senttimetreistä.

Mikäpä on suurin kipinäväli auton sytkäsysteemissä. Jännite on tuota 25kV:n luokkaa, kun kärkiväliä ei ole rajoitettu. Hyvässä sytkäsysteemissä kipinä pomppaa jo 20-25mm:n kärkivälissä. Tätä ei tosin passaa kertoa noille .......Auton sytkä kyllä hyppäyttää tärskyn saanutta, virta on pieni...Kun taas sr-systeemi tekee vähän enemmän. Jos vaikka jäisikin välittömästi henkiin ja valokaari/virta olisi kulkenut kropan kautta, niin: Palaneet kudokset alkavat, kuten pitääkin, hajota, mutta määrä on liian suuri, munuaiset tukkeutuvat, siinä viimeistään lusikka kirpoaa kädestä.

Aivan kuten voi joutua junan töytäisemäksi eli "jäädä junan alle" ja jäädä siitä henkiin, voi henkiin jäädä myös 25 kV sähköradan valokaaresta. Kumpikaan vain ei ole kovin todennäköistä eikä yleistä.

Tunnen henk. koht. henkilön, joka on palanut pahasti pikkupoikana kiivettyään tavaravaunun katolle. Kaveri on toipunut hienosti ja elää normaalia elämää. Pari vuotta sitten sattui tapaus, kun mies oli Tpe as niinikään kiivennyt vaunun katolle, saanut sähköiskun ja pudonnut maahan. Lähellä ollut vek kuuli pamauksen, ryntäsi paikalle, soitti apua ja elvytti miestä parhaansa mukaan ja tämä jäi onnettomuudesta henkiin.

Mutta valitettavan usein saa lukea näistä ajattelemattomuuttaan tehdyistä hölmöilyistä, joiden tuloksena pääsee karrelle palaneena hengestään.

Muutama vuosi sitten luin vastaavan tapauksen veturimies-lehdestä, se tapatui perkiössä "Tpet". Veturinkuljettaja oli tulossa töihin, tavarapihalta kuului voimakas pamaus sen seurauksena ajolanganjännite laski niin alas että se avasi hiekkatiellä olleiden vetureiden pääkatkaisijat. En viitsi lähteä hakemaan netistä sitä juttua menisi loppupäivä lehtien lukemiseksi.

Asiasta toiseen, tänään tuli rautatieharrastusta täyteen 22 vuotta.

Tähän toiseen asiaan liittyen - missä olit 22 vuotta sitten - kuvauspäiväkirjani kertoo huhtikuulta 1990, että 24.4. olin varmaan kotona (Järvenpäässä), mutta edellisenä päivänä tuli valotettua kymmenen ruutua Hyvinkäällä.

Muut kuvauspäivät ja -paikat kyseiseltä kuukaudelta ovat:

6.4. Lontoo
7.4. Portsmouth, Lontoo
14.4. Petäjävesi, Asunta, Keuruu, Haapamäki
16.4. Haapamäki, Kolho, Vilppula

ja nää samat ihmiset ajaa tasoristeyksiin puomit kiertäen tai jos on oikeen kiire niin puomien läpi ajatuksella että aina ehtii ennen junaa. Ja puomittomiin tasoristeyksiin ajetaan tyyliin "eihän sieltä junaa tullut eilenkään tähän aikaan"

Jo vähän OT: Tuosta "aikataulusta" on kokemuksia, lähinnä jälkien, varoituslaitoksen korjaamisesta, tarkastamisesta. Toinen merkittävä seikka on auringon paistaminen päin naamaa, ajettaessa ylikäytävälle, opastimia ei näe, silloin ei tule junaa.....Kevolan tasoristeys, var.lait. oli aikoinaan "hyvä" tässä mielessä. Vähän viistosti radan yli, klo n. 16, aurinko laskemassa, paistaen päin pläsiä...Talola var.lait: Vielä pimeys, lumipyry ja matkustavaunujen perässä tavaravaunuja ....jaahas, sanoi taksikuski, juna meni (laitos vielä hälytti) ja ajoi päin mustia vaunuja. Tuo oli kolmas mälli, ei aina tästä samasta syystä, tuolla laitoksella, aina oli relekoju nurin ja akkunesteet pitkin...Tässäkin laitos viistosti, Turusta päin tulevaa junaa vaikea havaita, opastimia ei varmaankaan noteerattu.

No jos ei lumipyryssä nää "punaisia" niin optikolle kannattaa soittella..tässä tapauksessa vaihdettiin "hiippakuntaa"..elämä on..Itse ainakin pysäyttäsin jos en näkisi eteeni ajaa syystä tai toisessa. No osa jengissä ajaa sokeena junan kylkeen..elämä on!

Nuo vaununkattosähikäiset saattavat osaltaan johtua vähän toisenlaisesta tietämättömyydestä kuin puutteellisesta tiedosta sähkön vaaroista.

Olen nimittäin antanut itseni ymmärtää, että varsin merkittävä osa ihmisistä luulee, että jännitteinen on vain itse ajolanka, tai korkeintaan lisäksi kannatinlanka. Osaavat kyllä näitä varoa, mutta ottavatkin sitten tukea kääntöorresta...

Nämä on näitä ihmisen luolamiehenvaistoille tuntemattomia miinoja, hiukan samanlainen kuin suojatien eteen pysähtynyt auto. Ainoa vaara, joka yön pimeinä, sumuisina hetkinä kiipeilleissä on tullut selkäytimestä mieleen, on luultavasti ollut putoaminen. Ikävä vahinko. :( Ja myös muistutus nuorille junabongareille sähköradan näkymättömistä vaaroista!

Intiassa ei luulisi olevan syynä liialliset varoitukset, kiellot eikä ohjeistukset: http://www.youtube.com/watch?v=Kz8ucFKRgW4

Tässä juttu teinipoika Sam Cunninghamista, joka ihmeen kaupalla selvisi ajolangan 25000 voltin potkusta, tosin ei junan päällä. Linkki Mail Online http://tinyurl.com/d9u9bhd

Todella onni, ollut ettei menettänyt henkeä. Vaatteet oli, aikamoinen näky. Toivottavasti otti opiksi, ettei toista kertaa.