Resiina-keskustelu

Aikanaan 1970-1980 luvuilla oli semmoinen kuin VR-kamerakerho Helsinki ja olipa VR-kameraseurojen liitto olemassa. En ole Vorgista lukenut mitään sanotuista yhdistyksistä. Hesan Vr- kamerat julkaisivat laadukkaan vuosijulkaisunkin, jos vain sen jemmoistani  löytäisin. Niin, ihmettelen vain vieläkö ko. toimintaa on olemassa. Netissäkin löytyy kirjajulkaisu Helsingin rautatieympäristö, Veikko Wallströmin teos. Niin että, onks tietoo?

Ainakin eri ammattiosastoilla on tai on ollut kamerakerhotoimintaa. Veikkaisin, että suosio on hiipunut jo ihan siksikin, että valokuvaus on nykyään edullisesti aivan kaikkien ulottuvilla, ja tietoa valokuvauksesta saatavilla kattavasti ilman kerhotoimintaakin.

Minulla on näyttelyjulkaisuvihkonen: VR Kamerakerho Helsinki ry 25-vuotisnäyttely 13.-16.9.1980.
Siinä on kuvia 50-70 -luvuilta. Kuinkahan on, voikohan kuvia julkaista (kuvasarja tällä sivustolla).
Kuvaajan nimi tietysti mainiten. Vihkosessa ei ole copyright-merkintää.

Oletettavasti yli 50 vuotta vanhat kuvat voi julkaista:
https://operight.fi/artikkeli/yleista/valokuvien-suoja (https://operight.fi/artikkeli/yleista/valokuvien-suoja)

VR:n 125-vuotishistoriikki tuntee 31 eri paikkakunnilla toiminutta VR:n kamerakerhoa ja lisäksi VR:n kameraseurojen liitto ry:n.

Kamerakerhoilla oli omia valokuvien kehityslaboratorioita ja ne järjestivät kilpailuja, näyttelyitä yms.

VR Kamerakerho Helsinki 25-VUOTISNÄYTTELY 13.-16.9.1980 näyttelykalenterista

Eiväthän ne ole valokuvia, vaan kuvia painetusta julkaisusta, jota copyright koskee tai sitten ei, kun vanha jo on.

Kyseisessä vihkosessa ei ole Copyright-merkintää/mainintaa.
Vanhat kuvat viestivät mitä/miten tuolloin kuvattiin.

Kannattaa kysyä lupa kuvaajilta mikäli haluaa julkaista kuvat. Tekijänoikeus varmaan on kuvaajilla. Copyright merkkiä ei tarvitse käyttää. Tekijänoikeus on voimassa oli merkkiä tai ei. Kuvaajien tavoittaminen luvan kysymiseksi on toki työlästä.

Onko sillä väliä, miten valokuva on julkaistu? Jos valokuvan lähioikeudellinen suoja päättyy 50 vuoden kuluttua, niin voisiko se siis olla jotenkin pidempi, jos kuva on julkaistu jossain julkaisussa?

Copyright-merkin tarpeessa on kyseessä (ainakin) Yhdysvalloissa vuoteen 1989 asti voimassa ollut käytäntö, eikä sillä ole mitään tekemistä Suomen lainsäädännön kanssa. (Jonkin verran aiheen vierestä: samaan kastiin kuuluu myös edelleen voimassa oleva fair use, jota ajoittain näkee siteerattavan silloinkin, kun Yhdysvaltain käytännöt eivät asiaan liity.)

Teemun linkittämästä Operightistä löytyy hyvä tiivistelmä Suomen käytännöistä asiaan liittyen. Nythän esitteen teoksiksi luokittelemattomat valokuvat voidaan uudelleenjulkaista (uusimmat näin julkaistut kuvat saisivat olla vuodelta 1971). Teoskynnyshän on tietysti tulkinnanvarainen asia; tiettyjä "ennakkotapauksia" löytyy linkitettynä em. sivulta.

Lainsäädännössä saattaa olla vähän epäselvää, milloin valokuva on teos ja milloin ei.

Kun lukee noita Operight-sivustolle linkattuja tekijänoikeusneuvoston päätöksiä, niin voi tehdä varmaan suht turvallisen tulkinnan, että esimerkiksi suurinta osaa tällä sivustolla olevia "juna maisemassa"-kuvia ei voi luokitella teoksiksi. Periaatteessa kuka hyvänsä olemalla oikeaan aikaan oikeassa paikassa olisi voinut ottaa samanlaisen kuvan. Edes kuvassa olevan junan tai sen kokoonpanon harvinaisuus ei saane kuvaa muuttumaan teokseksi. Näiden kuvien tekijänoikeussuoja päättyy siis 50 vuoden jälkeen kuvan ottamisesta.

Sen sijaan tämänkaltaiset http://vaunut.org/kuva/72467 (http://vaunut.org/kuva/72467) kuvat lienevät jo teoksia tai ainakin teosmaisuuden kiistäminen lienee riskialtista. Kuvassa on taiteellisia piirteitä, esimerkiksi pitkä valotusaika ja usvan hyödyntäminen kuvan lopputuloksessa. Tällöin tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta kuvaajan kuoleman jälkeen.

Tekijänoikeusjärjestö osaa kyllä vääntää teokseksi kuvan kuin kuvan.