Resiina-keskustelu

Oikein kahdella Vectronilla :)

https://yle.fi/uutiset/3-9919969

Kuvista näytti, että lähtöraide ei ollut sähköistetty, mentiinkö varavoimalla ensin.

Lähti omalla dieselvoimalla virroittimet alhaalla sähköistetylle raiteelle saakka.

Aika nöyrästi lähti juna liikkeelle dieselvoimalla, vaikka joissakin kirjoituksissa on epäilty Sr3 dieselien tehon riittävyyttä.

Näin teki. Tämän voi todentaa oheisen Maikkarin uutisten alemman klipin kohdasta 1:08 eteenpäin, joka löytyy tästä (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/live-klo-11-nyt-se-lahtee-juna-kouvolasta-kiinaan-seuraa-suorana-historiallista-starttia/6652252#gs.6vORgmY).

Heikki: missä on epäilty Sr3:n dieselgenujen tehon riittävyyttä? Jos ja kun kyse on nimenomaan last mile -keksinnöstä dieseleiden osalta, tokkopa siihen käyttöön kovin suuria tehoja edes tarvitsee.

Asiantuntijoille kysymys ja Heikille myös: onko Sr3 niin fiksu, että se osaa syöttää pienen määrän virtaa 1500V-lakuun, mikäli matkustajajuna jämähtää toviksi kylmän langan alle?

Niin, tehohan on (voima x nopeus); ei kai tässä sitä tehoa niin tarvittu, jos vetovoimaa riittää! ;D

Mistä päästäänkin kysymykseen, onko jossain kerrottu, paljonko on Sr3:n vetovoima pienillä nopeuksilla sähkö- vs. dieselkäyttöisenä, onko siinä eroa? 

Ainakin VORG:sta pikaisella etsinnällä löytyi nämä.
Enemmänkin saattaa löytyä, kellä on aikaa ja taitoa pelailla tämän esittämäsi kysymyksen kanssa

Tuossa kahdella veturilla last mile-käytössä (olettaen että last mile toimii molemmissa vetureissa kaksinajokäytössä) tehoa on jo 720 kW. Sehän on jo melkein 3/4 osa Dv12:n täydestä tehosta, ja voimansiirron ollessa hyötysuhteeltaan sekä tehonkestoltaan parempi ja akseleita kaksi kertaa enemmän, kyllähän sillä jo vaihtotöissä jonkinlainen isompikin junarunko liikkuu. Tuo juna ei vaikuttanut kovin pitkältä, joten mututuntumalla, eiköhän tuolla linkin junakokoonpanolla pelkällä dieselkäytölläkin jotain 25-30 km/h pääse.

Ei taida dieselkäytössä ainakaan yhdellä veturilla riittää tehoa 1500V syöttöön, tai jos riittäisi niin juna ei liikkuisi.

Ajatellen Sr3:n dieselapukäyttöä periaatemielessä pintaa syvemmältä, se on suhteellisen ideaalinen vaihtotöihin joissa tarvitsee pitkään vedättää täydellä dieselin teholla. Sähköinen voimansiirto kun on jo mitoitettu lähtökohtaisesti paljon suuremmille tehoille (varsinaiselle sähkökäytölle), suurempi akselipaino tuo lisää vetovoimaa ja edistynyt luistonesto on käytettävissä. Versus esim Dv12 vaihteistoöljyt kuumenee ja akselit lipsuu. Toki kelillä on suuri merkitys.

Junassa oli 41 vaunua.

Kuinka en löytänyt junaa julian tai junat.dy.fin kulkutiedoista? Oliko se siellä?

Omien veikkauksien mukaan kyseessä tämä: https://julia.dy.fi/timetables?s=52453&d=10.11.2017

Vetokalustoprofessori emeritus Kimmo Lumirae vastasi yllä olevaan kysymykseen varsin seikkaperäisesti tässä (https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/1329162120486015/?comment_id=1329245520477675&reply_comment_id=1329318160470411&comment_tracking=%7B%22tn%22%3A%22R%22%7D) kommentissa Facebookin Rautatieharrastus-ryhmässä.

Kimmon tekstin lukeminen ei edellytä Facebookiin kirjautumista.

Ei oikeastaan suoraan vastannut, mutta dieselkäyttöisen vetovoimaksi kerrottiin 300 kN nopeusalueella 0 - 4 km/h, kun taas kirjoituksessa linkitetty Wikipedian artikkeli kertoo Sr3:n vetovoimaksi liikkeellelähdössä 350 kN. Viitteenä olleen Veturimies-lehden http://digilehti.vml.fi/digilehti/42016/1-22 (http://digilehti.vml.fi/digilehti/42016/1-22) artikkelin mukaan tämä 350 kN vetovoima saadaan sekä sähkö- että dieselkäyttöisenä.

Vahvasti, erittäin vahvasti,,,ennakolta epäillen Sr3 3302 suoriutui lopulta testistään 2000tn:n rapu-junan siirrosta Riihimäellä http://vaunut.org/kuva/110580 , http://vaunut.org/kuva/110581 dieselin voimin.  

Sr3 Vectronille ilmoitetaan nykyään tosiaankin 350 kN suurimmaksi vetovoimaksi. Muille Vectroneille ilmoitetaan edelleen sama 300 kN, mitä alun perin Sr3:nkin spekseissä oli.

350 kN on rohkea arvo; jos huomioidaan, että Sr3 on 7 tonnia painavampi kuin Sr2, ja näin voi käyttää kovempaa vetovoimaa pyörien luistamatta eli lyömättä ympäri, on arvo silti yläkanttiin. Sr2:n arvot on laskettu kitkakertoimella 0,36, joka on tyypillinen modernien taajuusmuuttajavetureiden arvo, sitä käyttäen Sr3:n vetovoima voisi olla 325 kN. Mutta kuivalla kelillä 300 kN on helppo ottaa irti Sr2:sta, ja jos Sr3:n tekniikka on mitoitettu 350 kN:in mukaan, niin sehän on vallan hyvä asia.

Ja se vetovoima dieseleillä: enintään 360 kW:n sähköteholla veturi voi käyttää 0-350 kN vetovoimaa nopeusalueella 0 km/h - 3,7 km/h. Tämän jälkeen vetovoima alkaa laskea, koska kaikki teho on käytössä. 7,5 km/h nopeudessa vetovoimaa kehittyy pyörille enää max. 175 kN, 15 km/h nopeudessa 87 kN ja 30 km/h nopeudessa noin 43 kN. Tälläkin voimalla voi viedä veturia ihan mukavasti, ja hiljalleen jopa kiihdyttelee kevyttä matkustajajunaa esim. tilanteessa, että ajojohdinsähkö on poikki.

Tilannekatsaus: https://yle.fi/uutiset/3-9931808

https://twitter.com/SiemensMobility/status/931145194778583040

Vieläkö epäilette kommenttiani että yksinäisellä Dv12:lla on viety 3600 tonnia Toijalasta Valkeakoskelle?

Video junan lähdöstä Kiinaan

https://www.youtube.com/watch?v=pZ0Q5ZZ92WQ

Tiedotustilaisuus

https://www.youtube.com/watch?v=OJzFKDL7fOc

Kiinan-tavarajunat kulkevat Kouvolasta nyt kerran viikossa – välillä osa konteista ei ole mahtunut junaan
https://yle.fi/uutiset/3-10148322