Resiina-keskustelu

https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/4d82fcc2-bca8-45dc-9002-9b0f5a2460a7

Säiliövaunuista vuotanut aine tulessa Mäntyharjulla — junaliikenne poikki Kouvolan ja Mäntyharjun välillä.

Mitähän on Kinnissä säilytetty?

// otsikko muutettu todellisuutta vastaavaksi

Näköjään pikkuautojen bensiinin oktaaniluvun kohottamiseksi käytettävää metyyli-tert-butyylieetteriä (https://yle.fi/uutiset/3-10149721) eli MTBE:tä (C₅H₁₂O). On tulenarkaa (http://www.ttl.fi/ova/mtbe.html), mutta ei sentään ole saanut mistään kipinää.

Saako vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja seisottaa pidempään muillakin kuin VAK-ratapihoilla? Muutama vuosi sitten Siilinjärvellä nousi pieni äläkkä kun asemalle oli tuotu täysiä ammoniakkivaunuja, koska eivät Yaran ratapihalle mahtuneet.

Mielenkiintoista ylipäätään, että VAK-vaunuja, tai ylipäätään mitään vaunuja saadaan pitkäaikaissäilyttää puhtaasti vain kohtauspaikoiksi suunniteltujen liikennepaikkojen väistöraiteilla... Kinnin tapauksessa vieläpä paikassa, mihin ei ole huoltotieyhteyttä raiteen viereen.
(Vaunut näkyy olevan tuotu 21.03.2018)

Yhtä hyvin vaunut olisi kai voitu painaa pitkäaikaissäilytykseen linjalle, esimerkiksi Rantasalmen ja Savonlinnan välille?  ;D

Etelä-Savon pelastuslaitos on julkaisut omilla facebook-sivuillaan kuvaa suistuneesta vaunusta.

Kuvien mukaan ja toki myös ratapihakaavio kertoo paikalla olevat turvavaihtee/-raiteet mahdollisesti estivät vielä pahemman tilanteen. Nyt taisi olla huono tuuri että turvaraiteen päätepuskimen takana oli kallio, mahtoiko kallion reuna leikata säiliön auki..

No, ilman turvavaihteita olisi paikalla toki raiteensulut jotka varmaankin olisivat myös suistaneet vaunut.. Aika paljon tosin on ollut massaa mikäli kaikki vaunut olivat kuormattuja..

Oliko niin että vahingosta ilmoitti paikan ohi ajaneen junan kuljettaja, jos vaunut olisivat päässeet linjalle tai edes atu:n sisään olisi voinut jälki olla aivan toista.

MTV3:n sivuilla näkyy olevan myös muutama kuva paikalta:

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/harvinaiset-kuvat-junaturmasta-suuronnettomuusvaara-mantyharjulla-jatkuu-kymmenia-tuhansia-litroja-rajahtavaa-ainetta-valui-maahan/6849818#gs.6s5pQVw

Itse asiassa ei olisi, koska nuo vaunut seisovat junakulkutieraiteella (=kohtausraiteella), eikä niitä voi varustaa raiteensuluilla. Tässä tapauksessa oli siis onnea, että kyseisellä kohtauspaikalla oli turvavaihteet, joskin OTKESin kuvista näkyy, että olisivat silti voineet ajautua pääraiteelle:

https://twitter.com/OTKES_SIAF/status/982658272179171328 (https://twitter.com/OTKES_SIAF/status/982658272179171328)

Hyvä idea, mutta täysin toteuttamiskelvoton, sillä mainittu väli on sähköistämätön.

Vai voiko? Esim. Puhoksen raiteella 3 on pääopastimet molempiin suuntiin ja sähkökäännöllä varustetut raiteensulut.

Ainakin RATO 6 sen yksiselitteisesti nykyään kieltää.


Mihin seisova kalusto tarvitsee sähköä?

Kappas vaan, niinpäs tekee:

6.4.11
Raiteensulku
Raiteensulkua ei saa sijoittaa junakulkutieraiteelle.

Mutta sallii pysäytyslaitteen, joka on uudenmallinen raiteensulku.

6.3.5.1
Junakulkutien varmistaminen 
Asetinlaitteen on tarkastettava junakulkutien varmistamisen alkaessa perusehdot.
Junakulkutien perusehdot ovat:
...
– Junakulkutiellä oleva pysäytyslaite on mahdollista kääntää pois kiskoilta.
...

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lts_2013-39_pysayttava_raiteensulku_web.pdf

Pysäyttävä raiteensulku on uusi ratatekninen turvalaite, jonka avulla vapaasti vierivät vaunut  saadaan  hallitusti  pysäytettyä  liukukitkan  avulla. 
Mahdollisia  pysäyttävän  raiteensulun  käyttökohteita  ovat  kohtausraide,  kuormauspaikka,  ratatyön  tai  pääteliikennepaikan suojaaminen.

Tarkoitatko, että sattumalta vaunut oli sellaisessa paikassa, että oli turvavaihteet? Vai olisiko ollut niin, että juuri sen takia ko. paikka on sallittu säilyttämiseen mm. siksi että siellä on turvavaihteet?

Lelkolaan on viety samana päivänä vaunuja seisomaan, siellä ei ole turvavaihteita.

Kun noi vaunut ovat seisseet junakulkutiellä, niin eikös silloin, kun ne ohittavat lähtöopastimen baliisit, pitäisi värien näyttää punaista. Meinaan siis, kun ohi ajavan junan kuski huomasi vaurion. Eikö tolpassa ollut punaista? Vai eikö kulkutie varaudu baliisin ylittämisen jälkeen, jos vaihteet on käännetty "turvaa" päin?

Ei kai baliisit mitään ylityksestä tiedä, jos niiden yli ei kulje JKV-antennia? Ja sellaisiahan on vain ohjaamoiden alla. Eli veturittomassa tavaravaunuroikassa nolla kappaletta. Ihan raidevirtapiirien mukaan tuossa tilanteessa mennään.

Savon Sanomissa 7.4.2018
Kuvia tapahtuma paikalta:
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Katso-kuvat-Myrkkyjunan-onnettomuuspaikan-raivaus-jatkuu-sunnuntaihin-asti/1179277

Junat on korvattu buseilla Mäntyharjun ja Hillosensalmen välillä. Eli tänään on ollut Hillosensalmella pitkän tauon jälkeen käytöä laiturille. :)

Tilapäinen säilyttäminen rataverkolla on näköjään sallittua, mutta mikä sitten katsotaan tilapäiseksi ajaksi.

Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä

27 §

Vaarallista ainetta sisältävien vaunujen käsittelyturvallisuus ratapihoilla

Vaarallista ainetta sisältävän säiliövaunun tulee olla ratapihalla, satamassa tai muussa vastaavassa paikassa alueella, johon on asiattomilta pääsy kielletty. Jos vaarallista ainetta sisältävää säiliövaunua joudutaan säilyttämään tilapäisesti ratapihalla, satamassa tai muussa vastaavassa paikassa, säilyttämisestä on tehtävä ilmoitus paikallisille pelastusviranomaisille.

Voisiko joku rautatievaunuja ymmärtävä valaista siitä, minkä määräyksen mukaan vaunuja voidaan jättää yksikseen viikoiksi ilman, että ne on jollain keinoin pönkätty täysin liikkumattomiksi? Vai onko noissa manuaalijarrut, jotka ovat ollet pois päältä / antaneet periksi? 

"VR ei tiedottanut kemikaalivaunuista pelastusviranomaisille"
https://yle.fi/uutiset/3-10150326

Tuossahan olisi voinut olla aika mielenkiintoisen jutskan ainekset koossa, jos ihan sattumalta olisi leimahtanut matkustajajunan ohikulkiessa tai kohdatessa tuo eetterikippo liekkeihin....!

Oltaisiin ehkä päästy "Seconds Before Disaster" -sarjaan ja torilla olisi tavattu...

Baliiseilla ei tosiaan ole mitään tekemistä vapaanaolon valvonnan kanssa, kuten Tuukka kirjoitti. Kinnissä raideosuuksien vapaanaoloa valvotaan akselinlaskijoilla.

Kinnistä on ollut mahdollista turvata kulkutie pääraidetta läpi, vaikka vaunuletka on rymistellyt karkuun, koska sivusuojan antava vaihde on ollut lukossa oikeassa asennossa. Sen vapaanaololla ei ole tässä käsittääkseni mitään vaikutusta, vaan riittää, että se on oikeassa asenossa.

Se on kuitenkin mielenkiintoista, miksei junavaunujen ohittaman pääopastimen takana olleen vaihteen raideosuuden varautuminen herättänyt mitään huomiota, että jotain outoa on tekeillä. Vai eikö kauko-ohjaus välitä kaikkia ilmaisuja liikenteenohjaukseen? Tuolta rataosan kauko-ohjausjärjestelmästähän ei esimerkiksi tule vaihteisiin liittyviä varautumisviestejä lainkaan (millä ei nyt tokikaan ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, mitä kauko-ohjaaja näkee).

Paha lähteä arvailemaan asiaa, mutta miten lie on vaunut tuohon tuotu, mikäli olivat jo pari viikkoa olleet olosuhteet ovat saattaneet olla tuolloin hyvinkin talviset. Eli sivuraide on mahdollisesti ollut aivan lumen peitossa. Tuossa tilanteessa vaunut pysähtyvät paikalleen melko topakasti ja miten on sen jälkeen menetelty paikallaanpysymisen varmistamiseksi.
Mikäli raide on ollut luminen olisi ehkä mahdollista että lunta on noussut pyörien mukana myös jarrulosseille. Eli jarrulossin ja pyörän väliin olisi kertynyt jääkerros, toki kun painavaa kuormattua vaunuroikkaa on jarrutettu Kinniin olisivat lossit ja pyörätkin ehkä olleet lämpimiä eli olisiko näin voinut käydä. Mikäli jäätä olisi kertynyt ja tuossa vaunussa olisi kiristetty käsijarru jäätä vasten.. Kun keli lämpeni ja jää suli olisiko tuo jarru voinut löystyä... Oliko käytetty lisänä jarrukenkiä, tai oliko miten paljon käsijarruja kiristetty.. Nämä varmasti selviää tutkinnassa.

Kummasta suunnasta vaunut on tuotu Kinniin, mikäli olisi tultu alhaaltapäin ja veturi olisi ollut "yläpuolella". Olosuhteet vaikkapa erittäin ikävän talviset, paljon lunta ja muutenkin kurjaa.. Pitäisi kävellä sinne perälle umpihangessa laittamaan jarrukengät.. Ja kiinnittämään käsijarruja.. Ettei vaan olis käynyt jotain inhimillistä, sipaistu veturin jälkeisestä vaunusta käsijarru kiinni ja siitä sitten Kouvolaan saunaan.. No sinällään tämä on vaan oma "aivopieru" ja eihän kukaan ota tätä vakavasti. Turvallisuustutkinta toki tähänkin varmasti tuottaa vastauksen.

No ainakin julia.dy:n graafisten aikataulujen mukaan 21.3 on viimeksi Kinniin viety jotain. Tullut Kouvolan suunnasta.

Tuo Mikon teoria kyllä kuulostaa varsin uskottavalta, eihän siellä loppujenlopuksi tarvitse kummoinen jääkertymä olla, kun se sulaessaan jo vaikuttaa jarruihin. Kuinka tasamaalla tuo paikka muuten on, onko vaunujen karkaamissuuntaan alamäkeä? meinaan ei se ihan pienellä vauhdilla ole tullut vaikka massaahan tuossa toki on ollut,m mutta eikös tuossa ole kaksikn vaunua pois kiskoilta.  Likö täm' ympäristöövahinkojen kannalta Poitsilan turman jälkeen pahimpia?

Saas nähdä tuleeko muutoksia raidetoppareiden rakenteisiin tämän onnettomuuden jälkeen. Nehän on suunniteltu kotimaiselle kalustolle. Pitäisi sekin huomioida että siihen voidaan joskus myös pökätä ystävyyssiteellä.

Mikolla oikeansuuntaisia oivallisuuksia asiasta. Oteksin pomohan, Nurmi, oli arvoinut, että raiteisto viettäsi juuri raidepuskimeen päin. Siellä vaunujen jättöpaikallahan ovat kiskoilla kahdet pysäytyskengät, joten arvioisin, että toisessa päässä ei olis ollut kenkiä. Vaunuthan jätetään seisomaan, että ilmjarrut ovat päällä. Venäläisillä vaunuilla on tapana, että jarrut aukeilevat itsestään (ilmavuotoja) ja ovathan vaunut siellä seisoneet jo pariviikkoa. Minun muistaakseni vaunujen käsijarruja ei käytetä Suomen puolella, vaan nimenomaan pysäytyskenkiä.

Siis olen edelleen nyt aivan tyhmänä tästä keissistä, voisiko joku selittää?

--säännösten mukaan itsekseen oleva vaunuroikka siis pitää värmistaa / ei pidä varmistaa ?
--onko varmistus tehtävä ulkoisilla jarrukengillä/tönkillä (mitä ovatkaan) ?
--onko lisäksi laitettava jarrut päälle jossain vaunussa / kaikissa vaunuissa?
--onko tuolle varmistukselle jokin aikaraja?
--muuttuuko jokin jarrukonfiguraatiossa ajan myötä (paineet tms)?


Jotenkin maallikko ajattelisi, että juuri tällaiset asiat olisi hyvin tarkkaan määritelty ja ohjeistettu?

Onko kuormattujen vaunujen seisottamiselle vielä kerrottu syytä? Oliko kyse sopivaa laivaa odottanut transitokuorma vai oliko matkalla suomalaisille öljynjalostamoille tai "sekoittamoille"?

Syyksi on kerrottu mediassa että vaunuroikka ei ole mahtunut tilaajan omalle ratapihalle ja Kouvolan ratapiha on ollut täysi, joten vaunut on jätettu ns. varapaikalle, joka Kinni on.

Neste ja St1 ovat kiistäneet olevansa vaunun tilaajia.

Suomessa on 13 VAK-luokiteltua ratapihaa Ne löytyvät esim. Liikennevirasto julkaisemalta Rautateiden verkkoselotuksesta kohdasta 3.4.3.1.

https://www.liikennevirasto.fi/web/rautateiden-verkkoselostus-2018/report/3-rataverkko/3.4-liikennerajoitukset/3.4.3-vaaralliset-aineet/3.4.3.1-vaarallisten-aineiden-rautatiekuljetukset (https://www.liikennevirasto.fi/web/rautateiden-verkkoselostus-2018/report/3-rataverkko/3.4-liikennerajoitukset/3.4.3-vaaralliset-aineet/3.4.3.1-vaarallisten-aineiden-rautatiekuljetukset)

VAK-ratapihat

Trafin valtakunnallisesti VAK-ratapihoiksi määrittelemiä ratapihoja ovat: Hamina (Ratapiha Hamina ja Ratapiha keskipiha), Joensuu, Kotka (Mussalon ratapiha), Kouvola (Kouvola tavara, Kouvola lajittelu), Kokkola (Kokkolan ratapiha sekä erikseen Yksipihlajan ratapiha), Niirala, Oulu, Riihimäki, Sköldvik, Tampere (Viinikan ratapiha), Turku ja Vainikkala.  Ratapihalla liikennöivien tulee osata toimia VAK-lainsäädännön ja VAK-ratapihalle tehdyn turvallisuusselvityksen mukaisesti. Tarvittaessa osapuolten on osallistuttava alueella järjestettäviin yhteistoimintaharjoituksiin kulloinkin suunnitellussa laajuudessa. Höyryvetureiden käyttö on kielletty Sköldvikin ratapihalla.

Julkisesti on kerrottu että Kinni on ollut varapaikka säilytyksille, mikäli ratapihoilla on ollut ruuhkaa. Herää ainakin itselläni kysymys että miksi vaunut oli pakko jättää/tuoda Kinniin, jos lähin VAK-ratapiha eli Kouvolan ratapiha oli täynnä. Kinni on myös kohtaamispaikka, joka minun mielestäni estäisi tälläisen pitkänajan säilyttämisen. Ja miksei vaunuroikkaa jätetty valmiiksi jo Vainikkalaan, koska sen kautta vaunut ovat kuitenkin liikkuneet vai onko Vainikkalan ratapiha niin pieni yhdysliikenteelle, ettei siellä voida näin suurta vaunumäärää säilyttää pitkään?

MTBE:tä käytetään myös ainakin muoviteollisuudessa, eetteriä turvallisempana liuottimena asetaatin valmistuksessa.

Iltalehden mukaan paikallaan pysymisen varmistaminen oli tehty lukittavilla pysäytyskengillä. Lukittu pysäytyskenkä on abloy-lukolla lukittu kiskoon kiinni ilkivaltaisen poistamisen välttämiseksi. Vaunujen ilmajarrujen irrottua roikka oli työntynyt kenkien päälle jotka olivat varmasti vähän matkaa liukuneet edellä. Jos kisko oli luminen ja kengän alle pääsi lunta eivät kengät enää pitäneet erittäin painavan junan alla. Jätettäessä painava juna mäkeen kengät pitäisikin asettaa samalle kiskolle eri akselien alle, tällöin molemmat kengät jarruttaisivat eri akseleita.

Uutisissa kerrottiin vaunujen odottaneen Haminan satamaan pääsyä ja aines oli lähdössä laivalla eteenpäin.

MTV on kertonut että vaunuletka oli matkalla Kotkan Mussaloon ja sieltä eteenpäin kolmannelle ulkomaiselle osapuolelle, jonka nimeä ei ole kerrottu julkisuuteen.

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lisatietoa-mantyharjun-turmasta-tanne-venalaisvaunut-olivat-matkalla-vaarallista-ainetta-vuoti-luontoon-35-000-litraa/6851484#gs.=QBu780 (https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lisatietoa-mantyharjun-turmasta-tanne-venalaisvaunut-olivat-matkalla-vaarallista-ainetta-vuoti-luontoon-35-000-litraa/6851484#gs.=QBu780)

Venäläiset ovat pistäneet alkuvuonna tulemaan tavaraa sen verran reippaasti että kaakonkulmalla on melkein joka pihalla vaunuja odottamassa jatkokuljetusta HaminaKotkaan. Kuljetusten määrä huipputasolla.

Jos ilmajarrun irtoamisesta puhutaan, niin tuollaisen letkan kanssa puhutaan korkeintaan tunneista (käytännössä ei käytännössä ei varmaan sitäkään) kun jarruilmat ovat vuotaneet kokonaisuudessaan pois, eli ilmajarrut ovat irronneet jo hyvin pian vaunujen Kinniin jättämisen jälkeen.

Tuollaisessa letkassa on hyvinkin todennäköisesti muutama vaunu joista ei jarrut ole vuotaneet tyhjiksi. Onnettomuuden syytä tutkiessa samainen runko varmaankin pumpataan uudelleen täyteen ja katsotaan kellosta tai kalenterista kauanko jarrujen irtoaminen kestää.

Venäläisissä vaunuissa on ns. kaksipaineinen jarrujärjestelmä jossa mikään ei ylläpidä painetta jarrusylinterissä tehdyn jarrutuksen jälkeen.  Eli kun jarrusylinteristä vähitellen ilmaa vuotaa pois, irtoaa jarrut.  Kolmipaineisessa järjestelmässä (kotimaiset vaunut) sen sijaan toimintaventtiili osaa korvata jarrusylinterin vuodon ja ylläpitää sylinterinpainetta apuilmasäiliöstä, mutta sekään ilma ei määräänsä pidempää siellä jarruja pidä kiinni kun jarrujohto on tyhjä.

Mitä merkitystä tuolla testillä olisi? Kun kerran on aina oletettavissa, että ilmajarrut irtoavat?

Näistä vaunujen pysäköinnistäkö ei sitten ole olemassa mitään selkeitä ohjeita missään ja/tai niitä voi improvisoida aina tarpeen mukaan?

Tuo että venäläisiä säiliövaunuja seisotetaan jopa viikkoja itä-Suomen sivuraiteilla odottamassa siirtoa purkupaikalle oli hyvin yleistä jo 1990-luvulla. Kuvittelisin että jo silloin olisi osattu varautua siihen että jarrut irtoavat joko itsestään tai vaikka ilkivallan seurauksena.

Tässä on havainnekuvia siitä miten vaunujen jarrukenkiä tulisi käyttää, kun vaunut ovat säilytyksessä. Näissä jarrukenkissä ei nähdäkseni ole paikkaa lukitukselle.

No okei- Täytyy varmaan odottaa, että iltapäivälehdissä joku selvittää asiaa.

Tänään näyttäisi Lelkolassa olevan jotain tekeillä:

https://julia.dy.fi/timetables?s=LKL&d=10.4.2018

Näköjään kaksikin Lelkolasta lähtevää rahtia. Ilmeisesti kahdessa osassa nykäistään pöntöt Kouvolaan.

Jep, Länsi-Savossa on tuore juttu Lelkolassa huilivista vaunuista:
—
https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/bffdd4a0-8264-4264-b779-f6c3dafd85a4

Jutun mukaan vaunut olivat matkalla Mussaloon. Onko tosiaan Kotolahdenkin ratapiha täynnä, kun vaunuja ei viety sinne? Kyseinen ratapihahan on ollut melko vähäisellä käytöllä rakentamisestaan lähtien.

Kuvan (https://wp.demokraatti.fi/wp-content/uploads/2018/04/43850721-1200x675.jpg) perspektiivi saattaa hieman hämätä, mutta minusta näyttäisi, kuin onnettomuusvaunuston toisessa päässä olleet kengät olisivat olleet saman akselin pönkkinä; joka tapauksessa eri kiskoilla. Toisessa, Petri P. Pentikäisen täräyttämässä, kuvassa (https://kuvat.kaakonviestinta.fi/ZepeT__B2lMNbqCr8PR1pm_X_8s%3D/855x556/smart/9d/1d/9d1d6f1ec28585402abfdbb95bc584e7) ne ainakin ovat selvästikin saman pyöräkerran kiusana. Tosin tämä PPP:n kuva on ilmeisesti otettu vasta sen jälkeen, kun eheinä säästyneet vaunut oli jo siirretty toisaalle. Käytäntö tästä kuitenkin käy ilmi. Noinhan ne kengät tavallisesti läntätään.


Tavallisesti lepokitka on liikekitkaa suurempi. Tästä johtuen en ymmärrä, miten tällainen tuhansien tonnien juna voisi kengitetyn akselin liikkeelle saatuaan eli kenkien ja kiskon välisen lähtökitkan voitettuaan enää pysähtyä noiden kenkien liukukitkalla, jos raiteessa vain riittää kaltevuutta. Ennenkin olen itsekseni arvuutellut noiden pysäytyskenkien voimaa vastustaa raskaiden vaunujonojen pyrkimystä lähteä vyörymään alamäkeen ‒ olkoonkin, että yhden akselin massa olisi noussut sen eteen pönkäksi aseteltujen kenkien päälle.

Voisin kuvitella, että tämä 50-vaunuinen myrkkyjuna on ollut Kinnin sivuraiteelle makaamaan jätettäessä paremminkin kireä kuin löysä. Kun vaunujen jarrut sitten ovat jarrusylinterien tyhjentyessä omia aikojaan irronneet, tämä vaunujen välinen klappi on mahdollistanut ylämäen puolella seisovien vaunujen vauhdin keräämisen ja puskemisen täten sentään jo melkoisella liikemäärällä päin alempana olevia vaunuja ja lopulta ‒ vaunujen keskuspuskinten kolistua dominopalikoiden lailla päin toisiaan ‒ kaikella 49:n vaunun kahlitsemattomalla, lumipalloefektin kaltaisesti liikkeelle karanneella massalla sitä viimeistä, kengitettyä vaunua. Siinä ovat kengät olleet lumisella kiskonharjalla kuin perunajauhotetulla tanssilavalla.

Jos kengän alla onkin ollut unta, niin kyllä se tuosta kitkasta sulaa ja vesi höyrystyy tuossa tuokiossa.


Jos Suomessa on lunta ja jäätä, niin kai se pitäisi ottaa huomioon ohjeistuksessa. On täällä jo toistasataa vuotta junia ajettu.

Liikenneviraston ohjeita 10/2018 27 Junaliikenteen ja vaihtotyön turvallisuussäännöt (Jt)
 
 
 
5.14  Kaluston paikallaan pysymisen varmistaminen
Rautatieliikenteen harjoittajan on varmistettava kaluston paikallaan pysyminen. Kalustoa, jonka paikallaanpysymistä ei ole varmistettu, ei saa jättää vaille valvontaa. Paikallaanpysyminen tulee varmistaa riittävällä määrällä tähän tarkoitettuja laitteita (esim. seisontajarru) ja/tai varusteita (esim. pysäytyskenkä). Seisontaraide on valittava siten, ettei kalusto haittaa tai vaaranna muuta liikennettä.
 
Näin sanotaan JT:ssä, toki operaattoreilla voi olla ja varmaankin on vielä tarkempia ohjeita ja tapoja toimia.

Ehkä nytkin on toimittu kutakuinkin ylläolevan mukaan, vaunut todennäköisesti oli varmistettu pysäytyskengillä ja raide oli valittu metsän keskeltä. Eli sinällään kaikki oli kunnossa, pois lukien ilmoitus paikalliselle pelastuslaitokselle.

Mutta miten on käytännössä toimittu, onko varmistettu ettei vaunut pääse mitenkään liikkeelle, jos ei.. Onko kyseessä laiminlyönti, inhimillinen virhe, vaiko olosuhteiden ja sattumien summa. Onnettomuustutkinta aikanaan näihin varmasti vastaa.

Yksi tutkinta (http://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/raideliikenne2010/c12010rviidensailiovaununsuistuminenvaihtotyossakilpilahdessa19.2.2010.html) tuli mieleen:

Siinäkin toimittiin lähes määräysten ja ohjeiden mukaan, mutta viimeiseen liikkeeseen tuli inhimillinen tekijä mukaan ja sattui vaaratilanne.

// linkki korjattu

Kyllä sen ohjeen on tultava Trafilta. Operaattoreilla ei voi olla kuin mahdollisesti siitäkin tiukempia määräyksiä.

"Tapoja toimia" ei voi eikä saa olla. Kuten lentolliikenteessä, on oltava vain yksi tapa toimia ja se tapa on kirjan tapa.

On käsittämätöntä, että noinkin selkeästä ja tärkeästä asiasta ei ole kuin "on varmistettava" -luokan ohjeistusta.

Totta kai on varmistettava, mutta eipä se sillä varmistunut tällä kertaa.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) johtaja Veli-Pekka Nurmi on kertonut, ainakin Iltasanomille että onnettomuustutkinnassa on selvinnyt turman tarkka aika, joka on ollut 7. Huhtikuuta klo 11.40. Tarkka aika on selvinnyt tutkimusaineistoa yhdistämällä. Näitä ovat olleet hätäkeskukseen tullut ilmoitus ohiajavan junan veturinkuljettajalta ja asetinlaitteista saatujen tietojen pohjalta. Vaunut oli tuotu Kinniin 21. Maaliskuuta ja vaunutletka oli varmistettu pysäytyskengillä. Se, miksi pysäytyskengät ovat pettäneet ja letka päässyt liikkeelle ei ole selvinnyt.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005644207.html (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005644207.html)

Roikka on tuotu Kii 21.3.18 tietenkin.

Korjattu. Kiitti vinkistä!

Mielenkiintoista nähdä tämän mittavan ympäristövahingon käsittely oikeudessa ja se, millaiset tuomiot ja korvausvelvoitteet määrätään.

Taitanee olla lähes kaikessa suomalaisessa kalustossa käsijarru (= seisontajarru), onko venakoista unohtunut moinen "lisävaruste" tyystin?

Kuulin että käsijarrujen käyttö Venäläisissä vaunuissa on kielletty. "ei toimi, ei tiedä miten toimii, ei voida luottaa". En tiedä onko tämä miten yleinen ohje/määräys, vai onko operaattorin oma valinta.

Olen ollut tähän asti ymmärryksessä että venäläisissä säiliövaunuissa olisi käsijarru tai seisontajarru. kaikissa venäläisissä vaunuissa on kuvan veivi. Mikä sen virka on, jos se ei liity jarruihin?

Ympäristövahinkohan on ollut poikkeuksellisen huomattava. Avannosta on löytynyt kuollut ruutana, joka on ehkä mahdollisesti menettänyt henkensä kyseisen vuodon takia. Asiasta ei toki ole varmuutta, kalalle ei tehty kuolemansyyn tutkintaan liittyvää ruumiinavausta. Eli ehkä, jos, mahdollisesti.

Paikalliset ihmiset eivät ole voineet lipittää puroista vettä, koska siinä on epämiellyttävä haju. En tiedä onko tuollapäin suomea ollut yleensä tapana juoda vettä mitä epämääräisimmistä paikoista jos vedessä ei ole sen ihmeempiä hajuhaittoja.

No kaikesta huolimatta moisten aineiden kuljettaminen olisi siirrettävä maanteille, koska siellä se on turvallisempaa.

Länsi-Savon mukaan poliisi harkitsee esitutkinnan käynnistämistä tapahtuneesta.

Artolle voi todeta, että minkä tahansa asian voi toki lyödä läskiksi valitsemallasi keskustelutavalla.

Niin siis harkitsee, ehkä aloittaa esitutkinnan, mutta ei välttämättä aloita. Kyllähän huomattavan ympäristövahingon kyseessä ollessa olisi tuo harkintakynnys jo ylittynyt.

Poliisin ilmoitus "harkitsee esitutkinnan aloittamista" on aivan normaali tilanteessa, jossa vahinkojen määrä ja laajuus on ympäristöviranomaisillekin vielä selvittelyssä. Etelä-Savon Ely-keskuksen viimeisimmän eilen päivätyn tiedotteen otsikkona on "Mäntyharjun Kinnin kemikaalipäästö etenee vesistössä (Etelä-Savo, Kakkois-Suomi)". Tiedotteen mukaan päästö on kulkeutumassa Sarkaveden kautta kohti Vuohijärveä. Osassa onnettomusalueen vaikutusalueen kaivoista on havaittu pieniä määriä haitta-aineita, joiden epällään kulkeutuneen kaivoihin pintaveden välityksellä. Ely-keskus huomauttaa vielä, että talousvedessä ei saa olla vierasta makua ja hajua. Haitta-aineelle maistuva ja haiseva vesi ei sovellu talousvedeksi.

Kun konkreettinen vahingon suuruus on vielä "aivan hakusessa" ympäristöviranomaisillekin, niin eihän poliisin kannata tässä vaiheessa aloittaa vielä virallisia kuulusteluja yms.  Kyllä asiasta vielä poliisin taholta kuuluu, kunhan maltetaan odottaa.

Ei ole kyllä normaalia tuollainen. Vahinkojen laajuus on jo kiistatta teidossa sillä asteella, että kyse on todella merkittävästä vuodosta ja ympäristön pilaantumisesta.

Syytä epäillä kynnys eli esitutkintalaissa asetettu velvollisuus esitutkinnan käynnistämiselle on melko varmasti ylitetty. Se on sitten eri asia kuinka aktiivisesti asiaa tutkittaisiin, mutta ainakin diaariin kirjattaisiin ilmoitus.

https://yle.fi/uutiset/18-71461

Simolle vain totean, että minulla on ollut aikanaan eräässä tilaisuudessa mahdollisuus keskustella poliisitutkinnan aloittamiskynnyksen ylittymisestä useankin poliisipäällikön kanssa. Minulle kerrottiin, että riippuu ihan tilanteesta, milloin tutkinta kirjataan aloitettavaksi. Raja saattaa eri rikosten kohdalla "liukua".  Aivan varmasti poliisi on tässä tapauksessa käynyt onnettomuuspaikalla hyvinkin pian, mahdollisesti ollut paikalla heti onnettomuuden tapahduttua lähes siinä kuin pelastuslaitoskin. Ja aivan varmasti poliisi on nytkin toiminut hyvässä yhteistyössä onnettomuustutkinnan kanssa ja varmaan keskustellut ympäristöviranomaistenkin kanssa. Poliisi itse päättää mitä tekee esitutkinnan virallisen aloittamisen osalta ja missä vaiheessa esitutkinnan mahdollisesta aloittamisesta tehdään virallinen päätös. Poliisi toimii virkavastuulla ja tekee omat päätöksensä itsenäisesti. Elikkä mielestäni ei meidän tarvitse tällaisessa asiassa olla esitutkinnan aloittamisesta huolissaan, ainakaan vielä tässä vaiheessa.

Nuo poliisipäälliköt käyttivät aikoinaan yhtenä esimerkkinä esitutkinnan aloittamisen myöhäisemmästä kirjauksesta sen laatuisen nestemäisen aineen vuotamisen vesistöön, jossa edes ympäristöviranomaiset eivät hetkeen tiedä eri vahinkojen laatua ja laajuutta, eikä myöskään poliisin toimesta ole välttämätöntä syytä aloittaa virallista tutkintaa esimerkiksi onnettomuuden syyn selvittämiseksi. Nythän  tässä tapauksessa onnettomuuden syytä selvittelee jo erityinen asiantuntijaryhmä. Tutkittavan rikosten nimetkin saattavat olla aluksi hetken aikaa epäselviä.

En tiedä mitä nyt on poliisin diaareihin kirjattu eikä se minulle kuulukaan. Kun päätös esitutkinnan aloittamisesta kuuluu virkavastuulla poliisille, niin ainakaan minä tähän asiaan melko lailla perehtymättömänä en uskalla omilla vähäisillä tiedoillani asiasta ottaa kantaa siihen, onko "poliisille pakollinen" esitutkinnan aloittamisen raja jo tässä tapauksessa mahdollisesti ylitetty. Varsinkin kun vahinkojen lopullisia laatujakaan ei voida vielä tässä vaiheessa tietää, kemikaalithan ovat vielä leviämässä kohti alajuoksua ja muutoinkin vahingot selviävät vasta ajan mittaan.

Äkkiseltään ajateltuna näkisin, että Trafi määrää jo asiasta.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on antanut 18.12.2015 käyttötoimintaa ja liikenteenhallintaa rautatiejärjestelmässä koskevan määräyksen (TRAFI/57058/03.04.02.00/2015).

https://www.trafi.fi/filebank/a/1450443389/2e7c9a3b8d021652a1058209e878243e/19300-TRAFI_57058_03_04_02_00_2015_FI_Kayttotoiminta_ja_liikenteenhallinta_rautatiejarjestelmassa.pdf

Rautatieliikenteen harjoittajan on kuvattava menettelyt kaluston paikallaan pysymisen varmistamiseksi, kun kalustoa jätetään seisomaan raiteille.

Esitutkinnan aloittamisesta jotain. Jos ympäristöön on päätynyt tuhansia litroja jotain kemikaalia, niin aina on aihetta käynnistää tapahtuneesta esitutkinta. Esitutkintaa voidaan rajoittaa tai se voidaan lopettaa jos siihen on syytä.

Ruuvimeisseli taskussaan Hangon kaupungissa kulkeneen henkilön tapauksessakin se aloitettiin ja saatettiin loppuun, myös varsinainen tutkintakin suoritettiin käräjäoikeudessa loppuun. Juu se olin minä, ja en katsonut tarpeelliseksi valittaa tuomiosta josta ei seurannut rangaistusta, syyttäjäkin tyytyi ratkaisuun ;D

Monenkorkuisia kynnyksiä on polliiseilla...

Arto, tällä palstalla on aivan hyödytöntä vaatia poliisilta esitutkinnan aloittamista. Jos poliisin virkavelvollisuuksiin kuuluva esitutkinnan aloittaminen tai aloittamatta jättäminen on sinulle suuri ongelma, niin kirjoitapa omalla osoitteellasi ja allekirjoituksellasi varustettu kirjelmä asiasta poliisihallitukseen osoitteella Asemapäällikönkatu 14, PL 22,  00521 Helsinki. Siellä asiasi selvitetään.

En minä ole esitutkinnan aloittamista täällä tai missään muuallakaan vaatinut, enkä ole vaatimassakaan. Esitin mielipiteeni, vain ja ainoastaan. En katso kokeneeni asiassa vahinkoa. Voinhan toki mennä valuma-alueella samoilemaan ja lipittämään vettä, jolloin voin tehdä rikosilmoituksen asianomistajana.

Onnettomuustutkintakeskus ei ensisijaisesti suorita mitään rikosoikeudellisiin toimeenpiteisiin tähtäävää tutkintaa.

Poliisi on varmasti kerännyt aineistoa ja kuullut useita henkilöitä asiaan liittyen, jos nyt esitutkinta päätetään aloittaa, joutuvat kuullut henkilöt erikoiseen asemaan. Ovatko epäiltyjä, todistajia vai mitä ovat, sillä on väliä.

On täysin mahdollista, ettei vuoto aiheuta juuri mitään vahinkoa ja silloin aloitettu esitutkinta voidaan toki lopettaa, mutta mehän luotamme poliisiin satarosenttisesti. Lähes kaikki tapaukset joissa esitutkinta on suoritettu loppuun johtavat tuomioon. Muutama prosentti on tietysti jätettävä tuomitsematta, ihan vaan sen takia, että muussa tapauksessa oikeusjärjestelmässä olisi liikaa yhtäläisyyksiä tiettyihin totaliristisiin valtioijärjestelmiin jotka suomikin valtiona tuomitsee.

Itä-Suomen poliisilaitoksen sivulla olevan tiedotteen 29.5.2018 "Mäntyharjun Kinnin kemikaalipäästöstä käynnistetään esitutkinta"  mukaan "Itä-Suomen poliisilaitos käynnistää esitutkinnan Mäntyharjun Kinnin asemapaikalla 7.4.2018 tapahtuneesta kemikaalipäästöstä. ---  Asiaa tutkitaan tutkinnan alkuvaiheessa ympäristön turmelemisena ja vaarallisten aineiden kuljetusrikoksena.  Tutkinnassa selvitetään ovatko joku tai jotkut syyllistyneet asiassa tahalliseen tai törkeän huolimattomaan menettelyyn. ---"

Voisiko ylläpito korjata ketjun otsikon, kun mitään tulipaloa ei tuolla (onneksi) koskaan ollut.

Nyt se esitutkinta on sitten tosiaan aloitettu. Onkohan alkuasetelma ollut esitutkintaa suorittavalle viranomaiselle sikäli hankala, ettei heti löytynyt syyllistä jota vastaan olisi esitutkinnassa kerätty materiaalia.

Nyt on esitutkintaa suorittavalle taholle joku kertonut kuka on syyllinen, ja tilanne on siinä mielessä selkiytynyt. Syyllinen on siis jo käytännössä tuomittu, nyt syyllisyys on vain näytettävä toteen. Kun saadaan syyllinen tuomittua voivat ne jotkut muut huokaista helpotuksesta kun eivät joutuneet tuomiolle, vaikka ehkä olisi syytä ollutkin.

Anteeksi kyynisyyteni...

Te jotka pääsette lukemaan Pelastustieto-lehteä ja asia kiinnostaa, niin käykääpä lukemassa juttu.
Artikkelissa on asiallista tietoa ja kritiikkiä osapuolista (VR, Livi, Ely-keskus, mediat) - mielestäni kannattaa lukea.

https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/operatiivinen-toiminta/halytysilmoitus-massiivinen-kemikaalivuoto-raiteilla/
vaatii kirjautumisen

Olisiko ylimääräistä vaivaa jos jotain ydinkohtia, vaikka omin sanoin, toisit esille, jos ei tohdi copy-paste menetelmää maksumuurin takaa tuoda?

Paperilehdestä juttua lukiessa ensimmäisellä aukeamalla taisin kolmeen asiaan ottaa huomiota.

Puhutaan VR:n liikenteenohjauksesta. Eikö VR:llä ole virallisesti operaatiokeskus (vai operaatiokeskukset) ja Liikennevirastolla liikenteenohjaus virallisesti?
Sitten taisi ratahallintokeskuskin jossakin vilahtaa, vaikka moista organisaatiota ei pitäisi olla?
Rata P51 taitaa olla kuitenkin Liikenneviraston kaveri nykyisin vaikka raivaustoiminta ei yksiköiden määrän takia ole kattava vielä?

Kemikaalivaunujen seisottaminen tilapäisillä säilytyspaikoilla päättyy, kertoo YLEn uutinen:
 https://yle.fi/uutiset/3-10414622

Etsi rataverkkoon liittyvät virheet tuon YLE:n uutisen karttapohjasta. Minä löysin niitä 7 kpl.

- Raippo (/ Simola) - Lappeenranta rata purettu Mustolan radan erkanemiskohtaan saakka
- Perälä - Kristiinankaupunki rata purettu.
- Kiukainen - Säkylä suljettu liikenteeltä, radan lakkautus vireillä
- Aittaluoto - Niinisalo, suljettu liikenteeltä, siltoja puuttuu
- Vuokatti - Sotkamo rata purettu
- Inkeroinen - Hamina rata purettu (Kartalla on myös nykyinen Juurikorpi - Hamina -rata)
- Pesiökylä - Taivalkoski suljettu liikenteeltä
- Rantasalmi–Savonlinna Suljettu liikenteeltä
- Kehärata puuttuu (Huopalahti - Vantaankoski - Havukoski)

Lisään listaan lakkautetun ja puretun Parikkala-Tiviä -radan.

Minulla oli samat kuin Tepolla, paitsi Vuokatti - Sotkamo jäi huomaamatta ja Pesiökylä - Taivalkoski -osuutta en laskenut mukaan, koska se lienee vielä yhtenäisenä olemassa, joskin suljettuna.

Parikkala - Tiviä jäi huomaamatta pieneltä puhelimen ruudulta...

Keskellä korpea koettiin suuronnettomuuden vaara, kun räjähdysherkkää kemikaalia lorisi luontoon rikkoutuneesta junavaunusta – "Jos vaunut olisivat syttyneet, meillä ei olisi ollut mahdollisuutta sammuttaa niitä"
https://yle.fi/uutiset/3-10552446

Onnettomuustutkintakeskus: Mäntyharjun keväisessä kemikaalionnettomuudessa syynä oli, että säiliövaunut olivat liian painavia jarruille. https://yle.fi/uutiset/3-10579862

Tutkintaselostus: https://www.turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2017/BH18l6P0R/R2018-01_Mantyharju_-_Tutkintaselostus.pdf

Varsin yllättävä toteamus. Mitä ne muut vaihtoehdot olisivat voineet olla...terroristisen ilkivalta, ilkivalta muuten vaan tai vaunuletkaan törmääminen. Näistä viimeinen olisi varmasti ollut tiedossa, en tiedä saako tavallinen pikku ilkiö edes noita pysäytyskenkiä riittävän helposti pois kiskoilta. En ole vielä lukenut tutkintakertomusta, mutta eiköhän tuo tule luettua kun ehtii ja jaksaa.

Onnettomuustutkintakeskushan julkaisi tästä onnettomuudesta   tutkintaselostuksen tammikuussa 2019:  https://turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/2018/r2018-01sailiovaunujensuistuminenmantyharjulla7.4.2018.html

Nyt myös poliisin esitutkinta on siirtynyt syyteharkintaan: https://poliisi.fi/-/kinnin-kemikaalionnettomuuden-esitutkinta-on-siirtynyt-syyteharkintaan