Resiina-keskustelu

Ajankohtaiset => Uutiset => Aiheen aloitti: Petri Soronen - Joulukuu 12, 2018, 06:44:00



Otsikko: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Soronen - Joulukuu 12, 2018, 06:44:00
Kemijärven Palojärven tasoristeyksessä sattui tavarajunan ja kuorma-auton kolari varhain keskiviikkoaamuna.
Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle vähän ennen kello viittä aamulla.
Pelastustyöt ovat meneillään, paikalla on hälytetty seitsemän pelastusyksikköä.
Oulun poliisin johtokeskus ei kerro, onko onnettomuudessa loukkaantuneita tai menehtyneitä.

https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/tavarajuna-ja-kuorma-auto-tormasivat-kemijarvella-tasoristeyksessa/811895/

En löytänyt numeroa mutta kaikki junat Kemijärven suunnassa loppupäiväksi oli peruttu.


Otsikko: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Esa Väätäinen - Joulukuu 12, 2018, 06:46:43
Ilta-Sanomat 12.12.2018 klo:6:00
Lapissa Kemijärvellä tavarajuna ja kuorma-auto ovat kolaroineet Palojärven tasoristeyksessä, kertoo pelastuslaitos.
 Alueella on käynnissä pelastustyöt, jotka Oulun poliisin johtokeskuksen mukaan ovat vielä pahasti kesken.
Pelastuslaitos sai ilmoituksen raideliikenneonnettomuudesta hieman ennen kello viittä aamulla.
Liikennevirasto tiedottaa, että junaliikenne on toistaiseksi pysähdyksissä Rovaniemen ja Kemijärven välisellä rataosuudella tasoristeysonnettomuuden takia.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005929461.html


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Harri Junttila - Joulukuu 12, 2018, 07:27:54
https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/tavarajuna-ja-kuorma-auto-tormasivat-kemijarvella-tasoristeyksessa-auton-kuljettaja-menehtyi-turmassa/811895/


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Kari Huuva - Joulukuu 12, 2018, 08:24:04
Veturi ja vaunuja suistunut. Otkes aloittanut tutkinnan. Onkohan joku harrastaja matkalla paikalle.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Joulukuu 12, 2018, 13:19:24
Kyse on pakko olla VR:n junasta T 5155: https://julia.dy.fi/timetables?s=5155&d=12.12.2018


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Tuovinen - Joulukuu 12, 2018, 14:09:59
https://www.lapinkansa.fi/lappi/tavarajuna-ja-kuorma-auto-tormasivat-kemijarvella-tasoristeyksessa-auton-kuljettaja-menehtyi-turmassa-3366655/


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Joulukuu 13, 2018, 13:46:29
Onkohan kenelläkään pohjoisen pojista tietoa veturin numerosta (Sr1)?. Taitaa olla pahempikin paikka, koska liikenne on poikki vielä tänäänkin.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Marko Anttila - Joulukuu 13, 2018, 14:30:21
Suistumispaikalle pitää rakentaa nosturiautoa varten [hämmentävää], rata poikki ainakin 3-4 päivää.
Lapin Kansan sivuilta löytyy uutinen.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Soronen - Joulukuu 13, 2018, 14:44:18
Jollain valtiollisella instanssilla pitäisi olla rautatienostureita tällaisten tapausten varalle ettei tarvi kallista tietä rakentaa. Minne ojan pohjalle se veturi on valunut, ei ole vielä kuvia näkynyt aiheesta?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Joulukuu 13, 2018, 15:11:09
Jollain valtiollisella instanssilla pitäisi olla rautatienostureita tällaisten tapausten varalle ettei tarvi kallista tietä rakentaa. Minne ojan pohjalle se veturi on valunut, ei ole vielä kuvia näkynyt aiheesta?

Norjaan myydyllä valtionyhtiöllä VR Trackilla toki on rautatienostureita ainakin Tampereella. Rautatienosturin käyttö sähköratarakenteiden alla on kuitenkin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Hankaloittaa se sähkörata oleellisesti myös maantienosturin käyttöä.

Kuvia tuskin tulee. Poliisi on sulkenut paikan ja kuvauskopterit on alueella kielletty.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Mikko Herpman - Joulukuu 13, 2018, 15:24:34
Oli toisaalla uutista että kyseessä olisi Sr3, eli taitaa tässä tapauksessa olla Vectronin ensimmäinen onnettomuus...


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Soronen - Joulukuu 13, 2018, 15:27:57
Eikus niin, sähköratalaitteet vähän hankaloittaa. Kai sitä tutkintaselostuksesta selviää aikanaan että miten kävi kuvien kera.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Pasi Utriainen - Joulukuu 13, 2018, 17:11:10
Veturi on Sr3 3309. Kuva https://www.lapinkansa.fi/lappi/uuden-tien-tekeminen-junaonnettomuuden-takia-on-harvinaista-raidenosturin-voima-ei-riita-sadan-tonnin-veturin-nostamiseen-3368270/


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Joulukuu 13, 2018, 17:49:59
Suistumispaikalle pitää rakentaa nosturiautoa varten [hämmentävää], rata poikki ainakin 3-4 päivää.
Lapin Kansan sivuilta löytyy uutinen.

Ei tämä täysin tavatonta ole. Kaikkialla ei radan varressa kulje huoltoteitä. Rakennettu Han tännekin aikoinaan aputie, tosin paljon lyhyempi http://vaunut.org/kuva/46742


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Soronen - Joulukuu 13, 2018, 18:21:47
Osaako kukaan asiantuntija sanoa kuinka pahaan kuntoon veturi lie mennyt? Kestääkö vectorin runko moista paukausta, ts. runko kiero?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Joulukuu 13, 2018, 19:14:27
Osaako kukaan asiantuntija sanoa kuinka pahaan kuntoon veturi lie mennyt? Kestääkö vectorin runko moista paukausta, ts. runko kiero?

Tuota ei varmaan tulla kertomaan julkisuudessa. Jotain voi selvitä vuoden tai parin sisään tutkintaraportista, jos tämä tapaus otetaan tutkittavaksi.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Joulukuu 13, 2018, 20:54:32
Veturi on Sr3 3309. Kuva https://www.lapinkansa.fi/lappi/uuden-tien-tekeminen-junaonnettomuuden-takia-on-harvinaista-raidenosturin-voima-ei-riita-sadan-tonnin-veturin-nostamiseen-3368270/

Tämä herättää kyllä kaksikin hyvin ällistynyttä oloa:
1) Miten muka ei ole mahdollista tunkata tuota tuosta kiskoille? Vaikka jokainen pyörä poissa kiskoilta onkin, veturihan on noin 90-prosenttisesti kiskojen kohdalla sentään!

2) Miksi ihmeessä raidenostureissa ei riitä jytyä yhden veturin nostamiseen? Joo, veturi painaa paljon, mutta on tuo silti vähän sellainen "you had one job" -keissi.

Bonus) Miksei veli venäläiseltä vuokrata kykenevää raidenosturia tuon veturin nostamisen ajaksi? Kai se nyt aika paljon tienrakennusta halvemmaksi tulisi! (Kai RŽD:llä on pakko olla kunnollinen raidenosturi, kun tietöntä taivalta on niin maan hemmetisti ja veturit raskaampia kuin Suomessa?!)


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Oskari Kvist - Joulukuu 13, 2018, 21:05:32
Osaako kukaan asiantuntija sanoa kuinka pahaan kuntoon veturi lie mennyt? Kestääkö vectorin runko moista paukausta, ts. runko kiero?

Tuota ei varmaan tulla kertomaan julkisuudessa. Jotain voi selvitä vuoden tai parin sisään tutkintaraportista, jos tämä tapaus otetaan tutkittavaksi.

Päällepäin veturi näyttää melko ehyeltä. Muistaakseni Siemensin veturia koskevissa esitteissä oli kerrottu, että veturin moduulirakenne mahdollistaa nopeat korjaukset ja downtimen minimoinnin myös onnettomuustapauksissa veturin vaurioiduttua, korvataan vaan vaurioitunut moduuli. Pääoman tuotto maksimoitu ja tuotannon keskeytys minimoitu..


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Joulukuu 13, 2018, 21:48:20
Veturi on Sr3 3309. Kuva https://www.lapinkansa.fi/lappi/uuden-tien-tekeminen-junaonnettomuuden-takia-on-harvinaista-raidenosturin-voima-ei-riita-sadan-tonnin-veturin-nostamiseen-3368270/

Tämä herättää kyllä kaksikin hyvin ällistynyttä oloa:
1) Miten muka ei ole mahdollista tunkata tuota tuosta kiskoille? Vaikka jokainen pyörä poissa kiskoilta onkin, veturihan on noin 90-prosenttisesti kiskojen kohdalla sentään!

2) Miksi ihmeessä raidenostureissa ei riitä jytyä yhden veturin nostamiseen? Joo, veturi painaa paljon, mutta on tuo silti vähän sellainen "you had one job" -keissi.

Bonus) Miksei veli venäläiseltä vuokrata kykenevää raidenosturia tuon veturin nostamisen ajaksi? Kai se nyt aika paljon tienrakennusta halvemmaksi tulisi! (Kai RŽD:llä on pakko olla kunnollinen raidenosturi, kun tietöntä taivalta on niin maan hemmetisti ja veturit raskaampia kuin Suomessa?!)

Anteeksi inhorealismini jo etukäteen.

1) Miten kelkot tunkkauslaitteet, jotka tarvitsevat hydrauliikkaa toimiakseen, paikalle. Muistelisin tuossa radan kohdassa olevan jonkinlainen pudotus lammen puolelle jonne veturin keula jo kurkkii. No, oli miten oli, huoltoteitä noilla lakeuksilla ei ole, eli nostoapuvälineitä ei paikalle noin vain tuoda. Ja sitten pitäisi vielä se hydrauliikkayksikkö saada paikalle jostain, sekään ei ihan selkärepussa paikalle tule.

2) Miten tuot raidenosturin, edes pienen, paikalle kun veturin suistunut pää on Kemijärven puolella? Ensin raidenosturi lavettikuljetuksena Kemijärven puolelle, nosto kiskoille ja vasta sitten päästäisiin lähelle veturia pudonneen pään puolelle? Ja voitaisiin todeta, ettei teho riittäisikään?

Bonus: Millä aikataululla arvelet RZD:ltä raidenosturi saatavan paikalle olettaen, että heillä itsellään ei ole sellaiselle tarvetta tai että heillä on niitä ihan ylenmäärin vapaana odottamassa?

Vai rakennettaisiinko sittenkin se 400m tietä (ajoneuvon vakuutusyhtiön piikkiin) ja saataisiin ehkä jo loppuviikosta rata auki?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Joulukuu 13, 2018, 22:33:04
Heitelläänpä valistumattomia arvauksia vähän, koska kiinnostaa tietää missä olen väärässä.


1) Miten kelkot tunkkauslaitteet, jotka tarvitsevat hydrauliikkaa toimiakseen, paikalle. Muistelisin tuossa radan kohdassa olevan jonkinlainen pudotus lammen puolelle jonne veturin keula jo kurkkii. No, oli miten oli, huoltoteitä noilla lakeuksilla ei ole, eli nostoapuvälineitä ei paikalle noin vain tuoda. Ja sitten pitäisi vielä se hydrauliikkayksikkö saada paikalle jostain, sekään ei ihan selkärepussa paikalle tule.

Omaan mieleeni tulee, että ihan siihen veturin taakse junalla. Tähän toki vaikuttaa, että miten helposti ne sen veturin perässä olleet vaunut saadaan ensin vietyä pois. Jos niistä vain muutama on suistunut radalta, ollaan vielä siedettävän tehtävän ääressä. Se hydrauliikkayksikkö nyt ainakin saisi varmasti ihan rauhassa asustella tavaravaunun päällä ja sikäli kun niitä tunkkeja pystyy yhtään siirtelemään, niin sitten kantaisin ne sitä puolta rataa, jossa ei ole pudotusta lampeen.

Lainaus
2) Miten tuot raidenosturin, edes pienen, paikalle kun veturin suistunut pää on Kemijärven puolella? Ensin raidenosturi lavettikuljetuksena Kemijärven puolelle, nosto kiskoille ja vasta sitten päästäisiin lähelle veturia pudonneen pään puolelle? Ja voitaisiin todeta, ettei teho riittäisikään?
Onko tosiaan niin, että se nosturi ei yllä sieltä kurottamaan veturin pituista matkaa?

Lainaus
Bonus: Millä aikataululla arvelet RZD:ltä raidenosturi saatavan paikalle olettaen, että heillä itsellään ei ole sellaiselle tarvetta tai että heillä on niitä ihan ylenmäärin vapaana odottamassa?

Jos sellainen on olemassa, se on nimen omaan varalla, ja melko lähellä Moskovaa. Se on siis Lappeenrannassa ehkä 12 tunnin kuluessa tilauksesta? Tai Vartiuksessa vähän myöhemmin. Sieltä sitten Kemijärvelle vielä jokin aika.

Lainaus
Vai rakennettaisiinko sittenkin se 400m tietä (ajoneuvon vakuutusyhtiön piikkiin) ja saataisiin ehkä jo loppuviikosta rata auki?

Tätä mäkin arvelen, että huoltotietä on joka tapauksessa kätevä olla edes tuollainen pätkä, ja on kivaa, kun sen saa rakennettua jonkun muun piikkiin. Muut ratkaisuthan eivät jätä pitkäaikaisia hyödyllisiä jälkiä, tuo jättää.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Pasi Utriainen - Joulukuu 13, 2018, 22:42:18
Tätä mäkin arvelen, että huoltotietä on joka tapauksessa kätevä olla edes tuollainen pätkä, ja on kivaa, kun sen saa rakennettua jonkun muun piikkiin. Muut ratkaisuthan eivät jätä pitkäaikaisia hyödyllisiä jälkiä, tuo jättää.

Joo, kyllä haiskahtaa laskutustyölle, jonka vakuutusyhtiö maksaa. Omakustanteisena löytyisi varmasti halvempia ratkaisuja.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Joulukuu 14, 2018, 00:28:46
Puuttumatta ammattilaisten toimintaan, mutta LiVillä taitaa olla erittäin maastokelpoisia ajoneuvoja (raivausautot), joilla voisi tuoda paikalle, vaikka edestäpäin, hydraulitunkit paikalle...

Itse onnettomuuteen: ehtikö kuljettaja (veturin) varautumaan ennakolta sivusta saapuvaan uhkaan? Näkyväisyys Sr3:n ohjaaamosta sivusuuntaan näyttäisi olevan melko rajoittunut, aikoinaan jo Ruotsissa Vectronien koeajoissa mukana olleet kuljettajat hieman kritisoivat tuota "sivunäkyväisyyden" puutetta. Ilmeisesti tuo onnettomuudessa mukana ollut kuormuri (?) sai kuljettajan (veturin) huomion vasta "kolahduksen" tapahduttua - jarrutusmatka 400m:ä.
Kuljettaja (veturin) loukkaantui (?), vaikka ohjaamon vauriot näyttäisivät olevan toisella puolen?

Aikanaan ilmestyvä tutkintaselostus on ottanut kantaa myös näihin kysymyksiin, odotellaan...


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Arto Lopia - Joulukuu 14, 2018, 01:25:26
Romut pois radalta ja keräillään sitten kun ehditään :P

Jos se nyt olis ihan vaan raiteille tunkkausta vailla niin kai ne tunkit sinne sais jos ei maastokuorma-autot paikalle pääsekkään. No hydraulikaalle pitää saada jostain painetta, no onhan sellaisia lähes miesvoimin liikuteltavia hydrauliyksiköitä olemassa. Oliskohan mennyt rataa vähän rullalle, joten pelkkä tunkkaus ei nyt vaan toimi.

Jos nyt on niin, että rata ja kalusto on aivan eri omistuksessa, niin radanpitäjä ilmoittaa että romut pois. Aikaa 12h ja sen jälkeen ne poistetaan radanpitäjän toimesta. Iso puskukone on jo matkalla ja alkaa puskea romua pois kiskoilta annetun ajan jälkeen. Näinhän se on maantieliikenteessäkin, ei yksittäisen kuljetusyrityksen kalusto voi tukkia maantietä vaan se revitään ja raastetaan pois välittämättä kyseiselle kalustolle raivaustöissä aiheutuneesta vahingosta. Penkkaan vaan.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Joulukuu 14, 2018, 02:04:10
Tuukan 2)- ja bonus)-kysymyksiin lisäkysymys: Jos tällaisen kapasiteetti riittäisi, niin sen vuokraaminen varmaan onnistuisi helpolla, mutta saisiko se liikkua Suomen rataverkolla? Jos tällaista mallia (tai jotain vastaavaa Pietarin seudulta löytyvää) ei ole jo hyväksytty EU-maassa, niin eikö kulkuluvan saanti veisi iäisyyden?
http://www.crane-kirov.ru/en/production/cranes/kzh-1572


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jari Kuusinen - Joulukuu 14, 2018, 02:06:23
Mahtaako edes Vectronin pohjasta löytyä mitään kunnon tunkkauspaikkaa? Näyttäisi kuitenkin että tuo perään jätetty Snps-vaunu olisi sekin pudonnut kiskoilta kun ei näy toista etuakselia... Mutta tunkattu ilmeisesti kiskoille - helppo ja kevyt homma, eikös siellä takatelin alla vielä jotakin siihen viittaava pilkota?

Tnk4-raidenosturia ei ole suunniteltu vetureiden nosteluun, nostoteho maksimissaan 36 tonnia.

Eikä tuo "huoltotien" rakentaminen ole mikään paha kustannus tai urakka, muutama kuorma raidesepeliä jota varmaan on jäänyt yli juuri valmistuneesta perusparannuksesta Kuusivaaran asemalta tai Misin läheiseltä kallionlouhintapisteeltä.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: jarkkovoutilainen - Joulukuu 14, 2018, 08:08:05
Pari pikku täydennystä spesifisti tähän tapaukseen:

1. Raidenostureita löytyy valtion rataverkolla toimivilta yrityksiltä 2 kpl. Nostokyky nostureissa on 25tn ihan vierestä. Mitä pidemmäksi puomi venytetään, sitä pienempi on nostokyky. Toiselta puolelta viereen pääsy ei ole, kuten todettu, mahdollista.
2. Tunkkaus vaatii tukevan pohjan jota vasten tunkata, tälläista tukevaa pohjaa ei paikalla ole.
3. Veturin kunto ei ilmeisesti kestä tunkkausta, vaan se jouduttaneen nostamaan lavetille.
4. Ja kuten täällä jo Eljas totesi, venäläisen nosturin saaminen teknisine ongelmineen ja rajan ylitykseen liittyvine muodollisuuksineen kestäisi pitkään, paljon pidempään kuin 12 h. Todennäköisesti sille ei saataisi edes käyttölupaa. Se kun vaatisi Tukes-tarkastuksen (nosturi) yms Trafin (käyttö liikenteessä valtion rataverkolla) lisäksi.

Nopeana ratkaisuna yhteiskunnan kannalta tien rakentaminen on ainoa vaihtoehto huomioiden se, että metsäteollisuuden puuriippuvaisia tehtaita, joiden varastot ovat maakunnissa eivätkä tehdasalueilla, jo ajetaan alas.

On myös ihan selvä juttu, että ei siihen mitään huoltotietä tehdä asfaltoituna miljoonilla. Ainoastaan tilapäinen maansiirto lavetin ja nosturin kulkutieksi.

Kohteessa ei ole Liikenneviraston raivausyksikkö aukaisemassa rataa. Liikenneviraston käyttämät tunkit ja hydrauliikkayksikkö ovat keveitä ja kompakteja sekä vietävissä paikalle vaikka mönkijällä. Nyt kohteessa raivaustyötä tekevällä toimijalla raivauksessa käytettävä hydrauliikkayksikkö ja tunkit on integroitu kiinteästi auton hydrauliikkaan.

On tietysti myös muistettava, että kohteeseen on lähtenyt lähin tarkoituksenmukaisesti varustettu yksikkö olemassaolevien tietojen varassa. Kuten kaikessa raivaus- ja pelastustoiminnassa, vasta kohteessa on tilanne ja raivauksen reunaehdot (mahdollisuudet) selvinneet vähitellen.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Tuovinen - Joulukuu 14, 2018, 09:39:22
Tämän päivän Kalevassa olevan uutisen mukaan tietä tehdään 300-400 m. ja lisäksi levennys. Itse nostotyö kestänee muutaman tunnin. Raivaustöiden lisäksi joudutaan vaihtamaan ratapöllejä ja kokonaisuudessaan töiden arvioidaan kestävän 4-6 pv.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Pentti Köylijärvi - Joulukuu 14, 2018, 10:58:31
Sadan tonnin veturin (tai minkä vaan yhtä painavan kohteen) nostaminen vaatii todella järeän nosturin, useimmiten pari. Jos tehtäisiin yhdellä nosturilla, todennäköisesti tarvittaisiin jopa nimellisnostokyvyltään n. 500 tonnin nosturi. Joka nosturina on aika monsteri, painaa lähes 100 tonnia.)

Veturi kun on aika pitkä, jollon veturin ja puomin oman painon momentin kaatava voima rajoittaa rajusti pystysuoraa nostokykyä. Ja nosturiakaan ei ratapenkasta johtuen ihan viereen saa. Esim. 500 tonnin nosturi pystyy 10 metrin päästä nosturista nostamaan enää vain sen veturin painon 100 tonnia.

Todennäköisesti käytettäisiin kahta (ehkä 250 tonnin, kooltaan selvästi "kompaktimpi"), jos vain paikalle mahtuvat, silloin nostokohteen stabiliteetti on paremmin hallittavissa.

Tässä linkki DV12:n nostoon, aika järeät kaksi nosturia, vaikka painoa on 30 tonnia vähemmän.

https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/ea96919c-9d63-45d1-adbf-2374bdc827e4  (https://kymensanomat.fi/uutiset/lahella/ea96919c-9d63-45d1-adbf-2374bdc827e4)


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Mikko Herpman - Joulukuu 14, 2018, 13:01:56
Melkein luulisi, että veturi tunkattaisiin kiskoille jos se vaan on mitenkään mahdollista..  Raivausauto ajaa pumppuineen veturin taakse ja siitä letkut nostolaitteisiin.

Vaan taitaa olla veturi sen verta hankalasti pois radalta/penkalta ettei ihan helppoon saa tukevaa nostopaikkaa, kun ihan hetteiköstä ei varmaan kukaan halua lähteä tuollaista massaa kampeamaan.

Uusavuttomuus valtaa voimakkaasti montaakin alaa ainakin Suomessa, mutta kaiketi vielä on sellaistakin järkeilyä/osaamista olemassa, että vaihtoehdot punnitaan ja valitaan tilanteeseen toimivin.

Huoltotie jättää vähän jälkiä, mutta paikka on vähän niin kuin kaukana kaikesta mahtaako kovin paljoa luontoa/ihmistä tuolla haitata. Jos oikein paljon haittaa, senhän voi kauhoa kaivinkoneella myöhemmin siitä pois ja ennallistaa huntan lähes lähtöpisteeseen.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Joulukuu 14, 2018, 19:02:04
Artikkelin kuva, ettei sitten katoa myöhemmin. Kuvaaja Pekka Aho.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: antsa - Joulukuu 14, 2018, 22:53:04
Useimmiten kiskoilta pudonneen veturin nosto onnistuu raivausauton välineillä. Kiskoille laitetaan poikittain tukeva alumiinipalkki ja sen päälle pari rullilla liikkuvaa kelkkaa joiden päälle asetetaan hydrauliset tunkit. Tunkeilla nostetaan puskimien alta niin paljon että kelkkoja sivuttain siirtämällä saadaan pyörät kiskoille. Tuon onnettomuusjunan veturi on niin paljon sivussa kiskoista ettei tuota menetelmää voi ilmeisesti käyttää. Ehkä se vetämällä tulee lähemmäs että nosto onnistuu. Jäykät veturit kuten Dv15-16 ovat helpompia, telikoneissa teli pyrkii kääntymään sivuttain jolloin se hankaloittaa nostoa.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Joulukuu 14, 2018, 23:09:39
Kertaluonteisia poikkeuksellisia tilanteita, joiden nopeasta hoitamisesta on merkittävää yhteiskunnallista hyötyä, varten voidaan tehdä hyvinkin nopeasti päätöksiä. Rautatieviranomaiset ja Liikenneministeriö voivat antaa luvan periaatteessa melkein mille vain, jos selkeä poikkeuksellinen tarve on. Ja koska siitä venäläislaitteesta tiedetään, että vaikka se ei täkäläisiä standardeja täytä, se on silti tähän tehtävään ihan kohtuullisen pätevä peli, enempiä selvityksiä ei poikkeustilanteessa tarvita, kun laitteen riittävä luotettavuus on ilmiselvää. (Olettaen siis, että se todella on pätevä peli. Mistäs minä varmasti tietäisin.)


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Soronen - Joulukuu 14, 2018, 23:20:45
Näyttääkö tuo tavaravaunun etuteli jotenkin omituiselta? Aivan kuin toinen pyöräkerta puuttuisi?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Lauri Uusitalo - Joulukuu 15, 2018, 09:06:44
Näyttääkö tuo tavaravaunun etuteli jotenkin omituiselta? Aivan kuin toinen pyöräkerta puuttuisi?

Olisikohan vain niin suoraan kohti kameraa ettei näy?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Mikko Herpman - Joulukuu 15, 2018, 18:12:32
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005933530.html

IS mediakin uutisoi.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Mika Hakala - Joulukuu 15, 2018, 18:37:10
Kummallinen tapaus, että korvessa kaamosrajalla, aamu viiden pimeimpinä tunteina tapahtuu tuollainen moka.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Matti Grönroos - Joulukuu 16, 2018, 11:57:46
Tätä mäkin arvelen, että huoltotietä on joka tapauksessa kätevä olla edes tuollainen pätkä, ja on kivaa, kun sen saa rakennettua jonkun muun piikkiin. Muut ratkaisuthan eivät jätä pitkäaikaisia hyödyllisiä jälkiä, tuo jättää.

Joo, kyllä haiskahtaa laskutustyölle, jonka vakuutusyhtiö maksaa. Omakustanteisena löytyisi varmasti halvempia ratkaisuja.

Mikähän se halvempi ratkaisu voisi olla. Caterpillari tekee moisen tienpohjan muutamassa tunnissa, kun on ensin myyntikelpoinen puu haettu rääseiköstä. Mursketta sen verran, että nosturi ei ajettaessa uppoa Kiinaan ja nostopaikalle enemmän. Ei se tie platinaa maksa.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Heikki Piirainen - Joulukuu 16, 2018, 14:30:31
”Kemijärven Palojärven tasoristeyksessä keskiviikkoaamuna 12.12. tapahtuneen tasoristeysonnettomuuden raivaustyöt ovat edenneet hyvin.

Onnettomuusjunan Sr3-veturi suistui radalta noin 400 metrin päässä tasoristeyksestä. Veturin nostoa varten paikalle tuotiin kaksi maantienosturia, joita varten oli ensin rakennettava 400 metriä tietä. Veturin nostotyö on käynnissä ja pelastuspäällikkö Atte Kanerva Liikennevirastosta arvioi, että veturin siirto onnettomuuspaikalta voidaan aloittaa tänään 16.12. noin kello 16-20 välillä.

Kuljetus on poikkeuksellisen vaativa etenkin talviolosuhteissa. Se tulee paikoitellen liikkumaan erittäin hitaasti ja ruuhkauttamaan liikennettä matkallaan Rovaniemelle. Kuljetuksen reitti on tie 9445 Kuusivaarantie, tie 82 Kemijärventie ja tie 4 Sodankyläntie. Maanantaina veturi siirretään Rovaniemeltä Ouluun.

Liikenneviraston tieliikennekeskus tiedottaa kuljetuksesta liikennetiedotteilla: https://liikennetilanne.liikennevirasto.fi/

Veturikuljetuksen pituus on 34 metriä ja paino 182 tonnia. Kuljetuksen korkeus 5,60 metriä ja leveys 3,5 metriä.

Junaliikenne Misin ja Kemijärven välillä on ollut keskeytyksissä raivauksen ja radankorjauksen ajan. Pelastuspäällikkö Atte Kanerva arvioi, että rata saadaan avattua liikenteelle maanantaiaamuun mennessä. Matkustajajunat Rovaniemen ja Kemijärven välillä korvataan siihen asti linja-autoilla. Tarkempia tietoja korvaavista kuljetuksista: https://www.vr.fi/cs/vr/fi/liikennetilanne”

Liikenneviraston tiedote: Kemijärven Palojärven tasoristeysonnettomuuden raivaustyöt etenevät – veturi siirretään maantiekuljetuksella (https://www.liikennevirasto.fi/-/kemijarven-palojarven-tasoristeysonnettomuuden-raivaustyot-etenevat-veturi-siirretaan-maantiekuljetuksella)


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri P. Pentikäinen - Joulukuu 16, 2018, 20:05:43
Kuvia tuskin tulee. Poliisi on sulkenut paikan ja kuvauskopterit on alueella kielletty.
Onko jossakin mainittu kiellon peruste?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Veli-Matti Laitinen - Joulukuu 16, 2018, 20:06:05
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3a799b29-797a-4bb9-bfc1-1115e37e0c63
Eli kyseessä on ensinmäinen Sr3:selle sattunut onnettomuus.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Joulukuu 16, 2018, 20:20:49
Kuvia tuskin tulee. Poliisi on sulkenut paikan ja kuvauskopterit on alueella kielletty.
Onko jossakin mainittu kiellon peruste?

Ei ainakaan minun silmään näkynyt missään uutisessa perusteita. Tuollainen kielto kyllä mainittiin.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Heikki Piirainen - Joulukuu 16, 2018, 20:53:01
Kuvia tuskin tulee. Poliisi on sulkenut paikan ja kuvauskopterit on alueella kielletty.
Onko jossakin mainittu kiellon peruste?

Ei ainakaan minun silmään näkynyt missään uutisessa perusteita. Tuollainen kielto kyllä mainittiin.

Ylen uutisessa (https://yle.fi/uutiset/3-10550079) kerrottiin 12.12. seuraavaa:

”Poliisi on sulkenut tien Kemijärvellä Palojärventien tasoristeysonnettomuuspaikalle 12.12.2018. Paikalla klo 10 aikoihin aamupäivällä olevan poliisin mukaan onnettomuuspaikalle ei pääse kuvaamaan ja alueelle on julistettu lentokielto estämään ilmakuvien ottaminen kauko-ohjattavalla kamerakopterilla.

Poliisin mukaan syynä kuvauskieltoihin on onnettomuustutkinta. Onnettomuus tapahtui viitisen tuntia sitten ja poliisin mukaan tasoristeysturmassa kuolleen kuorma-autonkuljettajan omaisille on saatu tiedotettua onnettomuudesta.”

Tuskinpa on enää suljettu?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Lauri Uusitalo - Joulukuu 17, 2018, 13:49:06
Nyt rata on taas käytössä ja veturikin siirretty kait kauemmas. Eli viitisen päivää meni. Aika hyvin, ottaen huomioon mitä kaikkea tehtii.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Tuovinen - Joulukuu 17, 2018, 15:02:10
Liikenneviraston tietojen mukaan veturi viety lavetilla Rovaniemelle eilen illalla ja pitäisi myöhemmin kuljettaa Ouluun.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jorma Toivonen - Joulukuu 18, 2018, 21:53:43
 https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005940020.html


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Tuovinen - Joulukuu 21, 2018, 14:57:25
Lapin Sr3-turmaveturi saattaa olla pois liikenteestä pitkänkin aikaa – Liikenneviraston historian suurin raivaus- ja siirto-operaatio
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/lapin-sr3-turmaveturi-saattaa-olla-pois-liikenteesta-pitkankin-aikaa-liikenneviraston-historian-suurin-raivaus-ja-siirto-operaatio-6753564?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Joulukuu 21, 2018, 18:17:09
Kertokaapa, miksi kaikkialla sanotaan erikoiskuljetuksen painon olleen 182 tonnia, kun Sr3 ei paina kuin 90 tonnia? Otetaanko painoon mukaan myös rekkaveturin ja lavetin paino?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Matti Grönroos - Joulukuu 21, 2018, 20:40:25
Kertokaapa, miksi kaikkialla sanotaan erikoiskuljetuksen painon olleen 182 tonnia, kun Sr3 ei paina kuin 90 tonnia? Otetaanko painoon mukaan myös rekkaveturin ja lavetin paino?

Tottakai otetaan. Kysehän oli kuljetuksen painosta eikä kuorman painosta. Brutto ja siihen perustuva akselipaino se, joka tierakenteita kuormittaa, ei netto.

Sitä jäin miettimään, kuinka paljon mielestäsi painaa kuljetus, jossa 20 tonnin painoiseen yhdistelmäajoneuvoon on lastattu 1000 kappaletta tyhjäpainoltaan 36,5 kg olevia vetypulloja, joista kukin sisältää 1,5 kg vetyä.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Teppo Niemi - Heinäkuu 18, 2019, 10:13:59
Kemijärven Palojärven tasoristeyksessä sattui tavarajunan ja kuorma-auton kolari varhain keskiviikkoaamuna.
Pelastuslaitos sai hälytyksen paikalle vähän ennen kello viittä aamulla.
Pelastustyöt ovat meneillään, paikalla on hälytetty seitsemän pelastusyksikköä.
Oulun poliisin johtokeskus ei kerro, onko onnettomuudessa loukkaantuneita tai menehtyneitä.

https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/tavarajuna-ja-kuorma-auto-tormasivat-kemijarvella-tasoristeyksessa/811895/

En löytänyt numeroa mutta kaikki junat Kemijärven suunnassa loppupäiväksi oli peruttu.

Nyt tästä tapauksesta on julkaistu Onnettomuustutkintakeskuksen raportti: https://turvallisuustutkinta.fi/material/attachments/otkes/tutkintaselostukset/fi/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/2017/4OjUX75nT/R2018-02_tutkintaselostus.pdf



Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jukka Ahtiainen - Heinäkuu 18, 2019, 14:08:41
Digital Traffic Contol mahdollistaa kattavan ratkaisun maanteiden ajo(yli)nopeuksiin. Eli,  automaatio valvoo ja laskuttaa ajoneuvon omistajaa ylinopeuden suuruuden ja matkan funktiona (vrt. navigaattori).

1. Jarrutusmatkat lyhenevät ylinopeuksien vähetessä -> onnettomuudet vähenevät.
2. Turhat päästöt vähenevät (ajonopeus, pumppaava liikennerytmi).
3. Vähemmän renkaiden mikromuovipäästöjä.
4. Ajoneuvon kuljettajalla on mahdollisuus vaikuttaa.

https://ec.europa.eu/transport/road_safety/specialist/knowledge/speed_enforcement/future_possibilities_for_speed_enforcement/relationships_between_speed_enforcement_and_new_technologies_en

https://ec.europa.eu/transport/road_safety/specialist/knowledge/speed_enforcement/future_possibilities_for_speed_enforcement/electronic_vehicle_identification_evi_en


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Erkki Nuutio - Heinäkuu 18, 2019, 16:48:56
Kyllä mainitsemasi sairaat suunnitelmat ovat tarpeetonta haitantekoa, jos tarkoitus on liikenneturvallisuus ja ymmärrettävien asioiden edistäminen.
Ei yllätä, että tietyt tahot EU:ssa tällaista ajavat keinona orjuuttaa yhteiskunta Orwellin 1984-kirjan malliin. Stalinistit ovat yhä stalinisteja, nyt vain väri on vaihdettu toiseksi.
Tekoperustelut kertovat että perustelijat eivät ole olleet raskaan ajoneuvon ratissa, eivätkä myöskään välitä seuraamuksista.

1 / Yli 3.5 tonnin ajoneuvolla on jo pitkään ollut nopeusrajoitin. Se estää ajoneuvolajille sallitun nopeuden (80 tai 100 km/h) ylittämisen (10% toleranssi).
Sen lisäksi tulee jatkuva nopeustieto ajopiirturin tulosteisiin, joita valvotaan.
Nämä laitteet toimivat luotettavasti ja riittävät hoitamaan ajoneuvolajin mukaisen rajoituksen valvonnan, siis suurimman osan raskaiden ajoneuvojen ajokilometreistä.

Automatiikkaa ei ole alempien nopeusrajoitusten ajo-osuuksille, mutta tarvetta raskaiden ajoneuvojen erityisvalvonnalle niillä osuuksilla satelliittien avulla ei ole osoitettu.
Tapauksissa, joissa näillä ajo-osuuksilla ylinopeuksia esiintyy, on epäilemättä 99.5 prosenttisesti kyse henkilöautoista, moottoripyöristä ja pakettiautoista.

On arvotonta esittää pötyväitteitä satellivakoilulla päästävän jarrutusmatkojen lyhentymiseen. Nykyinen rajoitus 80/100 km/h yli 3.5 tonnin ajoneuvolle on yhä konservatiivisempi ajoneuvojen jarru- ja muiden turvajärjestelmien kehityttyä valtavasti 20...30 vuoden aikana ja pääteiden laadun myös kehityttyä.
Yleisrajoituksen alentamiseen ei ole siten perusteita.

Luotan siihen, että raskaan liikenteen ammattikuljettajat, turvallisuutta lisäävien auton järjestelmien tuella PARHAITEN toteuttavat liikenneturvallisuutta poikkeuksellisissakin olosuhteissa, joita mm. Suomessa aika usein esiintyy.
Mikään EU:n vakoilusatelliitti ei pysty tällaiseen, eivätkä sen sairaat edistäjät sellaista varmaan tavoittelekaan. He tavoittelevat Orwellin vuoden 1984 valvontayhteiskuntaa.
Sitähän Teiniliiton Jorma Ollilakin Hassien ja muiden stalinistien kanssa jo ajoi.

2 / Päästöt lisääntyvät, koska automaatti alkaa nyt pumpata jarruja alinomaan.
Minun asuntoautonikaan (noin 2.8 tonnia) ajonopeutta ei pelkkä moottorijarrutus pysty vakionopeussäätimellä loivaa jyrkemmässä alamäessä pitämään, vaan jarruttaa pitää. Raskaat ajoneuvot joutuvat jarruttamaan jo sadan kW:n tasolla. Niin, byrokraatti sanoo että pitää tipauttaa ajonopeus kuuteenkymppiin, niin ei alamäessäkään tule 80 km/h vastaan.  Päästöt ovat PIENIMMÄT nykymenettelyillä, eli jouhealla ajotavalla, jota liikenneyrittäjät ja kuljettajat todella valvovat pieneen polttoainekulutukseen päästäkseen.
Toki nykyään on monissa raskaissa autoissa autoissa ajotavan jouheutta entisestäänkin tehostava ja kulutusta minimoiva ala- ja ylämäet ennalta tunteva optimointi.
Mutta sen tarkoitus ei ole sakottelu, vaan kulutuksen minimointi. Ja toimii kohtuullisesti.  

3 / Jos jossain renkaissa on mikromuoveja, ne sopii kieltää. Edistyneemmät renkaantekijät ovät sellaiset epäilemättä jo poistaneet ja korvanneet turvallisemmilka ratkaisuilla.

4 / Päinvastoin, kuljettajalta halutaan näin estää keinot vaikuttaa turvallisuuteen ja asioiden sujumiseen. Tälläiset esitykset ovat osoitus tietämättömyydestä ja  halveksunnasta ammattikuljettajien ammattitaitoa ja vastuuntuntoa kohtaan.
Ne ovat halveksuntaa koko kuljetuselinkeinoa kohtaan, ehkä paljolta siksi että vaikka kuljetuselinkeino palvelee hyvin yhteiskuntaa, se perustuu paljolta yritteliäisyyteen.

5 / Itse olen sitä mieltä, että ainoa suurempi asia joka pitäisi korjata, ja jossa Suomessa on toimittu kyseenalaisesti, on HCT- ja vastaavien ylijäreiden ajoneuvoyhdistelmien salliminen liian löysästi, erityisesti Ruotsia matkien (taas).

Näyttää siltä että EU hakee kuljetusalaltakin rahoitusta "taakanjakoon".
Siitähän Antti tankeropuhui eilen paonomaisesti tyhjentyneelle salille Strasbourgissa.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jukka Ahtiainen - Heinäkuu 18, 2019, 20:51:44
Erkki Nuutio on alansa asiantuntija, mutta sairaiden ajatusten diagnosointi jätettäköön lääkäreille.

Nopeuksien valvonta muutaman tolpan kohdalla on naiivia, johon monet reagoivat jarrutuksella ennen tolppaa ja kiihdytyksellä tolpan jälkeen.

Lainauksia Onnettomuustutkintakeskuksen raportista:
- ennen tasoristeystä olleet ja tasoristeyksestä varoittavat liikennemerkit olivat hyvässä kunnossa.
- huomattavan ajonopeuden lisäksi
- kuljettajan aikaisemmasta toiminnasta oli tullut jätteenkeruun tilaajalle palautetta muun muassa ...suurista ajonopeuksista
- pidemmillä siirtymillä ajettaessa Rovaniementiellä auton nopeus oli tasaisesti lähes koko ajan 89–91 km/h.
- Kuusivaarantiellä auton nopeus kävi enimmillään 91 km/h:ssä
- kuljettajan Kuusivaarantiellä käyttämä ajonopeus oli olosuhteisiin ja ajoneuvon kokoon nähden huomattavan suuri.
- veturinkuljettajat havaitsivat puuston seasta auton valojen kääntyvän kohti tasoristeystä ja niiden jatkavan suurella nopeudella.
- jätteenkeruuauto lähestyi tasoristeystä olosuhteisiin nähden huomattavan suurella nopeudella.

Esimerkkejä:
Useimmat rekat ajavat ylinopeutta
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/useimmat-rekat-ajavat-ylinopeutta/1823484#gs.qkf4mj

Joka toinen bussikuski sanoo ajavansa ylinopeutta kiireen takia
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002830540.html

51 prosenttia ajaa säännöllisesti ylinopeutta
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/puolet-suomalaisista-autoilijoista-syyllistyy-koko-ajan-lainrikkomukseen-jonka-kolmannes-tuomitsee-ehdottomasti/cc0f711b-ee63-3f36-a038-fb6aa071eb50

Koululaisbussin kuljettaja kaahasi ylinopeutta ja ajoi jalankulkijan kuoliaaksi suojatiellä
https://www.hs.fi/paivanlehti/16032017/art-2000005127923.html

Jatkuvalla nopeusvalvonnalla ylinopeudet vähenevät, joten jarrutusmatkat lyhenevät. Jos kuljettaja ajaa ylinopeutta ja lasku tulee työnantajalle, niin prosessi tuskin jatkuu saman kaavan mukaan, jolloin voidaan välttää osa onnettomuuksista.

Rautateillä kulunvalvonta valvoo nopeutta, mikä ongelma maantieliikenteessä on ratin takana?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Heinäkuu 18, 2019, 21:55:51
3 / Jos jossain renkaissa on mikromuoveja, ne sopii kieltää. Edistyneemmät renkaantekijät ovät sellaiset epäilemättä jo poistaneet ja korvanneet turvallisemmilka ratkaisuilla.

Se mikromuovi on renkaiden kulumaa. Minne sä oletat sen renkaiden kumin katoavan, kun renkaiden kulutuspinta ohenee? Sä väität yllä, että edistyneemmät renkaantekijät ovat epäilemättä jo kehittäneet kulumattoman renkaan. En usko, että ovat.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: JSL - Heinäkuu 18, 2019, 22:21:42
https://www.youtube.com/watch?v=lOfZLb33uCg
Ruvetaan kaikki amisheiksi!


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Erkki Nuutio - Heinäkuu 18, 2019, 22:48:01
Asiasta kertonut supistettu uutinen ei kertonut yksityiskohtia, joten on pakko odottaa koko asian esilletuomista, ilmeisesti TM:ssä.  Lyhennelmän kärjistettyjä vajaita tietoja on siksi vaikea kommentoida, mutta kommentoidaan sitä mitä on mainittu:

1 / Satelliittivalvontaa ei tarvita selvien rikollisten pysäyttämiseen :
 
Rikollinen oli koululaisbussin (ilman koululaisia kaiketi) ajo holtittomalla ylinopeudella.
Se lienee ollut mahdollinen koska kyseessä lienee ollut pikkubussi ilman nopeusrajoitinta.
Kärjistetty uutinen ei ilmoita tätäkään oleellista tietoa.

Rikollisia olivat niinikään ne harvat ka ja ka+pv -kuljettajat (yksi vai useampi?, suomalainen vai ulkomainen?), jotka olivat käsitelleet nopeusrajoitinta rikollisella tavalla.
Sellaisesta pitää antaa vähintään iso sakko. Asianomaisesti tulee sellaisesta säätää (jollei jo ole säädetty) ja tiedottaa rangaistukseksi tulevan määräaikainen liiketoimintakielto, sekä  rikokseen mahdollisesti tietoisesti osallistuneelle kuljettajalle määräaikainen ajokielto.

Tämänkataisten rikollisten kuriinsaamiseen on satelliitti kehno tapa. Siihen tarvitaan ammattitaitoista poliisin ja katsastajan toimintaa, mukaanlukien tienvarsitarkastuksia.

2 / Satelliittivalvontaa ei tarvita muulloinkaan : Se on yliampuva ja kehno tapa.

Kuten mainittu, nopeusrajoittimet toimivat 10% ylityksissä ja NE TOIMIVAT näin tehtyjen mittaustenkin mukaan. Ylitykset olivat 5 km/h tasolla. Ajo-olosuhteet olivat kaiketi hyvät tai normaalit, mahdollisesti loiva alamäki (kuten mainittu, tiedot puuttuivat kärjekkäästä uutisesta). Tekopyhyys loistaa, jos tällaisilla perustelulla haetaan satelliittia.

Kuljettajan tehtävä on SEURATA LIIKENNETAPAHTUMIA. Siksi vakionopeussäädin tai nopeusrajoitin saa ensisijaisesti valvoa nopeutta.  Jos kuljettaja mäkisellä tiellä yrittää pitää nopeutta jarrujenkin avulla 2 km/h haarukassa, kärsii siitä liikennetapahtumien seuraaminen ja polttoainetalous.

Mainitulla ja onnettomuuteen syyllistyneellä yksittäisellä roskakuskilla oli agressiivinen ajotyyli. Sellaisen siistimisessä satelliitti on keinona kehnompi kuin maanläheinen toiminta. Onnettomuusauton nopeusrajoitinta ei luultavasti oltu manipuloitu.

Varsinaisia johtopäätöksiä voi tehdä kun asiat on julkistettu riittävässä laajuudessa. Liikenneturvallisuutta tai polttoainetaloutta ei paranna kirjoituspöytäjeesustelu, jonka oheistavoite on rahan automaattikeruu EU:n pohjattomaan taskuun.
 


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Erkki Nuutio - Heinäkuu 18, 2019, 22:57:53
3 / Jos jossain renkaissa on mikromuoveja, ne sopii kieltää. Edistyneemmät renkaantekijät ovät sellaiset epäilemättä jo poistaneet ja korvanneet turvallisemmilka ratkaisuilla.

Se mikromuovi on renkaiden kulumaa. Minne sä oletat sen renkaiden kumin katoavan, kun renkaiden kulutuspinta ohenee? Sä väität yllä, että edistyneemmät renkaantekijät ovat epäilemättä jo kehittäneet kulumattoman renkaan. En usko, että ovat.

En ole puhunut kulumattomasta renkaasta. Renkaan kulutuspinta ei ole muovia, vaan kumia. Se kumi tietysti kuluu, ja huomattava osa kulumasta kulkeutuu hulevesien myötä vesistöihin. Ymmärtääkseni se painuu pohjaan.
Kulutuspinnan kumissa on monenlaisia lisäaineita. Jos lisäaineissa on ollut myös mikromuovia, se sopii (ja on syytä) kieltää. Ja sillä selvä, aivan kuten itse kieltäydyt mikromuovi-hammastahnasta


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 18, 2019, 23:31:04
Kertokaapa, miksi kaikkialla sanotaan erikoiskuljetuksen painon olleen 182 tonnia, kun Sr3 ei paina kuin 90 tonnia? Otetaanko painoon mukaan myös rekkaveturin ja lavetin paino?

Tottakai otetaan. Kysehän oli kuljetuksen painosta eikä kuorman painosta. Brutto ja siihen perustuva akselipaino se, joka tierakenteita kuormittaa, ei netto.

Sitä jäin miettimään, kuinka paljon mielestäsi painaa kuljetus, jossa 20 tonnin painoiseen yhdistelmäajoneuvoon on lastattu 1000 kappaletta tyhjäpainoltaan 36,5 kg olevia vetypulloja, joista kukin sisältää 1,5 kg vetyä.

Paljon.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jukka Ahtiainen - Heinäkuu 19, 2019, 07:33:36
Narahti 110 kertaa ilman korttia ajamisesta – Poliisi on voimaton rikosilmiön edessä
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005828678.html
Monelle raha on ainoa vaikutin tekemisille, joten se toimii tässäkin paremmin, kuin nykyinen menetelmä, johon tarvitaan enemmän resursseja ja välineitä. Kyseinen ratkaisu tallentaa viranomaisen tietokantaan sijainnin ja nopeuden silloin, kun ajetaan ylinopeutta (allekirjoittaneet ratkaisu, ensimmäisen kommenttini linkki EU-sivulle on taustatietoa). Se opettaa myös lähestymään tasoristeyksiä. Rikollisten kiinnisaanti on helpompaa ja nopeampaa tuolla järjestelmällä, koska poliisi näkee tilanteen online. Rahat ei taida mennä EU:lle sen enempää kuin muullakaan liikennevalvonnalla.
Mikromuovi-termiä on käytetty julkisuudessa autonrenkaiden yhteydessä. Siitä voi lähteä, että karsitaan turhat mikromuovit, CO2:t, jne.
Pöydän ääressä kirjoitan ja vakionopeussäädöllä ajan (nopeus navigaattorin mukaan)  silloin kun en voi käyttää junaa.
 


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Erkki Nuutio - Heinäkuu 19, 2019, 08:34:03
Esimerkkinä mainitsemasi "110 kertaa narahtanut ilman korttia ajamisesta" kertoo juuri mistä on puute: Puute ei ole satelliiteista tai tietokannoista. Lainsäätäjiltä (Eduskunnan enemmistö, Oikeusministeriö) ja esimerkiksi EU:lta puuttuu tervettä järkeä ja vastuuntuntoa.
Näiden puuttumista yritetään korvata lisäbyrokratialla.

Jos tervettä järkeä olisi, takavarikoitaisiin (ja huutokaupattaisiin) kortitta ajaneen ajoneuvo viimeistään kolmannella kiinnijäämiskerralla (+ sakko).
Samantekevää onko oma vai lainattu auto.
Jos tämäkään ei hillitse, laitetaan esimerkiksi seurantapanta toistuvasti syyllistyneen jalkaan ja poliisi pitämään silmällä jne.  Oikeusministeriö toimikoon.

Satelliitti+tietokannat olisi ääliömäinen, tehoton ja kallis tapa paikata terveen järjen ja toimintakyvyn puutetta.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Heinäkuu 19, 2019, 11:45:19
Jos johonkin sateliittivalvontaan on pakko mennä, tulisi sen toimia ihmisystävällisesti sillä tavoin, että järjestelmä on kuljettajan apuväline eikä rangaistusautomaatti. Ts. kuljettajaa varoitetaan, jos sallittu nopeus uhkaa ylittyä mutta sakkoa ei anneta ainakaan hetkellisistä ylityksistä. Nimittäin ylinopeutta voi ajaa vahingossakin. Esim. itselle oudossa liikenneympäristössä tapahtuu liikennevirrassa muuta ensisijaista huomiota vaativaa silloin, kun nopeus on vaihtumassa pienemmäksi. Jos ihmistä rangaistaan puhtaasta vahingosta, saadaan aikaan pelkkää katkeruutta.

Sateliittivalvonnan ehdottaminen nimenomaan rangaistuslähtöisesti saakin aikaan tunteen, että tosiasiallisena tarkoituksena on rahan kerääminen autoilijoilta ja puheet turvallisuuden parantamisesta ja ympäristöhuolista ovat yleviä tekosyitä, kun todellista motiivia ei kehdata sanoa.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jukka Ahtiainen - Heinäkuu 19, 2019, 14:14:14
Niinhän se toimii rautateilläkin, että järjestelmä varoittaa ensin.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tapio Nikula - Heinäkuu 19, 2019, 20:15:57
Puutunpa minäkin tuohon mikromuoviasiaan. Mikromuovilla tarkoitetaan hyvin pieneksi jauhautunutta ihmisen valmistamaa polymeeriä. Merien ja ympäristön suurin mikromuovin lähde on auton renkaiden kulumisesta syntyvät partikkelit ja autojen tiemerkinnöistä jauhama mikromuovi. Kumista syntyy mikromuovia, joka on polyisopreeniä tai polybutadieeniä. Toiseksi suurin lähde on ymmärtääkseni vaatteiden pesusta johtuva päästö. Tällöin kyseessä on pääasiassa polyesteri (teryleeni, fleese) ja nailon. Niillä muovipusseilla on aika pieni merkitys merien mikromuoviin. Osa mikromuoveista hajoaa luonnon omien prosessien mukana, näin esimerkiksi tupakan filtterien selluloosa-asetaatti, joka esim. kompostissa hajoaa 2-3 vuodessa. Osalla mikromuoveista taas puoliintumisaika on kymmeniä vuosia.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Erkki Nuutio - Heinäkuu 19, 2019, 21:45:23
Uutta oppii näemmä mikromuoviasiassakin, eli että mikromuovilla ei tarkoiteta pelkästään mikroskooppista muovia, vaan kumikin luetaan samaan joukkoon:
https://cdn.friendsoftheearth.uk/sites/default/files/downloads/reducing-household-plastics_0.pdf

Johtuu myös viherväestä itsestään, että asiassa on herätty oikeammille raiteille näinkin myöhään. On ollut yliampuvaa ja harhateille vienyttä vouhotusta muovikasseista parikymmentä vuotta. Vasta muutamana viime vuotena on katse kääntynyt todellisiin asioihin, kuten Sadun fleecepuseron ja Annen meikkien mikropäästöihin ja nyt renkaan kulutuspinnan hulahteluun.

Epäilemättä rengasteollisuuden tuotekehitysväki painii tällä hetkellä täysillä asian ympärillä ja epäilemättä tulosta syntyy sillä nopeudella, jolla todellisia asioita voi ratkaista.
Ehkä kannattaa suositella polymeerikemistin ammattia lapsosille. Tällaiset asiat kun eivät kulkueilla korjaannu, vaan pitkäjänteisellä työnteolla ja prosessi-investoinneilla


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tapio Nikula - Heinäkuu 20, 2019, 13:10:03
Olen suunilleen samalla kannalla tuon vihervouhotuksen suhteen. Onneksi vihreistäkin löytyy ihmisiä, joilla hattuun ei ole päässyt höyryä ja lisäksi taskussa on luonnontieteellinen tai tekniikan koulutus. Muovista on tehty mediassa suuri syntinen. Noin 90 % kaikesta mereen joutuvasta muovista tulee 10 joen kuljettamana. 2 jokea sijaitsee Afrikassa, loput Kinassa ja Intiassa. Meidän muovipilleillämme on sama merkitys kuin päästäisen pierulla hirmumyrskyssä. Ja tuosta merien muovista hyvin suuri osa on PET-pulloja. Suomesta ei juuri PET-pulloja mereen joudu, koska niiden palautus toimii erittäin hyvin. Myös kaikki muut muovit Suomessa päätyvät kiitettävästi joko polttoon tai kierrätykseen. Se että muovit tehdään uusiutumattomasta raaka-aineesta ei ole ratkaiseva asia. Muovia voidaan tehdä vaikka pässin kiveksistä, mutta saatu tavara on helvatin kallista verrattuna raakaöljystä tehtyyn muoviin.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Heinäkuu 20, 2019, 14:43:47
Suomesta ei juuri PET-pulloja mereen joudu, koska niiden palautus toimii erittäin hyvin. Myös kaikki muut muovit Suomessa päätyvät kiitettävästi joko polttoon tai kierrätykseen.

Periaatteessa totta. Mutta osa kierrätetystä muovista viedään Aasiaan, jossa paikallinen firma ottaa vastaan korvauksen jätteenkäsittelystä ja kippaa muovin mereen. Niistä lasteista on löytynyt myös paaleja, joissa on mukana paljon vain Suomessa myytäviä muovipakkauksia. Kun muovinkierrätys hoidetaan välittämättä siitä, mitä sille Suomesta viemisen jälkeen todella tapahtuu, käytännössä kierrätettykin muovi kannattaa toistaiseksi olettaa joiltain osin mereen joutuvaksi.
Esimerkiksi Malesia lähetti juuri ison kasan muovia takaisin Kanadaan, koska ei kokenut järkeväksi kanadalaisfirman ajatusta kaadattaa se mereen Malesiassa.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tapio Nikula - Heinäkuu 20, 2019, 16:43:08
Siksipä turvallisin tapa hoitaa muovijäte, olisi polttaa se voimalaitoksessa ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Mistä muuten olet saanut tiedon, että Kiinasta on löytynyt Suomesta tullutta jätemuovia? Ei ole sattunut minun silmiini, vaikka seuraan edelleen alan lehdistöä ja muita julkaisuja. Siis koulutukseni on kemiantekniikan DI ja erikoistumisalani ympäristönsuojelutekniikka ja erityisesti jätteiden hötykäyttö. Ja käsittääkseni Kiinassa on aika hurja pula raaka-aineista, joten tuntuu uskomattomalta, että olisi taloudellisesti kannattavampaa dumpata muovi jokeen kuin myydä se raaka-aineeksi.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Lauri Uusitalo - Heinäkuu 21, 2019, 21:09:22
Suomesta ei juuri PET-pulloja mereen joudu, koska niiden palautus toimii erittäin hyvin. Myös kaikki muut muovit Suomessa päätyvät kiitettävästi joko polttoon tai kierrätykseen.

Periaatteessa totta. Mutta osa kierrätetystä muovista viedään Aasiaan, jossa paikallinen firma ottaa vastaan korvauksen jätteenkäsittelystä ja kippaa muovin mereen. Niistä lasteista on löytynyt myös paaleja, joissa on mukana paljon vain Suomessa myytäviä muovipakkauksia. Kun muovinkierrätys hoidetaan välittämättä siitä, mitä sille Suomesta viemisen jälkeen todella tapahtuu, käytännössä kierrätettykin muovi kannattaa toistaiseksi olettaa joiltain osin mereen joutuvaksi.
Esimerkiksi Malesia lähetti juuri ison kasan muovia takaisin Kanadaan, koska ei kokenut järkeväksi kanadalaisfirman ajatusta kaadattaa se mereen Malesiassa.

Meneekö Suomesta oikeasti muovijätettä muualle kuin Fortumille uusiomuovikäyttöön?


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Teemu Salonen - Heinäkuu 22, 2019, 11:17:15
Suomesta ei juuri PET-pulloja mereen joudu, koska niiden palautus toimii erittäin hyvin. Myös kaikki muut muovit Suomessa päätyvät kiitettävästi joko polttoon tai kierrätykseen.

Periaatteessa totta. Mutta osa kierrätetystä muovista viedään Aasiaan, jossa paikallinen firma ottaa vastaan korvauksen jätteenkäsittelystä ja kippaa muovin mereen. Niistä lasteista on löytynyt myös paaleja, joissa on mukana paljon vain Suomessa myytäviä muovipakkauksia. Kun muovinkierrätys hoidetaan välittämättä siitä, mitä sille Suomesta viemisen jälkeen todella tapahtuu, käytännössä kierrätettykin muovi kannattaa toistaiseksi olettaa joiltain osin mereen joutuvaksi.
Esimerkiksi Malesia lähetti juuri ison kasan muovia takaisin Kanadaan, koska ei kokenut järkeväksi kanadalaisfirman ajatusta kaadattaa se mereen Malesiassa.

Meneekö Suomesta oikeasti muovijätettä muualle kuin Fortumille uusiomuovikäyttöön?

Ainakin Lidlin palautuspullot lähtevät Suomesta muualle. Ilmeisesti Saksaan. Tiedossa ei ole jatkaako pullot sieltä vielä eteenpäin. Pakkaus- ja jätemuoveista en ole varma. Niitähän lidleistä kerätään kolmea erilaista. Miten sitten muualla vähittäiskaupassa tai esim teollisuudessa? Ei hajuakaan.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Petri P. Pentikäinen - Heinäkuu 22, 2019, 18:47:19
Muovipillit eivät kertakaikkiaan voineet aiheuttaa Kemijärven onnettomuutta.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Tuukka Ryyppö - Heinäkuu 22, 2019, 19:46:52
Siksipä turvallisin tapa hoitaa muovijäte, olisi polttaa se voimalaitoksessa ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Mistä muuten olet saanut tiedon, että Kiinasta on löytynyt Suomesta tullutta jätemuovia? Ei ole sattunut minun silmiini, vaikka seuraan edelleen alan lehdistöä ja muita julkaisuja. Siis koulutukseni on kemiantekniikan DI ja erikoistumisalani ympäristönsuojelutekniikka ja erityisesti jätteiden hötykäyttö. Ja käsittääkseni Kiinassa on aika hurja pula raaka-aineista, joten tuntuu uskomattomalta, että olisi taloudellisesti kannattavampaa dumpata muovi jokeen kuin myydä se raaka-aineeksi.

En mä maininnut Kiinaa missään. Malesiasta oli ainakin juttua jokin aika sitten.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Jimi Lappalainen - Heinäkuu 22, 2019, 22:18:02
Muovipillit eivät kertakaikkiaan voineet aiheuttaa Kemijärven onnettomuutta.

PPP on oikeassa. Tästä muovikeskustelusta voisi eriyttää oman aiheensa.


Otsikko: Vs: Tavarajuna ja kuorma-auto törmänneet Kemijärvellä
Kirjoitti: Heikki Piirainen - Marraskuu 18, 2019, 16:24:51
Sr3 3309 on nyt korjattu ja matkalla takaisin Suomeen, kertoo Railcolor News (https://railcolornews.com/2019/11/18/fi-healed-vrs-3309-is-returning-to-finland/).