Resiina-keskustelu

Ajankohtaiset => Uutiset => Aiheen aloitti: Petri Tuovinen - Tammikuu 08, 2019, 17:29:22



Otsikko: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Tuovinen - Tammikuu 08, 2019, 17:29:22
Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta – Porin satama pelkää katastrofia:
https://yle.fi/uutiset/3-10586560


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Tammikuu 08, 2019, 22:57:52
Nopeusrajoituksien asettaminen todennäköisesti johtaa siihen, että venäläinen asiakas etsii hyvin nopeasti jonkun muun toimitusreitin kuin Suomen Porin.

Asian toinen puoli: vihreäksi itseään mainostava VR kuljettaa rahasta aivan mitä tahansa. Hiilen kuljetus maksetaan myös epäsuorasti verorahoista (90% radanpidosta maksetaan verorahoista, vuoden 2017 kustannustasolla tavaraliikenteen osalta noin 3 227 euroa per juna, 21 euroa per junakilometri). Yhteisellä matkalla siis ollaan. Kivihiilen polttaminen pitäisi kyllä oikeasti lopettaa.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Janne Louhi - Tammikuu 09, 2019, 02:51:47
Ryssävihaa Suomessa !!!!!


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Tammikuu 09, 2019, 03:00:50
Ryssävihaa Suomessa !!!!!

On syytä rauhoittua.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Jani Keskinen - Tammikuu 09, 2019, 03:23:19
Kivihiilen polttaminen pitäisi kyllä oikeasti lopettaa.

Junalla Poriin menevä hiili menee terästeollisuuden raaka-aineeksi, eli ei päädy polttoon. En nyt ole mielipidettäsi vastaan, mutta maailmalta löytyy paikkoja jossa ilmansaasteet on paha ongelma.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Jukka Voudinmäki - Tammikuu 09, 2019, 09:16:54
Kivihiilen polttaminen pitäisi kyllä oikeasti lopettaa.

Junalla Poriin menevä hiili menee terästeollisuuden raaka-aineeksi, eli ei päädy polttoon. En nyt ole mielipidettäsi vastaan, mutta maailmalta löytyy paikkoja jossa ilmansaasteet on paha ongelma.

Niin löytyy, ja ne sijaitsevat kaukana Suomesta. Vaikka viimeaikaisten sähköautovöyhkäämisten perusteella joku voisikin luulla, että Suomi-yksityisautoilija tuottaa 100% maapallon ilmansaasteista.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Teemu Saukkonen - Tammikuu 09, 2019, 12:28:51
Menee jo ohi aiheen, mutta sähköauto ei todellakaan ole päästötön...
TM laski että 3-kertaiset päästöt bensa-autoon verrattuna ennenkuin tilanne tasoittuu kolmen vuoden iässä (jolloin saattaa ollakin jo uudet akut vaihdettava). Ei ne autot itsestään tänne putkahda, vaikka viherhihhulit niin luulevatkin.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Pentti Köylijärvi - Tammikuu 09, 2019, 13:24:24
Kivihiilen polttaminen pitäisi kyllä oikeasti lopettaa.

Junalla Poriin menevä hiili menee terästeollisuuden raaka-aineeksi, eli ei päädy polttoon. En nyt ole mielipidettäsi vastaan, mutta maailmalta löytyy paikkoja jossa ilmansaasteet on paha ongelma.

Vaan kyllä se terästuotannon hiilikin suurimmaksi osaksi palaa hiilidioksidiksi, joten kasvihuonevaikutus on sama. Mutta uuden teräksen tuotanto vain ilman sitä hiiltä valitettavasti onnistuu huonosti, joten siinä mielessä hyväksyttävämpää.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Pekka Laakso - Tammikuu 09, 2019, 22:27:17
No nyt mierontie kuntoon ja hiilikuljetukset sinne niin loppuu tärinät Tampereen ja Porin väliltä  ;D


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Tapio Nikula - Tammikuu 10, 2019, 20:47:05
Teräksen teko onnistuu oikein hyvin myös vedyllä pelkistäen. On vain kalliimpaa tällä hetkellä kuin koksin käyttäminen pelkistimenä. SSAB kehittää paraikaa hiiletöntä teräksen valmistusprosessia ja käsittääkseni kyseessä on vetypelkistys. Vedyn kanssa läträämisessä on tietysti aina räjähdysvaara suurempi kuin koksipelkistyksessä.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Arto Lopia - Tammikuu 11, 2019, 01:11:17
No ilmasto pelastuu kun Malmin lentokenttäalue stabiloidaan sementti-kalkki seoksella. Aika paljon tohon kalkin polttoonkin menee kivihiiltä, sitä hommaa kun ei oikein voi töpselistä tulevalla sähköllä hoitaa. Kalkkikivi on huono johde, joten fossiilisia polttoaineita on pakko käyttää. Terästähän voipi sulatella vaikka valokaariuunissa, kun se on aivan hyvä johde sähkölle. Teräksen tuotannolle voi kehitellä vaihtoehtoja, mutta kalkinpoltto ja sementinvalmistus on ala jolle ei oikei ole vaihtoehtoja. Sementin tärkein osa on se sammuttamaton kalkki.

Mikä hemmetin ongelma se nyt on jos hiilijunille tulee nopeusrajoituksia, jos vaikka nopeus laskee puoleen, niin sitten ajetaan tuplamäärä vaunuja/junia ja ongelma on ratkaistu. Toki jos junanvaunujen tuplaantunut vuokra on ongelma, niin ehkä koko touhu on niin ohuilla katteilla ettei oikein käsitä sitten. Puolasta ja Saksasta saa ostettua kivihiiltä laivalasteittain, ja Kiinastakin kulkee halvalla semmosilla oikeasti isoilla laivoilla mihin haluat.

Nyt vaan painesäiliö autoja haalimaan ja jokusen syvästabilointi koneenkin voisi ostaa, jos malmi-illuusio toteutuu ja on rahaa.

Noista uusista teräksen valimistumenetelmistä en oikein tiedä, mutta paljonko sen vedyn tuottaminen sitten maksaakaa tai joitain päästöjä tuottaa? SSAB tuottaa kuitenkin sitä maailman parasta terästä, joten siellä on varmaan menossa monenlaista projektia. Mutta syöttöpossuporojen jäkälälaitumia tuo SSAB kuitenkin tuhoaa, joten ei olisi mahdollista Suomessa. Kilo jäkälää on täällä selkeästi arvokkaampaa kuin tonni laadukasta terästä, onko ruottalaiset jossain mielessä kaksoismoralistejä.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Niila Heikkilä - Tammikuu 11, 2019, 02:01:56

Mikä hemmetin ongelma se nyt on jos hiilijunille tulee nopeusrajoituksia, jos vaikka nopeus laskee puoleen, niin sitten ajetaan tuplamäärä vaunuja/junia ja ongelma on ratkaistu.


Tuplamäärä junia sitoo tuplamäärän vetureita ja miehistöä. Mitä hitaampaa ajetaan, sitä enemmän myös kuluu rajallista ratakapasiteettia.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Simo Virtanen - Tammikuu 11, 2019, 09:47:11
Nopeusrajoituksien asettaminen todennäköisesti johtaa siihen, että venäläinen asiakas etsii hyvin nopeasti jonkun muun toimitusreitin kuin Suomen Porin.

Kuitenkin vanjalle on ok seisottaa hiilivaunujaan pitkin ja poikin Suomen ratapihoja?

Eikö Porista lähde kerran kuussa tai nyt parin viikon välein hiililaiva ja asiakkaalle lienee aivan yhdentekevää millä nopeudella junat jonkin pikkupikku pätkän kulkevat kunhan laivaan saadaan täysi lasti.

Pikkasen haiskahtaa siltä, että porilaiset liioittelevat vaikutuksia, kun junat kuitenkin tulevat tuhansien kilometrien takaa ja nyt puhutaan ehkä 100 km nopeusrajoituksesta.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Jukka-Pekka Manninen - Tammikuu 11, 2019, 11:29:55
Teräksen teko onnistuu oikein hyvin myös vedyllä pelkistäen. On vain kalliimpaa tällä hetkellä kuin koksin käyttäminen pelkistimenä. SSAB kehittää paraikaa hiiletöntä teräksen valmistusprosessia ja käsittääkseni kyseessä on vetypelkistys. Vedyn kanssa läträämisessä on tietysti aina räjähdysvaara suurempi kuin koksipelkistyksessä.

Vety valmistetaan nykyisin pääosin maakaasusta höyryn kanssa tai kivihiilestä sen luontaisesti sisältämän veden kanssa reagoiden. Molemmissa prosesseissa se hiili sitoutuu hiilidioksidiksi. Niin ollen energiankäytön kannalta on selvästi parempi käyttää se hiilivety suoraan teräksen valmistusprosessissa kuin muuntaa se välissä vedyksi. Toki on mahdollista että hiilidioksidi on merkittävästi helpompi ottaa talteen vedyntuotannosta kuin teräksentuotannosta. Jos niin tehdään ja käytetyt energianlähteet ovat myös ns. vihreitä, niin vetyprosessi voidaan tietysti saada luontoystävällisemmäksi. Mutta pelkkä vedyn käyttäminen hiilen sijaan ei sitä takaa, vaan voi jopa lisätä tuotannon saastuttavuutta. Kalliimmaksi vetyprosessi ainakin tullee.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Tapio Nikula - Tammikuu 11, 2019, 12:42:13
Tulevaisuuden vedyn tuotantoprosessi perustuu tuulisähkön käyttöön elektrolyysissä. Uusissa ympäristöystävällisissä menetelmissä ei siis ole pienintäkään aikomusta tuottaa vetyä fossiilisista lähteistä. Ruotsalainen teräsjätti ei ole niin typerä, että kehittelisi uutta kalliimpaa prosessia nykyisen koksiin perustuvan tilalle, varsinkin kuin tuolla vanhalla vedyn tuotantotavalla tulle hiilidioksidipäästöjä. Aikoinaan Kemiran tehtailla Oulussa tuotettiin synteesikaasua (vedyn ja hiilimonoksidin seos) turpeesta. Vedystä sitten tehtiin ammoniakkia Haber-Bosch-menetelmällä. Vedyn raaka-aineeksi kelpaa kaikki orgaaninen aines (+vesi), siis esim. puuhake, vanhat Hesarit tai vaikkapa pässin kivekset. Jos vety tehdään uusiutuvasta biomassasta, niin CO2-päästöt ovat aika minimaaliset.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Jouni Halinen - Tammikuu 11, 2019, 13:00:09
Uskomaton päivitys sulta Tapsa, veti ihan hiljaiseksi tämä tieto teräksen valmistus systeemistä ympäristöystävällisesti.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Tapio Nikula - Tammikuu 11, 2019, 13:57:36
Kaikki tuo, mitä esitin on yli 100 vuotta vanhaa tekniikkaa. Fossiiliset polttoaineet vain ovat olleet niin sikahalpoja, että niiden korvaaminen tähän päivään mennessä ei ole olut kannattavaa. Otetaanpa vielä vähän teräksenvalmistuksen kemiaa. Masuunia lämmitetään koksilla (C) ja käytetään palamiseen vain niukalti happea. Tällöin hiili hapettuu hiilimonoksidiksi samalla tuottaen masuunin tarvitseman lämmön. Häkä reagoi rautarikasteen kanssa Fe3O4 + 4CO = 3Fe + 4CO2. Vetypelkistyksellä reaktio toimii aivan yhtä hyvin (itse asiassa masuunissa syntyy myös vetyä) Fe3O4 + 4H2 = 3Fe + 4H20.
Otetaanpa jännä esimerkki. Kuumennetaan koivuklapeja sopivasti ja puhalletaan joukkoon tulistettua höyryä. Selluloosan keskimääräistä kaavaa käyttäen ja reagointi veden kanssa C6H10O5 + H2O = 6CO + 6H2. Tätä reaktiota ajettiin ennen siis Kemiran tehtailla Oulussa. Tuloksena siis vetyä ja häkää (= synteesikaasu). Kumpikin kelpaa erinomaisesti masuuniin pelkistimeksi.
Alkuperäinen synteesikaasun (kaupunkikaasun) valmistusprosessi meni niin, että pystyuuniin pinottiin hiiltä, uuni sytytettiin pohjalta ja happea palamiseen käytettiin hyvin niukasti. Sitten kun hiilet alkoivat hehkua, niin niiden läpi puhallettiin vesihöyryä ja voila saatiin häkää ja vetyä.
Nyt kun kasvihuoneilmiö uhkaa, niin ennen pitkää vety on alettava tehdä uusiutuvista lähteistä.
Mahdollisesti tulevalla Kaidin Kemin laitoksella synteesikaasu tuotetaan kannoista ja risuista ja sitten Fischer-Tropsch-menetelmällä synteesikaasusta tehdään esim. dieselpolttoainetta. Näin menee reaktio 10CO + 21H2 = C10H22 + 10H2O, tässä siis tuloksena dekaania, joka on erinomainen moottoripolttoaine. Sopivilla katalyyteillä synteesikaasusta voidaan tuottaa (ja tuotetaankin) esim. metanolia, etanolia, metanaalia (=formaldehydi), etikkaa, moottoripolttoaineita ym. Etelä-Afrikassa Fischer-Tropschilla tehdään vajaa kymmenen miljoonaa tonnia bensaa vuosittain. He tosin käyttävät hiilen lähteenä fossiilista kivihiiltä ja syynä kalliiseen prosessin on se, että maa oli vuosikausia kauppasaarrossa apartheidin takia, eivätkä saaneet raakaöljyä.
Ja mainittakoon vielä, että sementtiuunissa ei kalkkikiveä missään vaiheessa sulateta. Se va<in kuumennetaan, jolloin kalsiumkarbonaatista irtoaa hiilidioksidi ja jäljelle jäänyt kalsiumoksidi sitten reagoi 1000 asteen lämmössä kivimateriaalin (=savi) kanssa.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Sallinen - Tammikuu 12, 2019, 11:36:25
Kivihiilen kieltolaki astuu voimaan Suomessa näillä näkymin vuonna 2030. Laki on vielä vahvistamatta eduskunnassa, mutta siihen ei kohdistu mitään poliittisia intohimoja. Lakiesityksen arvioidaan menevän heittämällä läpi. Tämän jälkeen kivihiiltä ei saa käyttää enää energian tuotannossa eli sähköä ja/tai kaukolämpöä tuottavissa voimalaitoksissa, lämpökeskuksissa eikä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

SSAB:n hanke ei liity tähän, mutta mitä ilmeisimmin taustalla ovat ympäristösyyt, imagosyyt ja päästökaupan aiheuttamat uudet kustannukset, jotka nostavat fossiilisten polttoaineiden käytön hintaa. Tuolta lisää dataa aiheesta yhtiön itsensä kertomana. https://www.ssab.fi/ssab-konserni/uutishuone/uutisarkisto/2018/02/01/06/40/ssab-valmistautuu-fossiilivapaaseen-terstuotantoon

Kun kivihiili katoaa Suomessa energiantuotannosta ja teräksen valmistuksesta, jää se tämän jälkeen hyvin pieneen marginaalin — ehkä huoltovarmuuspolttoaineeksi, koska sitä on helppo varastoida. Todennäköisesti Helsingin alle louhituista kivihiilen varastointiin tarkoitetuista luolistakin luovutaan ja siiloista tehdään kaukolämmön tuotantoa palvelevia lämpövarastoja.

Tämän jälkeen hiilijunia tuskin enää nähdään Suomen rataverkoilla.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Jarkko Voutilainen - Tammikuu 12, 2019, 12:48:40
Tämän jälkeen hiilijunia tuskin enää nähdään Suomen rataverkoilla.


Tuntematta "kieltolakia" ja sen perusteluita koskeeko "kieltolaki" kaikenlaista kivihiilen käsittelyä ml. kauttakuljetukset EU:n ulkopuolelta EU:n kautta EU:n ulkopuolelle?

Onko "kieltolakiin" liittyvä aineisto jossain julkisesti nähtävillä?


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Sallinen - Tammikuu 12, 2019, 12:59:40
Onko "kieltolakiin" liittyvä aineisto jossain julkisesti nähtävillä?

Hallituksen esitys löytyy valtioneuvoston sivuilta. Laki kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Ei lailla ole yhteyttä kuljetuksien kieltämiseen. Todennäköisesti kuljetukset loppuvat yksinkertaisesti sen seurauksena, että energiayhtiöt eivät osta enää kivihiiltä — siis kuljetusten loppuminen tapahtuu markkinaehtoisesti, ei säädösten voimalla. Lakiesityksen vaikutuksia puitiin aikanaan mediassakin, joten googlettamalla löytyy myös erilaisia näkemyksiä ja spekulaatioita. Itse kirjoitin aiheesta linkin takaa löytyvällä tavalla https://www.energiauutiset.fi/uutiset-15/tapporahaa-tarjolla.html

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805e0a53


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Riku Outinen - Tammikuu 12, 2019, 13:44:40
Onko "kieltolakiin" liittyvä aineisto jossain julkisesti nähtävillä?

Hallituksen esitys löytyy valtioneuvoston sivuilta. Laki kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Ei lailla ole yhteyttä kuljetuksien kieltämiseen. Todennäköisesti kuljetukset loppuvat yksinkertaisesti sen seurauksena, että energiayhtiöt eivät osta enää kivihiiltä — siis kuljetusten loppuminen tapahtuu markkinaehtoisesti, ei säädösten voimalla. Lakiesityksen vaikutuksia puitiin aikanaan mediassakin, joten googlettamalla löytyy myös erilaisia näkemyksiä ja spekulaatioita. Itse kirjoitin aiheesta linkin takaa löytyvällä tavalla https://www.energiauutiset.fi/uutiset-15/tapporahaa-tarjolla.html

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805e0a53

Taitaa olla aika pitkässä juoksussa kun kehittyvissä teollisuusmaissa (esim. Intia) mihin Venäjä hiiltä myy, sen käyttö loppuu? Eli transitokuljetuksilla voi olla sen puolesta vielä pitkä tulevaisuus? Toki Venäjä pyrkii keskittämään kuljetuksensa omiin satamiinsa että sen puolesta tulevaisuus voi olla vähän nihkeä.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Jukka Viitala - Tammikuu 12, 2019, 19:13:22
No ilmasto pelastuu kun Malmin lentokenttäalue stabiloidaan sementti-kalkki seoksella. Aika paljon tohon kalkin polttoonkin menee kivihiiltä, sitä hommaa kun ei oikein voi töpselistä tulevalla sähköllä hoitaa. Kalkkikivi on huono johde, joten fossiilisia polttoaineita on pakko käyttää. Terästähän voipi sulatella vaikka valokaariuunissa, kun se on aivan hyvä johde sähkölle. Teräksen tuotannolle voi kehitellä vaihtoehtoja, mutta kalkinpoltto ja sementinvalmistus on ala jolle ei oikei ole vaihtoehtoja. Sementin tärkein osa on se sammuttamaton kalkki.

Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, tonnista kalkkikiveä vapautuu noin 300 kg hiilidioksidia ja poltossa käytetystä kivihiilestä, petcokesta ja autonrengasrouheesta suunnilleen saman verran. Kalkin poltossa taas kivestä vapautunut hiilidioksidi pääsee myös ilmakehään, mutta kalkin kovettuessa se ottaa hiilidioksidin takaisin muuttuen uudestaan kalsiumkarbonaatiksi. Sammuttamattomalla kalkilla ei ole mitään tekemistä sementin kanssa.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Simo Virtanen - Tammikuu 13, 2019, 21:50:12
Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, t

Ei kai sentään ikuisiksi ajoiksi, koska kasvien, levien ym. fotosynteesi eli yhteyttämisprosessi käyttää hiilidioksidia tuottaen happea ja sokereita.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Ari-Pekka Lanne - Tammikuu 14, 2019, 09:20:48
Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, t

Ei kai sentään ikuisiksi ajoiksi, koska kasvien, levien ym. fotosynteesi eli yhteyttämisprosessi käyttää hiilidioksidia tuottaen happea ja sokereita.

Kuvaus on minusta varsin osuva. Jos se hiili on ollut siellä kalkkikivessä satoja miljoonia tai miljardeja vuosia, on kai jokseenkin yhtä tyhjän kanssa, vaikka osa siitä sitoutuisikin hetkeksi talousmetsään. Taitaa olla niinkin, että nykyisillä asfaltin ja betonin alle jääneillä kasveilla riittää sitomista jo muiden kasvien poltosta tulevassa hiilessä. Isossa kuvassa siis ikuisiksi ajoiksi.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Tapio Nikula - Tammikuu 14, 2019, 13:58:23
Tiettävästi kaikki kalkkikivimuodostelmat ovat maapallon ikään verrattuna nuoria, eli ei se hiilidioksidi siellä ikuisesti ole ollut. Vastaavasti taas tulivuoritoiminassa kalkkikiveen sitoutunut hiilidioksidi vapautuu luontoon. Kalkkikiven on ajateltu muodostuneen niin, että hyvin yleinen mineraali anortiitti eli kalkkimaasälpä hajoaa reagoidessaan hiilidioksidin kanssa. Lopputuote eli kalsiumkarbonaatti sitten sedimentoituu merten pohjiin. Menetelmää on esitetty myös hiilivoimaloiden hiilidioksidin talteenottamiseksi. Reaktio on hidas ja siksi se tarvitsisi valtavan talteenottolaitoksen eli olisi siis myös kallis. Ja reaktio menee näin:
CaAl2Si2O8 + CO2 + 3H20 = CaCO3 +2Al(OH)3 + 2SiO2. Kaikki tuotteet ovat kemian teollisuuden raaka-aineita, eli kalkki, alumiinihydroksidi Al-tehtaalle ja kvartsi lasiteollisuudelle. Ja jos teollisuus ei tarvitse kyseisiä tuotteita, niin ne voi haudata takaisin sinne anortiittikaivokseen. Ovat siis ympäristölle vaarattomia aineita.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Simo Virtanen - Tammikuu 14, 2019, 22:02:11
Sementin poltossa kalkki muuttuu silikaateiksi ja kalkista vapautunut hiilidioksidi jää ikuisiksi ajoiksi leijumaan ilmakehään, t

Ei kai sentään ikuisiksi ajoiksi, koska kasvien, levien ym. fotosynteesi eli yhteyttämisprosessi käyttää hiilidioksidia tuottaen happea ja sokereita.

Kuvaus on minusta varsin osuva. Jos se hiili on ollut siellä kalkkikivessä satoja miljoonia tai miljardeja vuosia, on kai jokseenkin yhtä tyhjän kanssa, vaikka osa siitä sitoutuisikin hetkeksi talousmetsään. Taitaa olla niinkin, että nykyisillä asfaltin ja betonin alle jääneillä kasveilla riittää sitomista jo muiden kasvien poltosta tulevassa hiilessä. Isossa kuvassa siis ikuisiksi ajoiksi.

Isossa kuvassa ongelma on hiilidioksidin jatkuvasti kasvava päästäminen. Jos päästöt saataisiin nopeasti reilusti alenemaan hoitaisi luonto hiilidioksidipitoisuuden kohtuullisen nopeasti laskuun. Tämä tietysti on vain teoriaa, koska päästöjen nopeaa ja tehokasta leikkaamista ei ole näköpiirissä.

Suuren tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa tuollainen nopea jättimäinen päästö ja sen nopea nopea katoaminen olisi mahdollista nähdä.

Onhan meilläkin metsänkasvu kiihtynyt osaltaan juuri hiilidioksipitoisuuden vuoksi. Samasta syystä kasvihuoneisiin pumpataan ylimääräistä hiilidioksia.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Antti Rautiainen - Tammikuu 28, 2019, 14:45:29
Meteliä ja päästöjä tulee aina jos jotain tekee,kaikki hyvä kuitenkin maksaa kuluttajille kun asioita muutellaan ympäristöystävälliseen suuntaan,tai ainakin niin luullaan että ympäristö pelastuis...


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Oskari Kvist - Tammikuu 29, 2019, 00:06:48
Mikä on tämä perinteinen suomalainen epäluulo, skeptisyys ja valittaminen että ei voi tehdä mitään kun se maksaa? Tarvitaan faktoja pöytään. Vielä enemmän maksaa olla tekemättä yhtään mitään.

https://cleantechnica.com/2019/01/23/an-all-renewable-grid-is-economically-superior-to-mixed-generation/

Hiilelllä on suunta vain alaspäin, ja se on varmaa. Sitä ei kannata taloudellisesti kohta käyttää.

Tämän hetkiset energian keskimääräiset tukemattomat hinnat tuotantomuodoittain:
https://cleantechnica.com/files/2019/01/main-qimg-f174374a456f3895b8edfdcbd866b637.jpeg

Kukapa hiilivoimaloita nyt tappiolla pyörittäisi kovin kauaa, kun tuulivoima on tälläkin hetkellä ilman tukia halvin tapa tuottaa sähköä. Aina ei kaikkialla tuule, mutta sen kompensoimiseksi energian siirtoyhteydet ja varastointi kantaverkon mittakaavassa on tärkeitä kehityskohteita.

Siirtyminen 100% uusiutuvaan energiaan hävittäisi öljy- ja hiili- ym. aloilta n. 28 miljoonaa työpaikkaa.
Mutta uusia työpaikkoja tulisi tilalle 52 miljoonaa. Uusiutuva energia työllistää myös uusiutumattomia enemmän, kun energian tuotanto on hajautettua.

https://cleantechnica.com/2019/01/26/solar-pv-installer-wind-turbine-tech-are-fastest-growing-occupations-in-us/

Lisäksi ilmansaasteiden väheneminen vähentää kuolleisuutta, joka taas sivullisesti tuo mittavan taloudellisen edun, kun ihmisiä menehtyy vähemmän ennenaikaisesti.

Pelkästään Euroopan osalta on arvioitu, että ilmansaasteet maksavat 1-1,5 triljoonaa dollaria suoria ja epäsuoria kustannuksia. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/276772/Economic-cost-health-impact-air-pollution-en.pdf

Lainaus
That is loss of productivity and the value of life, quantified. And it’s mostly not internalized in the cost of fossil fuel generation. Air pollution today causes not only deaths and severe illness in people at risk today, but creates people with poor cardiovascular health who are less productive and more of a burden on healthcare for decades.

Lainaus
It’s clear that shifting to a renewable economy is viable, will have economic consequences for a subset of industries, and will be economically beneficial in multiple ways. Why wouldn’t this be obvious, now that it’s been laid out as such above? Because there are vested interests who are going to be losers in the transition, the fossil fuel industry. They are spending billions to ensure that the transition is as slow as possible, which also means maximizing the negative externalities for all sectors of the economy.

Jarruttamassa on toki fossiilisen energian edunvalvonta lobbareineen. Poliittista painetta muutokseen on. Mielestäni keskustelu Suomessa on täysin väärällä raiteella. Pitäisi ongelmien sijasta (ei me haluta mitään asialle tehdä, kun ei ole rahaa) puhua oikeasti siitä mikä on järkevää tehdä, sekä investoida ja kannustaa verotuksellisesti ym. muin keinoin uusiutuvan energian rakentamiseen eikä lukkiutua perinteisiin toimintamalleihin.

https://cleantechnica.com/2019/01/24/why-excluding-nuclear-fossils-with-carbon-capture-biofuels-from-the-green-new-deal-makes-financial-climate-sense-realitycheck/

Myös biopolttoaineita ei pitäisi tukea, jota Suomessa on valittu yhdeksi linjaksi:
Lainaus
Biofuels for transportation and electricity cause substantial air pollution, climate-relevant emissions, land degradation, and water drawdown compared with truly clean, renewables such as wind and solar.

https://web.stanford.edu/group/efmh/jacobson/Articles/I/BiofuelVsWWS.pdf

Suomessa onneksi asiaan ollaan herätty, ainakin osittain:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tuulisahkosta-voi-tulla-suomen-oljy-kansainvaliset-teolliset-sijoittajat-iskivat-silmansa-suomen-tuulivoimaan-6749193

https://www.tekniikkatalous.fi/kaikki_uutiset/tuulivoima-lyo-ydinvoiman-markkinoilla-lappiin-kannattaisi-laatia-suunnitelma-tuulivoiman-rakentamiseen-6747837

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/wartsilan-rautkivi-vastaa-energiateollisuuden-syytoksiin-energiamurros-suomessa-on-taytta-todellisuutta-tuulivoima-on-edullisin-tapa-tuottaa-sahkoa-suomessa-6747849

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/sitran-rohkeat-laskelmat-suomi-voi-vahentaa-paastojaan-nopeasti-60-ja-jopa-saastaa-tuulivoima-ja-sahkoautot-keskeisia-keinoja-6749750

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/energia-alan-murros-etenee-nopeasti-bioenergiaa-voitaisiin-saastaa-kun-tuulivoima-hyodynnettaisiin-kaukolammityksessa-yksinkertaista-teknisesti-kypsaa-ja-halpaa-teknologiaa-6747668

Sähkön hinta halpenee sekä päästöt vähenevät tuota polkua eteenpäin mennessä, ja se on hyvä kaikille muille paitsi hiilen ja öljyn tuottajille..


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Oskari Kvist - Tammikuu 29, 2019, 01:11:05
Menee jo ohi aiheen, mutta sähköauto ei todellakaan ole päästötön...
TM laski että 3-kertaiset päästöt bensa-autoon verrattuna ennenkuin tilanne tasoittuu kolmen vuoden iässä (jolloin saattaa ollakin jo uudet akut vaihdettava). Ei ne autot itsestään tänne putkahda, vaikka viherhihhulit niin luulevatkin.

#fakenews. Puhutaan nyt faktapohjaista asiaa eikä vain luulla niin kun jossakin on lukenut jotain.

1) Sähköautojen akustojen valmistus toki tuottaa päästöjä valmistuksen aikana. Sen sijaan käytön aikana, esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa niiden käyttö on hyvinkin puhdasta verraten polttomoottoriautoihin. Päästöjen takaisinmaksuaika vaihtelee maittain ja lyhenee sitä mukaa mitä enemmän sähköntuotannon päästöt vähenevät:

https://www.bloomberg.com/news/articles/2019-01-15/electric-cars-seen-getting-cleaner-even-where-grids-rely-on-coal

https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-10-16/the-dirt-on-clean-electric-cars

https://assets.bwbx.io/images/users/iqjWHBFdfxIU/iXypwOBgx_2w/v1/-1x-1.jpg

Hyvänä esimerkkinä sähköautojen päästöjen pienentymisestä britit:
https://cleantechnica.com/2017/08/28/uk-electric-cars-2x-greener-2012/

2) Esim. Teslan akkujen kapasiteetti ja kestävyys. Trendikäyrät sanoo että kymmenen prosenttia tippuu noin 300000 km aikana kapasiteetista: https://electrek.co/2018/04/14/tesla-battery-degradation-data/

https://cleantechnica.com/2019/01/28/350000-miles-in-a-tesla-model-x-just-18000-in-maintenance/

Senkin jälkeen niillä voi ajaa, toki kantamasta on 10% pois 300 tkm jälkeen. Ja 13% 560 tkm jälkeen (jälkimmäisen linkin mukaan:

Lainaus
After putting over 350,000 miles on Deuxy, Tesloop recorded a 13% degradation in the capacity of the battery — compared to the range per charge it had when new. That translates to a range of 215 miles / 346 kilometers at a 95% charge today compared to 247 miles / 398 kilometers at 95% when it was new.
Sen jälkeen, aikanaan kun ne toteat autokäytössä loppuun käytetyiksi, voit käyttää akustoa vaikkapa uusiutuvan energian (esim. aurinkopaneelien) sähkövarastona.

Lainaus
CEO Elon Musk has been hyping even more potential for Tesla battery pack by once referring to a battery pack that Tesla was testing in the lab. He said that the company had simulated over 500,000 miles on it by repeatedly cycling it and that it was still operating at over 80% of its original capacity. At that point, the car itself is more likely to give up than the battery pack at this kind of mileage.

Myytti murrettu. Vinkki: Sähköauton akun saa kestämään pidempään, kun sitä ei päästä missään vaiheessa tyhjäksi, eikä lataa täysin täyteen joka kerta. Teslalla tämä ominaisuus on hoidettu ohjelmistolla.

Tesla on autovalmistajista mielestäni ainut, jolla on täysin varteenotettavia sähköautoja tällä hetkellä markkinoilla. Kaikilla ei ole vielä vara ostaa Teslaa, mutta heiltäkin on jollakin aikavälillä tulossa järkevänhintainen auto (alle Model 3:n hintaluokan), jollaisia ihan tavan Suomalainenkin autoilija voi ostaa. Lisäksi tällä hetkellä sähköautolla pääsee käyttövoiman osalta hintaluokkaa 2-3 euroa sadalle kilometrille riippuen kulutuksesta, ja tällöin käytönaikaiset CO2-päästöt on tyypillisesti vain 0,1-0,3 kertaiset vastaavista polttomoottoriautoista.

Muilla valmistajilla, jotka ovat sähköautoja tehneet, ovat tehneet niitä lähinnä muodon vuoksi, että on jotain sähköautoja mitä tarjota. Suurin osa muista valmistajista ei halua leikata omaa tuottavaa liiketoimintaansa, ja se on käytännössä ainut syy miksi sähköautoja ei ole tarjolla niin paljon. Kun sähköautoja on, niin niissä on tehty jotain kompromisseja (esim. heikot akut tai heikko lataus), että ne näyttäisivät vähemmän houkuttelevilta kuin polttomoottoriautot, ja että ihmiset eivät niitä ostaisi. Hyvänä esimerkkinä tästä Nissan Leaf joissa ainakin alkupään malleissa on ongelmia akkujen kestävyyden kanssa.

Heitetään nyt vielä tuollainen tuohon, jossa lähitulevaisuuden tilannetta analysoitu:

https://www.youtube.com/watch?v=aUC6lsLr04I

Saa heittää kritiikkiä ja denialismia ihan vapaasti. Historia toistaa itseään ja polttomoottoritekniikka tulee romahtamaan melko nopealla tahdilla, arviolta vuoden 2023 tienoilla ja sen jälkeen, samalla tavalla kuin NMT-ja lankapuhelimille kävi. Samoin öljyala tulee koko ajan kiihtyvällä tahdilla romahtamaan sen mukana. Työpaikkoja häviää autoalalta, koska sähköautot vaativat huomattavasti vähemmän kunnossapitoa. Tilalle tulee uusia kestäviä työpaikkoja muilta aloilta, kuten energia-alalta, mikäli ihmiset ja poliitikot tekevät viisaita valintoja.

En vielä ottanut paria seikkaa huomioon.

Haluatko maksaa liikenteessä käyttämästäsi energiasta Suomalaiselle päästövapaalle sähköntuottajalle (joka käyttää rahan johonkin muuhun, todennäköisesti Suomessa), vai käyttämästäsi raakaöljystä rajan taakse ilmaston lämmittämiseen (sekä epäsuorasti esim sotimiseen)? Haluatko säästää energiakustannuksistasi (ja päästöistäsi) liikenteessä 60-90%, ja käyttää sen jäljellejääneen rahan muuhun järkevään käyttökohteeseen?

Tästä päästään siihen, että kaikilla olisi syytä olla oikeus puhtaaseen, hiilivapaaseen ja edulliseen työllistävään energiaan. Se estää konflikteja, vähentää korruptiota sekä vallan sekä omaisuuden keskittymistä yksittäisille suuryrityksille, ja jakaa sitä tasaisemmin pienemmille yrityksille. Puhumattakaan siitä että se estää ilmastonmuutosta.

Joku skeptikko tietysti heittää että milläs korvataan puuttuvat polttoaineverotulot. Sähkövero ja siirtomaksujen vero kattaa osan, ja loput säästyvät rahat menee joko ruokaan tai muuhun, joista yhtä lailla veroja maksetaan. Potentiaalisesti käteen jäävät tulot nousevat, aika monen euron virta jää Suomeen kiertämään, ja talous kasvaa.

On realismia että Suomessa tulee pitkä siirtymäaika pois polttomoottorikäyttöisestä liikenteestä, mutta muutos voi tulla nopeammin kuin sitä kukaan odottaa tapahtuvaksi. Litiumakkujen hinnat tippuu edelleen melko reippaasti, samalla lailla kuin kävi aurinkopaneelien hinnalle. Niiden hinta oli jossain vaiheessa 100$/W, nyt ne on alle 1$/W. Samalla lailla litiumakkujen hinta on tippunut, ja on edelleen tippumassa. Tämä johtaa sähköautojen kantaman pitenemiseen ja akkujen halventumiseen. Lisäksi paine kasvaa samaalla luontaisesti myös litiumin sekä akkutuotannon vähäpäästöisyyden kehittämiseen.

Kyseessä on itseään ruokkiva kysynnän ja tarjonnan, teknologian kehityksen, tietoisuuden sekä myytinmurskauksen kehä, jota edes Trump ei voi pysäyttää. Suomalaisille järkevän hintaiset ja kantamalliset sähköautot tulee saataville ennen pitkää normaalien markkinavoimien kautta, sivutuotteena maailmalla tapahtuvasta kehityksestä.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Erkki Nuutio - Tammikuu 29, 2019, 12:56:14
Ei järjellisesti perusteltuja, uskottavia muutoksia energian tuottamiselle ja kuluttamiselle vastusteta.
Vastustus tulee vain siitä että mm. poliittisella ylätasolla esitetään utopioita, eivätkä esittäjät ymmärrä utopioitaan utopioiksi. Nämä eivät ymmärrä mikä on mahdollista, mikä järkevää ja millä ajoituksella.
Utopioita ovat viime viikkoinakin esittäneet mm. puolueittemme johto (myönteisenä poikkeuksena persut). Äskeisen selvitystyöryhmänkin raportti kertoi esittäjiensä olevan todellisuudesta irrallaan.
He ovat myös vailla välttämätöntä tekniikan tuntemusta. Viherpiiperrys ei riitä ammattitaidoksi.

Eniten minua ihmetyttää sairas viha energiataloudellisinta tehonlähdettä, dieselmoottoria vastaan.
Tiepuolen toki ainoat ajorajoitukset (Hampurin pari katua, Tukholman ja Göteborgin läpiajo) ovat vain siksi ja siellä missä liikennejärjestely on aivan virheellinen poliitikkojen kyvyttömyyden seurauksena.

Euro 5-6 -moottorien (=maantieluokitus, muille kohteille samantasoiset luokitukset) päästöjen puhtaus on moitteeton. Euro 4 ja vanhemmat moottorit ovat valtaosin poistumassa meiltä. Saamme toki odottaa vuosikymmeniä ennen kuin ne poistuvat Afrikasta, Intiasta ja sekaisin olevista kahinamaista.
Jospa piipertäjät hakisivat ratkaisua tähän ja menisivät vielä ihmiskilviksi kahinoihin, kun kelvotonta YK:ta kiinnostaa vain tyhjänpuhuminen ilmastosta.

Olen alan ammattilaisena seurannut mm. polttokennon takkuista tulemista kohta 40 vuotta. Lienen edelleen lukijoista ainoa, jolla on sellainen autossaan, on ollut jo 8 vuotta.
Niin, toki se kehittää vain 105 W (ja tuntuu vähitellen vähentyvän siitäkin) metanolin avulla.
Pakkasta polttokennot eivät kestä. Ja tämän, matkamökin sähkölaitoksen hinta oli yli 5000 €.
Asia on niin, että uudet asiat vaativat valtavia kehityspanostuksia (jotka viedään aikanaan hintoihin),
lahjakkaita kehittäjiä ja aikaa X vuotta (X = 10....100). Usein vielä sen jälkeenkin ne vaativat aikaa Y vuotta (Y = 5...50) ja paljon rahaa infrastruktuurin luomiseen ja itse laitteiden hankintaan.
Luultavasti tämä pysyy useimmille viherpiipertäjille ja heidän ääniänsä kalastaville liian hankalana ymmärtää ja hyväksyä.  Kauhulla siis odotan vaalien tulosta.

Mikä dieselmoottorin siis tekee parhaaksi tehonlähteeksi niin moniin liikkuviin kohteisiin vielä ainakin tulevat Z vuotta (Z = 20...100) :  
1/ Energiatehokkuus on suuri (on kehittynyt viime vuosina enemmän kuin esimerkiksi akut).
2/ Polttaa muutoksitta tai vähin muutoksin myös täysin uusiutuvista lähtöaineista (puut ym.) tai jätteistä (jäterasvat ym.) tehtyä dieselpolttoainetta.
3/ Moottorivarustukseen tehtyjen pienehköjen muutosten (mm. sytytyslaitteet itsesyttymisen sijaan) jälkeen polttaa puhtaasti mm. maakaasua. Toistaiseksi vain infrastruktuurin puutteet hidastavat.
Kehittynyttä perusmoottoria ei olisi ollut saatavilla, jollei oltaisi päästy dieselmoottorin siivelle.

En ole havainnut ainakaan näillä palstoilla edes aktiivisuutta veturimoottorien muuttamiseksi näiden mahdollisuuksien sallimalla tavalla. Toki pääosa vetureista tietysti on jo nyt hoidossa, koska ne on langoitettu kotimaisella, venäläisellä ja norjalaisella ydinvoimalla toimiviksi. Propelli ei niitä liikuta.
  


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Simo Virtanen - Tammikuu 29, 2019, 23:25:28
En ole havainnut ainakaan näillä palstoilla edes aktiivisuutta veturimoottorien muuttamiseksi näiden mahdollisuuksien sallimalla tavalla. Toki pääosa vetureista tietysti on jo nyt hoidossa, koska ne on langoitettu kotimaisella, venäläisellä ja norjalaisella ydinvoimalla toimiviksi. Propelli ei niitä liikuta.
  

Paljonkos Norjalla olikaan ydinvoimaa?

Miten vaan, mutta kyllähän valtaosa Suomessa käytetystä sähköstä on muuta kuin ydinvoimaa ja sitä samaa kantaverkosta tulevaa sähköä junatkin käyttävät.

Sähköntuotannon ja -tuonnin reaaliaikainen seuranta onnistuu Fingridin oivasta nettipalvelusta: https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/

Kyllä ne junatkin osittain myös tuulivoimalla kulkevat.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Oskari Kvist - Tammikuu 30, 2019, 00:18:56
Eniten minua ihmetyttää sairas viha energiataloudellisinta tehonlähdettä, dieselmoottoria vastaan.
Tiepuolen toki ainoat ajorajoitukset (Hampurin pari katua, Tukholman ja Göteborgin läpiajo) ovat vain siksi ja siellä missä liikennejärjestely on aivan virheellinen poliitikkojen kyvyttömyyden seurauksena.

Euro 5-6 -moottorien (=maantieluokitus, muille kohteille samantasoiset luokitukset) päästöjen puhtaus on moitteeton. Euro 4 ja vanhemmat moottorit ovat valtaosin poistumassa meiltä. Saamme toki odottaa vuosikymmeniä ennen kuin ne poistuvat Afrikasta, Intiasta ja sekaisin olevista kahinamaista.
Jospa piipertäjät hakisivat ratkaisua tähän ja menisivät vielä ihmiskilviksi kahinoihin, kun kelvotonta YK:ta kiinnostaa vain tyhjänpuhuminen ilmastosta.

Mikä dieselmoottorin siis tekee parhaaksi tehonlähteeksi niin moniin liikkuviin kohteisiin vielä ainakin tulevat Z vuotta (Z = 20...100) :  
1/ Energiatehokkuus on suuri (on kehittynyt viime vuosina enemmän kuin esimerkiksi akut).
2/ Polttaa muutoksitta tai vähin muutoksin myös täysin uusiutuvista lähtöaineista (puut ym.) tai jätteistä (jäterasvat ym.) tehtyä dieselpolttoainetta.
3/ Moottorivarustukseen tehtyjen pienehköjen muutosten (mm. sytytyslaitteet itsesyttymisen sijaan) jälkeen polttaa puhtaasti mm. maakaasua. Toistaiseksi vain infrastruktuurin puutteet hidastavat.
Kehittynyttä perusmoottoria ei olisi ollut saatavilla, jollei oltaisi päästy dieselmoottorin siivelle.

Biopolttoaineet (esim. biodiesel) eivät valitettavasti ole hiilidioksidineutraaleja, vaan niiden tuotantoketju ja loppukäyttö tuottaa jopa enemmän CO2-päästöjä kuin fossiilinen diesel, sekä sen lisäksi ilmansaasteita, maan köyhtymistä, ja makean veden kulumista, ohessa tutkimustuloksia:

Lainaus
Biofuels for transportation and electricity cause substantial air pollution, climate-relevant emissions, land degradation, and water drawdown compared with truly clean, renewables such as wind and solar.

https://web.stanford.edu/group/efmh/jacobson/Articles/I/BiofuelVsWWS.pdf

Sen lisäksi dieselautot (tai -moottorit) kuitenkin tuottavat lähipäästöjä (hiukkaspäästöt), ja CO2-päästöjä aina, vaikka olisikin Euro V-luokkaa tms.. Täyssähköauto joka ladataan tuuli- tai aurinkovoimalla, on käytössä täysin CO2-päästötön. Dieselin maine on pilattu dieselgatella, kun VAG-konsernin piti ahneuksissaan huijata päästöissä. Muillakin valmistajilla on huijauksia tullut sen jälkeen ilmi, joten eipä käytännössä ole päästöluokitukset täyttyneet vaikka luvattu on. "Kun se on niin kallista, ei kehdattu..."

Käytännössä ainoastaan biokaasu on järkevä biopolttoaine, koska sen polttaminen hiilidioksidiksi on parempi, kuin että biokaasun raaka-aine hajoaisi metaaniksi, ja pääsisi ympäristöön. Hiilidioksidi on pienempi paha kasvihuonekaasuna kuin metaani. Mutta biokaasuksi mädätettävää biomassaa ei Suomessa yksinkertaisesti riitä kovin suurelle automäärälle. Jonkinlainen määrä sillä autoja liikkuu tai lämmitetään.

Uskallan väittää, että akkujen ja sähkömoottorien kehitys on lähivuosina paljon nopeampaa kuin polttomoottorien. Polttomoottorit alkavat olla loppuunkeksittyä tekniikkaa, joka aina vain monimutkaistuu ja kallistuu jatkokehittyessään (lisää hajoavia komponentteja ja härpäkkeitä).


Olen alan ammattilaisena seurannut mm. polttokennon takkuista tulemista kohta 40 vuotta. Lienen edelleen lukijoista ainoa, jolla on sellainen autossaan, on ollut jo 8 vuotta.
Niin, toki se kehittää vain 105 W (ja tuntuu vähitellen vähentyvän siitäkin) metanolin avulla.
Pakkasta polttokennot eivät kestä. Ja tämän, matkamökin sähkölaitoksen hinta oli yli 5000 €.
Asia on niin, että uudet asiat vaativat valtavia kehityspanostuksia (jotka viedään aikanaan hintoihin),
lahjakkaita kehittäjiä ja aikaa X vuotta (X = 10....100). Usein vielä sen jälkeenkin ne vaativat aikaa Y vuotta (Y = 5...50) ja paljon rahaa infrastruktuurin luomiseen ja itse laitteiden hankintaan.
Luultavasti tämä pysyy useimmille viherpiipertäjille ja heidän ääniänsä kalastaville liian hankalana ymmärtää ja hyväksyä.  Kauhulla siis odotan vaalien tulosta.

Polttokennoteknologia ei ole kustannustehokas autokäyttöön ja monessa muussakin käytössä se on hirmuisen kallis vähäisen tuotannon takia. Toyota sitä on yrittänyt kovasti kaupallistaa, mutta myyntiluvut eivät oikein mairittele.

USA:ssa myyty 2300 kappaletta Toyota Miraita (polttokennoauto) v. 2018: https://insideevs.com/hydrogen-fuel-cell-car-sales-u-s/

Vs. Tesla Model 3 (täyssähköauto), USA:ssa myyty 139782 kappaletta v. 2018. https://insideevs.com/most-plug-in-ev-cars-sold-u-s-tesla/

Lisäksi energiatehokkuuden kannalta polttokenno ei ole myöskään optimaalinen. Jos haluat säilöä uusiutuvaa energiaa vetyyn, elektrolyysiin menee huomattavasti suurempi energiamäärä kuin mitä vedystä saat polttokennossa, ja hyötysuhde on huono, alle 0,5. Täyssähköautossa hyötysuhde on lähempänä 0,9.

Jos taas vetyä tuottaa teolliseen tapaan maakaasusta, se tuottaa CO2-päästöjä, joka ei ole kovin järkevää sekään.

En ole havainnut ainakaan näillä palstoilla edes aktiivisuutta veturimoottorien muuttamiseksi näiden mahdollisuuksien sallimalla tavalla. Toki pääosa vetureista tietysti on jo nyt hoidossa, koska ne on langoitettu kotimaisella, venäläisellä ja norjalaisella ydinvoimalla toimiviksi. Propelli ei niitä liikuta.

Paljonkos Norjalla olikaan ydinvoimaa?

Miten vaan, mutta kyllähän valtaosa Suomessa käytetystä sähköstä on muuta kuin ydinvoimaa ja sitä samaa kantaverkosta tulevaa sähköä junatkin käyttävät.

Sähköntuotannon ja -tuonnin reaaliaikainen seuranta onnistuu Fingridin oivasta nettipalvelusta: https://www.fingrid.fi/-/custom/sahkojarjestelman-tila-169/

Kyllä ne junatkin osittain myös tuulivoimalla kulkevat.

Näinpä, tuulivoima tuottaa melko suuren osuuden jo käytettävästä energiasta, viime vuonna tuotti Suomessa sähköä enemmän kuin hiilivoima. Tässä vielä tuore asiaa käsittelevä artikkeli:
https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/tuulisahkon-yleisin-kysymys-mita-sitten-kun-ei-tuule-6756568

Australiassa, ja muuallakin on jo kantaverkkotason akustoja olemassa. Niillä mm. korvataan kaasukäyttöisiä huippukulutusvoimalaitoksia, ja tasoitetaan kulutuksen sekä uusiutuvan energian tuotannon vaihteluita, esim:  

https://cleantechnica.com/2018/11/17/50-mwh-tesla-battery-commissioned-at-australian-solar-power-plant/

https://cleantechnica.com/2018/10/08/teslas-battery-in-south-australia-breaks-stranglehold-of-natural-gas-industry/

https://cleantechnica.com/2019/01/29/tesla-lands-lucrative-4mw-8mwh-storage-contract-in-australian-city-of-townsville/

Toinen vaihtoehto varastoinnille, on juurikin siirtoyhteyksien vahvistaminen. Aina sitä jossain tuulee sekä jossain aurinko paistaa.

Lisäksi, tuossa on esimerkiksi 6,3 senttiä/kWh tuottava keskittävä aurinkovoimala, joka pystyy tuottamaan sähköä vaikka aurinko ei paistaisikaan, kun siinä on sulasuolaa sisältävä lämmönvaraaja sekä höyryturbiini, joka tuottaa sähköä varastoidusta lämmöstä.

https://solarlove.org/solarreserves-bids-6-3-cents-per-kwh-chile-dispatchable-24-hour-solar/

Mitä lopuksi voimme todeta. Päästötön energiantuotanto on kovassa nosteessa, ja investoijat investoivat siihen, koska se on matalariskistä toimintaa, ja tuottavaa sellaista. Puhumattakaan välillisistä vaikutuksista työllistämisen ja ihmisten terveyden suhteen. Tuulivoimala ei tarvitse polttoainetta eikä sähköä tuottaessaan tuota CO2-päästöjä.

Mielestäni ei voida puhua viherpiipertäjistä, vaan ihmisistä jotka tekevät vastuullisia valintoja. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen kasvavissa ja kiihtyvissä määrin ei ole utopiaa vaan täyttä totta, ympäri maailmaa.

Sähköautojen vaatima infrastruktuuri on huomattavasti helpompi ja turvallisempi järjestää kuin polttokennoautojen, ja se ei vaadi myöskään polttoaineiden kuljettamista jalostamoilta tankkauspaikoille. Tämä vähentää päästöjä. Sähköauton lataaminen vaatii ainoastaan sähkön siirron sähköverkon kautta tai tuottamisen paikallisesti tuuli- tai aurinkoenergialla. Myös kotona voi ladata akkua. Toisin kuin polttomoottoriautoa, kaasuautoa tai polttokennoautoa.

Sähköauton latauspisteen ei tarvitse olla edes kallis, hitaaseen lataukseen riittää ihan lämpötolppa:
https://www.apu.fi/artikkelit/sahkoauton-latausmahdollisuus-parkkipaikalle-16330-eu-nykyaan-vajaa-400-eu

Motivan esite aiheesta:
https://www.motiva.fi/files/15446/Kiinteistojen_latauspisteet_kuntoon_paivitetty_05.11.2018.pdf

On vain ajan kysymys, milloin akkutekniikka kehittyy sille tasolle ja siihen hintaan, että varteenotettavia akkusähkövetureita (tai akkuvaunuja jotka syöttävät sähköveturia) tulee markkinoille.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Tammikuu 30, 2019, 02:30:39
"... Näinpä, tuulivoima tuottaa melko suuren osuuden jo käytettävästä energiasta, ..." 

Jos tuulivoimalla tuotettiin 6-7 % sähköntuotannosta (alle kolmannes siitä kuin ostettiin Venäjältä tai Pohjoismaista), niin vielä on pitkä matka jäljellä. Mutta mikä sitten oli tuulisähkön osuus energian kulutuksesta? Eikö se ole pienempi prosenttiluku?

Silloin kun höyryvetureilla ajettiin alle 6 % junista, niin sitä pidettiin hyvin pienenä osuutena.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Oskari Kvist - Tammikuu 30, 2019, 03:10:15
"... Näinpä, tuulivoima tuottaa melko suuren osuuden jo käytettävästä energiasta, ..."  

Jos tuulivoimalla tuotettiin 6-7 % sähköntuotannosta (alle kolmannes siitä kuin ostettiin Venäjältä tai Pohjoismaista), niin vielä on pitkä matka jäljellä. Mutta mikä sitten oli tuulisähkön osuus energian kulutuksesta? Eikö se ole pienempi prosenttiluku?

Silloin kun höyryvetureilla ajettiin alle 6 % junista, niin sitä pidettiin hyvin pienenä osuutena.

Vuonna 2017 Suomessa oli 2113 MW asennettua tuulivoimaa, jonka tuotto oli 4795 GWh.
Ja vuonna 2018 tuotto 6 054 GWh. Joka on noin 9% Suomessa tuotetusta sähköstä. Kokonaiskäytöstä 7% tuonti huomioiden.

https://stat.fi/til/salatuo/2017/salatuo_2017_2018-11-01_tie_001_fi.html

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/historiallinen-kaanne-suomen-sahkontuotannossa-2018-tuulivoimalla-tuotettiin-enemman-sahkoa-kuin-hiilivoimalla-6754346

Tuulivoiman kasvu painottuu nykyisin isoihin megawattiluokan voimaloihin, joilla on halpaa tehdä sähköä. Nykyään PPA-sopimusten avulla, joilla tuulivoimalla tuotetulla sähköllä on 10 vuoden sovittu takuuhinta ja ostokiintiö tietylle toimijalle, tuottajien riski vähenee. Suomeen rakennetaan tuulivoimaa markkinaehtoisestikin ilman yhteiskunnan tukia. Tuulivoimalan saa pystyyn n. 1-2 vuodessa, toisin kuin jonkun Olkiluoto 3:n joka ei vieläkään tuota sähköä.. Kuinkahan monta vuotta rakentamisen alusta olikaan?


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Tammikuu 30, 2019, 10:47:39
Tuulivoiman ongelmana on Suomen ilmasto, jossa tuulee lauhalla säällä mutta yleensä heikosti kovilla pakkasilla, jolloin energian kulutus on suurimmillaan. Toisin sanoen tuulivoimasta on iloa silloin, kun voimalaitoksia muutenkin seisoo tyhjän panttina mutta kun sähköä kipeimmin tarvitaan, menee tuulivoiman tuotanto polvilleen. Sen vuoksi tuulivoima ei yksinään ole ratkaisu mihinkään.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Erkki Nuutio - Tammikuu 30, 2019, 11:37:36
Ei ole täällä syytä pitkiin mielipiteisiin yksityiskohtaisesti vastata. Argumentit ovat aivan tuttuja. Olen niitä työni puitteissa lukenut niitä yli 40 vuotta - monia tasapainoisemmin kriittisiä kuin nämä.

Olennaista on utopioiden välttäminen. Nyt ja pitkälle tulevaisuuteen ovat ne ratkaisut KÄYTETTÄVISSÄ, joita yhä voimallisesti ja tuloksellisesti kehitetään, ja yhä tiukemmin säädellään.
Muita ratkaisuja kehitellään, mutta vielä ne ovat käyttökelpoisia vain rajoitetuissa kohteissa.
Esimerkki olkoon sähkölinja-auto (johdin tai pysäkillä ladattava). Olen vuodesta 1949 kulkenut valtaosan automatkoistani niillä kunnes ne lopetettiin Tampereella - laiminlyötyinä 1970-luvulla.
Valitettavasti ei usein tiedetä etukäteen kehittyykö joku uusi ratkaisu laajaan arkikäyttöön koskaan - esimerkkinä mainittu polttokenno, johon mm. autoteollisuus on uhrannut mielettömiä summia.

Kyllä uudet ratkaisut siis hyväksytään -  silloin ja siinä laajuudessa ja sillä aikataululla kun ne ovat teknistä ja taloudellista todellisuutta.
Muu on viherpiiperrystä. Sitä tuoreimmin harrasti ns. ilmastotyöryhmä ja valtiomme yläporras.

Aina on ollut maailmanlopulla pelottelijoita. Tänä päivänä tällaisia ovat CO2-kiihkoilijat.
Ilmasto voi muuttua, koska se on ennenkin muuttunut. Mutta mikä on olennaista : ilmasto on tähän asti AINA muuttunut ihmisestä riippumattomista syistä (sivuutetaan paikallisvaikutukset).

Suomelle tuhoisaa olisi ilmaston kylmeneminen. Tuoreimmat kylmenemiset olivat alle parisataa vuotta sitten.  Ilmaston lämpenemistä EI OLE Suomessa lämpötilamittauksilla todettu.
Kuten muualtakin, on säännöllisiä pidemmän ajan mittaustuloksia Suomesta hyvin vähän. Tarkemmin sanoen Sodankylän tulokset alkaen 1911  ovat ainoat. Kaisaniemen/Kumpulan mittaukset korruptoi käyttökelvottomiksi kaupunkilämmön vaikutus ja mittauspaikan vaihtuminen.
Sodankylän mittaukset eivät osoita ilmaston lämmenneen siellä. 1940-luvun taso on vaivoin ylittynyt.

On syytä tutkia näitä asioita, nyt ensimmäistä kertaa perusteellisesti. Pitää myös kehittää ongelmia lievittäviä ratkaisuja voimallisesti. Mutta ei pidä lietsoa paniikkia : maailmanloppu ei tule, vaikka ei tehdä sitä tai tätä ja vielä perkeleen äkkiä.  Kun lietsotaan ihmisiin pelkoa, ovat pelurit liikkeellä.
Kun hyväuskoisia huijataan, tehdään näin. Tehokkaissa huijauksissa huijarit itsekin uskovat.  
Tieteellisen harhaanmenon paljastumista on lykättävä, jotta ura ja arvostus ei menisi.

Tuoreessa Wie das Wetter Geschicte macht - Katastrophen und Klimawandel von der Antike bis heute (Ronald Gerste, Klett-Cotta 2018) on viittauksena Aldous Huxley tunnettu toteamus ilmastosta : "Jos väestön lisääntymistä ei ratkaista, ovat muut toimenpiteet hyödyttömiä".
Ihan hyvä, mutta kykyä ei ole puuttua Afrikan väestön lisääntymiseen ja liioitellaan ihmisen vaikutusta.
Suosittelen tätä kirjaa vähän laajemman kuvan saamiseen ilmastoasioista:
http://www.zillmer.com/buecher/erdeimumbruch.html .

 

  


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Sallinen - Tammikuu 30, 2019, 17:59:55
Tuulivoiman ongelmana on Suomen ilmasto, jossa tuulee lauhalla säällä mutta yleensä heikosti kovilla pakkasilla, jolloin energian kulutus on suurimmillaan. Toisin sanoen tuulivoimasta on iloa silloin, kun voimalaitoksia muutenkin seisoo tyhjän panttina mutta kun sähköä kipeimmin tarvitaan, menee tuulivoiman tuotanto polvilleen. Sen vuoksi tuulivoima ei yksinään ole ratkaisu mihinkään.


Talvi on Suomessa parasta tuulivoima-aikaa. Tuulivoimasta — kuten kaikista muistakin sähköntuotantomuodoista — on saatavilla kuukausikohtaisia tuotantotilastoja, mikäli asia kiinnostaa tarkemmin.
https://www.energiauutiset.fi/uutiskirje/uutiset/talvi-on-parasta-tuulisahkoaikaa.html


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Tammikuu 30, 2019, 20:32:47
Talvi on Suomessa parasta tuulivoima-aikaa. Tuulivoimasta — kuten kaikista muistakin sähköntuotantomuodoista — on saatavilla kuukausikohtaisia tuotantotilastoja, mikäli asia kiinnostaa tarkemmin.
https://www.energiauutiset.fi/uutiskirje/uutiset/talvi-on-parasta-tuulisahkoaikaa.html

Kukaan ei ole sanonut, etteikö Suomessa talvella tuulisi. Sehän on nimenomaan Suomen kauppamerenkulunkin ongelma, että talvella tuulee ja tuuli kasaa jäät ahtaumiksi. Talvella siis tuulee lauhoina päivinä mutta harvemmin kovilla pakkasilla, jolloin energian kulutus on tapissa. Mika Koskinen kirjoitti aiheesta aikoinaan Iltasanomissa. Talven 2016 kulutuspiikin aikaan oli noin 15000 megawatin kulutuksesta kotimaisen tuulisähkön osuus 100 megawattia eli alle prosentti: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001062498.html


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Sallinen - Tammikuu 31, 2019, 12:30:33

Kukaan ei ole sanonut, etteikö Suomessa talvella tuulisi. Sehän on nimenomaan Suomen kauppamerenkulunkin ongelma, että talvella tuulee ja tuuli kasaa jäät ahtaumiksi. Talvella siis tuulee lauhoina päivinä mutta harvemmin kovilla pakkasilla, jolloin energian kulutus on tapissa. Mika Koskinen kirjoitti aiheesta aikoinaan Iltasanomissa. Talven 2016 kulutuspiikin aikaan oli noin 15000 megawatin kulutuksesta kotimaisen tuulisähkön osuus 100 megawattia eli alle prosentti: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001062498.html

Sähkön tuotannosta ja kulutuksesta on saatavilla reaaliaikaista tuntitason dataa esimerkiksi kantaverkkoyhtiön avoimesta datasta. Tämän vuoden toistaiseksi korkein kulutushuippu oli 28.1. klo 8-9. Tuntidatasta selviää sähköntuotantomäärät tuotantomuodoittain. Näiltä osin keskusteluissa voidaan käyttää hyvinkin tuoreita ja todellisuuteen perustuvia tietoja. Datasta voidaan esimerkiksi laskea, että tuotetun tuulisähkön osuus kyseisen tunnin aikana kaikesta tuotetusta sähköstä oli 11,16 prosenttia — lähes yhtä paljon kuin vesivoimatuotanto tai teollisuuden omistamien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten jauhama sähkö.

(https://imagizer.imageshack.com/v2/xq90/923/C26ysg.jpg)


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Nummijoki - Tammikuu 31, 2019, 13:34:46
Noiden linkkien takaa jokainen voi etsiä sen aikavälin, jonka itse haluaa. Viime viikolla (21-27.1.2019) sähkön kulutus näyttää vaihdelleen välillä 11310-14374 MWh ja tuulivoiman tuotanto välillä 47-902 MWh.

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/tuulivoiman-tuotanto/

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-tuotanto/

Jos otetaan päinvastainen tilanne niin 27.1. klo. 15:00 oli sähkön kulutus 12996 MWh ja tuulivoiman tuotanto 47 MWh eli noin 0,4 % kulutuksesta.


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Petri Sallinen - Tammikuu 31, 2019, 15:02:38
Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä on yhä enemmän ennakoimattomasti ja vaihtelevasti sähköä tuottavia tuotantomuotoja. Aikaisemmin sähköntuotantojärjestelmä mukautui sähkönkulutuksessa tapahtuviin muutoksiin, mutta tulevaisuudessa asia on toisin. Tasaamiseen tarvitaan monenlaisia kulutusjoustojärjestelmiä, joita TEM:n älyverkkotyöryhmä on kehitellyt jo useita vuosia. Työryhmän loppuraportti julkistettiin viime vuoden lopulla.

Kulutusjoustoilla tasataan vaihtelevasti sähköä tuottavien laitosten aiheuttamia vaikutuksia. Tosin myös  tuulivoimalaitoskapasiteetin määrällinen kasvu tasaa vaihtelun aiheuttavia ongelmia: jos jollain alueella ei tuule, niin jollain toisella alueella vastaavasti tuulee. Tuotantokapasiteetin käytön optimointiin sitä paitsi tähtää koko sähkömarkkinakehitys ja rajat ylittävien siirtoyhteyksien kapasiteetin kasvattaminen.



Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Kari Huuva - Maaliskuu 27, 2019, 20:16:52
http://www.satakunnanviikko.fi/paakirjoitus/tarisee-ainakin-viela-hetken-6.56.77529.c91d959c97


Otsikko: Vs: Venäläisille hiilijunille pohditaan nopeusrajoitusta
Kirjoitti: Juhani Pirttilahti - Maaliskuu 27, 2019, 21:30:00
Minä voisin vaatia Tampereen kansityömaan välitöntä keskeyttämistä, koska koko toimisto tärisee. Ohi kulkevia hiilijunia ei edes huomaa. :^D