Resiina-keskustelu

Olen aikojen saatossa kysynyt kuvien kommenteissa erinäisiä asioita saamatta vastausta. Kaikkiin kysymyksiin ei toki ole kunnon vastausta olemassa, mutta osaan kyllä taatusti on jos vain löytyisi vastaajia. Listaan tähän nyt asioita, joihin ei ole vielä saatu vastausta. Toivottavasti ainakin osa asioista selviää! :)

+ Mikä on kuvassa http://vaunut.org/kuva/12669 näkyvä linja-auto? :) (Osin vastattu, tietoa tarkemmasta mallista?


VASTATUT
- Mitä käy vanhalle Et 66 -radantarkastusvaunulle?
- Onko Vr1 789 vielä liikennekäytössä?
- Miten Dm7 4074:n kunnostus etenee?
- Onko missään mitään tietoa RA 2 -ratatyövaunun liikkeistä? ( http://vaunut.org/kuva/124664 )
- Vieläkö Ylitorniolla tehdään kuvassa http://vaunut.org/kuva/59628 selitetty vaihtotyö?
- Mitä läntisen liikenteen vaunuja näkyy vuoden 2005 Jyväskylän kuvassa http://vaunut.org/kuva/17975 ?
- Onko jollakin kuvaa Alfan seisakkesta, siis laiturista? Tapio Muurisella olisi ehkä saattanut olla.
- Onko BT 01155 vielä liikennekäytössä? Vai käyttääkö henkilökunta nyt jotain muuta vaunua?
- Mitä oli Gt-vaunuissa kuljetettu likaava tavara?

Vr 789 on Haapamäen museoveturiyhdistyksen käytössä. Katso em. yhdistyksen kotisivut.

Ylitorniolla ei tehdä enää vaihtotöitä. Pikajunat vedetään laiturista vetureiden ja aggregaattivaunun mitan verran ohi.

Kuitenkaan kuvia koko veturista, saati sen liikkumisesta, ei ole Vorkkiin tullut yli 10 vuoteen. Siksi kysyin.

Railcaren sepeli-imuri oli syksyllä 2017 testikäytössä Helsinki-Tampere -rataosalla. Sitä käytettiin vaihteiden tukikerroksen vaihdossa. Vaunu ei ole enää Suomessa.

4074 etenee PoRhalla. Moottori ei ole vielä paikallaan, ulkomaalaus on aloitettu ja penkkien verhoilu on tarkoitus suorittaa tämän vuoden aikana.  Sähkötyöt ovat kuuleman mukaan myös edessä piakkoin. Tekniikkaa siirretään Ttv12 vaunusta, jonka kori tullaan romuttamaan jossain vaiheessa. Siinä se mitä minä tiedän.

Vr1 789 on koekäytetty 9.4.2017 Haapamäen museovaturiyhdistyksen Facebookin mukaan. https://www.facebook.com/Haapamaen.museoveturiyhdistys.ry/photos/a.10151291998408498/10155158390963498/?type=3&theater

Kuvassa 12669 näkyvä linjuri on Neoplanin valmistama. Alustan tietoja minulla ei ole...

Kuulostaa hyvältä :) Toivottavasti 789 pääsisi taas hommiin, niinkuin 10–15 vuotta sitten.

Päädyn perusteella kyseessä taitaa olla Railshipin suurin Habis-8-siirtokatevaunu, jonka sivuseinä oli jaettu kahteen puoliskoon. Habis-1- ja Habis-6-vaunuissa sivuseinä oli kolmiosainen. Sivustolla ei (ainakaan vielä) ole vaunusta hyvää yleiskuvaa.

Mittapiirros löytyy Railshipin luettelosta : http://vaunut.org/keskustelut/index.php?action=dlattach;topic=10940.0;attach=5334;image

Ei ole enkä ole nähnyt kuvaa Alfan seisakkeesta, mutta tuli mieleen pari vinkkiä, mistä sitä voisi tiedustella.

1) Turun museokeskus, valokuva-arkisto
2) Facebook, esim. ryhmät "Turku kuvina ennen ja nyt" ja "Turku valokuvissa". Niihin vaan toivomusta. Hyvällä tuurilla joltain voi löytyä seisakkeen kuva.

Mihin niitä käytettiin Jyväskylässä?

Neoplanin bussit olivat ja ovat kokonaan Neoplanin itse tekemiä. Se oli aikanaan 50 -luvulla ensimmäinen itsekantavalla korilla oleva bussimalli. Neoplan ei käytä valmiita alustoja, moottori useimmiten MAN tai MB. On nykyään osa MAN konsernia (2001-).

Kiitos kaikille tähän mennessä saaduista vastauksista! Olen yliviivannut vastattuja kysymyksiä, mutta jokaiseen saa edelleen antaa lisätietoja mikäli sellaisia on.

Kolme vastaamatonta kysymystä jäljellä! :)

Haapamäen museoveturiyhdistyksen junissa henkilökunnan vaunuina on ollut viime aikoina Em, CEm ja Po -sarjojen vaunuja. Se mitä Bt:lle kuuluu en tiedä.

Tuo likaava tavara kiinnostaa itseäkin. Jossain on ollut puhetta kalkista, mutta tämä on hämärä tieto.
Lisäksi kysyn tässä samassa ketjussa:

-Minä vuonna kondyktöörien rahastuslaukut jäivät pois käytöstä?
-Liedekkalasta Kalkkimaahan johtava rata on osin purettu, mutta sitä pitäisi vielä olla pätkä sähköasemalle. Onko siitä mitään tietoa?
-Monessa radan varren kunnassa on viljavarasto radan varrressa. Minkä verran viljaa on kuljetettu junalla esim. 1980-luvulla?  http://vaunut.org/kuva/51519?paik=Nivala

Purettu 2000:n luvun lopulla.
Aiheesta mm. http://junalauta.net/ratapiha/displayimage.php?album=499&pid=1881
Sisältää toimivan linkin Keminmaan-kunnan raporttiin rautatien alueiden ostamisesta liikennevirastolta. Kauppa ei sisältänyt purettavasta rautatiestä saatavaa materiaalia.

Ei sillä tosiaan ole ihan hetkeen liikennöity minnekään. Vaunun pieni paikkaluku ja pelkkä sähkölämmitys hieman rajoittavat käyttöä.

Tulee mieleen tämä Risteen kuva: http://vaunut.org/kuva/77220

Onkohan tuossa kuvassa viljan kuljetusta?

Sivuston tavaravaunutietäjät saattaisivat osata vastata vielä jäljellä olevaan kysymykseen Gt-vaunuista.

Vanhan Emman kohtalo taitaa olla kaikkein vaikein kysymys?

Suosittelen tutustumaan Liikenneosaston kiertokirjekokoelmiin sekä vuoden 1946 jälkeen Käskylehteen. Myös Liikenneohjesäännöt sekä tavaran kuormausmääräykset ja ohjeet (TKM) auttavat asiaa. Onko paperiset lähteet mahdottomia näin nettiaikakautena. Määritelmissä on aikojen kuluessa ollut hieman vaihtelua.

Myös Vaunut.orgin kuvista voisi jotain päätellä: http://vaunut.org/kuva/97876 , http://vaunut.org/kuva/19331 , http://vaunut.org/kuva/20548 , http://vaunut.org/kuva/129305 , http://vaunut.org/kuva/109172

Eivät, mutta minulla ei ole kokemusta näin vanhan tiedon etsimisestä, joten juuri siksi pyysin apua teiltä, jolla kokemusta on ;)

Joten, mm. kalkkia siis?

Ja onhan viime vuosina ollut myös Turengin ja Naantalin viljajunia.

Turenki: http://vaunut.org/kuva/114796
Naantali: http://vaunut.org/kuva/117224

Etenkin kun rautatiehallituksen kirjastoa ei enää ole. Museolta saattaisi jotain löytyä...?

'Tavaraliikenne II, Vaunukuormaliikenne' -opus vuodelta 1959 tuon kertoo:
"Likaavan tavaran, kuten irrallaan kuljetettavan kalkin, sementin, lannoitteiden sekä säkeissä kuljetettavan sementin kuljetukseen saadaan käyttää katetuista vaunuista vain sarjoihin Ga, Gt, Gdt ja Gd kuuluvia vaunuja. Kaikki Ga ja suuri osa Gd vaunuista tullaan muuttamaan Gt ja Gdt vaunuiksi."

Likaava tavara on siis tavaraa, joka likaa vaunun.
Vastakohtana on puhdas tavara - joka ei siis sotke vaunuja. Sen kuljettamiseen käytettiin tuolloin Gb-vaunuja.

Rautatiehallituksen kamojen pääasiallinen säilytyspaikka on Kansallisarkisto. Sieltä on jotain kopioitu rautatiemuseon arkistoon.

Kansallisarkistossa Helsingissä sijainnut VR:n pääkonttorin (eri osastojen) aineisto on siirretty Mikkelin toimipisteeseen, missä on myös Kouvolan, Pieksämäen/Mikkelin ja Iisalmen/Kuopion varikkojen ja konepiirien  sekä Viipurin konepajan arkistot. Joensuussa on mm. Sortavala/Joensuu sekä Äänislinnan aineistot, Hämeenlinnassa mm on Tampereen varkko ja Helsingin konepaja sekä esim. kaikki Hr2-3 korjauskirjat paljon muidenkin sarjojen korjauskirjoja. Astia-palvelusta löytyy muiden varikoitten sijoituspaikat, liikennepiirien aineistojen sijainnit ym.

Gt-vaunujen tunnusmerkkinä oli alunperin valkea kolmio ovien kahta puolta ja päädyissä. Tämä merkintätapa oli voimassa vielä vuoden 1949 merkintämääräyksissä. Valkea kolmio oli kalkkivaunun tunnus, ei likaavan tavaran.

Likaavan tavaran käsite on myöhempää syntyä, samoin kuin sitä merkitsevät vaunun yläkulmien isot kolmiot. Käsite näkyy olleen käytössä ainakin jo vuona 1958, mutta tunnuskolmioiden lanseerauajankohta on minulle yhä tuntematon.   

Nämä Turengian ja Naantalin jutut ovat tiedossa. Kiinnostaisi tämä vähän vanhempi aika. Suunnitelmissa olisi käydä PoRhan arkistossa kevään aikana tutkimassa asiaa...

Aloituspostauksessa mainitusta vanhan Emman kohtalosta on tuli ajankohtainen marraskuussa 2019.

http://vaunut.org/kuva/135899
http://vaunut.org/kuva/136051

Hmm... Infra-apin (https://rata.digitraffic.fi/infra-api/) mukaan Ylitornion laiturin pituus on 167 metriä.

Ylitorniolla on viimeksi pysähtynyt yöjuna sunnuntaina 29.3.2020, jolloin kokoonpano oli
Dr16 + Dr16 + De + Expt + Rk + EFs + Edm + Edm + Edm + Edm + CEmt + CEmt + CEmt + CEmt + Gfot + Gfot + Gd + Gd

Mitkähän noista vaunuista ovat olleet laiturissa? Pelkkien matkustajavaunujen pituus on jo yli 250 metriä. Sijoitetaanko Ylitornion matkustajat lipunostotapahtumassa keskemmälle junaa?

Pitkää junaa siirretään pysähdyksen aikana niin että kaikki tarvittavat vaunut käyvät laiturissa. Pysähdysaikaa on lisätty useilla minuuteilla tätä varten.

Ylitornion laituriahan voisi hyvin pidentää esim. Nikkilän tapaisilla moderneilla puulaitureilla, tai ihan vaan rakentamalla pidemmän "oikean" laiturin.