Resiina-keskustelu

Valitse junasi, joko eurooppalaisella leveydellä tai venäläisellä. Pääsee päivällä ja yöllä, mutta mihin saakkaa yöjunat jatkavat jää nähtäväksi

Väinänlinna-Šiauliai?! Šiauliai-Minsk?! Miten?

Rail Baltican rakentuminen muodostaa myös liikennettä Venäjän rataverkolle eri tavalla kuin nykyisin

Avaisitko vähän tarkemmin?

Piti sanoa että Baltian venäläiselle rataverkolle.

Ei Rail Baltican rakentaminen muuta mitenkään olemassa olevaa verkkoa, 15 rakennettavaa siltaa pitää siitä huolen.

Kunhan nyt näkee, millaisen hallituksen Viro saa ja mitä se vaikuttaa suunnitelmiin. EKRE lupasi ainakin ennen vaaleja pysäyttää Rail Baltica -hankkeen suunnilleen keinolla millä hyvänsä, jos pääsee hallitukseen, joko suoranaisella keskeyttämispäätöksellä tai sitten alkamalla vaatia uusia ympäristövaikutus- ja kannattavuustutkimuksia. Kolmen puolueen neuvottelemassa hallitusohjelmassa rata näytti olevan mukana jotenkin niin, että jos luvassa olevaa 81 prosenttia kustannuksista ei saataisikaan EU:lta, hanketta tarkastellaan uudelleen. Talous- ja infrastruktuuriministerin vastuulle oli myös merkitty hankkeen etenemisestä huolehtiminen. Ei silti ehkä vielä kannata alkaa tehdä matkasuunnitelmia uuden radan varaan. Oma kysymyksensä on, jatkavatko Latvia ja Liettua töitä suunnitelmien mukaan, jos Viro päättäisi vetäytyä.

Rail Baltican jatkoksi Suomen päärata : Tallinna-Helsinki-Tornio-Luulaja ?

https://www.verkkouutiset.fi/henna-virkkunen-raidehankkeita-vauhditettava/

Tuohon pitäisi saada Venäjä mukaan. Pietarin kautta Helsingistä Tallinnaan.

Venäjä ei ole EU:n jäsen ja toisaalta toinen korridori kytkee Tukholman-Turun-Helsingin-Pietarin yhteen verkollisesti.

Ajatushan on itse asiassa ollut, että Tallinnasta Helsingin kautta Pietariin. Ja jopa, että Berliinistä Riian ja Helsingin kautta Pietariin. Kun rata joskus vedetään Helsinkiin asti, siitä tulee niin nopea, että se on ihan oikeasti järkevä reitti Eurooppaan myös pietarilaisille.

https://www.sto.nato.int/publications/STO%20Meeting%20Proceedings/STO-MP-SAS-OCS-ORA-2018/MP-SAS-OCS-ORA-2018-L-2-03P.pdf

Pohjois-Atlannin liiton asiakirja paljastaa Rail Baltican sotaisan tarkotusperän!

// urli lyhennetty

Mielenkiintoinen asiakirja. Suomi on jätetty käsittelemättä diplomaattisistakin syistä, mutta pääasiassa koska emme kuulu liittoon.
Sotaisan alakohdat ovat puolustava ja hyökkäävä.  NATO kuuluu alakohtaan puolustava, Venäjä kuuluu tuoreestikin todettuna alakohtaan hyökkäävä.
Talous ja kultturi ovat kuitenkin pääsyyt Rail Balticaan ja haluttomuutemme lentää.

NATO on Euroopassa puolustava. Koska Rail Baltica rakennetaan Eurooppaan, perusargumenttisi toimii kyllä. Tuntuu silti aika absurdilta kutsua Natoa puolustavasti sotaisaksi. Mietitään hetki vaikka Irakin sotaa.

Se, mitkä ovat pääsyyt Rail Balticaan, on toki jokaisen toimijan käsityksistä kiinni. Yksi toimii Rail Baltican eteen kulttuurillisista syistä, toinen taloudellisista, kolmas sotilaallisista.
Siitä, että Puolan rajalta Kaunasiin jo on tehty nimenomaan NATO:n tarpeisiin se 1435 mm rataosuus, voi kyllä päätellä, että tuo rautatieyhteys on NATO:lle todella tärkeä. Ja hyvä niin, koska se edesauttaa meille taloudellisesti ja kulttuurillisesti tärkeän yhteyden valmistumista :)

Aika vaikeaa on nähdä jollain radalla mitään strategista merkitystä, kun samaan aikaan menee putkee pohjaan. On syytä muistaa, että putken lähtöpäässäkin lienee jokin venttiili jonka saa suurella jakarilla kiinni, jos ei hiiren klikkaus toimi.

Tavallaan ymmärrän entisten sosialistimaitten jäsenyyden Pohjois-Atlannin liitossa mutta on eriasia riittääkö rahkeet. NATO-rintamahan repesi jo 911 jälkeen kun moni maista ei lähtenyt USA rinnalla pyhään sotaan. En usko että liiton kollektiivisilla turvatakuilla on paljoa enää perää ja koko sotilasliitto ajan myötä kuihtuu.

Espanjalaiset IDOM sekä Ineco yhteisliittymä voitti 13 miljoonan euron suunnittelu osan 56 km pitkillä rataosuuksilla  Upeslejas – Riga Central station, Tornakalns – Imanta ja  Riga International Airport – Misa River.


https://www.railjournal.com/infrastructure/rail-baltica-first-latvian-design-contract/
http://www.railbaltica.org/the-winner-for-the-first-rail-baltica-detailed-technical-design-tender-in-latvia-announced/

Misa river lienee se Miesse-joki, jossa preussilainen27. jääkäripataljoonamme murskasi Venäjän armeijan (tai ainakin härnäsi vähän sitä)?

Rail Baltican jatko = Suomi-rata

https://tampereenkauppakamarilehti.fi/fi-fi/article/kauppakamarilehti/paaradasta-tulee-eurooppa-rata/671/#.XON924YyJfg.facebook

Riian rautatieaseman uudelleen rakentamisen sekä suunnittelun on voittanut Belgialainen Besix SA yhtiö. Hinta 430.5 milj.EUR.

https://www.railwaygazette.com/news/news/europe/single-view/view/riga-central-station-reconstruction-contract-awarded.html

railbaltica.org on julkistanut info-keskuksen netissä http://www.railbaltica.org/info/

jossa on myös flash kartta koko 870 km pitkästä reitistä http://www.railbaltica.org/info/en/interactive-map

Virossa ja Liettuassa kaksi Rail Baltican osaa tekniseen suunnitteluun

http://www.railbaltica.org/designing-of-the-next-139-km-of-rail-baltica-railway-will-begin/

RailBaltican edistysraportti

http://www.railbaltica.org/rail-baltica-task-force-project-progress-presentation/

Kiitos tästä ajantasalla pitämisestä!

Riisiperestä otetaan askel Haapsalun suuntaan kun tehdään muutaman kilometrin jatko Turbaan

Näin kävi, Suomalainen johtaja Timo Riihimäki lähti railbalticasta. Ministerin vaatimus ?

http://www.railbaltica.org/changes-of-rb-rail-management-in-december/

Riika-kansainvälinen lentoasema ja rail baltica

https://www.youtube.com/watch?v=Mr1AfyMXyXU

rakentamisesta englanniksi

http://www.railbaltica.org/tenders/construction-works-of-rail-baltica-riga-international-airport-railway-station-relaited-infrastructure-and-overpass/

Rail Baltica uutisia Virosta: virallisesti aloitettu

https://www.railjournal.com/infrastructure/rail-baltica-project-construction-officially-launched/

YIT:n tiedote asiasta

https://www.yitgroup.com/fi/news-repository/uutiset/yit-rakentaa-rail-baltican-ensimmaisen-sillan

Rail Baltica palkannut 2,9 miljoonalla Nobo:n , joka muodostuu kahdesta yhtiöstä.

https://www.railbaltica.org/rail-baltica-starts-a-long-term-partnership-to-ensure-conformity-with-the-european-railway-standards-of-interoperability/

Rail Baltica sai 109 miljoonaa euroa CEF rahoitusta rakennustöihin:

"Together with Phase IV -project, the aim is to continue the work to complete
the cross-border Rail Baltica line, filling a missing link along the North SeaBaltic Corridor. Part V will continue constructing railway sections in Riga and at
Riga Airport in Latvia and start new construction work for the main line in
Lithuania. Construction bases will be prepared in Estonia, and preparatory
work for electrification will begin. Works will continue at Ülemiste railway
terminal in Tallinn and will start at Muuga freight terminal in Estonia."

ja Puola sai 422 miljoonaa euroa.

Mihin?
Puolan osuus Rail Balticasta on mielenkiintoinen Kaunas–Suwałki-välin kannalta. Tuleeko Suwałkista eteläänpäin taas ihan kunnon suurnopeusrataa?

Näin oli CEF luettelossa

"Works on the E75 railway line, Czyzew-Bialystok section (phase II) 453,79"

Koko luettelo https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/news/2020-07-16-cef/maps_of_eu_railway_projects.pdf?fbclid=IwAR33FQV461tfLgvnhmnO8V3Q2Nrpbjt9G5nLPohmqDwhONKeGOUcmzR2xvY

Eli suurnopeusrata Suwałkista Białystok-Varsova-radalle, kulkematta Białystokin kautta. Eli eiköhän se Kanas-Suwałki vielä joskus sitten rakenneta. Aiotaankohan reitti avata niin, että muuten ajetaan 300 km/h, mutta tuo ei ihan lyhyt väli 80 km/h?

Kun katsoo tämä korridorin(Pohjanmeri-Baltia) saamia tukirahoja, eli 2 miljardia euroa vuodesta 2014 saakka niin hyvin luultavaa on että koko osuus rakennetaan suurnopeusradaksi.

Osaatko sanoa, miten tämä noin niinkuin poliittisesti tulee menemään?
Se NATO:n tarpeisiin rakennettu Białystok-Kaunas-normaaliraiderata kun rakennettiin nimikkeellä "Rail Baltica". Kaikkialla oli kylttejä, että "Rail Balticaa rakennetaan" ja sen valmistuttua Liettua pärisytti rumpuja aiheesta.
Silloin oli toki jo selvää, että oikeasti siitä radasta ei ole tarkoitus tulla osa sitä Rail Balticaa, joka kulkee Tallinnasta Puolaan, vaan se on rakennettu nimenomaan sotilaskuljetusten tarpeisiin.

Nythän sitten Liettuassa kohistaan, että "aikovat mokomat rakentaa kolmannen radan siihen kahden nykyisen rinnakkaisen ohelle". Ihmisille on kerrottu, että kyseessä on Rail Baltica, ja näyttää perin kummalliselta että välille, johon on jo rakennettu Rail Baltica, rakennetaan nyt Rail Baltica. Vaikka se sinänsä loogista onkin, koska sille NATO-radalle oli selvä tarpeensa ja myös tuolle suurnopeusradalle on selvä tarpeensa.
Onko mistään saatavissa tietoa, rakennettiinko se NATO-rata oikeasti Rail Baltica -rahoista, vai saiko se EU:lta erillisen tuen?

Tuossa unionin pdf listassa on sivulta 17 lähtien korridorin Pohjanmeri-Balttia investointikohdat kartalla.

Liettuassa Rail Baltican välin Kaunas-Ramygala suunnitelmia videomuodossa julkaistu. IDOM suunnitelmien takana

https://youtu.be/BruUjx2J0qg

Kaunas yhdistetty Euroopan rataverkkoon kalliilla erikoisratkaisulla, joka ei tuo lisää kapasiteettia.

https://info.railbaltica.org/en/news/kaunas-intermodal-terminal-connected-to-the-european-rail-network

Aika erikoisella tavalla ilmaisit asian. Siellä on artikkelin mukaan tosiaan parannettu rautatietunnelin turvallisuustasoa melko isolla rahalla. Ja poistettu tasoristeyksiä, jotta ihmiset pysyisivät paremmin hengissä. Mutta jotenkin merkitystä on vain sillä, tuovatko "erikoisratkaisut" lisää kapasiteettia - turvallisuusko on merkityksetöntä rautateillä?

Piti vain rakentaa kaksiraiteinen rautatie standardilla tavoilla,ei kuvassa oikein näytä siltä. 

Linkkaamasi artikkelin kuvissa ei näy yhtään kuvaa radanrakentamisesta. Linkkasitko ehkä väärän artikkelin? (Vai tarkoitatko sitä, että ratapihalla näkyy kuvassa neljä raidetta kahden sijaan?)

Onko tässä edes rakennettu vielä mitään todellisia Rail Baltican osia, vaan sen liitännäisiä?

Vastauksia voi antaa kolme. Ne kaikki ovat omilta kannoiltaan oikeita:

1) Rail Baltican osia ei ole rakennettu. Puolan rajalta Kaunasiin, ja nyt edelleen Kaunasista Palemonasiin on rakennettu 1435 mm raideleveydellä rataa. Sen pääasiallinen tarve on sotilaallinen: Niin sanottu Suwałkin kapeikko on todella kriittinen paikka Länsi-Euroopan sotilaallisessa puolustuksessa mahdollisen Venäjän hyökkäyksen tapahtuessa. Se on alle sadan kilometrin levyinen kaistale EU:ta, jonka toisella puolella on Venäjä ja toisella puolella Valko-Venäjä. Venäjän on melko helppo katkaista Puolan ja Baltian välinen maayhteys ja samalla luoda itselleen maayhteys Kaliningradiin. On tärkeää, että jos alkaa tapahtua, saadaan mahdollisimman nopeasti sotakalustoa keski-Euroopasta Baltiaan. Siksi rakennettiin rata, joka tulee Puolasta Suwałkin kapeikon läpi ja vielä turvallisen etäisyyden päähän pohjoiseen. Rata mutkittelee todella hidasta linjaa oikeastaan koko matkan Suwałkista Kaunasiin asti, ja on rakennettu niinkin alhaiselle nopeudelle kuin 80 km/h, koska sotilasjunille se riittää. Sivun https://info.railbaltica.org/en/interactive-map virallisesta Rail Baltica -kartasta näkyy myöskin, että nyt suunniteltu Rail Baltica päättyy Palemonasiin (vaikka se kartalla on merkitty nimellä "Kaunas"). Palemonasista Kaunasin kautta Puolan rajalle rata on merkitty suorana viivana katkoviivalla, mikä merkitsee ettei kyseisen välin linjausta vielä ole lyöty lukkoon, tai että tuolla välillä on olemassa muu yhteys.

2) Rail Baltican osia on jo rakennettu. Tuota yllä mainittua Suwałki-Palemonas-yhteyttä rakennettaessa on rakennustyömaan kylteissä lukenut "Rail Baltica". Tuon yhteyden avauduttua pidettiin Liettuassa juhlatilaisuuksia sen kunniaksi, että Rail Baltica saavutti Kaunasin. Omaksi käsityksekseni on muodostunut, että Rail Baltica -ilmausta on käytetty, jotta tuon sotilaallisen ratayhteyden rakentaminen, joka merkittävästi heikentää Venäjän mahdollisuuksia "puolustautua" strategialla "hyökkäys on paras puolustus", ei provosoisi Venäjää vaarallisen paljon. Näyttää siltä, että osa liettualaispäättäjistä käyttää erikseen ilmauksia "Rail Baltica" ja "Rail Baltica" siten, että kyseessä on kaksi täysin samannimistä erillistä projektia. Vähän niin kuin puissa kasvaa lehtiä ja Hesari on lehti, eivätkä lehti ja lehti silti ole sama asia.

3) Rail Baltican osia toivottavasti ei ole vielä rakennettu. Liettuan valtio pelaa tällä hetkellä kaksilla korteilla, tai ajaa kaksilla raiteilla, miten asian nyt haluaakin tulkita. Sekä EU, että Liettuan sisäpolitiikka voivat kallistuilla kaikenlaisiin suuntiin tämän tilanteen suhteen. Liettua sanoo samaan aikaan faktana, että Rail Baltica on jo eteläosaltaan käytössä ja että Rail Baltica väliltä Palemonas-Puolan raja on vasta suunnitteilla, eikä sen tulevasta linjauksesta ole päätöksiä. Liettuassa on tähän mennessä puhuttu mediassa melko näkyvästi Rail Balticasta kun on tarkoitettu tuota jo rakennettua sotilasrataa. Tarkoitus on melko ilmeisesti, että siihen viereen rakennetaan sitten se varsinainen 300 km/h nopeudelle tehty oikea Rail Baltica, mutta tuo tähän mennessä käytetty retoriikka voi myös aiheuttaa sen, että rahoitusta tuolle varsinaiselle suurnopeusradalle nimeltä Rail Baltica ei sitten välille Palemonas-Suwałki löydykään. Liettuassa on kuulunut soraääniä siitä, että "rakennetaanko Kaunasin ja Puolan rajan välille todella jo kolmas ratayhteys kahden olemassaolevan viereen?!" ja ne, jotka eivät haluaisi lainkaan rautatieliikennettä Liettuan kamaralle, käyttävät tuota keppihevosena haitatakseen Rail Baltican etenemistä. "Rail Balticahan on tuolta osalta jo valmis" on heille melko tymäkkä lyömäase. Myöskin, ne EU-päättäjät, jotka päättivät rahoituksen myöntämisestä tuolle jo rakennetulle "Rail Balticalle", luultavasti ovat tietoisia siitä, että joidenkin vuosien päästä tulee samalle välillä tarve rakentaa uusi rata nimellä "Rail Baltica". Voi kuitenkin olla, että henkilövaihdokset johtavat siihen, että kun suurnopeusrataa alettaisiin tuolle välille rakentaa, vastaus on: "Hei, se on rakennettu jo. Ette te enää samaan rahaa saa!"

EU:n rahoituskehys vuosille 21-27 varmistettiin vasta eilen.

Rail Baltica on standardileveydellä rakennettava kaksi raiteinen sähköistetty suurnopeusrata.

Suomea kaivataan Euroopassa, mutta suomalaisia rautatievirkamiehehiä ei Eurooppa kiinnosta

https://www.aamulehti.fi/a/00603739-02d8-4730-9264-4cbc1c650e1f

Onko nykyinen 1435 mm yhteys Puolasta Kaunasiin sähköistetty?
Onko Puola tehnnyt mitään omalla puolellaan rajaa?

Ei ole sähköistetty. En tiedä, onko Puola tehnyt mitään. Arvaukseni: Lyhyellä pätkällä Suwalkista rajalle ehkä suhteellisen kevyttä kunnostusta. Muuta ainakaan varmasti ei. Liettuan puolella nyt joka tapauksessa purettiin koko rata ja rakennettiin samalle paikalle uudestaan. Siis myös väliltä Šeštokai-Mockava-jossa jo ennästään oli molemmat raideleveydet.

Hankekortti englanniksi. Siinä tarkastellaan hankkeita

https://ec.europa.eu/transport/themes/infrastructure/north-sea-baltic_en

Tuosta näkee, että ainakin EU:n näkökulmasta Kaunasin ja Puolan rajan välinen yhteys puuttuu, eli nykyistä 1435 mm rataa ei katsota kelvolliseksi osaksi tuota korridoria. Hyvä niin.

Saa nähdä millaiset ehdotukset tulevat komissiolta, kun TEN-T menevät uusiksi.

Jahas, viittasit taas mielenkiintoisuuteen, joka on mulle melko tuntematon. (Kiitos!) Mistä lähteä lukemaan noiden uusiksi menemisestä?

vaikka tästä : https://www.railfreight.com/corridors/2020/11/11/eu-commission-announces-updates-on-the-work-plans-of-ten-t-corridors/

Ministeri vastaa: ei kiinnosta pätkääkään EU vaikka suurin osa Suomen viennistä menee sinne.

https://www.lapinkansa.fi/ministeri-harakka-voimme-osallistua-vaikkemme-omis/3099960?utm_campaign=Feedit&utm_source=Lapinkansa.fi&utm_medium=RSS

ja sitten syventävää:

"The main flagship project for the Corridor - the Rail Baltica project is a missing link
to ensure that there is no gauge break between different Member States, and full
economic potential of the Corridor is realised. Therefore, one of the Corridor priorities
and challenges continues to be the completion of the Rail Baltica project on time and
in a coordinated way, ensuring infrastructure interoperability, not only across the
Baltic States but also Poland and Finland. "

https://ec.europa.eu/transport/sites/transport/files/4th_nsb_wp.pdf

Rail Baltican töiden aloittamisesta Riikassa on tehty ihan video

https://www.railbaltica.org/the-start-of-construction-of-rail-baltica-central-hub-in-riga/

Mou: Helsinki-Tallinna tunneli

"Viron talous- ja rakenneministeri Taavi Aas on tyytyväinen, että Suomi ja Viro ovat sopineet Helsinki-Tallinna-tunnelihankkeen ja Rail Baltican yhteisestä perustasta. ”Rail Baltican ei pitäisi päättyä Tallinnaan vaan jatkua Helsinkiin. Tunnelin liittäminen TEN-T-verkkoon toimii uutena rahdin kuljetusväylänä Eurooppaan. Se myös yhdistää Tallinnan ja Helsingin kaksoiskaupungiksi.”

https://www.lvm.fi/-/suomi-ja-viro-allekirjoittivat-yhteisymmarryspoytakirjan-maiden-valisesta-liikenneyhteistyosta-1268654

Rail Baltikasta 200 km osuus tarjouskilpailuun Latviassa

"The tender “Rail Baltica main line construction in Latvia” aims for an early contractor involvement to carry out the Rail Baltica mainline, and infrastructure construction works in Latvia (outside the capital city of Riga). The international tender for the construction works will be carried out in two stages. It is expected that the winner will be chosen, and contract concluded at the end of 2022, ensuring that the construction of the new railway line can start in the first half of 2023."

https://www.railbaltica.org/international-tender-launched-for-the-rail-baltica-main-line-construction-in-latvia/

Hei, hienoa! Tää näyttäisi siltä, että Riikaan asti junat kulkisivat jo tällä vuosikymmenellä, vaikka Viron pätkä myöhästyy pahasti! On jo valtava plussa, jos edes neljän tunnin bussimatkan päästä Tallinnasta alkaa mukava junayhteys Varsovaan!

Ja kehitettäisiin sitä Tartton kautta kiertävää junayhteyttä että olisi sujuvat vaihdot niin Valgassa/Valkassa kuin Riian päässä.

ei enää kehitetä moskovan rataverkkoa, vaan baltiaan rakennetaan eurooppalainen rataverkko.

Se rataverkko on jo nyt sellaisessa tilassa, että Tallinna–Riika onnistuisi samassa ajassa kuin bussilla. Eli olisi järjestettävissä. Rail Baltica on Viron osalta puolisen vuosikymmentä myöhässä, koska Pärnun alueen maakuntakaavaa oli valmistelemassa joukko korruptioon tottuneita ikäviä tyyppejä, jotka eivät viitsineet hoitaa kaavoitusta lain vaatimalla tavalla, vaan oikoivat prosessia. Pärnuun maakuntakaava kaatui ja uuden tekeminen kestää viitisen vuotta. Sinä aikana se "eurooppalainen rataverkko" ei rakennu Viroon lainkaan.

Baltian mailla olisi nyt hyvä tilaisuus opetella valtionrajat ylittävää junaliikennettä nykyisellä rataverkolla ja harjoitella tulevaa Rail Baltican liikennöintiä kaikessa rauhassa. Vai ohitetaanko paikalliset toimijat tuon radan valmistuttua? Samalla saataisiin tietoa myös suomalaisten todellisesta mielenkiinnosta matkustaa junalla Tallinnasta Keski-Eurooppaan.

Onko siitä mitään veikkausta kuinka paljon ja minne suomalaiset haluaisivat matkustaa junalla. Ensin Tallinnasta viisi tuntia Varsovaan, ja sitten ehkä Berliiniin asti ilman junanvaihtoa, mutta vielä on pitkä matka ...Pariisiin, Roomaan, Espanjan aurinkorannikolle? Asutulla seudulla matkattaisiin meluaitojen sisällä (niin suunnitelmassa lukee ainakin englanniksi), joten kylät ja kaupungit jäisi näkemättä. Onko se oikeasti houkuttelevampaa kuin lentäminen? Mitenhän on hintapuolen kanssa, pärjääkö kilpailussa?

2020-luvulla lentäminen nyt joka tapauksessa ei ole vaihtoehto. Kyse on siitä, mennäänkö Varsova–Split-yöjunalla Välimerelle vai jätetäänkö etelänmatka väliin.

Ehkä 30-luvulla sähkölentokoneet yleistyvät. Sitten on taad ihan ok lentääkin :)

Niin no ideaalimaailmassa olisi suora rajat ylittävä juna kuten Allegrot meidän ja Venäjän välillä. Ja joka ei pysähtyisi Tartton ja Valgan välillä ihan joka paikassa. Sentään on jo nopeita vuoroja Tallinnan ja Tartton välillä. Sielläkin kun saataisiin rata 160km/h nopeudelle ihan Rail Balticasta huolimatta.

Katselinpa jonkun sattumalta olevan arkipäivän lähtöjä, kyllä Valgassa/Valkassa saa odottaa junaa ja ei ole synkronoitu yhteyksiä tällä hetkellä lainkaan..

Ja Tallinnan tunneli taas esillä

https://www.jarnvagsnyheter.se/index.php/20211118/12727/estland-ar-skeptiskt-till-tallinntunneln-men-vesterbacka-fortsatter-att-planera

Se voi kilpailla lentojen kansa jos lentoja aletaan ilmasto tms syystä rajoittaa tai lentäminen kallistuu. Myös öljyn saatavuuden rajoittaminen vähentäisi lentämistä kuten se teki 1970-luvulla.

Vielä 1980-luvulla oli interrrailaaminen eli 3-4 viikkoa eurooppaa kierrellen junalla nuorten keskuudessa kilpailukykyinen tapa lomailla. Lentäminen reittikoneilla siihen aikaan sikakallista, ja charter-koneilsiin pääsi vain jos osti pakettimatkan valmiiksi pureskeltuihin rantalomakohteisiin jonne vain lapsiperheet ja keski-ikäset ja elkäkeläiset halusivat.

Eli jos junalla pääsisi Tallinnasta kohtuullisilla vaivoilla ja hinnoilla niin ainakin itäinen keski-Eurooppa eli Puola, Tsekit, Slovakia, Unkari ja osittain myös Itävalta ja etelä-Saksa olisi ihan reilun viikonkin kesävän lomamatkan mahdollisia kohteita. Eli ei välimerelle asti mutta ehkä kumminkin Karpaateille, Alpeille tai kaupunkilomalle.

Monet ihmiset liikkuvat omilla autoilllaankin Euroopaan, miksi ei junalla, jos junaa vain olisi?

Ruotsissa on enemmän asukkaita kuin Suomessa ja ruotsalaiset käyttävät junaa paljon enemmän kuin suomalaiset. Lisäksi sisämaanlentoja "paheksutaan" paljon voimallisemmin kuin Suomessa. Silti ruotsalaisten junamatka ulkomaille päättyy enimmäkseen Kööpenhaminaan (lentokentälle tai kaupunkiin). Junamatkat Berliiniin tai Hampuriin eivät ole mitään suuren yleisen kansoittamia ja näitä etäämmäs käyttäjät ovat poikkeuksellisia tapauksia. Tätä taustaa vasten ihmettelen missä määrin suomalaiset alkaisivat matkustaa junalla Keski-Eurooppaan, jos muita vaihtoehtoja on tarjolla. Silmiini ei ole sattunut (en ole tehokkasti etsinyt) mitään arviota suomalaisten määrästä Varsovaan tai etäämmäs, eli jokunen vai vaunulastillinen vai koko junallinen keskimäärin päivässä.

Kaikki lentämine nyt johtuu siitä että se on niin älyttömän halpaa. Viikonlopuksi pääsee eurooppalaiseen metropoliin alle sen mitä esim jo bussilla maksaisi puhumattakaan junasta, koska lentoliikene ei maksa veroja mm.

Ruotsin yritykset saada aikaan suora junayhteys Eurooppaan on ollut aika onnetonta. Osittain johtuu siitä että junalauttaliikenne Saksaan  lopetettiin koronan takia ja laiva myytiin pois, osittain siksi että nykyaikaista yöjuniin sopivaa kalustoa ei ole vaan joudutaan käyttämään ikivanhaa. Lisäksi palkka- ym kustannukset Ruotsissa ja Tanskassa ovat mitä ovat joten liikenne vaatii osittain yhteiskunnan tukea.

Tallinna -Varsova väli voitaisiin ajaa sikäläisillä junilla ja halvemmilla kustannuksilla , esim Puolalla on suht nykyaikaisia makuuvaunuja jotka voivat liikkua myös leveäraideverkossa. Toisaalta normaaliraide alkaa jo Kaunasissa joten riittäisi jos vain välin Tallinna-Kaunas pääsisi jollain suoralla junalla.

Olen myös joitakin kertoja ehdottanut että esim Moskoavsta Varsovaan, Prahaan, Budapestiin Wieniin, Berliiniin ym lähteviä junia voisivat suomalaisetkin käyttää jos Venäjä ja Valko-Venäjä olisi normaaleja valtioita. Nyt taitaa liikenne olla poikki erinäisistä syistä ja vaikka avattaisiin uudelleen niin ei taitaisi suomalaiset saada viisumia kovin helpolla sellaisille matkoille vaikka se muuten teknisesti olisi mahdollista.

Virossa Rail Baltican rakennustyöt  käyntiin keväällä 2024

"RAIL Baltica Estonia allekirjoitti 5. tammikuuta 34,2 miljoonan euron sopimuksen Trev-2 Gruppin ja AllSparkin kanssa Viron suurnopeusradan ensimmäisen osuuden rakentamisesta. Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa -väline tarjoaa 85 prosenttia rahoituksesta.

Rakentamisen odotetaan alkavan tänä keväänä ja valmistuvan vuoden 2027 puolivälissä. Uusi osuus on 4,8 kilometriä pitkä ja se kulkee Tallinnan uuden Ülemisten aseman itäpuolelta Soodevahesin Lagedi-tien risteykseen. Osuuteen sisältyy myös Ülemisten aseman ratapihan penkereen osittainen rakentaminen ja uuden autojen lastausterminaalin rautatieelementin osittainen rakentaminen."


https://www.railjournal.com/infrastructure/rail-baltica-awards-contract-for-first-section-in-estonia/

Sopimus allekirjoitettu  Rail Baltica -pääradan rakentamisesta Latviassa

"21. joulukuuta Rail Baltican kansallinen toteuttaja Latviassa, SIA Eiropas Dzelzceļa līnijas ja “E.R.B. Rail JV PS” teki sopimuksen Rail Baltica -pääradan rakentamisesta Latviaan. Kansainvälisen kilpailun voitti konsortio, johon kuuluivat Eiffage Génie Civil SAS (Ranska), Budimex S.A. (Puola) ja Rizzani de Eccher S.p.A (Italia). Jokaisella yhteisyrityksen osanottajalla on kokemusta strategisten infrastruktuurihankkeiden rakentamisesta Euroopassa.

Latvian pääradan rakentamisen aloittamisen valmistelutyöt on saatu päätökseen, mukaan lukien maan saatavuus, rakentamisen ensimmäisen vaiheen rahoitus, suunnittelu sekä kansainvälisesti tunnustettu ja kokenut rakentamisen valvoja ja urakoitsija.

Rail Baltica -pääradan rakennustyöt Riian ulkopuolella kattavat noin 230 kilometriä rautatien alirakenteita, penkereitä, tieristeyksiä ja rautatien päällysrakenteita, mukaan lukien rata ja muu siihen liittyvä infrastruktuuri. Tässä FIDIC-sopimuksessa arvioitu sopimussumma on 3,7 miljardia euroa. Töiden kunkin osan erityiskustannukset lasketaan rakennussuunnitelmien tarkastelun jälkeen. Tilaaja ja rakennusinsinööri Italferr (Ferrovie dello Stato Italiane Group) hoitaa urakan, työn ja kustannusvalvonnan, kun taas liikenneministeriö valvoo sopimuksen toteuttamista."


https://www.railbaltica.org/contract-signed-for-rail-baltica-mainline-construction-in-latvia/

https://www.eiffagegeniecivil.com/actualites/eiffage-budimex-et-rizzani-de-eccher-remportent-en-groupement-les-travaux-de-genie-civil-et-de-pose-de-voies-de-230-kilometres-de-la-section-lettone-du-projet-ferroviaire-rail-baltica

https://rde.it/en/projects/rail-baltica-main-line-latvia/

https://www.budimex.pl/en/offer/railway-construction.html

Rail Baltican sähköistys

"Italferr sai yhteistyössä saksalaisen DB Engineering & Consultingin ja espanjalaisen Idom Consulting, Engineering, Architecture -yrityksen kanssa PMC-sopimuksen uuden Rail Baltica HS -radan energiaosajärjestelmästä. Seitsemän vuoden sopimus on jaettu kumppaneiden kesken 33 prosentin osuuksilla.

2x25 kV sähköistetty, varustettu ERTMS:llä ja varustettu 15 sähköasemalla ja 64 rinnakkaiskäyttöpisteellä, mukaan lukien niihin liittyvät rakennukset."

https://www.italferr.it/content/italferr_nd/en/Our-projects/sectors/high-speed---high-capacity/baltic-countries.html

Liettuan TSO eli kantaverkkoyhtiö Litgrid allekirjoitti yhteistyösopimuksen sähkönsiirtoverkon valmistelemisesta Rail Baltican sähköistämiseen


"Yhtiöiden välinen sopimus mahdollistaa sähkönsiirtoverkon valmistelun erityisen tärkeäksi hankkeeksi tunnustetun eurooppalaisen Rail Baltican sähköistämiseen. Rail Baltican sähköasemien liittämistä Litgridin olemassa olevaan verkkoon valmistellaan yhteensä 5 kohdetta."

Ennen Rail Baltican aloittamista Baltianmaiden sähköverkko erotetaan Venäjän ja Valkovenäjän sähköverkoista.

https://www.railbaltica.org/litgrid-signed-a-cooperation-agreement-to-prepare-the-electricity-transmission-network-for-the-electrification-of-rail-baltica/

https://www.litgrid.eu/index.php/news-events-/news/baltic-sea-region-tsos-to-assist-lithuania-latvia-and-estonia-synchronise-with-continental-european-network/32641

Liettuan hallitus hyväksyi Rail Baltican Kaunasin solmun infrastruktuurin kehittämissuunnitelman

"Kaunas-rautatiesolmu yhdistää Kaunasin etelä- ja pohjoispuolelta ympäröivät raiteet, sisältää Kaunasin rautatieaseman ja pääsyn Kaunasin intermodaaliterminaaliin. Eurooppalaisen rautatien uusi infrastruktuuri on merkittävä sysäys koko alueen pitkän aikavälin sosiaaliselle ja taloudelliselle kasvulle ja paremmalle kommunikaatiolle, Liettuan apulaisliikenne- ja viestintäministeri Mindaugas Tarnauskas sanoi."

https://www.railbaltica.org/government-approves-infrastructure-development-plan-for-rail-balticas-kaunas-node/

Rail Baltica -rautatien rakentaminen Liettuassa: valmistelut laajamittaisiin rautateiden rakentamiseen

"Rail Baltica -rautatien rakentamisesta Liettuan alueella vastaava LTG Infra on aloittanut neuvottelut markkinoiden kanssa suunnitellusta rautatien päällysrakenteen rakennustöiden hankinnasta Kaunasista Latvian rajalle päin. ."

https://www.railbaltica.org/rail-baltica-railway-construction-in-lithuania-preparation-for-large-scale-railway-construction-works/

Väinäjoen ylittävän Rail Baltica -sillan rakentaminen alkaa Riiassa

"Riiassa on aloitettu uuden Rail Baltica -sillan rakentaminen Daugava-joen yli. Osana jatkuvaa Rail Baltica Central Hubin kehittämistä Latvian pääkaupungissa rakentamisen suorittaa BERERIX-rakennuskonsortio, jonka rakennusvalvonnasta vastaa Egis-Deutsche Bahn."


https://www.railbaltica.org/construction-of-the-rail-baltica-bridge-over-the-daugava-river-commences-in-riga/

https://www.egis-group.com/sectors/rail-transport

YLE:n uutinen rail balticasta viime vuoden puolelta

"Baltian maat Euroopan rataverkkoon kytkevän rautatien rakentaminen maksaa viimeisten arvioiden mukaan noin kymmenen miljardia euroa. Liikennöinnin on tarkoitus alkaa vuonna 2030.

Näin ollen Rail Baltica yhdistää valmistuessaan Baltian maat saumattomasti muun Euroopan rataverkkoon. Junien suunniteltu matkanopeus on maksimissaan 249 kilometriä tunnissa."

https://yle.fi/a/74-20066766

Rail Baltican rooli rahtilogistiikan tulevaisuuden muokkaajana

Helsingissä 8. helmikuuta pidetyssä ja Viron Tallinnassa 9. helmikuuta jatkuneessa konferenssissa käsiteltiin sisälogistiikkaa

"Suomen ja Baltian maat yhdistävä ja mahdollisesti Keski-Eurooppaan ulottuva kunnianhimoinen rautatieinfrastruktuurihanke Rail Baltica on tärkeä Euroopan liikenteen kehittämisessä. Projektin edetessä se ei ainoastaan ​​lupaa nykyaikaisia ​​matkustajapalveluja, vaan tarjoaa myös lukuisia mahdollisuuksia rahtilogistiikkateollisuudelle”, sanoi Kristīne Malnača, Global Project Strategy and Economics -osaston johtaja."


https://www.railbaltica.org/rail-balticas-role-in-shaping-the-future-of-freight-logistics/

RAIL Baltica UM:n raportissa eurooppalaisesta rautatiestä vuodelta 2023

"Liettuassa aiotaan rakentaa lähes 400 km rautatietä, kolme liikennesolmukohtaa, kolme kansainvälistä matkustaja-asemaa ja kaksi eri liikennemuotoja yhdistelevää terminaalia. Projekti rahoitetaan 85% EU-varoilla ja 15% tulee Liettuan valtion budjetista. Vuodelle 2023 prioriteetteja ovat rakentaminen kohti Liettuan ja Latvian välistä rajaa, yhdyskuntasuunnittelu, yhdyskuntasuunnitelmien koordinaatio ja hyväksyminen, sekä maanhankinnan aloittaminen julkisia projekteja varten.

Latviassa on käynnissä useita rakennus- ja suunnitteluprojekteja esim. Rail Baltican keskusasemalla, Riikan kansainvälisellä lentokentällä, liikennemuotoja yhdistelevällä rahtiterminaalilla, useilla paikallisilla asemilla sekä infrastruktuurihuollon laitoksilla. Lisäksi pääradan rakennushankinta (n. 220 km) on käynnissä.

Viroon rakennetaan yhteensä 213 km rautatietä, sekä mm. kaksi kansainvälistä matkustajaterminaalia, kaksi liikennemuotoja yhdistelevää rahtiterminaalia, ja 12 alueellista pysäkkiä. Useita tarjouskilpailuita on käynnissä ja lisää aiotaan käynnistää myöhemmin vuonna 2023"

https://um.fi/edustustojen-raportit/-/asset_publisher/W41AhLdTjdag/content/tietoa-rail-baltica-hankkeesta/384951

Olkoon kuinka virallinen raportti vaan, yhtä pahasti minun korvaan särähtää Riian virheellinen taivutus! :(

https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-riian-vai-riikan/ (https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-riian-vai-riikan/)

Rail Baltican edistystymiraportti Virosta marraskuulta 2023

"Rail Baltica on Viron ensimmäinen megaprojekti. Virossa Rail Baltican rakentaminen on alkanut maasillan ja ekoduktien rakentamisella. Tähän mennessä 8 siltaa on valmistunut ja 11 on rakenteilla."

https://youtu.be/IkSayEv3S-M

Taitaa olla samanlainen prosessi joka muutti Tampereen raitiotien myötä. Nyt vain muuttumassa on valtio.

Hieno asia. EU:n elvytyspakettiin antamamme miljardit menevät näiltä osin liikenteellisesti kaivattuun tarkoitukseen ja Baltian maiden turvallisuuskin varmentuu.
Ehkä meilläkin herätään.  Ainakin Turun tunnin juna on poistumassa tuhlaamasta voimavarojamme.

Hyvästi tunnin juna tervetuloa länsirata https://lansirata.fi/

Mutta meidän pitäisi tehdä kuten Ukraina ja Baltit tekevät.

Rail Baltican edistystymiraportti Latviasta marraskuulta 2023

"Menossa Riian keskusaseman rakennus, silta yli Väinäjoen, Salaspilin rahtiterminaali sekä Iecavan infran ylläpitoterminaali."

https://youtu.be/jqy8IDk0iBs

Tekemisen meininkiä Virossa, Latviassa ja Liettuassa! 
EU-rahoitus järjestettiin silloin kun ministeri Harakka esti ja kielsi maamme kanssakäymisen Rail Baltikan suuntaan ja esti suunnittelun jatkamisen Suomeen.
Sensijaan hän puuhasteli "tunnin junia" olettamiensa puoluetaktisten etujen vuoksi.

Vähin millä tehtyä virhettä voidaan korjata on sujuva junalauttayhteys ja 1435-jatkoraiteet jonnekin Hyvinkään vaiheille tulevaan terminaaliin.
Lisäksi Tallinnan tunnelin suunnittelu tulisi vihdoin aloittaa ja sen estämispäätös kumota

Suomen liikenne etelään tulisi suurelta osin uudelleensuunnata raiteitse ja teitse Baltian kautta. Tämä edistäisi osaltaan Rail Baltikan liikennemääriä ja kannattavuutta.
Tämä koskee myös matkustajaliikennettä.
LiVi-ministeriön tulisi toimia edistäjänä ja katalyyttinä.

Rail Baltican edistystymiraportti Liettuasta marraskuulta 2023

"Käynnissä on Neris-joen silta, joka on 1,5 km pitkä silta. Lisäksi ratalinjaa rakennetaan"

https://youtu.be/YoYOiUbeRTU

Taitaa Suomen rataverkko olla melkoisten muutosten edessä, Rail Baltican rakentamiseen näyttää osallistuvan isojen eurooppalaisten yhtiöiden edustajat kun Suomalaisille ei kelvannut. Myös Baltiassa neukkuraiteiden kohtalona taitaa olla sulastusuunit seuraavien 30-40 vuoden aikana.

Mutta uusinta oli se että, 1920-1940 luvuilla baltian maista pääsi euroopaisilla raiteilla Keski-Eurooppaan.

Rail Baltican Tallinnan Ülemiste matkustajaterminaalin 5.2.2024  ylilentovideo

"Tulevan asemarakennuksen rakentamiseen tarvittava louhinta on pääosin valmis ja perustusten, tukiseinien ja rakenteen osien betonityöt on aloitettu.

Suunta Suur-Sõjamäeltä Tarton maantielle ja takaisin.
4. lento. Mavic 3, korkeus 29 metriä.

BRP:n insinöörit"

https://youtu.be/zxhnIgfsiXY        vertailuvideo lokakuulta 2023 https://youtu.be/qnO2lJ6Cpok

Kartta https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=59.429581751277944&lon=24.874677658081055&zoom=13

Rail Baltican ratalinjan rakennuksesta sopimus Raplamaalla Virossa

"Raplamaan ratainfrastruktuurin ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkavat Harjun ja Raplan läänien rajalta ja päättyvät Kohilan kunnan Loonen kylään, kokonaispituudella 9,4 kilometriä. Pääradan keskileveys on 15 metriä. Pääradan penkereen lisäksi urakan puitteissa rakennetaan seitsemän suurta rakennelmaa (1 ekodukti, 5 tiesiltaa ja 1 kävelytunneli). Pääradan penkereen rakentaminen valmistautuu myös Rail Baltica Kohilan paikallisaseman rakentamiseen."

https://www.railbaltica.org/new-construction-contracts-signed-for-the-rail-baltica-mainline-in-estonia/

Kartta https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=59.09296954017024&lon=24.92076873779297&zoom=11

Tämä vaatii täsmennystä. Liettuan rataverkko oli maailmansotien välillä kokonaan 1435 mm:n raideleveydellä, mutta ei koko Latvia eikä miltään osin Viro. Riikaan ja Liepajaan pääsi 1435 mm:n rataa pitkin etelästä, samoin Daugavpilsiin.

Näin sanottiin videossa https://youtu.be/3yANCon-3vI

Mutta nyt on pääasia että Baltit aloittivat eurooppalaisen rataverkon rakentamisen

Rail Baltica Riian Keskusaseman suunnitellut työt vuonna 2024

"Rail Baltican Riian keskusaseman rakentamisen alkamisesta on kulunut jo 3 vuotta, ja vasta noin vuosi sitten työt menivät maan päälle.

Katso video, joka on jo tehty ja mitä töitä #BERERIX aikoo tehdä Rail Baltican Riian keskussolmussa vuonna 2024.

Rail Baltica Riian keskuskeskuksen suunnitellut työt vuonna 2024

https://www.youtube.com/watch?v=7aLcIdcskeQ&pp=ygUacmFpbCBiYWx0aWNhIHJpZ2EgYmVyZXJpeCA%3D

Rail Baltikasta johtuvia rakennustöitä Puolan puolella

Välillä Łapy - Białystok

"Ratalinjan nro 6 (E75) modernisoinnin materiaalia osuudella Łapy - Białystok. Tilanne: 16.2.2024
Musiikki: Angles - Meidän keskuudessa"

https://youtu.be/URKfQF180f8

Kartalla https://openrailwaymap.org/?style=gauge&lat=53.04141945977439&lon=23.002281188964844&zoom=11

Espanjalaiset oppimassa eurooppalaisesta rautatiestä, Rail Baltikasta

"Kaksi tapahtumaa tällä viikolla, Vilnassa ja Riiassa, tarjosivat espanjalaisille liike-elämän edustajille tilaisuuden oppia lisää Latvian ja Liettuan liikenneinfrastruktuurista, mukaan lukien viimeaikaisista ja suunnitelluista kehityksestä, erityisesti Rail Baltica -hankkeessa. Nämä yritysfoorumit toimivat foorumina yhteyksien luomiselle ja samalla saaden arvokkaita näkemyksiä molempien maiden kuljetusalasta. Näihin tapahtumiin osallistui yli 100 yritystä ja ammattilaista Liettuasta, Latviasta ja Espanjasta"

"Espanjan liikenneinfrastruktuurin kehitys viimeisten 30 vuoden aikana on nostanut maan maailman kymmenen parhaan joukkoon alan laatuindekseissä. Espanja on pystynyt rakentamaan maailman toiseksi pisimmän suurten nopeuksien rautatieverkoston. Espanjalaiset yritykset ovat kehittäneet tärkeitä rautatieprojekteja muun muassa Pohjoismaissa, Saudi-Arabiassa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa, mukaan lukien Baltian maissa. Yritysfoorumeilla kommentoitiin joitain espanjalaisten yritysten tarjoamia teknisiä ratkaisuja, kuten junien raideleveydenvaihtojärjestelmiä, joiden avulla ne voivat kulkea eri raideleveydellä."

https://www.railbaltica.org/inaugural-lithuanian-and-latvian-spanish-business-forums-strengthening-transport-industry-ties-between-baltics-and-spain/

Rail Baltican osuuden Kaunas - Jonava rakentamista Latviassa

28.2.2024

"Eurooppalaisen raideleveyden "Rail Baltica" ensimmäisten infrastruktuurikohteiden rakentaminen on valmistumassa - rakenteita rakennetaan Kaunasin lähelle, Jonavan alueelle. Kaikkein kypsimmällä osuudella Kaunasista Latvian rajalle päin pääradan ääriviivat ovat jo hahmottumassa - sekä tarvittavat tekniset rakenteet että ratapohja rakennetaan."

https://youtu.be/KZisMlSAiWE

Kartta https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=55.111764570168965&lon=24.465866088867184&zoom=10

https://www.railbaltica.org/rail-baltica-in-lithuania-first-infrastructure-objects-are-being-developed-in-jonava-district/

Voiko suurempaa kontrastia olla kuin yritteliäisyyden edistäminen Virossa, Latviassa ja Liettuassa,
ja meillä turhimusten puuhastelu vaununvärityksissä, poliittinen lakkoilu ja muu nollasummapeli!

Baltian raide-elvytysrahat palvelevat liikenteellisesti myös meitä, kunhan turhimusten tilalle tulee osaajia ja hankitaan mm. junalautta ja terminaali 1435 mm:n ratoineen Vihdin Hyvinkään vaiheille.
Vai eivätkö nämä kunnatkaan ole heränneet taantumahorroksesta?

Vielä ei ole ex-ministeri Harakka pyytänyt anteeksi nelivuotista haitantekoaan LiVi-ministeriössä. Elintasomme ei parane jos virheistä ei opita ja aleta toimia viisaasti.

Suurnopeusjunat (joita siis ei ole Suomessa) eivät kulje junalautoilla vaan tarvitsevat EY:n jargonilla "Fixed Link" eli tunnelin/sillan toimiakseen. Suomalaiset jäävät siis rannalle ruikuttamaan.

Ja onhan Suomalaisiakin mukana Rail Balticassa

https://www.railbaltica.org/wp-content/uploads/2023/11/RB-TEN_T-broschure-2023_web.pdf

Vähän ihmettelen, mitä etua terminaalin sijoittaminen 1435 mm:n ratoineen "Vihdin Hyvinkään vaiheille" antaisi? Miksi ei satamaan, Vuosaareen, Hankoon tai minne satama sitten tuleekaan. Jos Fennorailin (https://navigatormagazine.fi/news/deltamarin-to-design-climate-friendly-train-ferry-for-fennorail/) suunnitelmat toteutuvat, junalauttakin voisi toteutua melko nopealla aikataululla.

Vihti Hyvinkää tulivat kommenttiini muistona aiemmista Tallinnan tunneli -ehdotuksistani.
Kun tämä tunneli EU:n 75%:n maksuosuudella EU:n elvytyksen osana jäi peruuttamattomasti  saamatta (jaettiin muille) Harakan vuoksi, joudumme parhaimmillaan tyytymään junalauttaan.

Vihti ja Hyvinkää koski Tallinnan tunnelin yhdistämistä terminaalilla rataverkkoomme.
Tämä mahdollisuus siis hukattiin Harakan ja edellishallituksen saamattomuuden vuoksi .
Siten Vuosaari tai joku muu satamamme ratayhteyksin kaipaa nyt junalauttaa.

Ei taida tulla junalauttaa vaan rekat jatkavat nykyistä menoaan lautoilla ja siirtyvät Tallinnan satamassa Muugassa  eurooppalaiseen rekkajunaan, jolla pääsee Keski-eurooppaan. Lisäksi Tallinnasta avautuu rautatieyhteys Rotterdamin satamaan ihan TEN-T käytävää pitkin ja  josta aukeaa taas koko maailma.

Harjannostajaiset Riian keskusta rautatieasemalla

"29.2.2024 vietettiin Rail Baltica -hankkeen ensimmäistä harjannostajaisia. Rakentajan ja tilaajan nostama ja kattorakenteen päälle asettama seppele on suunniteltu erityisesti. Rail Balticaa Euroopan raideleveyden infrastruktuurina symboloivan seppeleen halkaisija on 1435 mm. Hankkeen kansainvälistä merkitystä ja sen yhteyttä Eurooppaan heijasteleva seppele koostuu eri Euroopan maista tuoduista kasveista – Latvian mänty, Viron kataja ja Liettuan kuusi sekä Keski- ja Etelä-Euroopan tyypillisiä puita ja kasveja: appelsiinipuuta. Espanjasta oliivipuu Italiasta, humala Belgiasta, laventeli ja palmunlehdet Ranskasta, koivu Puolasta ja tammi Saksasta. Seppeleen nostoa seurasi asemalla olevien junien äänimerkit."


https://www.railbaltica.org/the-rooftop-ceremony-of-rail-baltica-at-riga-central-station-was-celebrated/

Video junamatkustamisesta Liettuan Kaunaksen kaupungista Varsovan kautta Gdanskiin maaliskuussa 2024. 

10 t matka-aika, joka tulee Rail Baltican myötä muuttumaan melkoisesti. Junamatkalla kaksi junan vaihtoa sekä kaksi junan kääntöä, jotka kaikki tietysti jäävät pois.

"Matkustan junalla Kaunas (Liettua) kaupunkiin Gdansk (Puola). Kokonaismatka-aika on 10 tuntia.
Matka alkaa Kaunasista. Kuljen Liettuan rautateiden junalla LTG Link, joka tulee Vilnasta Mockavan asemalle Liettuan ja Puolan rajalla. Siirry Mockavan asemalla puolalaiseen HANZA-junaan, joka kulkee Varsovan kautta Krakovaan.
Tavoitteeni on ajaa Warszawa Wschodnian rautatieasemalle. On tarpeen siirtyä toiseen junaan, joka kulkee Gdańskiin. 30 minuutin kuluttua saapuu pikajuna (PENDOLINO) Gdańskiin. 23.10 saavun Gdańskin päärautatieasemalle."

Suomenkieliset tekstitykset käytettävissä.

https://youtu.be/Inq_4-0usTA

Miten soomi-poikien rataverkkoa löytyy Virosta ? Tarton ja Valgan välistä OpenRailwayMapista.

Rail Baltican Ülemisten terminaali Tallinnassa tulevaisuudessa

On vähän hienompi kuin Helsingin tsaarinaikainen asema. Täältä sitten 2030 luvulla Suomalaiset aloittavat Euroopan rautatiematkansa.

https://youtu.be/UIltcI7cfZ0

Saataisiinko satamaterminaalista Ülemisten terminaaliin suora ratikkayhteys korvaukseksi saamattoman ex ministeri Harakan suomalaismatkustajille aiheuttamasta kiusasta ja viivytyksestä Suomenlahden osuudella?

Jos vanhakaupungin satamaa tarkoitit, niin linja on rakenteilla

"Vanhankaupungin sataman raitiovaunulinjan rakentaminen kestää n. vuoden 2024 loppuun. Töiden tuloksena syntyy noin 2,5 kilometrin pituinen uusi raitiovaunulinja. "

https://www.tallinn.ee/en/vanasadamatramm

ratikkareitit tallinnassa https://transport.tallinn.ee/#tram/map/fi

OpenRailwayMapin  kartta Tallinnan raideliikenteestä https://openrailwaymap.org/?style=gauge&lat=59.43167704127282&lon=24.754514694213867&zoom=13

Siis lentoasemallehan menee raitiotiekiskot Ülemisten rautatieaseman kautta mutta niillä ei kulje nyt mikän linja. Lakkautettiinko se pandemian vai minkä syyn takia? 

Eikä se tainnut mennä sataman kauttakaan.

näin sanoo suomenkielinen wiki

"Raitiotielinjan laajennuksen rakentaminen lentoasemalle alkoi elokuussa 2016.

Toukokuussa 2022 tilattiin kahdeksan uutta raitiovaunua puolalaiselta Pesalta. Tilaukseen kuuluu 15 vaunun optio.

Marraskuussa 2023 aloitettiin Tallinnan matkustajasataman rakentaa uutta raitiotielinjaa, joka kulkee Tallinnan keskustan läpi matkustajasataman A- ja D-terminaaleille. Tämä raitiotielinja tulee yhdistämään Tallinnan matkustajasataman, lentoaseman, sekä tulevaisuudessa myös Rail Baltica-rautatien Ülemistessa sijaitsevan pääteaseman."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tallinnan_raitiotieliikenne

Tallinnan raitioteiden linja Lennart Meren lentoasemalle avattaneen uudelleen vuodenvaihteen 2025/2026 aikoihin. Siihen saakka linja 4 ohjataan lentoaseman sijasta Suur-Paalaan (= entinen Ülemiste). Liikennekatko ei liity pandemioihin, vaan rakennustöihin. Aluksi katko oli keskikaupungilla tapahtuneen uuden satamaan vievän raitiotielinjan rakentamisen aiheuttama (vanhaa linjaa satamaan ei ole ollutkaan, joten eivät ole raitiovaunut sinne ennen liikennöineet). Toinen lentoaseman raitioliikenteen estävä rakennustyö on syksyllä 2023 alkanut Rail Baltican Ülemisten terminaalin rakennustyö. Sataman raitiotie avattaneen kesällä 2024.
SKS

Poikki näyttää olevan mutta siihen rataan lentoasemalle on ilmeisesti tulossa myös oikaisu ?

https://openrailwaymap.org/?style=standard&lat=59.42371534065741&lon=24.799693822860718&zoom=16

Rail Baltican Ülemisten työmaan ylilento maaliskuussa

"Tulevan asemarakennuksen rakentamiseen tarvittava louhinta on pääosin valmis, perustusten, tukiseinien ja rakenteen osien betonointityöt jatkuvat.

Suunta Suur-Sõjamäeltä Tarton maantielle ja takaisin.
5. lento. Mavic 3, korkeus 37 metriä (nosturipuomien takia)."

https://youtu.be/4R39HselfF0

Rail Baltican Riian lentoaseman rautatieasema

"Riian lentoaseman rautatieaseman rakentaminen | Latvia | [4K] 05.03.2024"

https://youtu.be/0yv4rN34gpw

Paljon parkkipaikkoja ja autoja niissä, joten lentovuorojakin on runsaasti jo ennen junayhteyttä.
Juoksuhautoihin taantuneen maamme päälentokenttä taitaa jo jäädä häviölle.
Lentoradan asema on kaukana lentokentästä. Luulin jo että se olisi unohtunut, mutta näkyy siitä väläyksiä lopussa videokuvan reunalla.

Riian lentoaseman rautatieasema on kyllä ihan lentoaseman vieressä

Rail Baltican Design Guide (suunnitteluohje)

"Suunnitteluohjeet

Luottamuksellisuusvaatimusten vuoksi tällä sivulla ei julkaista seuraavia tietoja: Turvallisuus, CCS, Telecoms ja SCADA."

https://www.railbaltica.org/design-guidelines/

Sisällysluettelo https://www.railbaltica.org/wp-content/uploads/2024/01/RBDG-INF-001-0142_TableOfContents.pdf

Pärnun kaupunkiin uusi silta Rail Balticaa varten rakenteilla

"Pärnun uusi silta I
18.3.2024
Rakennuspilarit.

Leveältä kadulta Raba-kadun suuntaan. Mavic 3, neljäs lento noin 40 metrin korkeudessa."

https://youtu.be/wxb50sbNbm0

Pärnun uusi rautatieasemaluonnos https://www.railbaltica.org/wp-content/uploads/2024/01/Parnu-passenger-terminal-1-scaled.jpg

Mukanaolosta tässä EU:n voimakkaasti tukeman hankekokonaisuuden toteutuksessa olisi ollut
paljon hyötyä ja oppia Suomenkin raideammattilaisille, suomalaisille yrityksille ja suomalaisille raidematkustajille, unohtamatta puolustuksemme vastuuhenkilöitä.

Viron, Latvian ja Liettuan johdossa on kyvykkäitä, omien maidensa tarpeet tuntevia ihmisiä.
Meillä Harakka, Lyly ja eräät muut touhuilivat tunnin junia hakiessaan puoluepoliittisia etuja. 
Heidän aiheuttamansa vahinko kphdistuu meihin kaikkiin, ja ulottuu lähivuosikymmeniin asti.

Rail Baltica on kuin Suomen tunnin junat olisivat olleet, eurooppalainen rautatie keskellä Moskovan synkkyyttä. Kummasti rautateiltä ovat kadonneet kaikki Moskovan ystävät samoin kuin Suomalainen liike-elämä Venäjältä.

Ruotsin kauppakamarin jäsenet tapaavat Rail Baltican: Pohjoismaisen yhteistyön edistäminen liikkuvuuden, kestävän kehityksen ja alueellisen turvallisuuden edistämiseksi

"RB Rail AS:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja Marko Kivila sekä CESGO ja RB Rail AS:n hallituksen jäsen Kitija Gruškevica esittelivät projektin etenemistä ja tulevaisuuden kehityskulkua. Kivila korosti hankkeen linjaamista suuriin Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin (TEN-T-käytävät), erityisesti Pohjanmeri-Itämeri ja Itämeri - Mustameri - Egeanmeri -käytäviin, joihin Rail Baltica kuuluu. Hän nosti esiin merkittäviä yhteistyö- ja solmittuja sopimuksia kansainvälisten toimittajien kanssa, yhteensä yli 4,7 miljardin euron arvosta. Kivila korosti myös Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä ja mainitsi sen potentiaalin vahvistaa logistisia valmiuksia erityisesti sotilaallisen nopean toiminnan kannalta. ”On kiehtovaa nähdä, kuinka tämä megaprojekti etenee askel askeleelta; meillä oli etuoikeus päästä vierailemaan rakennustyömaalla, jossa uusi keskusasema alkaa muotoutua. Mielestäni Rail Baltica -hankkeen arvoa ei voi yliarvioida. sen merkitys turvallisuudelle, hyvinvoinnille ja ihmisten välisten yhteyksien helpottamiseksi on selvä paitsi Baltian maille, myös kumppaneille ja liittolaisille laajemmalla alueella, H.E. Karin Höglund, Ruotsin Latvian-suurlähettiläs."


https://www.railbaltica.org/swedish-chamber-of-commerce-members-meet-with-rail-baltica-fostering-nordic-cooperation-for-mobility-sustainable-development-and-regional-security/

Suomalaisia kantoja Rail Balticaan vuonna 2017

"Liikenne- ja viestintäministeriön verkkoosaston johtajan Sabina Lindströmin esitys oli osa 1. päivän työskentelyä ”Rail Baltica ja Suomi”."

https://youtu.be/hiL-izustqQ

Ympäripyöreä puhe esitutkimuksista joille Suomi ei silloinkaan poliittista painoa antanut, puhumattakaan että olisi ymmärtänyt Tallinnan tunnelin strategisen merkityksen taloutemme, puolustuksemme ja kansalaistemme kannalta.

Karttakaavion 2017 merkityistä raideyhteyksistä ulkomaille on sittemmin  menetetty yli puolet merkityksellisistä (kaikki Venäjälle ja sieltä eteenpäin vievät) sekä enemmän tai vähemmän kepeästi suunnitellut (Baltica ja arktinen)!

Lisäksi loputkin maamme raide- ja meriyhteyksistä on katkaistu viikoiksi pienen porukan kapinassa ja kiristyksessä maamme Eduskuntaa ja hallitusta vastaan

Julkaistussa väyläsuunnitelmassa ei ole sanaakaan tavoitteistamme Rail Baltican ja Tallinnan tunnelin suhteen.  Strategia suorastaan loistaa poissaolollaan "strategiapaperista".
Paperiin on kyllä mahdutettu kunnianhimoinen ohitusraide Töpöhännästa Takapiruun ja vastaavat suurhankkeet.

Olemmeko deFacto valtuuttaneet AKT:n maamme porttien vartijaksi ja ainoaksi kuljetuslupien myöntäjäksi menevälle ja tulevalle tavaralle!?    KYLLÄ VAI EI ?

suomalaista rautatie virkamiestä uhkaa nyt eurooppalainen rataverkko etelästä, kun ystävä on idässä Moskovassa. Tallinnan tunneli tulee jollakin aikataululla mutta sitä vastustetaan Suomessa kun se toisi turvallisen kulkuyhteyden raiteitse baltiaan ja eurooppaan ja valvotut yhteydet putki/viestintäverkoille joita ei voisi merenpohjaa kampaamalla rikkoa. 

Viron vanhaa rataverkkoakin on päivitetty

"Mipro on onnistuneesti toimittanut mittavan Lääne-Harju -projektin Virossa. Tämä on tärkeä virstanpylväs Viron rautateiden modernisoinnissa. Viron rautatiet, AS Eesti Raudtee (EVR,) otti virallisesti käyttöön raideliikenteen kauko-ohjausjärjestelmän (CTC) 4. joulukuuta 2023, päättäen laajan monivuotisen projektin."

https://mipro.fi/fi/uutiset/mipro-toimitti-onnistuneesti-laane-harju-turvalaiteprojektin-virossa/

Hampurin kaupungin senaattori tohtori Leonhard: Rail Baltica parantaa Euroopan pohjoisen ja etelän välisiä yhteyksiä ja helpottaa ilmastoystävällistä intermodaalista tavaraliikennettä

"”Rail Baltica -hanke täyttää aukon pohjois-etelä-yhteyksissä Euroopan halki. Tämä vaikuttava rajat ylittävä ratakäytävä tuo Itämeren alueen lähemmäs meitä ja on yksi tärkeimmistä matkustaja- ja tavaraliikenteen rakennehankkeista koko alueella. Hampurin satamasta saatujen kokemustemme mukaan erityisesti satamien rautatieyhteys on merkittävä sijaintietu, koska se mahdollistaa ilmastoystävällisen intermodaalisen tavaraliikenteen. Satamalogistiikan integroiminen Rail Balticaan tehokkaiden intermodaalisten terminaalien kautta tuo näin ollen huomattavia lisäetuja”, sanoi senaattori tohtori Melanie Leonhard, Hampurin vapaa- ja hansakaupungin talous- ja innovaatioministeri"

https://www.railbaltica.org/senator-of-the-city-of-hamburg-dr-leonhard-rail-baltica-enhances-european-north-south-connectivity-and-facilitates-climate-friendly-intermodal-freight-transport/

Ardanuy Ingenieria teki sopimuksen Kaunasin asema-alueen suunnittelusta 10 miljoonalla eurolla

"Kaunasin matkustaja-asema-alueen infrastruktuurisuunnittelun tekee espanjalainen Ardanuy Ingenieria 9,88 miljoonan euron (ilman arvonlisäveroa) sopimuksella. Hanke on olennainen osa uutta eurooppalaista Rail Baltica Kaunasin solmukohtaa. Urakoitsijan tehtäviin kuuluu uuden rautatiesillan suunnittelu Nemunasjoen yli."

https://www.railbaltica.org/ardanuy-ingenieria-contracted-to-design-kaunas-station-area-for-eur-10m/

Rail Baltica Ülemiste (09.04.2024)

"Tulevan asemarakennuksen rakentamiseen tarvittava louhinta on pääosin valmis, perustusten, tukiseinien ja rakenteen osien betonointityöt jatkuvat.

Suunta Suur-Sõjamäeltä Tarton tielle ja takaisin 6. lento. Mavic 3, korkeus 37 metriä (nosturipuomien takia)."

https://youtu.be/IZ7yDD8iCb4

Rail Baltica Connecting Europe Days -tapahtumassa: Euroopan kestävän liikenteen verkoston ylpeä edistäjä

"Belgian Brysselissä järjestettävien Connecting Europe Days 2024 -päivien aikana Rail Balticaa edustivat kaikki sen jakeluorganisaatiot: keskuskoordinaattori, kansalliset toimeenpanoelimet ja vastuuministeriöt. Tämä eurooppalaisen liikkuvuuden lippulaivatapahtuma kokosi yli 3 200 edustajaa 80 maasta keskustelemaan konkreettisista toimenpiteistä ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä kestävän, älykkään ja kestävän liikenne- ja liikkuvuusverkon luomiseksi Eurooppaan."

https://www.railbaltica.org/rail-baltica-at-connecting-europe-days-proud-contributor-to-europes-sustainable-transportation-network/

Onnittelut Rail Baltican reipasotteisille toteuttajille!

Se että Suomi tyri asiansa ja keskeisimpien eteläyhteyksiensä kehittämisen EU:n elvytyspaketin keinoilla ei oikeuta jatkamaan kiusaantunutta hyssyttelyä tässä asiassa.

Onneksemme (täysin ilman omaa ansiotamme) EU tuki voimakkaasti (jopa 85% kustannuksista) tehokkaan ja nopean yhteyden ulottumista maamme eteiseen - kapean lahdenpoukaman taa.

Valtion, yritysten ja kansalaisten PITÄÄ nyt niellä happamuutensa etelänaapurien onnistumista kohtaan, ja edistää Rail Baltican käyttöä yritystemme kuljetuksiin ja kansalaistemme liikkumiseen.
Tehokas tiedottaminen siis käyntiin!
Samoin tulee edistää ja vauhdittaa sopimuksia Rail Baltican kanssa, jotta rata palvelisi Suomea hyvin ja sitä myös käytettäisiin alusta lähtien tehokkaasti

Mielestäni erityisesti LiVi -ministeriön tulee olla virkavastuunsa nojalla aktiivinen ja aloitteellinen.
Näin se samalla kertoisi eteläisille naapureillemme, Rail Balticalle ja EU:lle aikakauden ja toimintatyylin muuttuneen raidepolitiikassamme epäonnistuneen ministeri Harakan poistuttua.

Ten-T positio dokumentti Connection Europe Days-tapahtumassa


"Kestävä, älykäs ja kilpailukykyinen Eurooppa, joka on yhteydessä muuhun maailmaan, on riippuvainen vankasta liikennesektorista, jossa joustava infrastruktuuri. Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) muodostaa myös yhtenäismarkkinoidemme selkärangan jossa ihmiset ja tavarat voivat liikkua saumattomasti. Sen valmistuminen tuo EU:lle vaurautta ja turvallisuutta.

TEN-T-verkon onnistunut ja oikea-aikainen loppuunsaattaminen riippuu vahvistetusta hallinnosta ja vahvasta yhteistyöstä kaikkien kanssa sidosryhmiä sekä tasapainoista rahoituksen ja rahoituksen yhdistelmää. Lähimenneisyyden erilaiset eksogeeniset shokit - Brexit, Covid, Ukrainan sota ja nyt Lähi-idässä - ovat paljasti kuinka haavoittuva Eurooppa on. Sotilaallinen liikkuvuutemme on edelleen hyvin rajoitettua. Äärimmäiset sääilmiöt johtuen ilmastonmuutos vaikuttaa mantereeseemme yhä enemmän ja taloudelliset vaikutukset kasvavat, kun taas infrastruktuurimme ei vielä vaikuta sopeutunut näihin uusiin olosuhteisiin. EU:n on tultava sietokykyiseksi sekä muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä että muuttuvaan ilmastoon.

Tähän haasteeseen vastaaminen edellyttää riittävien taloudellisten resurssien mobilisoimista, sekä yksityisiä että julkisia. EU:lla on avain rooli luotaessa oikeat olosuhteet tarvittavien investointien houkuttelemiseksi. Tämä vaatii perusteellista pohdintaa lainsäädännöllistä lähestymistapaa sekä erilaisia ​​rahoitus- ja rahoitusvälineitä. Tässä kannanotossa tarjoamme useita suosituksia tätä varten.

EU on ottanut käyttöön yhden menestyksekkäimmistä välineiden yhdistelmistä liikenteen yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseksi integroimalla korkealaatuinen, yhteentoimiva infrastruktuuri, joka koostuu TEN-T:stä ja jota Verkkojen Eurooppa tukee Facility (CEF). Kun uusi TEN-T-asetus valmistuu, edessämme olevat tehtävät ja kaksi seuraavaa on määritelty selkeästi monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) kierrosten avulla voidaan korjata puutteet, jotka haittaavat rahoituskehyksen moitteetonta toimintaa. sisämarkkinat sekä TEN-T-ydin, laajennetut ydin- ja kattavat verkot.

Ensinnäkin meidän on kyettävä vastaamaan investointitarpeisiin keskittyen sinne, missä sillä on eniten merkitystä: rajat ylittäviin hankkeisiin, jotka mahdollistaa verkon muodostamisen nykyisestä tilkkutäkkistä. Monet näistä ovat rakenteilla, ja nauhat leikataan hetki seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alla (Fehmarn, Rail Baltica, Brenner, Lyon-Torino); muut ovat valmisteilla ja niitä nopeutetaan varmistaa niiden nopea toteuttaminen (Lissabon-Madrid, Bordeaux-Vitoria, Montpellier-Perpignan, Berliini-Praha, Wien-BratislavaBudapest jne.). Tämän kiihtyvyyden on koskettava myös kaikkia tuleviin sotilaallisiin liikkuvuuskäytäviin tehtäviä investointeja, jotka mahdollistavat parantaa kipeästi tarvittavaa kaksikäyttökestävyyttä."

https://transport.ec.europa.eu/document/download/32e56093-9249-400b-8ee3-0a1a64d2e10c_en?filename=coordinators_joint_position_paper.pdf

Sivut https://transport.ec.europa.eu/connecting-europe-days_en