Resiina-keskustelu

https://yle.fi/uutiset/3-11160142

Nyt on jo olemassa yöjuna Tukholmasta Kööpenhaminaan. Seuraavana päivänä voi matkustaa Hampuriin, josta taas pääsee yöjunalla moneenkin eri paikkaan.

Tarkoitit varmaan Tukholma - Malmö C -yöjunaa. Siitä on lyhyt, mutta vaihdollinen, matka Kööpenhaminaan.

Malmöön. Ei Kööpenhaminaan. Tulee ylimääräinen vaihto, kun Juutinrauman silta pitää ylittää paikallisjunalla. Lisäksi se kohtuullisen usein jättää menemättä Kastrupin lentokenttää pidemmälle, eli sellaisina päivinä siellä tulee sitten vielä erikseen vaihto metroon, jolla sitten Kööpenhaminan päärautatieasemalle Hampurin junaan jatkamaan. Vähän hankalaksi tehty yhteys siis, mutta sinänsä ihan mahdollinen käytettävä.

Hampurissa on joka tapauksessa jo klo 14, vaikka varaisi Kööpenhaminaan ylimääräiset kaksi tuntia myöhästymisten varalta. Halutessaan siellä voi katsella kaupunkia iltaan asti ja jatkaa yöjunalla taas eteenpäin vaikka Innsbruckiin, Wieniin, Freiburgiin tai Zürichiin. Freiburgista pääsee Pariisiin, Innsbruckista ja Zürichistä Italian pohjoisosiin. Ja Berliiniinkin ehtii, jatkaakseen sieltä yöjunalla vaikkapa Budapestiin.

Tämä junamatkailun lisääntyvä kiinnostus on eurooppalainen ilmiö, mutta taitaa rautatieala eoroopassa tehdä kaikkensa ettei se onnistuisi.

Hetkinen, eikös tässä nyt ollut kyse ihan päinvastaisesta jutusta?

Yöjunia on tulossa lisää. Sen lisäksi yöjunat voisivat ajaa kovempaa, nythän niiden keskinopeus on selvästi alle päiväjunien. Mutta ehkä yöllä pitää ajaa varovaisemmin, kun on pimeää?

Suora yhteys Tukholma-Rooma voisi olla hyvä.

Toisaalta mielestäni yöjunan tarkoitus ei ole olla mahdollisimman nopeasti perillä.

Toveri Moskovassa on toista mieltä tuosta puolesta vuorokaudesta: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006378564.html?ref=rss

Hesarin juttu (4.1.2020 päivitetty tai julkaistu), 
kertoi kuinka virkamies kulki junalla Tampereelta Brysseliin noin 2 vuorokaudessa. Reitti meni suurin piirtein paikkojen Tpe - Turku - (laiva) Tukholma  - (yöjuna) Lund - Kööpenhamina - Hampuri - Köln kautta.

Sapsanilla pääsee Pietarista Nizhny Novgorodiin 8 tunnissa. Yöjuna voisi myös mennä sinne asti.

Helsinki-Moskova-yöjunaa käyttämällä saa perille liki täysipainoisen päivän. Hesarin jutussa maalailtu "luotijuna" ei tällaista etua tarjonne.

Suomen mittapuussahan ei olisi kovin perusteltua jos yöjunat ajaisivat Helsinki-Rovaniemi välin reilussa kahdeksassa tunnissa kuten päiväjunat. Silloin vain pääteasemalta toiselle matkustaminen tuottaisi mahdollisuuden nukkua junassa 8h yöunet, muilta väliasemilta ei makuupaikkaa enää kannattaisi juuri ottaa. Liian nopea makuuvaunujuna söisi tavallaan makuuvaunuilta sen vähänkin käyttöasteen pois. Lisäksi jotta pääteasemalla ei oltaisi aamulla kello 4, yöjuna joutuisi lähtemään vasta lähellä puoltayötä molemmista suunnista, ja kulkisi suurimman osan matkastaan silloin kun lähes kaikilla väliasemilla olisi sydänyö. Supernopea yöjuna ei siis konseptina olisi paras mahdollinen.

Tilanne muuttuisi jos rata jatkuisi Jäämerelle saakka. Silloin ehkä voisi olla perusteltua ajaa Rovaniemen yläpuolella maksimaalista nopeutta, riippuen yrittäisikö juna käydä päivän aikana kääntymässä vaikkapa Kirkkoniemessä saakka (voi olla mahdotonta ehtiä) vai kääntyisikö se jo jossain alempana Lapissa, esimerkiksi Ivalossa.

Talgolla on esim. Espanjassa käytettävää 200 km/h kulkevaa yöjunakalustoa, joka passiivikallistuksensa takia kulkee tuossakin nopeudessa niin, ettei mutkia lainkaan huomaa. Koska samalla firmalla on samalla passiivikallistuksella olevaa 250 km/h päiväjunakalustoa, ja se 200 km/h kalusto kulkee tuota nopeuttaan pehmeämmin kuin CEmt:t 140 km/h, 250 km/h yöjunakalusto pitäisi olla täysin mahdollista. Sellaisella olisi Tukholma–Barcelona noin 24 tuntiin ihan realistinen. Sellaisia junarunkoja jos Suomen valtio viitsisi kolme kappaletta kustantaa, niin hienoa olisi!

Joo. Esimerkiksi Helsinki-Oulu-välillä autojuna on vähän tarpeettoman nopea; nukkumisaikaa jää alle kahdeksan tunnin.

Isommilla paikkakunnilla tietysti olisi mahdollista järjestää homma kuin ennen, eli makuuvaunu irrotetaan junasta maakunnassa aamuyöllä ja siinä saa oleskella aamuun saakka, ja illalla sitten vaunuun voi kömpiä ennen junan lähtöä.  Muistan joskus vuonna sirppi ja vasara matkustaneeni Kuopioon tällä tavoin.

Jos sitten yöjunien halutaan olla nopeita, mikä estäisi jättämästä sitä Rovaniemen makuuvaunua vaikkapa Kannuksen asemalle muutamaksi tunniksi ja nappaamasta se myöhemmin kulkevan junan kyytiin.

No Helsinki-Joensuu yöjunan makuuvaunut jäivät aikoinaan johonkin matkanvarrella odottelemaan että matkustajat saivat nukkua kunnon yöunet. Silloin taisi erikoispikajuna Kareliakin taittaa tätä väliä sen kahdeksan tuntia. Mut mitä järkeä on ajaa makuuvaunut perille alle kahdeksan tunnin, kun koko konseptin ideahan on, että nukut mukavasti ja heräät määränpäässä ja pääset juuri ennen junan perille saapumista nauttimaan aamukahvit ravintolavaunussa.

Nykyään kun tuon esimerkkini välin pääsee neljässä tunnissa ei makuuvaunuille taida olla kysyntää, mutta noin yleisesti ottaen voisi olla kysyntää noilla ns. 8h väleillä. Matkustaminen on mukavinta nukkuessa, ei sitä ajan kulkua oikein edes havaitse. Se päivä kun matkustat on kuitenkin jo lähtökohtaisesti pilalla, tai ainakaan sitä ei mitenkään tehokkaasti voi käyttää. Mut jos työpäivän jälkeen hyppätkin junaan nukkumaan ja aamulla heräät jossain Joensuussa täynnä työintoa, niin et menettänyt yhtään työtuntia.

Mä olen tuota väliä tahkonut menemään koko elämäni aikana junilla, lentokoneilla ja henkilöautoilla niin paljon, että...

Jossain vaiheessa Karjalan radan yöjunat pysähtyivät Lappeenrantaan tunniksi. Parikkalassakin toki hetki meni Savonlinnan makuuvaunun irrottamisessa ja liittämisessä.

Ne yöjunat millä itse matkustin niin taisi mennä Varkauden kautta. Se oli siis todella esihistoriallista aikaa ja itsekin olin aika uusi eläjä tällä maapallolla, 80-luvun alkupuolta oli. Muistikuvat eivät siis ole kovin vahvoja, mutta äiteeni tykkäsi minusta ainoastaan kun nukuin ja siksi käytti tätä yöjunaa.

Myöhemmin kun sain ikää lisää enkä enää pystynyt nukkumaan junan äänimaailmassa siirryimme käyttämään päiväjunaa. Aika tuli ilmeisesti pitkäksi ja haahuilin pitkin junaa tutkien kaikkien luukkujen sisällön mitkä auki sain. Muistan jokusen kerran konduktöörin taluttaneen mut äiteeni luokse kun olin tutkinut paikkoja. Mun ja äiteen vastaus oli aina samanlainen. Miksi täällä on luukkuja joihin pääsee lapsi ronkkimaan, ja äiteemuori vielä aina muistutti konnaria, että on se nyt kummallista että pikkulapset pääsee käsiksi noihin paikkoihin. Käski myös lukita nuo vaaralliset paikat kunnolla ja käski konnarin mennä hevonvittuun. En mä niihin laitteisiin koskaan koskenut, koska olin saanut muutaman kipeän sähköiskun jo kodin epämääräisistä laitteista... Mä olin jo lapsena hankala tapaus, enkä aio muuttaa asennettani, en ehkä pystykkään.

Sinänsä nää mun muistelut ei liity mihinkään mitenkään, mutta joskus oli aika jolloin elämä ei ollut aivan niin turvallista kun nykyään, ja hengenvaaralliseen tilanteeseen joutuminen ei ollut niin vaikeaa.

Karjalan radan yöjuna lakkautettiin elokuun puolivälissä 1993 ja sen jälkeen Joensuun makuuvaunut kulkivat Pieksämäen kautta. Ne saapuivat Pieksämäelle kahden tienoilla etelästä ja Turku-Joensuu-yöjuna lähti sieltä eteenpäin vasta joskus neljän jälkeen. Loppuaikojen (8.1993-9.2006) kuvio täsmäisi muistikuviisi hyvin, mutta onhan toki aikaisemminkin voinut Pieksämäellä tapahtua jotain vaunujen vaihtoja yöjunasta toiseen.

Kyllä se yöjunan pysähdys oli todellakin Pieksämäellä. Juttelin äiteeni kanssa, ja hän kertoi vähän enemmän kun alkoi muistikuvat heräämaan. Sitäpaitsi miksi ne makuuvaunut olisi Varkauteen edes raahattu lojumaan.

Veljeni oli silloin myös hyvin pieni napero, ja äitee epäili että hän joutui enemmän keskittymään häneen ja siksi menin pitkin junaa tutkien luukkujen sisälmyksiä kun siirryttiin päiväjunan käyttöön.

Kertoi myös maailman ympäristöystävällisimmästä lentoreitistä, Helsinki-joku-Joensuu. DC-9:llähän tuo oli pelkkää nousua ja laskua, eikä sinänsä ollut korvien lukkiutumisen puolesta kovinkaan mukavaa, nopeaa kyllä vaikka oli välilasku. No ei kuulu tälle foorumille, tai no ehkä vaihtoehtoina junalla silloisena aikakautena.

Olisikohan välilaskupaikkana ollut Lappeenranta? Varkaus ehkä myös, mutta se on jo aika lähellä Joensuuta.

Matkustin aikoinaan muutaman kerran Helsingistä Lappeenrantaan Golden Air -yhtiön SAAB 340- sekä 2000 -mallin koneilla. Muistelisin lennon jatkaneen Lappeenrannasta matkaansa Joensuuhun. Myös väliä Helsinki–Savonlinna tuli lennettyä samaisilla vehkeillä ja silloin varmaan kerran-pari kone teki välilaskun Varkaudessa.

https://www.planespotters.net/photo/027393/se-les-golden-air-saab-340
Tuo kone on myöhemmin purettu, ks. https://www.jetphotos.com/photo/9339643

Aivan mahdollista, ja ehkä turbopropeilla saattanut olla järkevääkin jos matkustajia vaan on väleille löytynyt. DC9:llähän koko touhu on ollut melko järjetöntä. Kekkoslovakiassa kaikki oli toisin, jos joku junttila halusi lentoyhteyden suikukoneella, niin sehän sitten toteutettiin.

Olihan ysi toki suunniteltu lyhyille reiteille, mutta jenkeillä oli toisenlainen käsitys lyhyestä reitistä. Toisaalta Finnair kyllä lenteli ysin eri malleilla oikeasti pitkiäkin reittejä. MD:t on sitten oma juttunsa.