Resiina-keskustelu

Tänne kuuluu ihan kaikki rautateihin liittyvä vanha ja uusi kuulokokemuksiin liittyvä dokumentoitu tai muistoihin perustuva aineisto!Ainakin Saksassa ja Iso Britanniassa on jo julkaistu asiaan liittyviä videoita.Avatkaa muistojenne aarrearkut!Äänielämykset jättävät mieliimme unohtumattomia muistoja.
Tämä on Soundi harrastajien oma paikka!

Lukuisiin rautatieelämyksiin kuuluu visuaalisuuden lisäksi auditiivinen kokemus mutta sitä ei pelkkä kuva kerro.Nämä muistot ovat meillä jäädäkseen!

Yksi omalla kohdalla asiaa innoittava seikka oli aikoinaan Ruotsissa julkaistu ja palkittu LP "De sista Ångloken".

Lisäksi esiintyy LP muodossa ainakin saksalaisia ,ranskalaisia ja Us aanityksiä 40-70 luvuita.Ja lisäksi DDR tuotantoa.

Jos tänne sallitaan muistelmia nykypäivien rautateiltä, oheiseen kuvaan liittyvä äänimaailma on ollut täysin unohtumaton. Kolme suurta nykyaikaista dieselveturia kiskoi vuorisolassa liikkeelle noin 6000 tonnin junan 22,5 promillen nousussa!
http://vaunut.org/kuva/135925?s=1

Hannu hienoa! Tämä materiaali kuuluu juuri tänne.

Valakon ääni on mukavaa.

Linkki kuvaan. http://vaunut.org/kuva/145771?u=4742&d=27.02.2021

Kaikki ja ihan kaikki äänimuistot on tervetulleita tänne!

Br 41 lähti  Oberhofin asemalta vuonna 16  vierelläni  seissyt saksalainen kuvaaja sanoi"tässä ei vielä ollut kaikki"
Ymmärsin että äänellisesti olisi voinut olla lisää odotettavissa!Sinä voi olla myös se että mukava veturinkuljettaja joutuu myös ajattelemaan lämmittäjäänsä. Höyryajan tietoni mukaan kuljettajissa oli niitä ja näitä niinkuin meissä ihmisissä yleensäkin.

Mainitsemani äänimaailma on myös dokumentoitu videolle: nupit täysin kaakkoon ja tämän videon kohdasta 17:07 voi kuunnella tavarajunan lähtöä Scenicistä: https://www.youtube.com/watch?v=wzl5BtDWFlc

Onko Dr 15 Superhurun  koeveturi ääniä dokumentoitu?

Kaksi sanaa: Class 37.

https://www.youtube.com/watch?v=yf7bsvNQA68

https://www.youtube.com/watch?v=d4834R1FUHQ

https://www.youtube.com/watch?v=S0deONFWTZw

Pörriäinen Hurun äänet lämpimänä kesäpäivänä talvella, 30:nen asteen pakkasella kuului kauas.

Kieltämättä Class 37 on kova kilpailija parhaimmassa äänimaailmassa! Pari kertaa olen onnistunut kuulemaan tämän hirmun hörinää ja kumpikin kerta jäi mieleen!

Omat suosikkini löytyvät Ruotsista T41 & T42

https://www.youtube.com/watch?v=Xl8X2-sesnY

https://www.youtube.com/watch?v=6UlV1GDaAA8

Vain keulimmainen veturi kömyttää, kaksi muuta käyvät puhtaammin.

Itseäni on tuo äänipuoli aina kiinnostanut. Äänitin höyryjä 70-luvulta asti. Julkaisin EP'n Kalkkunasta sekä JR'n viimeisestä junasta. Äänitykseni Honkataipaleen Kraussista on painettu CD'ksi jota saa ostaa MRY'n kaupasta. Nykyään taitaa höyryjen ääni olla porukalle vieras koska pienoismalleissa se ei noudata 4 laakia/pyöränkierros. Samaa ongelmaa löytyy elokuvissa joiden höyryihin lähes poikkeuksetta liimataan tuo harva puh puh vaikka olisi jo surinan hetki..ptj.

Kiskojen kolkkeen rytmi junamatkalla.

PTJ Koskisen "Nelonen"-singlen lisäksi hyllystä löytyy vielä DECCA/Argo/Transacord "The World of Railways"-sarjan  LP:t "GWR" SPA 440 ( https://www.discogs.com/No-Artist-GWR/release/4822565 ) ja "This is York" SPA 529 ( https://www.discogs.com/No-Artist-This-Is-York/release/7370853 ), kumpikaan ei ole mitään keräilyharvinaisuuksia :(

Tr2 muisto Leteensuolta .Yövyin tuttavieni luona lähellä rataa sijainneessa mökissä n. vuonna 64. Päivällä lähellä olleessa tasoristeyksessä seurasin junia Ristoja,Lättiä, Huruja ,Deevereitä Alsthomeita kulki pääasiallisesti.Sitten keskellä yötä heräsin tavarajunan ääniin kuului  puuskutusta ja varsinkin kankien aiheuttamaa voimakasta klonksutusta kun juna ohitti.Tiesin että olin kuullut Trumanin .Tämä olikin ainoaksi jäänut äänielämys kyseisestä veturityypistä.
Autenttinen ääni Trumanista esiintyy mielestäni Suomi elokuvassa "Jälkeen syntiinlankeemuksen"heti elokuvan alussa kun tavarajuna ohittaa Keravan aseman suuntana pohjoinen.

Itsellänikin on nämä levyt jossakin ja olen aikoinan kuunnellut paljon niitä.Korkealaatuista äänitystä ja vaikuttavia elämyksiä!
Tapsa on onnistunut loisteliaasti.

Vielä yksi tarkennus. Sen JR4 äänityksen suoritti V. Linkama. Itse olin veturissa kokeilemassa lämmitystä aputyyppinä..ptj.

JR 4 veturin äänimaailmaan pääsin lähemmin tutustumaan  ensimmäisen kerran vuonna 69 ollessani SJK matkan osallistujana  tuolla reissulla,Äänielämys oli aivan unohtumaton.Tosin elämyksiäni alusti vappujelu jolloin istuin veturinkuljettajan antaman halon päällä hyvääänisen  HKR höyryveturin nokalla räntäsateessa vuonna 67.

Class 201 on hupaisa.

https://www.youtube.com/watch?v=ufdEAOKBbWg

Tämän veturin äänimaailma se vaan hymyilyttää  :D https://www.youtube.com/watch?v=J-IC-JRJYwc

Muisto Deltic dieselin ohiajosta täydessä vauhdissa!

Istuin vuonna 66 Chelmsfordin (UK)asemalla odottamassa vastaanottajiani ,olin tullut tätä ennen ms Estonia laivalla Hesasta  
Lontoon Tilburyn satamaan. Tarkoitus oli asua perheessä ja osallistua kielikurssille.
Tapaamispaikkana edellämainittu, ketään ei kuitenkaan tullut!
Istuskelin siellä aivan yksin asemalaiturin penkillä ihaillen junia. Yhtäkkiä kuului sellainen kaksi osainen vihellys ja sitten kuului mahtava dieselin ääni ja oikein kunnon äänellinen murahdus pikajunan ohittaessa aseman.Ja sen vauhti oli jotain aivan eri luokkaa kuin se mitä aiemmin olin Suomessa nähnyt tai kokenut!
Kokomus oli kertakaikkisen vaikuttava ja mieleen jäävä mahtava elämys! .Tiesin nähneeni ja kuulleeni Delticin täydessä pikajunavauhdissa.Pian tämän jälkeen kuulin nimeni aseman kuulutuksen kovaäänisistä ja minut oli kaikista väärinkäsityksistä huolimatta löydetty.
Loppu hyvin kaikki hyvin!

Saksasta löytyy höyryjen ääniharrastajille sivusto: www dampfsound de
Siellä voi kuunnella lukuisien vetureiden työskentelyä eri olosuhteissa!
Sivusto on laadukas ja monipuolinen.Myöskään kapearaidehöyryjen ää-
nimaailmaa ei ole unohdettu. Äänitysten mainitaan olevan HIFI laatua.

Paras luokkakaverini  asuessaan Työmiehenkadulla 60-luvulla (satamaradan varrella) kertoi aikanaan kuinka vallan mahtavaa oli höyryjunien pauhu  niiden lähtiessä vetämään pitkää roikkaa Jätkäsaaresta kohti Pasilaa ja kuinka äänet raikuivat  siinä kanjonissa jossa rata alitti Lapinlahdenkadun sillan.

Tähän kuuluu myös äänimuisto  TK3 veturi satamaradalta noin vuodelta 62 .Olin pikkupokana luistelemassa Katajanokan puistossa illan suussa syystalvella jolloin oli jo pimeää. huomasin että höyryveturi lipuu hitaasti kohti vaunuroikkaa sataman ratapihalla.sitten ei vähään aikaan mitään jatkoin luistelua.Sitten spektaattelin omaisesti kajahtavat mahtavat hiilipiippuisen TK3 veturin äänet, piipusta kipinöiden  sinkoen  koko Katajanokka raikuen  sen alkaessa kiihdyttää raskaan satamajunan roikkaa kohti Pasilaa. Tämä oli elämys pojalle vailla vertaa! Tämä äänimuisto kuuluu aivan omien muistojen kokoelmassa  vähintään TOP TEN joukkoon!

Onhan noita jykeitä hetkiä ollut, Linnunlaulun silta paras. Ei äiti tykännyt kun sieltä palasi, pitkiä junia kun vetivät nousussa ja kohdalle piti asettua. Vuonna 1968, VyRyn palaverissa Primulassa, joku vihjaisi Saksalaisesta levykokoelmasta "Das Lied Der Dampflok". Menin oitis Suomalaiseen kirjakauppaan ja pyysin tilaamaan. Tulihan se sinne ja aiheutti vimman tehdä jotain kotimaisista vastaavaa, taskurahoilla. Tämä kirja levyineen on vielä hyllyssäni. Minulla on nauhoitus 70-luvulta, Tk3 mm. Kovalanmäkeä nousemassa jossa vähän sutaisikin....ptj.

Kannanpa korteni kekoon kaivaen kovalevyn kätköistä kokoelman kiskokaluston kohinoita kera kolinoiden.

Vuosina 2010-2013 kuljetin kuvausreissujen yhteydessä mukanani jonkin verran Zoom H2 stereoäänitintä. O. Kvist keskittyi videointiin ja järjestelmäkameran käyttöön. Minä puolestaan tallensin ääntä ja kuvasin harkitumpia ruutuja, satunnaisesti kuvasin toisella videokameralla.

https://jukkaruuskanen.bandcamp.com/album/rautatie-nityksi-2010-luvulla

Kappaleet on nimetty äänityspaikan mukaan. Kun klikkaat kappaleen soimaan nimensä päältä, tulevat kappalekohtaiset tiedot siitä, mikä juna on kyseessä, liittyikö tilanteeseen jotain poikkeuksellista ja milloin teos on äänitetty.

Dm 4 kiitojunan kyydissä olleen äänimuisto 60-luvun alusta Vaasan radalla.Eräs hyvin muistini lokeroihin jäänyt tapahtuma
Vaasan kiitojuna matkalta noin vuodelta 62 kun useasti tuli mentyä Vaasaan pikkupoikana  hiihtolomalla, Muistan sen että moottorikiitojunan lähtöaika Hesasta oli 18.00.Mielenkiintoista oli myös se että juna aina lähti Tampereelta toiseen suuntaan.Matkan kestäessä tuli tilattua nakit perunasalaatilla jotka maistuivat aivan erinomaisilta.Sitten matkan jatkuessa  tuli tarve vähän jaloitella ja suunnistin  kohti junan etupäätä.Tultuani junan etupään viimeisen vaunusillan ylitettyä tuntui vähän pelottavalta koska se oli avoin ilman suojuksia ja vauhti oli kova olltiin jo Vaasan radalla.Sitten oli vuoro avata vetävän moottorivaunun ovi. Silloin  kohtasin aivan mahtavan äänimaailman  DM4 moottorivaunun moottori kävi huutavan   suurilla kierroksilla täydellä teholla ja tunnelma ohjaamossa oli jollain tavalla pelottava.Palasin omalle paikalleni ja pian oltiinkin jo Vaasassa jossa minua oltiin vastassa. Olin kokenut Dm 4 kiitojunan vetovaunun äänimaailman täydellä teholla! Myöhemmin ajateltuna ellen olisi lähtenyt tuolle pienelle jaloittelukierrokselleni  en olisi ikinä voinut kokea mitään tuohon verrattavaa moottorijunamuistoa  ja kertoa siitä eteenpäin. Se oli se yksi hetki jolloin äänimuiston palat loksahtivat paikoilleen!

Mielenkiintoinen kuvaus äänestä. Epäilemättä ääni on ollut kova. Detroit Dieselin sanotaan muuttavan polttoaineen suoraan ääneksi ja sivutuotteena tulee myös tehoa kampiakselilta.
Dm4 vaunussahan oli kaksi DD konetta molemmissa päissä, eli meteliä varmasti on piisannut!

Ainakin kerran kiitojunan vetovaunussa 50-luvun lopulla matkustaneena täydennän  Dm4:n äänimaailmaa. Moottorimelu kuuluu kuvatulla tavalla tultaessa ajon aikana kulkusillan kautta taka-ohjaamoon. Konesuojuksen riittävästi estämättä kaksitahtidieseleistä tulee melkoinen pauhu molempiin ohjaamoihin. Näiden sisäpinnoissa ei varmaan ollut absorptioaineitakaan.
Mahtoiko kuljettajilla silloin olla kuulosuojaimia, tai saiko sellaisia edes käyttää?

Melu Dm4:n matkustajatilassa ei sensijaan ollut haitallisen suuri. Väiseiniä ja -ovia oli kahdet ohjaamo/moottoritilan suuntaan ja matkustamossa oli runsaasti absorptiopintoja, kuten istuimet ja matkustajat koukuissa roikkuvine päällysvaatteineen. Hiljaista toki ei ollut.
Vertaisin melutasoa Dm8/9:n mahurimoottorin aiheuttamaan melutasoon matkustamossa.

Aikoinaan oli juttua siitä kun Hesan Kanojen VR1 piippuja ei vaihdettu hiilipiippuihin vaikka ne käyttivät polttoaineenaan hiiltä? No siihen liittyy huhu siitä rttä hienostoalueiden rouvat olivat valittaneet veturiien  liian kovasta melusta asuinalueellaan varsinkin Katajanokan seuduilla(näin olen kuullut) Itse asiassa Iitat VK 3 olivat hyvin usein käytössä 20 luvun jälkipuolella ja 30 luvulla kyseisillä Satamaradan alueilla ja ne olivat varustettuja suoralla savutorvella näiden aiheuttama ääni onkin saattanut olla huomattava ottaen myös huomioon niiden Kanaa selvästi suuremman kattilatehon vaikkakin Kana hiilipiipulla on myös ollut melkoisen äämekäs.Ainakin kaikkiin VR1 vetureihin Stadissa laitettiin halkopiippu.Kaikissa satamatyöhön osallistuneista SK sarjan koneista pääasiassa Mummot(SK3)oli myös valokuvien perusteella varustettu halkoskorsteenilla.Tämä on nyt tällaista pohdintaa ilman varsinaista faktaa  jota olen tullut ajatelleeksi!Ehkä tilanteeseen ajan mittaan saadaan lisää äänimuistoja! Noissa Iitoissa oli melkein samanlainen savutorvi kuin jo aiemmin mainitussa TK3 jutussa Katajanokalta.Itseasiassa kertomani perustuu vanhoihin valokuviin ja filminpätkiin sekä muihin lähteisiin.

Tuossa 12.6.21 Ukkpekka 1009 järjesti oikein hyvät äänielämykset  lähtökiihdytyksesään Kauklahdestaä omalla vuorollaan! Ja  samoin Espoosta. Sekä myös muuuallakin. Sound section tykkää juuri tästä kiittää ja kumartaa! Tätä juurikin halutaan lisää!

Mahtava äänielämys Paikku 772 veturista junineen Helsingin satamaradalla maaliskuussa 1969. Olin liikkeellä koulun jälkeen Vespa Supersportillani(180ccm) tarkoituksenani taas kerran havainnoida höyryliikennettä satamaradalla ajatuksella jospa onnistuisi. Aikana oli jo höyryhavainnot satamaradalla harvinaisia!Vespan hansikaskotelossa oli aina mukana ei kovin kehuttava vanha Agfa palje-kamera. Tuona päivänä onni oli puolellani. Paikku 772 saatiin focukseen Jätkäsaaressa jossa se oli jo siirtynyt pitkähkön satamaroikan eteen. Veturilla oli nokka Pasilaan päin vaikkakin olin myös aiemmin havainnut sen myös toisinpäin .Paikku sitten lähti vetämään kohtuullisen painavaa junaansa Pasilaan päin. Jutun huippu on kuitenkin se että sain junaa hyvin seurattua semafoorille ennen Arkadiankadun siltaa joka näyttikin junalle sopivasti seis opastetta jolloin helposti tavoitin junan ajaen Helsingin liikenteessä!
Siinä vähän odotellessa semafoori nousi aja asentoon ja se lähtö oli yksi oman Paikkukokemukseni mahtavaäänisimmista, Lähitienoon kadut raikuivat ja jalankulkijat pysähtyivät seuraamaan odottamatonta spektaakkelia pääkaupungin sydämessä!
Aivan kohta tämä kaikki oli ohi ja matka jatkui kohti Pasilaa.Tästä jäi ikuinen äänimuisto!

Kesälomalla pikkupoikana vietin noin viikon Savonlinnan maisemissa ja vuosihan oli 1965 .Siellä tietenkin tuli seurattua laivaliikennettä satamassa ja risteiltyä Punkaharjulla dekä tietenkin tutustuminen Olavinlinnaan.
Asuinpaikkani oli hotelli Tott. Tutustuttuani ympäristöön tietenkin rautatie veti puoleensa  niinkuin se aina tekee.Tie suuntautui joka päivä Savonlinna  Kauppatori liikennepaikalla jonka totesin oleva oivallinen ohi menevien junien tarkkailuun.Päivisin havaitoja TK3 vetoisista järjestelyjunista mitä ilmeisimmin Pääskylahteen ja takaisin.Seurasin siellä liikennettä iltaan asti ja palkinto tuli kun HV(Heikki) hiilipiipulla varustettuna kolmiakselisella tenderillä tuli iltajunan kanssa katusillan alta kohti Kauppatorin liikennepaikkaa lähdettyään tätä ennen Savonlinnan asemalta vetäen iltajunaa Helsinkiin silloin Imatralle asti. Se ääni ja voima jolla juna sieltä tuli  oli ikimuistettava kertakaikkinen soundi ja täydellinen jymäys!.Tämän jälkeen olin taatusti itse siellä jokaisena iltana paikanpäällä kuin Tatti ja sain kerättyä näitä ikimuistettavia äänielämyksiä. Kokemus kuuluu TOP TEN joukkoon!
Tämä kokemus johti myös siihen että paluuni takaisn Helsinkiin tapahtui juuri tuolla junalla!
 

Silloin aikoinaan, anno dazumal, kuulin tarinan, jonka mukaan yhteinen ystävämme Matti V. oli vienyt, ilmeisen tasokkaat, äänitysvehkeet radan varteen aikomuksenaan tehdä tämä tallenne.

P 67 tuli ja meni Sr1-vetoisena, ilman Dr15:ää, joka oli vedetty pois liikenteestä, ja meni Hyvinkään konepajalle äänenvaimentimen asennukseen; sinne katollehan ilmestyi matala laatikko tätä tarkoitusta varten.

Eli likeltä liippasi.

Kimmolle kiitos vastauksesta.

Dr15 Pasilanmäessä! kevättalvella helmikuulla eräänä lauantaiaamuna 1983 ,olin hyvissä asemissa asettautunut Pasilanmäen puolivälin tienoille dokumentoimaan kaitafilmille tämän legendaarisen Dieselveturin työskentelyä.Olin ehtinyt kuvata sen vetämän junan jo Helsingin asemalla hyvissä ajoin ennen lähtöä.Pikajunassa oli siis Dr 15 nokalla ja Sr1 sen seurana pitkä juna muodostui pelkästään sinisistä vaunuista joita oli yhteensä 14. Kuvaajan odotus palkittiin kun ainakin Linnunlaulun tienoilta
alkoi kuulua mahtava matalataajuuksinen voimakkaan Dieselin ääni vahvistuen sitten junan lähestyessä kuvauspaikkaa korviahuumavaksi jyrinäksi peitoten Pasilanmäen ja liikenteen äänet.Junassa oli yhteensä 14 sinistä vaunua ja koko junan tultua ohittaneeksi kuvauspaikan ja sen jo häivyttyä horisonttiin äänet vain jatkoivat kuulumistaan. Kauniiseen lauantaiaamuun heräävän kaupungin aamurauha oli saanut kuulla jotain ikimuistoista!

Olipa kerran kesäinen  reissu Museorautatieyhdistys ryn museojunatomintaa seuraaman vuosi lienee ollut 2002..Olin reissussa kaverini kanssa. Siellä Jokioisten Rautatien Humppilan  sisä lähtökaarteeseen asetuttiin. Ja se mitä tapahtui ja mieleen jäi oli aivan spektaakkeniomainen huomattavan voimakas höyryveturin 6 lähtö Hummpilasta ääni oli todella kuuntelijan vaikuttava  ja pysättävä käsittämättömän kova ääni kapearaideveturista josta ei osannut  sitä edes odottaa.Selvä näyttö tuon  veturin suuresta voimasta ,tuota äänielämystä ei voi unohtaa ja kiitokset siitä silloiselle vek. Viitaselle! Ehdoton TOP TEN sijoitus kapsumuistoille!

Viikonloppuna 21-22.21 olin Uppsala Länna järnvägillä äänittämässä ja kuvaamassa, höyryveturi Thor saa erittäin positiivisen maininnan äänireserveistään ne ovat ruhtinaalliset valtaventtili pidettiin auki joka johti siihen että veturin loistavat äänet kantautuivat jo pitkään ennen kuvauspaikkaa ja pieni Längshyttan veturi kuljetti junaansa myös äänellisesti kiitettävästi!
Erittäin suositeltava kohde! Kiitokset veturimiehistöille tämän äänielämyksen aikaansaamisesta! Tuo äänielämys saattaa myös olla ratkaiseva viitsiiko kyseeseen kohteeseen palata!

Historiallisia äänimuistoja itselläni on noin 1960 luvun alusta  Vaasasta hiihtolomalla kun Hv3 veturi yhdeksänsataasarjalainen kiihdyttää jonkin matkaa Vaasasta lähdettyään erään vartioidun tasoristeyksen lähellä iltamakuuvaunujunan kanssa kohti Seinäjokea ja Helsinkiä.Äänielämys olikin sen verran nautinnollinen että en voinut olla palaamatta  niille samoille paikoille katselemaan ja kuuntelemaan jokaikinen  ilta koko hiihtoloman ajan!Äänielämys oli ruhtinaallinen jokaisella kerralla ja painui muistojen lokeroihin unohtumattomana!

Onko jäänyt mieleen, vedettiinkö junaa aina Hv3-veturilla vai käytettiinkö Hv1-vetureita vielä rinnalla? Entä onko junan vaunustoa jäänyt mieleen? Oletettavasti CEi+EFi+Em+Cm ainakin mutta oliko junassa esim. postivaunu tai tavaravaunuja?

Se että veturina oli sen hiihtoilomaviikon ajan jokaisella kerralla HV3 on jäänyt mieleen olisin kyllä huomannut HV1 veturin jos se siinä olisi ollut itse asiassa ei yhdelläkään Vaasan lomalla noiden vuosien paikkeilla esiintynyt Hv1 veturia.Sitä vastoin Risto,Kana ja Ankka Vaasan aseman seuduilla jäi mieleen ,Ankassa ja Kanassa tuli oltua kyydissäkin niiden tehdessä vaihtötöitä samoin vv13 veturissa. Itse asiassa noille hiihtoloma matkoille tuli lähdettyä Helsingistä aina Dm 4 vetoisella kiitojunarungolla klo 18.00.Vaunustosta  HV3 iltajunan perässä ei niin tarkkaamielikuvaa mutta Petrin mainitsema kokoonpano on ihan ok.
Muistan nyt kun asia tuli puheeksi ristillä merkittyjä GB vaunuja säännöllisestikin Vaasan ratapihalla muualla en niitä koskaan sen jälkeen enää nähnyt.!Olisiko tavaravaunuja ollut sittenkin tuossa junassa?Aikaväli lienee hieman hakusessa ei kuitenkaan ennen vuotta 66.Tämänkin hiihtoloman hiihtokilometrimääräksi tuli puhdas 0.Onneksi sain käyttää potkuria jolla pääsin sujuvasti radan varteen!

Tämä poikkeaa siis Alcon moottoreista, jotka muuttavat dieselin suoraan mustaksi savuksi ja rinnalla syntyy vähän kalinaa...

Pienoisrautatiemaailmassa yksi mukavimpia ääniä on tässä Everettin 2,5% mäessä http://vaunut.org/kuva/125606?s=1
 Northern Pacificin Malletin ( http://vaunut.org/kuva/125801?s=1 ) puuskutus tai kahden-kolmen Great Northernin F-sarjan veturin EMD567-moottoreiden jyminä ( http://vaunut.org/kuva/125384?s=1 ). Noina hetkinä myös naapurustossa tiedettiin, että Peltoloilla harrastetaan pienoisjunia! Ja kyllä, DCC ja äänet vetureissa ovat ehdottomasti hieno asia!

Yksi mielenkiintoinen äänimuisto vuodelta 1966 on se kun TK3 veturi 895 oli painamassa Hakkilan hiekkakuopasta tuomaansa soravaunuroikkaa Pasilan mäen suuntaan Helsingin aseman alueella,siinähän kävi niin että roikan painaminen pysähtyi Linnunlauluun suunnilleen sillan alle jossa oli muistaakseni kaksoisristysvaihde ennen mäkeen pääsyä, siitä TKsta jossa oli vielä se kunnon hiilipiippu lähti ruhtinaalliset äänet koko ratakuilu ja lähitienoot raikuivat äänet, jotka jäivät äänimuistiin muistaakseni juna sai sitten työntöapua aseman järjestelijältä ja mäkeen päästiin lopulta rataa hiekottamaan!

Ukkopekka 1021 aiheuttaa jättiläispektaakkelin Riihimäki päivänä 7.9.08 Korttion mäessä. Tuolloin ajettiin kolme vuoroa Riihimäen aseman ja Rautatiemuseon välillä päivän kunniaksi. Kuvausrintama oli asettunut suunnilleen mäen lakikohtaan noin 2 kilometriä Riksusta Hyvinkään suuntaan valmiina ottamaan toivomansa kuvia. Ja mitä sitten tapahtuikaan ? Ukkopekka lähtee aikataulunsa mukaisesti Riihimäen asemalta ja mahtava savupilvi jonka näkevät kaikki nousee yläilmoihin sään ollessa suotuisa ja kirkas kaikkien kuvaajien onneksi. Sitten seurasi, tavanomaisten alkupuuskutuksien jälkeen jolloin juna on jo onnistunut saavuttamaan nopeutta tapahtuu seuraavaa ,valtaventiili avataan kun sutimisesta ei ole enää pelkoa ja performanssi siirtyy aivan uuteen ulottuvuuteen! Äänimaailama muuttuu jättiläismäiseksi ja koko Riihimäki saa kuulla kiihdyttävän Ukkopekkajunan unohtumattomat soundit! Edellämainittu kuvausryhmä jossa oli mukana alan veteraaneja tuli huomaamaan kameroidensa kaikkien äänimittareiden näyttävän punaista.Kaikkien paikalla olleiden kuvaajien ja äänittäjien ilmeet olivat tapahtuman jälkeen näkemisen arvoisia! Itsekin kaiken lähes kuulleena ja kokeneena nostan hattua sille veturimiehistölle joka teki unelmista totta.Vek oli tuossa Seppo Kähönen! Ehdoton TOP TEN sijoitus omissa äänimuistoissa.

Ovatko John, Tapsa, Reino tai muut kuulleet Kalkkunan ääniä kovassa työssä? Olen kuullut, että Kalkkunan äänet olisivat olleet legendaariset...

Hannu,voin kertoa päässeeni vr5 veturin kyytiin noin vuonna 67 Riihimäen Korttion ratapihalla ja äänet olivat ihan hyvät eivät kuitenkaan mielestäni ylitä esim. hiilipiippuisen tk3veturin ääniä.Nämähän kaikki kuuluvat äänimuistojen arkistoihin.Tietenkin ääniin vaikuttaa paljolti kuljettajan ajotyyli.Toisaalta vertauskohta voi myös olla hyvä hiilipiippuinen Kana vr1 josta varmaan monella on hyvät äänimuistot. Ääni ei myöskään välttämättä ole veturin koosta kiinni esim. Juhani Valannon SK kirjassa mainitaan sen sarjan upeat äänet hiilipiipulla. Saksassa jotkut ovat valinneet sikäläisen sarjan BR70 parasäänisten joukkoon,valitettavasti se ei tällä hetkellä ole toimintakunnossa. Kannattaa myös muistaa että erinäisissä kapsuissa on upeat äänet! Toisaalta näissä äänimuistoissa on niin monta muuttujaa että suoria vertailuja on vaikeaa tehdä. Unohtaa ei kannata P.T.J.Koskisen tekemää EP levyä Kalkkunasta!

Sunnuntaina 28.11.21 tuli pienellä ryhmällä seurattua ja kuvattua Hr1(1009) vetämää junaa  välillä Helsinki -Siuntio ja takaisin juna pysyi hyvin aikataulussaan ja oli äänellisesti erinomainen kokemus !Kiitoksia veturimiehistölle!

Nyt kun Resiinassakin oli vertailuja Brittien Britannia vetureista ja meidän Ukko-Pekastamme.Muistin erään v.2009 filmatun videon jonka nimi on (Pacifics concuering the South Devon Banks/Youtube)siinä on mieltä sykähdyttävä kohta ja äänellisesti loistava noin minuutilla 1.40 kun Britannia tulee täydellä höyryllä suurella nopeudella valtaventtiili täysin avattuna ylittäen tasoristeyksen jonka jälkeen koirakin haukkuu tämä on mielestäni upea ja äänellisesti  Masterpiece!
Juuri tuo jossa pikajunahöyry saadaan kuvattua on omassa elementissään kuvalliesti ja äänelliseati on yksi tämän harrastuksen helmiä! En usko että Britannian ohiajo-elämys tuossa vauhdissa paikallaolleille unohtuu koskaan.

Usein tuo Giesl-Ejektor ja halkokorsteeni on yhteydessä höyryveturin surkeampaan ääneen verrattuna hiilipiippuisiin kolleegoihin! Tästä öli myös keskustelua Saksassa kun Meiningenista valmistunut Br 50 sarjan veturi varustettiin Giesl skorsteenilla!

Ukkopekka junineen ajettiin tänään Kouvolasta Helsinkiin. Ääniosasto oli Steam Teamin (Steamteam soundsection)kanssa paikoittain (Kausala ,Lappila,Hyvinkää,Linnunlaulu HKI)radan varrella ja totesi äänielämyksen kiitettäväksi!

Radan  varrella oltiin aj todettiin että Pekkajuna oli hyvin aikataulussa ja tuotti kiitettäviä äänielämyksiä!Ääniosasto oli paikalla!

Edellämainittu kommentti antaa myös viitteen siihen että menestykselliseen höyryjunan liikennöintiin vaadittavat osa-alueet on saatu hyvin hallintaan.!

Yksi mielenkiintoinen havainto on se että kun varsikin Pekat ja Ristot(Pr1 HV, Tk) tuottivat hyviä ääniä siinä Linnunlaulun tienoilla (koska mäki alkaa)nyt niiden äänien tehostumisa tietenkin arvioitiin argumentilla ratakuilu(kapeat tilat) äänien kaikuminen !Nyt olen huomannut sen että Pekka halutessaan voi luoda samanlaisen äänielämyksen kuin 60 luvulla tietenkin osaavan miehistön turvin vaikka kysymyksessä on ratanuutosten  jälkeen laajennettu ratakuilun tila. Näinollen Linnunlaululla on potentiaali olla jatkossakin  mahtavien höyrysoundien Mekka!

Tuollakin sillalla jo höyryaikana usein seisseenä muistan että jo vähän ennen siltaa höyryvetureiden kuljettajat avasivat veturien valtaventtiilit.Näinollen meille siellä olleille äänimuistoihimme unohtumattomia elämyksiä!

Pekka 1009 veti tänään henkilöjunan Hki-KV junaan liitettiin perusvaunuston lisäksi paikassa RI 7 peltivaunua.Näinollen junapaino lähenteli noin 600tn .Voidaan kuvitella lähtöjen olleen spektaakkelin omaisia.Mutta tiedossa on että Pekka hoitaa homman.Ääniosasto oli paikalla ja kiittää veturimiehistöä erinomaisista äänielämyksistä!Täytyy myös ottaa huomioon että kyseessä on myös verrattunu höyryaikaan poikkeuksellisen raskas juna!
Eli korsteeni laulaa!

Noihin edelläkin mainittuihin kommentteihin lisänä on todettava että Pekka 1009 on suuressakin mittakaavassa huomioitu ja kunnioitettava tekijä meidän höyryveturimaailmassa!

Ajatuksia äänistä ja nyt Brittivetureista.Olen seurannut noita videoita jo vuosikausia ja kuunnellut tietenkin ääniä tarkalla korvalla.Joissain vetureissa mieolestäni alkuperäiset äänet eivät parantuneet (muutokset vetosuppiloissa ja savupiipuissa)konepajakorjauksien jälkeen vaan päinvastoin.Esim veturit Princess Elizabeth 6201  ja King Edward( 2) 6023jos oikein muistan kohdalla.?Tästä on myös maininta tunnetun kuvaajan(Steamclips) kommentissa jotka olen rekisteröinyt.Olen itse vertaillut näiden vetureiden videoita vuodelta  2007 vs nykyäika se että tekniikka on ottanut aimo harppauksen eteenpäin ei välttämättä pysty kumoamaan äänielämyksen muutosta.Jokaisen asiasta kiinnostuneen tuleekin tehdä aikamatkansa äänimaailmoihin ihan itse!Pitää tietenkin ottaa huomioon että nuo äänielämys jutut on hyvin monista tekijöistä ja muuttujista ja subjektiivisesta itse kunkin elämyksestä riippuvaisia!Tuon veturi 6201 äänimaailma vaatinee lisää tarkistamista voidaan sanoa että äänet videoilla ennen vuotta 2012 ainakin olivat ajoittain erinomaisia!

Se mitä Britti asiantuntuntijalta olen kirjoituksessa nähnyt on tuo King Edward2 äänenuutos konepajakorjauksen jälkeen  ja oma havaintoni Princess Elizabeth 6201 veturin äänen muutoksessa kaikki havainnot konepajakorjausten(overhaul)jälkeen videomateriaaleista,!Tietenkään suuri yleisö ei ymmärrä asiasta hölkäsen pöläystä eikä asiasta esitetäkään juurikaan  mitään jatkokysymyksiä!Se että suuri osa suuri osa Brittivetureista on hyvääänisiä ei ole poissuljettu,tietenkin useammalla sylinterillä varustettujen koneiden äänimaailma jakaa mielipiteitä!

Se että höyryjunavideo surkeilla äänillä on lähes lähes epäonninen yritys on keskieuroopassakin nykypäivää on tämän päivän faktaa, Tähän liittyykin iso joukko videokuvauksen perusmuuttujia joista höyryjunakuvaus ei ole maailman helpointa! Nuo edellämainitut vetureiden konepajakorjaukset ja vetureihin tehdyt muutokset ovat myös kiinnostavia mutta juttua niihin liittyen on jotenkin vaikeaa löytää.

Äänifreekeille tuolla jo aiemmin mainitsemani "www Dampfsound de."on suositeltava myös ilman cookesia!

Tuolla aiemmin oli juttua 4-4-0(American numero 1223,)joka ollut museoajossa(Strasboug USA) vuoteen 1989 saakka ja jouduttu siirtämään museoesineeksi heikentyneiden tulipesän seinien takia tuolloin.Veturi on esiintynyt elokuvissa Broadway Limited(!941) ja Hello Dolly(69).myös Youtubesta löytyy ja sen ajoja myös.Täytyy todeta että veturi on todella jykevä ääninen siinä on hyvin meidän HV sarjoja muistuttava savupiippu.Se vilahtaa myös elokuvass the Egg and I vuodelta 1947,vaturin pelasti romutukselta rautatien oma virkailija 1937.

Tuolla pääkeskustelu osastolla tuli eteen onnistunut  Pekka Hr 1021, lähtö Rajamäeltä Hyvinkään suuntaan se palautti mieleeni ne monet kerrat kun olen ollut dokumentoimassa paikan päällä. Ja voi sanoa että kertaakaan lähtö sieltä ei ole ollut äänellisesti pettymys vaan vaan lyhyesti sanottuna se on ollut valtaventtiili täysin auki ja kohta Rajamäki raikuu!Siinä ei muuta voi kuin jäädä jähmettyneenä  ihmettelemään tapahtunutta spektaakkelia.(Britti sanoisi excellent sound ja saksalainen fantastisch)) Ja kiitos kaikille veturin miehistöille!Tämä menee tunteisiin ja tätä halutaan lisää!

Tuolla pääsivulla oli juttua SJK ikimuistettavalta  matkalta ja maininta päivämäärällä 17.5.69,kapearaideosuudesta Humppila Forssa-Humppila. Risto 1096 vetoinen junamme odotti Humppilassa.
Ruotslalaisten harrastajien tilausjunaa veti JR Tubize 4 jota kuljetti itse yhtiön johtaja Ahti Haapakoski.Tämä tapahtuma palautti mieleen äänimuiston.Itse olin matkalla mukana ja muistan että Tubize teki kunnolla töitä eikä ääntä säästetty näinollen äänimaisema oli kiitettävä. Tämä jäi kaikki mieleen siinä määrin että rakensin tästä veturista myöhemmin HOe pienoismallin .Sitä en tiedä onko koneessa yhä sama hiilikorsteeni vai onko se vaihdettu.

Veturiasiantuntija Pekka Honkaselta on tullut uusi äänimuisto Tk3 veturista 893 tavarajunan kanssa vuodelta 1963
Pasilan mäessä veturin ääni erottui monilta ominaisuuksiltaan aiemmin kuulluista. palaan asiaan myöhemmin.

Itse asiassa kaikilta toivotaan äänimuistoja tänne vaan rohkeasti kertomaan ne ovat aina ainutlaatuisia ja myös yksilön kokemia muistoja me täällä arvostamme kaikkiai Aika kuluu ja ihmeen nopeasti !

Voi olla, että juuri kukaan ei enää vieraile täällä Sivuraide-osiossa, kun tästä on tullut käytännössä yhden käyttäjän oma spammaus-show. Tämän takiahan jopa poistettiin se, että Sivuraide-osion postaukset eivät näy keskustelun etusivun listauksessa, mikä osaltaan varmaan vähentää tänne lukemaan päätyvien määrää.

Koska ylläpito edelleen sallii Sivuraide-osion käyttämistä käytännössä yhden käyttäjän omana osiona, toivoisinkin ominaisuutta, jolla Sivuraide-osion voisi poistaa kokonaan näkyvistä asetuksissa.

Mielestäni tämä ääniosasto on mielenkiintoinen. En ole montaa kertaa kommentoinut, koska en juuri pysty tuomaan lisäarvoa höyryvetureiden äänistä käytävään keskusteluun mutta luen näitä juttuja mielelläni. Jos itse ei välitä tästä aiheesta niin eikö yksinkertaisesti voisi jättää lukematta sen sijaan, että yrittää estää aiheen muiltakin?

Totaalisen mahtavia ääniä taivaalle päästeli myos sorajunan hiilipiipulla varustettu veturi TK3  895 painaessaan sorajunaa Pasilan mäkeen,junan jonka se oli juurikin tuonut Tikkurilan sorakuopalta.Siinä kävi niin että kaikki meni hyvin veturin tullessa Linnunlaulun engelsmanniib niin siinä pyörien pito katosi ja alkoi valatava sutiminen ja yritys päästä tuosta yli siinä tohinassa TK veturin äänet olivat dramaattisen vakuuttavia ja lopuksi se juna lopulta kuitenkin saatiin Pasilan mäkeen hiekan antoon!

Muistelen nyt kun tulee katsoneeksi US videoita vetureista Readind/Northern 425 ja keväällä 2022 valmistuneen saman yhtiön 2102 videoita(suositellaan) ja niiden  ääniä ihaillessa tulee oman Trumppamme TR2 ääni tietenkin ajatuksiin  myös.Mieleen tuleekin Ppienoisrautatiekerhokolleegani Keräsen Tapsan ja Ilkka Hovin yhteinen matka VRn matkalipulla  veturi vuodelta 1968.välillä RI-KR.
 .Tuolloin kyselin Tapsalta matkan elämyksiä ja etenkin äänielämyksiä,tuohon Tapsa "se oli sellaista kprven raikumista"tuo selitti ja voidaan todeta äänielämyksen olleen loistokkaalla tasolla eli elämys vailla vertaansa ja ikimuistettava!

1Äänellisesti upea ohiajo tapahtui Haukivuorella Ukkopekka 1009n toimesta 2.12.22 sen matkatessa pohjoiseen pitkähkön matkustajajunan kanssa sen perässä oli TKa lisävoimaa antamassa.Aseman alkupäässä kuljettaja avasi valtaventtiiliä ja äänimaailma muodostui pikajunahöyrymaailman omaiseksi!

Muistelen äänielämyksiä Linnunlaulun sillalla 60 luvulla ,erilaisia kokemuksia tuli varsinkin  lukuisesti  Paikkujunista jotka lähyivät junineen nousemaan Pasilan mäkeä.Muistiin jäi joitakin Ukkopekkajunia kun kuljettaja ennen Linnunlaulun siltaa avasi valtaventtiilin ja Pekan täysi teho kantautui yläilmoihin ja ääntä riitti koko Pasilanmäen,se voimannäytös oli täydellinen, ,minä tietenkin ja muutkin sillalla olleet katsojat näyttivät olevan kokemastaan täysin liikuttuneita, tällaistakin maailmassa voi olla!Tänä päivänä näitä muistellessa se oli spektaakkeli vailla vertaa!Kyllähän se on niin että en olisi palannut Linnunlaulun sillalle joka ilta  ellen olisi saanut sieltä ikimuistettavia elämyksiä!

Tänään TV1 esitti Fennada elokuvan Kolmiapila,siinä näkyy höyryveturin savupilvi ja kuuluu voimakas hiiliveturin puuskutus.Sinänsä asiassa ei ole mitään erikoista mutta otos on Helsingin Sötnäisten Rantatien suuntaan otettu Filmin valmistusvuodeksi mainitaan 1953.Harvinaisena oletusarvona siinä kuuluu Vr4 sarjan veturin ääni!

Edelliseen itseni olettamukseen että se voisi olla hiilipiippuisen Tk3 ääni täytyy ottaa huomioon että ne varustettiin hiilipiipulla vasta myähemmin, Vr5 on tietysti myös mahdollinen mutta niiden muutostyöt tapahtuivat aikavälillä 50-55.

Pasilan Tk3 vetuien halkopiiput vaihdettiin hiilisavutorviin v.58.

Kolmiapilaa kuvattaessa Pasilassa oli yksi Vr5 ja 7 kpl Vr4. Vr4:n todennäköisyys on suuri.

Eljas kiitos kommentista.Mutta kuvaa tänään lähemmin tarkistaessa höyrypilven alaosassa vilahtaakin hyvin nopeasti halkopiippu.Näinollen kuva ja äänet on eri paikasta,eli kyseeseen tulevat kaikki siihen aikaan olleet varsinkin suuremmat hiiliveturit.Ikävä kyllä teoria harvinaisista Vr4 äänistä saatuna nauhalta vesittyy.Mutta kaikki muu täällä asiaan liittyvä tieto on totta.

Lahden asema vuonna 1938, hiihdon mm-kisat. Pekka Tiilikainen fiilistelee väen ja junien paljoutta ja haastattelee kisavierasta. Taustalla veturi tekee heittoja, tai niin minä ainakin tulkitsen vihellykset. Mitä sanoo höyrymiehet, onko halko vai hiilipiippu? Asemakohtaus alkaa kohdassa 09:50.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/02/21/lahden-mm-hiihdot-kultaisia-muistoja-ja-sinivalkoista-draamaa

(Rullaa alaspäin kohtaa "Hiihdon MM-kisat 1938 Lahti, välähdyksiä")

Kiitos Jarnolle äänipostauksesta.Mielenkiinntoinen otos Lahden asemalta vuodelta 38 siinä kuuluu selvästi veturin viheltelyä ja puuskutusta ilmeisesti vaihtotyötä tehdään.Nyt sataprosenttista tunnistamista kummalla piipulla veturi on varustettu on hieman vaikeaa sanoa kuitenkin kiihdytystä suurella täytöksellä niin kyllä siitä halkopiipusta myös ääntä lähtee jollain tavalla olisin kallistumassa halkopiippuisen koneen suuntaan Lahdessahan käytettiin halkoja noin yleisesti ehkä Kana Vr1?Toivottavasti saadaan enemmän asiantuntijoita ,kaikenkaikkiaan äänityksen taso on ihan hyvä.Myöhemmin tulen kuuntelemaan sen uudemman kerran.Tuossa ilmoitettiin pikajunan Helsingistä juuri saapuneen otettinkohan Salpausselän vaunut siellä irti?

En erota höyryvetureita toisistaan äänen perusteella mutta eiköhän kisajunat olisi 1938 ajettu pääasiassa H8-9-vetureilla (Hv1-3) ja niissä pääasiallinen polttoaine hiili, kun pula-ajasta ei ollut kysymys. Sinänsä on kyllä mahdollista, että kisapaikalle vaunuja olisi tuotu paikallisella vaihtoveturilla mutta lieneekö L1-sarjaa (Vr1) riittänyt noin varhain Lahden kaltaiselle pääasiassa läpikulkujunien liikennepaikalle, kun dieselvaihtovetureita ei vielä ollut (muutamaa pienveturia lukuun ottamatta) eikä höyryvaihtovetureistakaan Vr4/5-sarjaa?

Kuvan perusteella kanoja oli: https://albumitauki.fi/item/IHPg8q6Ub3FT

(Eli Tampereen rykmentti palaamassa kaupungilta Hennalaan tasoristeyksessä jonka tilalle tuli Helsingintien silta)

Suuri määrä junia Salpausselän kisojen takia!Siinä on järjestelyveturilla töitä.Kuuntelin uudelleen nauhan ja se vain vahvistaa halkopiipun ääntä,siinä aikaisemmassa vaiheessa eräässä kohdassa  kuuluu sellainen pönttömäinen matala äänen kumina jota ei hiilipiipusta tule!

Se että tuon kisan aikana Lahti on ollut erittäin vilkkaan liikennöinnin kohde on luonnollisesti vaatinut tehokkaita vaihtovetureita.

No sitten L1/Vr1-vetureita on pessimismistäni huolimatta palvellut Lahdessa pidempäänkin. Ajattelin edellä sitäkin, että Loviisan suuntaan ei voinut olla leveäraiteista liikennettä noin varhain ja Lahti ylipäätään oli sotia edeltävänä aikana huomattavasti pienempi paikka, kuin sen jälkeen.

Salpausselän kisajunat ovat kyllä mielenkiintoinen aihe. Normaalina vuonna kisajunia oli 50- ja 60-luvuilla kai 3 kpl Helsingistä sekä ilmeisesti myös joku juna Turusta ja Kouvolasta. MM-kisojen yhteydessä liikenne on tietysti voinut olla suurisuuntaisempaa. Tuskin kuitenkaan 10-kertaista vaan selostuksessa mainittuun junamäärään lienee laskettu normaalitkin Lahden suunnan matkustajajunat.

Salpausselän kisajunista on jotain keskustelua mm. kuvien http://www.vaunut.org/kuva/58068,
http://www.vaunut.org/kuva/11520 ja http://vaunut.org/kuva/28329 yhteydessä.

Tuohon ääninäytteeseen kannattanee myös olla unohtamatta k sarjan edustajia esimerkiksi halko-Pikkujumbo!Näillä lienee myös ollut kysyntää Heinolan suunnan liikenteen hoidossa.

Yksi hyvä äänikokemus oli noin v1964 tapahtunut HV2 vvetämän henkilöjunan  lähtö Helsingistä Riihimäelle. Minulla oli tapana mennä koulun jälkeen  asemalle junia katsomaan ja siellähän oli HV vetoinen henkilöjuna lähdössä,nopeasti laiturilla selvästi junan etupuolelle jotta saisi mahdollisimman hyvän äänikokemuksen junan lähtökiihdyryksessä ja niinhän kävi ja kuljettaja laski vielä hiet aivan kohdallanai ja mitä siitä kokemus jäi unohtumattomana mieleen ,seuraavana vuotena HV2 lähdöt Helsingistä olivat muisto vain!

Päättyiköhän Hv2-vetoinen liikenne Helsinkiin vielä kokonaan vuoden 1964 puolella? Pääradan osalta kyllä mutta Finnlinesin Saksan laivoille ajettiin 60-luvulla yhteysjunia Helsinki-Hanko-reitillä ja niissä on käytetty Karjaan Hv2-vetureita Lättähattujen ohella. Minulla ei ole näiden laivajunien aikatauluista tarkkaa kuvaa mutta Finnhansa ja Finnpartner tulivat vasta 1966, joten ei kai ympärivuotinen liikenne Helsinkiin voinut onnistua sitä ennen? Sikäli siis pitäisin mahdollisena, että Hv2-vetureilla olisi ajettu suunnitelmallisestikin joitakin kertoja Helsinkiin vielä 1965 ellei peräti 1966. Satunnainen käynti varaveturina on asia erikseen.

Höyryvetureiden äänistä normaaliliikenteessä ei ole minulla havaintoja, joten enemmän koskettavat dieselvetureiden äänet, joista osa on jo niistäkin siirtynyt muistojen lehdille. Yksi kokemus keväältä 1990, lähes 33 vuoden takaa on jäänyt hyvin muistiin.

Olin kameran kanssa kuulaassa maaliskuisessa kevätillassa Jyväskylän pohjoispuolella entisen Ankeriasjärven seisakkeen kohdalla kallionleikkauksen päällä istuskelemassa odotellen illan viimeistä tavarajunaa 6906 Äänekoskelta. Normaalisti tuo juna ajettiin 2Dv12-vedolla, mutta tällä kertaa alkoi jo hyvin aikaisessa vaiheessa korviin kantautua aivan erilaista ääntä, josta pystyi päättelemään, että jotain muuta on tulossa kuin Dv12-pari.

Ääni voimistui välillä ja vaimeni hetkellisesti, ehkä maaston muotojen vaikutuksesta. Ääntä oli kuulunut jo ehkä 10 minuuttia ilman, että mitään oli vielä radalla näkyvissä. Pauhu voimistui ja valonheitin tuli lopulta suoran päässä näkyviin. Juna nousee tuossa kohdassa 10 promillen mäkeä kohti Kangasvuoren tunnelia. Veturin tullessa lähemmäksi sen pystyikin jo tunnistamaan Dr12:ksi, tarkemmin veturiksi 2216, joka on säästynyt museoveturina jälkipolville.

Dr12-vetureiden käyttö Äänekosken radan junissa oli hyvin harvinaista, niitä näki vain viimeisen hätävaran tilanteessa. Tuo kokemus osui kuitenkin täysin tuurilla ja sattumalla nappiin. Myöhemmin vasta oppi tarkoituksella etsiytymään ylämäkiin katselemaan dieselvetoisten tavarajunien etenemistä. Iisalmi-Ylivieska-rataosalla tuleva kesä jäänee aivan viimeiseksi tilaisuudeksi nähdä dieselvetureita tositoimissa. Jos joku siellä liikkuu, voin suositella vaikkapa Aittojärven mäkeä Kiuruveden länsipuolella.

Mutta Aittojärven mäestä on poistettu aikaisemmat vartioimattomat tasoristeykset, kaivettu syvät ojat radan molemmin puolin ja tehty kallionleikkauksia. Jos haluaisi ottaa tämän kaltaisia videoita tai kuvia https://www.youtube.com/watch?v=yDc-cxIe1Yw radan tasosta esteettömillä näköaloilla ja ylikäytäväkellojen häiritsemättä niin ei ole onnistunut tuolla enää pariin vuoteen. Ainoastaan radan ylittävältä sillalta on vielä kunnollisia näkymiä mutta siinäkin lienevät sähköistyksen rakennelmat jo ensi kesänä tiellä.

Sitä en tiedä, voiko jostain mökin pihasta tai saapasjalassa maastoon menemällä saada vielä hyviä kuvia. Mutta itse en oikein kehtaisi toisten pihoihin mennä ilman lupaa ja kovin kauas tiestäkään ei voi maastoon lähteä, jos toivoo ehtivänsä kuvaamaan samaa junaa mahdollisesti jossain toisessakin paikassa.

Kävin tuolla viime kesänä viimeksi. On totta, että tasoristeyksiä on poistettu, juurikin myös tuo Pohjan tasoristeys, jossa video on kuvattu. Vasemmalla näkyvän pellon laidalta näkee useamman sadan metrin matkan radalle, toki pusikko voi kasvaa eteen. Yhden länteen ylämäkeä nousseen junan katselin ylikulkusillalta käsin.

Kertakaikkiaan loistava äänielämys löytyy videolta "Dampflok 382267 auf Bergfahrt "ultimatives Sounderlebnis(Youtube) jossa Baureihe 38 vetoinen juna nousee jyrkkää mäkeä junansa kanssa.Kaikille P8 veturin ystäville.Paikka jossa video on kuvattu on Heissener Berg  Muehlheiim  alueella Ruhr.

Joko tämä on mainittu: https://www.youtube.com/watch?v=3RsAl1t9cWU
Eli "Der schönste/lauteste Dampfloksound den ich bisher gehört habe". Saksalaisten Plandampf-touhuja, eli 41 vetää ja 95 työntää kaikesta päätellen tosissaan.

Upean äänielämyksen ja mahtavat höyryt tuotti Hr1 1009 vetäessään tänään Salpausselän kisajunan Salpausselän montusta Lahden asemalle siinä ääni-specialisteille kuunneltavaa ja kiitokset junan ja veturin miehistöille ja järjestäjille!
Näillä mennään ja seuraavaa jo odotellaan!

BBC:n äänitehostearkisto(a) näemmä löytyy netistä. Hakusanalla "trains" löytyy puolisen tuhatta osumaa, mukana paljon muutakin kuin vetureita, esimerkiksi asetinlaitteiden ääniä, asemainteriöörejä ja erilaisia junamatkustajan kuulemia ääniä, junia maisemassa, pyörien ehjyyden kokeilua vasaralla jne jne. Höyryharrastaja kokeilee tietysti hakua "steam trains"!

https://sound-effects.bbcrewind.co.uk/search?q=trains

Tuolla BBC:n arkistossa on myös kuuden ja puolen minuutin pätkä Helsingin rautatieasemalta: "Finnish Crowds - Helsinki, railway station atmosphere with trains arriving & departing, occasional public address." Visla soi, kello kalkattaa, veturi puhkuu ja puhisee...

Jarno,on kiva että loysit tuollaisen arkiston! Tällaiset rikastuttaa äänielämysten maailmaa!

Täytyy sanoa että Saksassa Tharandter Rampella "Dresdner Damplokfest"kuuluvalla aikataulunmukaisella junatapahtumalla Thardandtin nousu 16.4.23 kaksoisveto vetureilla Br 50 ja Br 35 itse paikalla olleena  osoittautui  ikimuistoiseksi äänielämykseksi!

Tulleen tiedustelun (TPL) mukaan haluttiin selvitellä veturin USATC S100 ( United States Army Transportation Corps)ääniresursseja.Aluksi olin skeptinen ja selvitettyäni asiaa  sekä  kuultuani videon voidaan todeta sen äänivarat ovat asteikolla erinomainen .Usatc O-6-0 Vulcan Iron Works 1943 Pennsylvania. Toimii Britanniassa nyttemmin  NCB No.35 merkinnällä.

Eilen  YLE alueuutisissa oli juttua Jokioisten Museoradalta siinä pääosissa veturi 5 Sohvi asiaan perehtyneiden radan toimihenkilöiden mukaan hieno veturi ja mainittiin myös veturin vaikuttavat äänet inspiroivina tekijöinä aivan niin kuin erääseen pikkupoika junaharrastajaan vappuajelulla vuonna 1967 Karkkilan radalla silloin veturina  HKR3.

Preußische P8 - Dampflok 38 1182 - Begegnungen von 1993 - 1998 (Youyube)suositellsan preussilaisen P8 eli Br38 veturien ystäville videossa loistavat äänet siinä ajetaan valtaventtiili avattuna ja myös parivedossa!

Pieksämäen Kana Vr1 oli tänään liikenteessä radan varressa upeissa maisemissa olleille tuli hienoja elämyksiä myös Kanan äänimaailmasta.Kiitokset koko veturimiehistölle ja junan miehistölle upeasta päivästä.

Vanha otos South Devon Railway yhdistyksen jäseneltä Philip Weston joka koskee veturin äänimaailmaa,  "Oliver Cromwell" vetämää junaa junaa  vuodelta 2011 matkalla paikkaan Buckfastleigh1.Oliver Cromwell on Britannia luokan Pacific veturi numeroltaan 700013.
Tässä suora ote lausunnosta"The sound that Cromwell made along the route was fantastic.The exhaust bark and the famous Chime whistle could be heared all along the way up to Buckfastleigh."Eli lyhyesti  Ollie Comwell on matkallaan tehnyt todella töitä ja luonut  oikean  äänielämyksen.Itse asiassa sana fantastic jo ylittää äänikynnyksen!
Tällaiset ulostulot lämmittävät todella höyryharrastajan sydäntä!

Muutama päivä sitten pääsin nauttimaan unohtumattomasta äänielämyksestä: Fraser River Canyonissa Brittiläisessä Kolumbiassa kolmen GE:n kuusiakselisen dieselin vetämä raskas tavarajuna joutui pysähtymään junakohtausta varten. Kohtausraide oli jyrkässä nousussa ja tavarajuna lähes liian raskas kolmelle veturille. Liikkeelle lähtiessään kuski joutui selvästi ottamaan koneista kaikki tehot irti ja kapea vuoristosola vielä vahvisti koneiden ärjynnän.

Mielenkiintoinen yksityiskihta tuli luettua Eisenbahn Modellmagazin arikkelista 3/2023 joka käsittelee laajalti  Baureihe Br82 ensimmäisiä(ns /Neubaudampflok) kategoriaan kuuluneita vetureita akselijärjestykseltään 0-10-0 näitä rakensivat Saksan veturitehtaat vuosina 1955-51.Veturien numerot olivat 82001-82041.Näden rakentamiseen osallistuivat veturitehtaat Krupp,Henschel ja Esslingen.-Se alussa mainitsemani yksityiskihta liittyy tietenkin veturin ääneen! Kaupungissa Soest joka sijaitsee n. 50 kilometriä Dortmundista itään.Soestin ratapihan vieressä oli sairaala jonka henkilökunta valitti järjestelyveturien huomattavan kovasta äänestä ja näinollen siellä palvelleet 2 yksilöä DB korvasi veturisarjalla V60.Tämän jälkeen paikallinen lehdistö kunnioitti V60 vetureita sanonnalla"kuiskaavat veturit"!
Veturi Br 82 sarjan erinomaisuus yhtenä tekijänä nähdää molemminpuolisissa Beugniot akselistoissa.,Yksi näiden veturien päätoimintaympäristö olikin Hampurin satamaraiteisto jyrkkine kaarteineen!

Kylläpä tuossa viime viikolla yhtenä iltana tarjosi VR oy:n Sr3 satamajunaa työntäessään tosi äänielämyksen meille tasoristeyksen takana odottaville. Kiitokset operaattorille sen tarjoamisesta!

Tämän syksyn yksi parhaita ääniotoksia löytyy SJ 1545 höyryveturilta jununeen videolla(NJ A5 1545 23-09-30 ankomst,vattenfyllnig och utfart i uppförslut förbi Rörstorp) Rörstorpin ohitus lähellä Värnamoa on vaikuttava jossa A5 avaa valtaventtiilin kokonan ja ohittaa Rörstorpin pikajunahöyryn nopeudella mahtavalla soundilla,kannattaa kuunnella kuulokkeilla jotta koko efekti voidaan kokea!Sanoisin äänellisesti mahtava otos!

Tuota edellämainittua otosta olen kuunnellut ja katsonut useasti vielä tänäänkin..Tuon A5 veturin koko olemus ja ulkonäkö inspiroi rakentamaan siitä HO mallin kotiradalle!Erään tiedon mukaan tuo veturisarja oli suunniteltu kulkemaan max 127km/t mutta Ruotsin radat mahdollistivat taannoin sille vain 90km/t kulkunopeuden.
Loistavan äänielämyksen täällä Suomessa tarjosi Pekka 2021 Korttion mäessä Riihimäki päivänä unohtumattoman äänielämyksen vuonna 2009(kiitokset vek Kähönen)  .Onneksi tästä on olemassa äänitallenne.Tällaiset elämykset jäävät elämään höyryharrastajan sieluun ikuisesti!