Resiina-keskustelu

Koska syntyi hiukan kannunvalantaa kuvani http://vaunut.org/kuva/62368?a=1 todenmukaisuudesta, tein samasta kuvasta uuden HDR-version, joka on nähtävissä täällä: http://www.flickr.com/photos/pjotr_i/4546337870/.
Uudessakin kuvassa on käytetty negatiiviverhotasoa ottamassa esiin tummien alueiden yksityiskohtia, mutta lisäksi kahta kokonaisuudessaan vaalennettua positiivikuvatasoa, jotka antavat kuvalle värikylläisyyden. Sen yhtäkään osa-aluetta ei ole vaalennettu tai tummennettu - ja jälkiä peitelty pensselillä - joten se sisältää vain sitä, mitä kamera näki. Vain taivaan ja pilvien alue on osavalintana tummennettu toiseen väritasoista, jotta se on syvempi, ja ajolangat näkyvät paremmin.
Etummaisen Dv12 2704:n kermanväriset raidatkin eroavat kahden muun valkoisista hiukan selvemmin kuin vorgin kuvassa.
Olen vasta alkaja, vasta-alkaja, jotta kärsivällisyyttä.  :-\

Tätä hölmöä ilmaisua "kuva sellaisena kuin kamera näki" tavataan silloin tällöin käyttää argumenttina kuvankäsittelyä vastustettaessa. Hölmö se ilmaisu on siksi, ettei täällä(kään) ole yhtä ainoata kuvaa "sellaisena kuin kamera näki".

Alan tuntea itseni papukaijaksi kun taas kerran sanon, että pitäisi lopettaa puheet kuvankäsittelystä ja palata puhumaan kuvan kehittämisestä.

Olen itse asiassa samaa mieltä. Ennenkin filmikuvaajat kayttivät varjostimia, erilaisia papereita, rajauksia, valotusaikoja yms., niin harrastajat kuin ammattilaiset. Valtaosa näppäilevää kansaa taas sai tyytyä laboratorioiden säätöihin, josta paha omatuntonikin "rehellisyyden puutteesta" kuvissa on peräisin. Rehellinen kamerakuva oli useimmin sellainen jommoiseksi labra sen teki.

Niin filmille kuvattaessa (silloinkin kun itse on se labra). Digipokkarimaailmassa automaattilabran tehtävän hoitaa kamera, joka muokkaa kuvan sellaiseksi kuin arvelee tietokoneaivoillaan kuvaajan sen haluavan. Eipä ole RAW-kuvia vorgissa näkynyt, nehän olisivat ainakin hyvin lähelle "sitä mitä kamera näki".