Resiina-keskustelu

...nehän kulkivat aivan eri paikoissa. Kuinka moni on käynyt tutkimassa noita vanhoja ratalinjauksia? Ensi kesäksi olen suunnitellut että voisin käydä Salossa, sekä Karjaa-Pinjainen-Pohjankuru-linjalla.

Kansalaisen karttapaikasta löytää paljon noita vanhoja linjauksia.

Ja kannattaa tietenkin muistaa "Radan varrella"-raamattu. Siitä löytyy erikoisesti rantaradalta useita suurruhtinaskunnan aikaisia asemanseutujen karttaotteita.

Voi kun mulla ei oo sitä...haluaisin kyllä.

Kansalaisen karttapaikka on fantastisen hyvä ja edullinen lähde haluamaasi tarkoitukseen. Itse kävelin 90-luvun puolivälissä jok'ikisen silloisen Hki-Tku puretun pätkän läpi peruskarttalehdet mukanani. Silloin ei ollut digikameroita, joten kuvapuoli jäi vähemmäksi, kuin nyt toivoisin. Minulla oli kuitenkin ruutupaperilehtiö mukanani ja merkitsin siihen kaikki ratalinjojen erkanemispisteissä olevat sähkötolppien numerot ja luonnostin kaikkien silloisten uusien yli- ja alikulkujen paikat sekä sähkötolppien numeroiden, että kilometritolppien mukaan. Sinänsä ihan hauskaa puuhaa rämpiä menneiden aikojen sivuraiteiden pohjia ja entisiä pääradan pohjia. Silloin oli aikaa ja vielä kiinnostusta sellaiseen. Salon seudulla vanha rata kiersi pitkän lenkin kaupungin kummallakin puolella. Eteläpuolella löytyi vielä kaikki vanhat Ylemmäisten tehtaiden rakennukset ym. Et varmaan kadu projektiasi, kunhan varaat aikaa vähän enemmän kuin luulet tarvitsevasi.

Pari kuvaa näistä 'lenkeistä' Salon etelä- ja länsipuolelta:

Ylhäisten vahtitupa http://vaunut.org/kuva/35377 vanhan ratalinjan varrella. Myös Sirkkulan vahtitupa on yhä olemassa.

Radanpaikkaa länsipuolelta: http://vaunut.org/kuva/29978 . Nyt maisema on jo täysin toisenlainen, kun kauppakeskus on laajentunut vanhan ratalinjan päälle. Tämänkin pätkän varrella, ei kuitenkaan kuvassa näkyvällä osalla, on ollut vahtitupa.

VR:n wirallisista historiakirjoista näistä oikaisuista löytyy melko paljon tietoa. Ja tuon "Radan varrella" kirjan lisäksi rantaradasta on ihan omakin 'raamattu': Nummelin, Markku: Rantarata. Kustantaja Laaksonen, 2008. ISBN 978-952-99685-8-9. 

Hyviä kuvia, kiitos. Tuo Sirkkulan vahtitupa näyttäisi löytyvän Eniron katunäkymäkuvista, laitanpa linkkiä myöhemmin tänään. Nyt en viitsi kännykän selaimella ruveta etsimään kuvaa. :)

Kannattaa lukea myös Resiina 2003-3, jonka artikkelissa tekstiä ja joitain kuvia rantaradan muuttuneesta ratalinjasta.

Google Maps: http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Sirkkula,+Salo&aq=1&sll=62.593341,27.575684&sspn=8.924597,26.586914&ie=UTF8&hq=&hnear=Salo,+Sirkkula&ll=60.350585,23.122916&spn=0.009341,0.025964&z=15&layer=c&cbll=60.350683,23.122872&panoid=mm23XitBwFvUcQvwKYTKlQ&cbp=12,302.39,,0,-4.55

sieltä löytyy vanhaa ratapohjaa ihan selvästi.

Pinjaisista: http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Pinjainen&aq=&sll=69.906113,27.023628&sspn=1.766768,7.064209&ie=UTF8&hq=&hnear=Raasepori,+Pinjainen&ll=60.089502,23.628931&spn=0.004537,0.043945&z=15&layer=c&cbll=60.089492,23.628995&panoid=FJvbY5ijawkYQ4a0i25SAw&cbp=12,286.1,,0,9.75

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=T%C3%A4st%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6666145&mode=rasta&x=312525&lang=fi

Se Salon länsipuolella ollut vahtitupa on kai ollut tuossa (http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?view=show&x=285025&y=6700988&sc=8000&text=Vahtituvan+paikka&action=link&srs=EPSG%3A3067&e=284933&n=6700856&scale=8000&tool=merkitse&styles=normal&lang=fi); joihinkin vanhoihin karttoihin se on merkitty ja sen tontti löytyy hiukan uudemmistakin. Vahtituvan pihakoivuja taitaa vielä olla jäljellä Nokian tehtaan portin vieressä. Vanhaa ratalinjaa tuolla Salon länsipuolella ei kyllä enää erota, eteläpuolellahan se on pääosin kevyen liikenteen väylää.

Miksikäs se rata on tuolta mennyt, asemahan jää aivan sivuun. Vai onko alunperin Salon asemaa ollutkaan? Jos on, missä se oli?

Rata on vaan kiertänyt mäet, kyllä se sieltä Salon asemalle on tullut. Asema on ollut aina nykyisellä paikallaan.

Sä saat kyllä Tauno tulla mua opastamaan kesällä, muuten kyllä jää kaikki paikat multa huomaamatta.  :D

Ratapenkkaretki Rantaradalle on eräs SRHS ry:n suunnitelmissa esiintynyt idea... Katsotaan päästäänkö sinne jo tänä keväänä vai siirtyykö matka tulevaisuuteen.

Mites toi toteutettais, bussimatkalla? Junalla olis vähän epäkäytännöllistä.

Eiköhän tämän jo voi laittaa nettiin (1937 julkaistulla kirjalla "Valtionrautatiet 1912-1937" ei ole nimettyjä tekijöitä eikä kuvakaan liene "valokuvateos", jos kuvaaja jossain olisi mainittukin)

(http://www.hermola.net/images/rataoikaisu.jpg)

Kuvassa Salon länsipuolella oleva rataoikaisu on rakenteilla, juna kulkee vielä vanhaa rataa, nykyistä 110-tietäkään ei vielä ole, ei edes Nokian matkapuhelintehdasta ;)

Ahaa, nyt ymmärrän. :)

Ja mitä Rantarataan tulee, niin yksi hyvä tapa perehtyä rantaradan oikaisuihin (ja myös kadonneisiin soraraiteisiin) on Markku Nummelinin kirjoittama teos Rantarata.

...joka tosin mainittiin jo « Vastaus #4 : 29-01-2011, 23:58:39 ». No, kertaus on opintojen äiti.

Jimi: Ratapenkkaretket ovat perinteisesti tehty linja-autolla, jolla tavoitetaan vanhat ratalinjat helpommin. Itse suosittelen ainakin Kosken vanhaan ratalinjaan tutustumista sekä mainitsemaasi Karjaa-Pohjankuru linjaan.

Mutkia on oiottu ja kaarteita loivennettu useampaankin otteeseen vuosikymmenien aikana.  Esim. km 168 on kaksi vanhaa kaarrelinjausta jäljellä, samoin kohdin. Paikalta löytyy, metsästä,  myös rtv-rakennuksen anturakivet.

Kuinkahan paljon kaikkiaan noi lukuisat oikomiset on lyhentänyt matkaa Helsingistä Turkuun? Alkuperäinen linjaus tais sisältää suomen ensimmäisen rautatietunnelin joka on oikomisien seurauksena saanut paljon seuraa, lieneekö tunnelirikkain nykyään?

Koskelta: http://maps.google.fi/?ie=UTF8&ll=60.179642,23.285866&spn=0.019975,0.087891&z=14&layer=c&cbll=60.179375,23.285474&panoid=4IG2svTyZuAckMaSS8yHkw&cbp=12,193.17,,0,6.14 löytyy vahtitupa.

http://tinyurl.com/4ltuy4f

Tuolta on menty junalla viimeks 50- luvulla! Vain ilmakuvasta hahmottaa vanhan ratalinjauksen. Häntälä ja Talola sijaitsivat tuolla. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+ratapohja%2C+seuraa%21&srs=EPSG%3A3067&y=6703103&mode=orto&x=280025&lang=fi

Tuo alempi linkkihän osoittaa Kosken asemalle. On siellä useitakin rakennuksia jäljellä (vaikka itse asemarakennus poltettiin!  :(), vorgissakin on Koskelta upeita kuvia vaikka kuinka paljon.  Pari kilometria Koskelta Helsingin suuntaan vanhan ratalinjan varrella on Kelkkalan vahtitupa.

Etsin joku aika sitten karttalinkit joissa on suurimmat joutilaat sillat välillä Espoo - Turku:

Mankki, nyt pyörätienä. Vain maatuet alkuperäisiä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=ent.+silta&srs=EPSG%3A3067&y=6674592&x=365755&lang=fi

Billnäs. Siitä voi kävellä yli mutta varo irtolankkuja.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=silta&srs=EPSG%3A3067&y=6666776&x=311491&lang=fi

Kullasjärvi. Valm. 1930-luku.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=silta&srs=EPSG%3A3067&y=6671064&x=300535&lang=fi

Kisko, vanhan aseman lähellä
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=silta&srs=EPSG%3A3067&y=6677116&x=294007&lang=fi

Halikko, poistettu käytöstä 1993
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=silta&srs=EPSG%3A3067&y=6701996&x=283511&lang=fi

Joutilaat tunnelit ovat Pohjankurun aseman itäpäässä (3 tunnelia vierekkäin - yksi on tyhjä) ja Halikossa keskellä maaseutua.

Näkyviä oikaisuja Hki-Kr.

Kilo: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=18&map.y=328&e=377943&n=6677863&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&mode=rasta

Kera: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=35&map.y=314&e=376341&n=6677677&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&mode=rasta

Koivuhovi: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=323&map.y=294&e=372809&n=6676549&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&mode=rasta

Tuomarila 1: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Vanha+ratalinja+aseman+toiselta+puolelta&srs=EPSG%3A3067&y=6676563&mode=orto&x=371558&lang=fi

Tuomarila 2: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6676889&mode=orto&x=371031&lang=fi

Espoo: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6676445&mode=orto&x=369394&lang=fi

Mankki: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?map.x=367&map.y=296&e=365496&n=6674451&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&mode=rasta

Tolsa: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+ratalinja%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6667547&mode=orto&x=359792&lang=fi

Tschääla: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=351970&n=6666355&scale=8000&lang=fi&mode=rasta

Tschääla 2: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Vanha+ratalinja%2C+kiert%C3%A4%C3%A4+tunnelit&srs=EPSG%3A3067&y=6668027&mode=rasta&x=349616&lang=fi

Kela-Siuntio: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=272&map.y=304&e=347220&n=6670171&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&mode=rasta

Solberg: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=340800&n=6668595&scale=16000&width=600&height=600&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi

Solberg: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=339508&n=6667539&scale=8000&lang=fi&mode=orto

Rödbrott: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=336486&n=6666331&scale=8000&lang=fi&mode=orto

Tähtelä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=333012&n=6663879&scale=16000&lang=fi&mode=rasta

Hiukan ennen Kaunislahtea: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=324150&n=6663197&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=orto&lang=fi ja mutkittelu jatkuu, seuraa!

Kisko ei oikein ollut rautatiepitäjä. Linkin osoittama Kosken asema oli entisen Perniön kunnan alueella; entisen Kiskon kunnan raja ei ole kaukana, mutta rata ei mielestäni missään kohtaa kulkenut Kiskon alueen läpi.

Mitäs tässä on muka oikaistu?

Billnäsin silta viime kesänä: http://vaunut.org/sarja/1579

Kullaanjärvien välisen penkereen silta: http://vaunut.org/kuva/53668
Lähistöllä myös höyryvetureiden käyttämä (?) kaivo.

Eli kun matkustaa junalla, niin näkee AGAn raideportin ja siinä vielä olevat Seis-levyt.  Vanha Agan raide rakennettiin uudelleen vanhan pohjoisen raiteen paikalle. Viimeinen Algolin raide on sijainnut vanhan linjauksen pohjoispuolella.

Tämä ratalinja, Talolan tasoristeys varoituslaitoksineen jäi käytöstä, kuten mm. Halikko, sekin tasoristeyksineen, varoituslaitoksineen. 90-luvulla. Varsin paljon purettiin joutilaiksi käyneitä varoituslaitoksia vanhalta linjalta. Uusimpia laitoksia  siirrettiin käyttöön muualle.

Ton voi havaita tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=284837&n=6701507&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=orto&lang=fi

Salosta länteen:

Halikonjoen länsipuolella on pieni oikaisu ennen Halikon asemaa, asemalta länteen Tunnelimäen kohdalla rata on kulkenut kolmea linjausta, alkuperäinen pohjoisin kiertää mäen, 20-luvun eteläisin puhkaisee mäen tunnelissa ja uusin on keskellä. Kaikki linjaukset näkyvät sekä kartalla, että maastossa. Leinolan linjauksesta muistuttaa enää pieni pätkä ratapenkkaa tien 2351 itäpuolella ja ratavartijan mökki vanhan tasoristeyksen kohdalla. Hajalan aseman itäpuolella on pieni oikaisu ja aseman ratapiha on kadonnut.

Paimion puolella ratalinjaa on siirretty hiukan pohjoiseen Kaunismäen kohdalla ja Paimion aseman itäpuolella on pieni oikaisu. Paimiosta Piikkiöön ratalinja on kutakuinkin alkuperäinen, Toikkalan kohdalla on pieni oikaisu kuninkaantien puretusta tasoristeyksestä länteen.

Piikkiön ja Turun välillä ainoa suurempi oikaisu on Lehtovaaran soraliikkeen ja vanhan Nunnan tasoristeyksen välinen osuus. Littoisten aseman kaarteita on loivennettu, Verkatehtaan sivuraide erkani aseman itäpuolelta.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?map.x=300&map.y=295&e=282738&n=6702064&scale=8000&tool=siirra&styles=normal&lang=fi&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&mode=rasta

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=281044&n=6702812&scale=8000&lang=fi&mode=rasta

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=279458&n=6704682&scale=8000&width=600&height=600&mode=rasta&tool=siirra&lang=fi&clear=true

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6704762&mode=rasta&x=275438&lang=fi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Vanha+ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6707551&mode=orto&x=265340&lang=fi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6710891&mode=orto&x=259952&lang=fi Toi??

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=249420&n=6709301&scale=8000&lang=fi&mode=rasta

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=Vanha+ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6709877&mode=orto&x=247234&lang=fi

Tuo Kaunismäen (Kriivarin leikkaus?) oikaisu on jo toinen. Kaksi aikaisempaa näkyy maastossa. Ja niiden vieressä, ulkokaarteen puolella, nyt metsikkö, jossa anturakiviä ratavartijan? talosta.

Tolsan kohdalla nykyinen linja on petollisen suora ja puhkoo kallioita, joten se ei voi olla alkuperäinen, pajaporilla ei turhia kairailtu, jos oli vaihtoehtoja. Bongasin karttapaikan ilmakuvasta epäilyttävän kaaren eteläpuolelta alavammasta maastosta, mutta pari viikkoa sitten livenä huomasin 51:n levennyksen peittäneen sen melkein kokonaan. Veikkaisin kuitenkin tuota, koska maaston muodot ovat muuten jouhevat. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Olisiko+sittenkin+t%C3%A4ss%C3%A4%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6667439&mode=orto&x=360158&lang=fi

Mankin kohdalta on johtanut raide 1,5 km pohjoisempana olevalle muuntoasemalle ja veikkaisin muuntoaseman itäpuolella olevan mäensyrjän lampineen olevan vanha kiviainespaikka, koska oikaisun yhteydessä näyttäisi olevan myös kolmioraide, jota tuskin olisi tarvittu parin pytyn roudaamiseen loppusijoituspaikkaansa. Ihmettelinkin joskus 11 v. sitten istuessani Köklaxin-Veikkolan tien varren silloisen Esson baarissa viereisen tien olevan "ylirakennettu" maalaismaisemaan, mutta sepäs olikin ratapenkka. Silloin ajatukset olivat keskittyneet baarin pöydän toisella puolella istuvan neidin ominaisuuksiin, joten asia unohtui vuosiksi. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt lähteä tutkimaan ratapenkkaa, niin olisi säästynyt paljolta...

Ja jälleen kerran. (Olisikohan jo kolmannen kerran tässä viestiketjussa) kehoitan tutustumaan Markku Nummelinin kirjoittamaan kirjaan Rantarata. Siinähän on kuva Tolsasta silloin kun oikaisu tehtiin. Eli itse kallistun kyllä siihen, että vanha linjaus kulki nykyisen pohjoisspuolelta.

No tosta se on varmasti mennyt, sitten kaartanut oikealle, nykyisen linjan yli sinne pohjoispuolelle. Eli useampi mutka ollut siinä.

Tietääkö joku, onko Mankissa ollut jonkinlainen sivuraide? Tuossa jotain kuvia:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+rantarata&srs=EPSG%3A3067&y=6674612&mode=orto&x=365534&lang=fi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Raiteen+pohja%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6674692&mode=orto&x=365380&lang=fi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Toisen+raiteen+pohja%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6674700&mode=orto&x=365498&lang=fi

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Ep%C3%A4tavallisen+pitk%C3%A4+suora&srs=EPSG%3A3067&y=6675518&mode=orto&x=365284&lang=fi

Rupes toden teolla kiinostamaan.

Siellä Mankissa oli pitkä soraraide. Se jatkui jonkinverran pohjoiseen viimeisessä linkissä avautuvasta näkymästä. Muistaakseni 30-luvun topografisessa kartassa ajosuunta oli ainoastaan lännestä.

Onkohan rataa oikaistu jo Huopalahdessakin? http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Vanha+ratalinja&srs=EPSG%3A3067&y=6677085&mode=orto&x=384215&lang=fi

Ks. http://vaunut.org/kuva/28165

Aha, katos vain. Kiitos!  ;)

Löysin tollasen lupaavan mutkan Inkoon suunnalta: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Sivuraiteen+pohja&srs=EPSG%3A3067&y=6663175&mode=orto&x=325381&lang=fi Onkos siinä ollut sivuraide?

Kylle siinä on ollu sivuraide rantaradan soranottoa varten, se tehtiin rakennusvaiheessa ja oli käytössä 1960-luvulle asti jolloin käyttökelpoinen sora loppui.

Turussa, Kupittaalta hieman Turkuun päin, on tainnut olla soranottoraide. Hiekkamontussa on nykyään hotelli/uimahalli, tai mikä lie. Montun reunalla on myös Maarian? paloasema. Kirkkokin liki.
Ratalinjan sivussa on ollut fillarifabriikki, Merilän Kustun? Rakennukset ovat yhä.

Nummen soraraide, ja Jimin Inkoon suunnalta löytämä lupaava mutka on ollut Västankvarnin soravaihde. Näin Rantarata-kirjasta lukien ja päätellen.

Ratapohja on todella hyvin näkyvissä vanhan pyörätehtaan vieressä.

Onko se nykyään tienä? http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=T%C3%A4m%C3%A4%3F&srs=EPSG%3A3067&y=6711585&mode=orto&x=241208&lang=fi

Ei vaan tässä: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=2000&text=T%C3%A4ss%C3%A4&srs=EPSG%3A3067&y=6711630&mode=orto&x=241147&lang=

Pohja jopa näkyy tuossa ilmakuvassa, nuolesta etelälounaaseen ja pohjoiskoilliseen, pusikon ja niittymaan rajalla. Pohjoiskoillisessa kadun takana on sitten se itse hiekkakuoppa.

"Tämä" on Kirkkotietä, taisi olla 70-luvun lopulle asti läpiajettava. Siihen asti taisi Hämeentien ja Kirkkotien risteyksessä olla Esson huoltis, autokorjaamokin, risteysalueen toisella puolella Niiniahon SHELL- huoltis.

Kipaisin, minkä kipeiltä kintuiltani pääsin, iltapäivällä Salon ja Pohjankurun välillä maastotutkimuksella. H2O:ta tuli välillä siihen malliin taivaalta, että keikka supistui auton ikkunasta tihrustamiseksi, mutta jotain jäi plakkariin tosin valokuvia vain muutama. Kolusin myös alueen vanhoja kaivoksia läpi ihan ammatillisesta mielenkiinnosta.

Kullaanjärvien oikaisussa olin kuvitellut ratalinjan kulkevan idempää, mutta sielläpä olikin kallioon brutaalisti louhittu leikkaus http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kallioleikkaus&srs=EPSG%3A3067&y=6671293&x=300404&lang=fi ja brutaali siksi, että ampukiviä lojui maastossa todella kaukana, ellei viereisen uuden leikkauksen tekijät olleet tyrineet pahemmin. No, tuohan on ollut korpea aikanaan joten tyhjennyslouhinta on ollut varmaan suunnitelmallista. Varsinainen penger oli tehty leikkaukseen huolella, reunat oli ladottu kivistä ja penger oli pysynyt kuivana, vaikka ojissa kasvoi 30-senttisiä runkoja.

Kuovilan asemalle johtava tie oli omituisen leveä ja hyvärunkoinen muuttuen heti aseman jälkeen kylätieksi. Onko Kuovilassa käsitelty joskus suuria massoja; soraa, raidesepeliä tai vaikkapa malmia? Uusin rataleikkaus on massoiltaan sen verran vaatimaton, että tietä on tuskin rakennettu muutaman sadan tuhannen tonnin siirtoon. Kuovilan alueella on joskus ollut kaivoksia ja nykyisinkin alueella on valtauksia, joten uteliaisuuteni heräsi.

Kosken ratapihalla oleva ruskea töhnä on malmia. Jossakin oli puhetta siitä, että rikastetta olisi kuljetettu asemalta, mutta jäänteet olivat kylläkin pelkästään esimurskattua malmikiveä. Nähtävästi Metsämontun kaivoksen finaalivaiheessa Aijalan rikastamo oli jo kylmänä ja malmi ajettiin sellaisenaan muualle rikastettavaksi. Kivan näköistä tavaraa haukattuaan happea 40 vuotta, tuon tyyppisistä sulfidimalmeista saattaa vapautua ympäristöön jotain sellaista, mikä saa Talvivaaran touhut näyttämään partiolaisilta. Toisaalta tuota samaa töhkää on alueen kallioperässä vielä riittämiin, en kyllä investoisi porakaivoon, jos asuisin noilla kulmilla. Kosken tunnelien vieressä on myös vanha rautakaivosalue, mutta oksidimalmi on harmittomampaa.

Pari viikkoa aiemmin kävin Halikon vanhassa tunnelissa ja länsipään uudemmista vesieristyksistä huolimatta tunneli oli märkä kuin mikä. Kummallista, että moinen pikkuinen kallio voi olla noin märkä. Talviliikennöinti on varmaan ollut yhtä tuskaa, ilmankos eräisiin moottorivaunuihin asennettiin kalterit ikkunan eteen. Tunnelin länsipäässä on ollut joku rakennelma leikkauksessa, pumppaamo?

EDIT ymppäsin kuvan mukaan Kuovilasta. Ottaen huomioon rakennusajankohdan 1895-1899 on tuollainenkin kallioleikkaus ollut suurhanke, silloisilla pajaporilla on ollut teroitusväli tuollaisessa mustassa kivessä 10 cm luokkaa ja räjähdysaineena on ollut melkoisen uusi Dynamiitti, jota on tiputeltu reiän pohjalle pesänpolttohengessä isompia ja isompia määriä, kunnes kallion pinta on alkanut puhuilemaan ja halkeilemaan, minkä jälkeen koko komeus on leiskautettu lähimpään järveen kauhialla latinkilla. Tuohon aikaan ja tuollaiseen kiveen on ahkera porarikaksikko tehnyt reilun tuuman reikää korkeintaan neljän tuuman tuntinopeudella, joten kalliolla on ollut poraria ja porapoikaa vilisemällä, eikä reiän syvyys ole ollut metriäkään, sitä syvempää ei putskepillä puhdisteta. Tsaarin aikaan ei varmaan saatu koneporia kuin ehkä Saksasta, niillä saattoi saada tuplatehon.

Veikkaan tuon leikkauksen teon kestäneen ainakin puoli vuotta. Nykypäivänä yhtä revityillä seinillä saa leikkauksen auki puoleen viikkoon yhdellä porarilla ja panostajalla, tuplahenkilöstöllä ja silolouhinnalla kahteen viikkoon.

Kulloonjärvien penkereet ovat myöskin taidonnäyte. Ensimmäinen on toki tehty louheesta ja kuorituista massoista, mutta mistä 30-luvun tarpeet on tuotu?

Olen ymmärtänyt, että Aijalasta on kuljetettu käytännössä kaikki rikaste ja malmikivi ensin kuorma-autoilla Kosken asemalle ja sieltä sitten junalla eteenpäin, koska alueella ei tuolloin ollut hyväkuntoisia teitä. Alunperin Aijalan rikastamolle piti rakentaa oma 6 km pitkä sivurata rantaradalta, mutta sitä ei kuitenkaan koskaan tehty erittäin hankalan maaston takia. Kosken aseman tavaraliikenne hoidettiin Karjaalta. En tiedä, mihin Aijalan rikastetta kuljetettiin jatkokäsittelyyn. Ehkä Harjavaltaan?

Kosken aseman maaperän puhdistus lienee jo käynnissä? Sulfidit ajan myötä hapettuu toisenlaisiksi yhdisteiksi, mm. kipsiksi ja rautahydroksidiksi (siitä se ruskea värikin tulee) ja metallit liukenee sadeveden mukana ympäristöön... Ongelmajätettä siis.

Aijalan alueella on toiminut 1600-luvulta alkaen ja 1970-luvulle asti viisi kaivosta, Hopeamäki, Aurums-Aijala, Helboms, Aijala-Ajosniitty ja Metsämonttu. Alueelta on löydetty mm. kuparia, rautaa, sinkkiä, lyijyä, rikkiä, hopeaa, kultaa ja arseenia. Kaikkea löydettyä malmia ei alueelta ole aikanaan pystytty louhimaan maaperässä olevien ruhjeiden ja siirtymien takia. Aijalan Ajosniityn kaivos ja rikastamo perustettiin vuonna 1949. Alkuvaiheissa Aijalan rikastamo tuotti rikastetta ensin kuparimalmista ja sitten myös rikkikiisusta ja lyijystä. Kesäkuusta 1953 lähtien siellä rikastettiin myös lähistölle perustetun Metsämontun kaivoksen sinkkimalmia. Aijalan ja Metsämontun kaivoksien malmit kaivettiin loppuun alkuvuonna 1958 ja toiminta hiljeni kokonaan juhannusaattona 1958. Metsämontun alueelta löytyi myöhemmin vuonna 1961 lisää sinkkimalmia ja syksyllä 1964 toiminta Metsämontun kaivoksella ja Aijalan rikastamossa alkoi uudelleen. Vuonna 1970 Aijalassa rikastettiin myös Telkkälän kaivoksen kuparimalmia. Metsämontun sinkkimalmi loppui ja samalla myös rikastamon toiminta päättyi jouluna 1974.

Sivussa mainittakoon, että 1960-luvulla Aijalaan lähetetty rikastamon saneeraussuunnitelma paloi poroksi Lohjan asemalla sattuneessa postivaunun tulipalossa. (Lähde kirjasta Kivinen Leipä, sivu 246).

Viimeksi toukokuussa kun näin Kosken entisen aseman seudut, niin kyllä tuo maaperä oli samanlaisessa kunnossa kun on ollut viimeiset 30-40 vuotta eli eipä siellä mitään puhdistustoimenpiteitä oltu aloitettu :(

Tuossa kartta vuodelta 1947. Siinä näkyy rantarataa Inkoosta Koskelle. Suuri tiedosto.
http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Taloudelliset%20kartat/Taloudellinen%20kartta%201:100.000%20Karjaa-Tammisaari%201947.jpg

Maisema jatkuu seuraavassa kartassa vuodelta 1929. Rataa kartalla on Kuovilasta Piikkiöön. Niin ikään suuri tiedosto.
http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Taloudelliset%20kartat/Taloudellinen%20kartta%201:100.000%20Salo%201929.jpg

Tuossa kartassa kyseinen raide (+ muitakin sivuraiteita) näkyy: http://koti.kapsi.fi/timomeriluoto/KARTAT/Topografiset%20kartat/Topografinen%20kartta%201:50.000%20Turku%201934%20%28et%29.jpg Suuri tiedosto!

Paikkakuntalaisena haluan hiukan täydentää rautatien linjaustietoja täällä Halikossa. Kun puhuttiin Talolan ylikäytävästä ja siinä edelleen olevasta (tosin hiukan jatketusta) ratavartijan mökistä, kartta oli eri kohdasta, liikaa itään päin.  Tässä on ko. ylikäytävä.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=34&map.y=400&e=278433&n=6705085&scale=8000&tool=mitta&styles=normal&lang=fi&mode=orto&tool=mitta&lang=fi&mode=ortohttp:
Sinä sitten, kun tietää, näkyy pellolla vielä vanha linjaus.
Ja kun ensimmäinen linjaus kulki tunnelimäen pohjoispuolelta, se oli hiukan eri kohdassa kuin seuraava, ensimmäisen tunnelin rakentamisen jälkeen käytössä ollut. Tätä alkuperäistä linjausta näkyy vielä Vierun ja Välilän talojen välissä olevana penkkana. Ks. mittausviiva. (Tunnelin korkeutta ensin lisättiin, mutta sitten sähköistyksen vuoksi sekään ei riittänyt, vaan piti tehdä uusi.-  Paikkakunnalla puhuttua tietoa.)
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?map.x=159&map.y=244&e=280531&n=6702996&scale=8000&tool=mitta&styles=normal&lang=fi&mode=orto&tool=mitta&lang=fi&mode=orto
Olen näihin laittanut mittausmerkinnällä vanhaa linjausta, toivottavasti näkyy.
Ja tässä kohdinhan oli se iso ns. pitkänkaaren oikaisu, missä rata siirtyi lähes kilometrin etelämmäksi ja tehtii ns. Pepallonmäen tunneli. Ja Jokikaustan tieltä jäi vaarallinen tasoristeys pois, tuli silta.
Tietääkseni vanha rautatiesilta Kealassa on purkamatta, siis Purilanjoen ylittävä.

Mielenkiintoisesti tuo Pitkänkaaren vanha linja on jo pelloilta peruskartasta poistettu, mutta näkyy kuitenkin vielä aavistuksena ilmakuvissa.

Näkyy auton ikkunastakin, kun osaa katsoa ja kun muistaa tuon linjan. Muistan siksi, kun  vuodesta -68 aina Talolan/radan poistamiseen asti tuota varoituslaitosta osaltani kunnossapidin. Tuo relekoju oli ainakin 2 kertaa penkalla nurin, kolarien vuoksi.

Eivätpä olleet ne minun viivani tulleet tarkoittamallani tavalla näkyviin. Talolan ylikäytävän kohdalla viivan yläpää on kohdassa, mistä rautatie meni, ja pellolla näkyy radan kaareva linjaus.
Toisessa kuvassa, missä tunneli, viiva on tullut näkyviin länteen päin, mutta kartasta kyllä hyvin hahmottaa sitä itään päinkin.
Kun pitkäkaaren oikaisu otettiin käyttöön, maat luovutettiin takaisin viljelijöille ja niitä otettiin maatalouskäyttöön, mutta ilmakuvissa näkyy hyvin maalajierot. Ja monin paikoin näkyy sitten aikoinaan radan varteen rajoittuneet tontit ja esim. kuusiaitaa on vielä jäljellä.

Antin kuvaan http://vaunut.org/kuva/87180 linkkaama Kirkkonummen opaskartta avasi mukavasti vanhoja ilmakuvia, joista voi katsella miten vanhat ratalinjat ovat menneet. Hyvä ominaisuus noissa ilmakuvissa on se, että ne saa läpinäkyviksi, jolloin voi verrata uudempia ja vanhempia keskenään. Liitteenä pari kuvaa Tolsasta. Kuvien nimistä selviää minkä vuosien ilmakuvia on vertailtu, ja niissä näkyy selvästi uusi ja vanha ratalinjaus.

Eli Helsingin suunnasta tullessa vanha ratalinja kävi ensin nykyisen pohjoispuolella, sitten seuraavassa kaarteessa nykyisen eteläpuolella. http://kirkkonummi.karttatiimi.fi/link/4zfHU

Toinen liite.