Resiina-keskustelu

Monet junat kulkevat tänään aikataulustaan jäljessä esimerkiksi sähkövikojen ja veturien myöhästymisien vuoksi. Kaukojunien myöhästymiset ovat VR:n liikennetiedotteiden mukaan olleet keski- ja iltapäivän aikana 20–90 minuuttia.

Iltapäivällä kello 14:n jälkeen esimerkiksi Intercity 43 Helsingistä Ouluun ja Pendolino 46 Oulusta Helsinkiin kulkivat sähkövian vuoksi aikataulustaan jäljessä. Intercitylle vika aiheutti 45 minuutin ja Pendolinolle 80 minuutin viivästyksen.

Rovaniemeltä Helsinkiin matkalla olleen Intercity 54:n eteen ei saatu ajoissa veturia, joten liikkeelle lähdettyään se kulki 25 minuuttia myöhässä.

Veturiongelmasta kärsineet Intercity 170 Tampereelta Helsinkiin ja Intercity 949 Helsingistä Turkuun olivat myöhässä 35–45 minuuttia.

Lisäksi InterCity 73 lähti Helsingistä Kuopioon 25 minuuttia myöhässä henkilökunnan odotuksen vuoksi. Taajamajuna 782 Joensuusta Pieksämäelle oli noin 90 minuuttia myöhässä.

Mitäs selityksiä nämä muka ovat?

Eikös noissa harvinaisen selkeästi ole kerrottu, miksi juna on myöhässä. Eli uusiksi ja lyhentäen: sähköviat, veturiviat, henkilökunnan odotukset.

Satiiri on näköjään joillekin vaikea laji  ;D

Eipä näy paljon vaikuttavan VRn miljoonasatsaus talviliikenteeseen  ::)

Selvästi sanottu, mutta miksi noin on tapahtunut? Sähkövika on selvä juttu (paitsi tietenkin se, mistä se sitten on johtunut), mutta miksi veturi tai henkilökunta on myöhässä. Edelliset myöhästymiset selittävät osan, mutta onko se ainoa syy?

No voishan siellä tietysti olla, että konduktööri/kuljettaja ei ehtinyt työvuoroon henkilökohtaisista syistä (tai ehkä ei voisi olla hyvä näin kirjoittaa), helposti voisi arvella että kyseessä on henkilökuntavajaus johtuen työhöntulojunan viivästymisestä tai sen junan viivästymisestä, missä itse on töissä eikä ehdi seuraavaan vuorolistan mukaiseen. En tiä. Se toki olisi mielenkiintoista tietää, onko ratalaitteissa ollut sähkövika (ei VR) vai kalustossa (VR).

Miten tämä johtopäätös oli vedettävissä?

Täsmällisyys on tähän saakka tänä talvena ollut 15, jopa 25 %-yksikköä edellistalvea parempaa - ja tavoitteessaan. Jokseenkin suuri parannus.

Melko hyvin ovat junat tänä talvena olleet aikataulussa kun ei ole ollut suuria äkkinäisiä ilmastomuutoksia. Tänään on ollut jonkin verran myöhästymisiä, vaikka ainoa syy lienee ilman kylmeneminen. Ei kai 25 miinusta saa olla syy moiseen.

Ja tänään on sitten ollut. Rautateillä on aina kesäkeli?

Ollut niin mikä? :)

Siis tänään on sitten kuitenkin ollut se 25 miinusta syynä myöhästymisiin.

Jaa jaa. :)

Tänään oli kyllä ainakin Helsingin nurkilla sellainen keli, että kaikki muukin liikenne meni pipariksi. Lähes 20 asteen pakkanen ja avoimelta mereltä tuleva lumimyräkkä on aika mahdoton yhdistelmä.

Itse olen esittänyt seuraavanlaisen kokemusperäisen taulukon liikennejärjestelmien luotettavuudesta Helsingin seudulla:

1 - Metro
2 - Bussi
3 - Henkilöauto
4 - Ratikka
5 - Suomenlinnan lautta
6 - Taksi
7 - ei mikään
8 - ei mikään
9 - ei mikään
...
98 - ei mikään
99 - Juna

Koska metrollakin oli vaikeuksia, ehkä voimme antaa anteeksi myös VR:lle.

Työmatkaani kuuluu 2 kilometriä hyötyliikuntaa Pasilan asemalle, siitä junalla Leppävaaraan ja vaihto Espoon bussilinjalle 23. Perjantain 3.2. työmatka ei sujunut aikataulun mukaan. Yhdessä vaiheessa olin 5 minuuttia edellä aikataulusta, koskapa ehdin Pasilasta n. klo 8.21 myöhässä lähteneeseen Kirkkonummen junaan. Bussi 23 kulki aivan aikataulussa molempiin suuntiin, samoin klo 15.42 A-juna Helsinkiin. Pasilan asemalla ohi kulkiessani katsoin taulusta, että kaikki ennen klo 16 lähteneet kaukojunat olivat jo menneet.

Eilen oli joku Riihimäeltä tullut lähijuna, ilmeisesti Eil-juna (saattoi olla myös Sm, en tullut kysyneeksi) ajettu matkustajineen vaihdevian takia Ilmalan varikon kautta suoraan Helsinkiin. Pasilaan jäävät joutuivat palaamaan hieman takaisin muilla yhteyksillä.

HSL muuten mediassa kehotti ihmisiä ensisijaisesti kävelemään Hgin keskustan alueella. Viranomaiset kehottivat jättämään henkilöauton kotiin tai töihin. Eilen taisi olla lievästi sanoen poikkeuksellinen päivä. Tosin - se Turun juna, mihin yritin ehtiä Salosta Turkuun (tuloksetta) kulki tietenkin viivallaan. Olisi ollut edes 5 min myöhässä niin olisin ehtinyt.

Ihmiset tuntuvat ajattelevan, että EU-jäsenyys veisi myös talviolosuhteet. Kuitenkin keskeisessä Euroopassa kuollaan pakkasiin ja hukutaan lumeen...

Junat taisi kulkea jotenkin, autot ei niinkään. Rekkoja (eli kuorma-autoja, täysperiä, puoliperiä, B-junia jne.) oli kiinni tai niitä pötkötti luiskassa. Linja-autot myöhästeli... http://tinyurl.com/6vddela.

Mitä nyt joskus on tullut junalla matkustettua, niin aina on päässyt turvallisesti perille. Puolen tunnin myöhästyminen huonossa kelissä - So what! näin Lipposta lainatakseni. Talvi on aina talvi, vaikka ihminen yrittääkin sitä kesäksi muuttaa.

Justiin niin. Junat yleensä kulkevat ihan kohtuullisesti Pääkaupunkiseudun pullasorsakansa on vaan kiihdyksissään jos paikallisjuna on vähän myöhässä tai peruutettu. Seuraava tulee kuitenkin pian, yleensä alle puolen tunnin.

Myöhästymisen pituus on suhteellista ja kokemus on antanut vahvan tuntuman siitä, että pk-seudulla kiskotaan jyviä korvantaakse (tai inhaloidaan palkokasveja sieraimiin) jo pienistä viiveistä. Kiire on kiire ja nykyihmisellä se tuntuu olevan ikuinen kaveri ja hyvin usein ihan itse aiheutettu.

Itse olin tulossa eilen siinä hullunmyllyssä Siljan terminaalista tilausbussin kyydillä ja matkalla saatiin todistaa jos minkälaista suoritusta paikallisilta. Kyllä meillä kuski sai välillä töitä tehdä, että pois selvittiin. Lahdenväylän ensimmäinen sumppu saatiin siinä sitten myös todistaa, pahalta näytti. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa niille kiireisille tolvanoille, kun ei osata ajonopeutta sopeuttaa olosuhteisiin ja taitoihin.

Olisi mielenkiintoista tietää, mistä kaikki alkoi eli mitä ne ensimmäiset autot oikein tekivät, että kasa alkoi muodostua?

Muistaakseni Konginkankaan bussionnettomuuden jälkipuinnissa esitettiin sellainenkin asiantuntija-arvio, ettei ole realistista spekuloida sillä, että rekan kuljettajan olisi pitänyt ymmärtää varautua edessä odottavaan tilanteeseen. Se olisi käytännössä tarkoittanut sitä, että rekan olisi pitänyt ajaa mäen harjalla erittäin hiljaa, että onnettomuus olisi pystytty välttämään.

En tiedä, mitkä olivat tarkalleen olosuhteet tuolla 200 auton kolaripaikalla, mutta mikähän olisi sitten ollut se nopeus, josta kaikki autot olisivat onnistuneet siististi pysähtymään 99 auton parijonoon kolaripaikan eteen? Onko realistista odottaa, että moottoritiellä ymmärrettäisiin ajaa niin hitaasti? Joskus olosuhteet ovat niin mahdottomat, että jonkinlainen onnettomuus on väistämätön.

Tuolla paikalla ja siinä kelissä olisi pitänyt nopeuden olla vähitään puolet siitä mitä se oli. Meillä näkyvyys oli eteenpäin likimain nolla ja matka eteni madellen. Ja se sakki, mikä siihen vastaan tulleiden kasaan tuli, ei todellakaan ajanut ihan hitaasti. Suurin osa peräänajoista johtui selvästi liian suuresta tilannenopeudesta. Enkä väitäkkää, että jokainen onnettomuus on vältettävissä. Tässä tilanteessa moni olisi välttynyt oikella tilannenopeudella kolarilta tai ainakin vähentänyt merkittävästi vauroiden määrää. Olkoon moottoritie tai mikä tahansa, nopeus on oltava sopiva olosuhteisiin ja omiin ajotaitoihin nähden, muuten ollaan ihan väärässä paikassa väärään aikaan.

Ja ne idiootit jotka eivät talvella osaa ajaa moottoritiellä sitä suurinta sallittua voisivat jättää autonsa kotiin ja mennä julkisilla. Eniten ärsyttää ne alle sallitun ajavat ja vielä kehtaavat väistää rampilta tulijoita ohitus kaistalle, Saksassa tulisi kunnon kasa kyseisestä tempusta kun takaa joku voi tulla yli 300km/h.

Kerran kun ajelin Tampereelle ihmettelin miksi jono veti 80km/h satasen alueella, tukoksen syy selvisi kun joku nainen ajeli 60km/h mistä johtui se että rekat pyrkivät ohituskaistalle aiheuttaen jonoja, jos moottoritiellä pysy edes rekkojen kyydissä kannattaisi käyttää teitä 130 tai 190. Mutta näitä tunareita riittää Vesilahdentiellä joku nyhjäsi kuivallatiellä 50km/h vetäen perässään 5 auton letkaa, ohittaminen ei ollut minulla ongelma kun tienpinta oli kuiva ja pääsin letkasta ohi kaasupohjassa 230hv autolla loppunopeuden ollessa ties mitä jota en tässä sano.

Huomaa, että sankka lumipyry+pakkanen on eri asia kuin 25 astetta lämmintä ja kuiva tie. Ja se esimerkiksi 100 km/h tunnissa on vain nopeusrajoitus.

Nyt meni rankasti offtopickiksi.

Koska annat noinkin tarkkoja lähtökohtia, voimme me, jotka olemme kiinnittäneet huomiota tähän kommenttiin, ainakin arvailla sitä.

Oma 225 hv potkulautani saavuttaa omalle kaistalle palattaessa luokkaa 160 ellei 180 km/h nopeuden kaasu pohjassa tehdyn ohituksen jälkeen, jos aloitusnopeus oli esim. 80 (en ohittele kaasu pohjassa tästä syystä). Ja tässä mainitset ajaneesi viiden auton ohi kerralla. Vaikka aloitusnopeus on hieman alempi, ehtii tuolla matkalla ottaa nopeutta pari markkaa.

Paljonko on Vesilahden tien nopeusrajoitus? 80?

Jännä, että mainitsit viestissäsi idiooteista liikenteessä  8)


Joo, offtopicpa offtopic.

Tampereen ja Helsingin perjantain säällä oli eroa kuin kesällä ja talvella, Tampereella oli "normaali talvikeli" -22 astetta puolipilvinen päivä pitoa tiessä niin kuin kesällä ja Helsingissä lumipyry ja lämpötila nousemassa joten kuuraa kertyy tienpintaan. Kovalla pakkasella tienpinta pitää yhtä hyvin kuin kesällä, tietenkin tienpinnan pitää olla kuiva asvaltti.

Palatakseni topicciin ohuesti, ajoin pe Turunväylää kohti länttä iltapäivällä. Nopeusrajoitus oli 80 km/h elektronisissa nopeusrajoitusmerkeissä. Jengi ajoi kuitenkin aika maltillisesti, jonoutuvaa liikennettä 60 km/h enin matka noin Saukkolan rampille, jossa keli selkeni, liikenne alkoi vähentyä ja nopeus alkoi pysyä 80 km/h. JOS tuolla olisi ollut kiinteät satasen taulut ja JOS porukka olisi sitä myös ajanut esim. Kehä III:n liittymän kohdalla, rytinä olisi ollut enemmän kuin todennäköinen, jollain olisi kuitenkin lähtenyt lapasesta. Nyt mentiin siististi, mutta hitaasti ja yhtään romua ei matkan varrella näkynyt. Se, miten tämä liittyy rautateihin, en ehtinyt Salossa Turun junaan, joka oli ikävä kyllä ajoissa, vaan jouduin venaamaan tunnin seuraavaa. Ylipäänsä perjantaista on todettava, että vaikka lähes koko junaliikenne oli persiillään, vammoja ei tainnut radoilla syntyä yhtään, korkeintaan henkisiä, toisin oli maanteillä.

Lisää OT: Ajelin myös samoihin aikoihin niillä seuduin. Vielä osin aamuhämärissä alkoi jo näkyä enteitä tulevista ronttumeista. Hyvin suurella osalla autoista ei siinä lumipöllyssä, ollut takasumarit palamassa. Oli myös täysin pimeitä autoja. Tämä jatkui koko ajan, kun ajelin, lopuksi Vihdintieltä KehäIII:lle, siitä Hl-Tpe-tietä. Varsinainen ryysis ei vielä alkanut, pääsin alta pois, kello oli vielä kympinmaissa. Hyvin monessa, nimenomaan Mersussa, ei ollut ajovaloja, kuten on tyypillistä. Sitten oli niitä kuskeja, joilla kesti tolkuttoman kauan laittaa takavalotkin palamaan, sumaritkin.  Muutoin oli poikkeuksellista, tuolloin ei ollut puskurissa roikkujia!! Niiden aivokuolleiden "vuoro" tuli sitten vähän myöhemmin!! Miten, kun ajatellaan pääkaupunkiseudun menestyviäkin firmoja ja niiden palkkaamia henkilöitä, heillä pitäisi olla älyä. Maantiellä näkyi järki ja äly olevan täysin hukassa.
Ps. Tuo uusi takavaloasetus on takapuolesta, siihen pitäisi saada muutos.

termi tilannenopeus on sinällään haastava että lainsäätäjä on vierittänyt vastuun kuljettajalle tienpitäjältä, eli esim huono tienhoito tai liikennejärjestelyt eivät aiheuta juridisia toimenpiteitä sillä kaikki vastuu on aina kuljettajalla.
Konginkankaan tapaus hyvä esim, rekan olisi pitänyt tulla mäen harjalta nopeudella suuruusluokkaa 40km/h niin liukas oli tie paikanpäällä, käsittääkseni poliisit eivät kunnolla pysyneet pystyssä tiellä kolaripaikalla, niin liukas oli tie ja liukkaus alkoi mäen harjan jälkeen, yöllä pimeässä tienpinnan muuttuessa yhtäkkisesti tosiasiallisesti kuljettajalla ei ole suuria mahdollisuuksia vaikuttaa tapahtumiin.

Jos kuljettaja olisi ollut mahdollista ohittaa nopeudenrajoitin eli "tappovehje" niin hänellä olisi ollut mahdollisuus vetää "peräsuoraksi". Linja-auton kuskin olisi pitänyt nähdä että rekankuljettaja yrittää varoittaa vastaan tulevaa liikennettä että kärry heittelehtiin niin linja-auton kuljettajan olisi pitänyt väistää penkkaan ennemmin kuin lähteä kokeilemaan mitenkä käy 60 tonniapainavan yhdistelmän kanssa.

Perustuuko nämä väitteesi johonkin oikeisiinkin faktoihin? Oletko ehkä lukenut kyseisen tapauksen onnettomuustutkintaselostetta lainkaan?

ilta lehden artikkelit raskaastaliikenteestä kun lukee näkyy kyllä hyvin että mitä oikeasti kävi ei se ihan niin luonnon voimien armoilla ole kun joku onnettomuustutkinta keskus sanoo vaan marjonetti päättäjät ei välitä ihmisistä vaan tekee vaan niin kun brysselin herrat käskee!

Ja minkäköhän takia yhdistelmän kuljettaja ei voinut "ohittaa nopeudenrajoitinta"?

Siksi, että hän ajoi jo valmiiksi ylinopeutta. Kuorma-auton suurin sallittu (siis ei mikään suositeltu tilannenopeus vaan ehdoton kattonopeus kaikissa olosuhteissa) on kaikilla teillä aina 80 km/h. Jos ajaa valmiiksi ylinopeutta 89 km/h, ei nopeudenrajoitin anna vetää enempää.

Eli kaikki oli ison, pahan nopeudenrajoittimen syytä, jonka iso, paha EU on vaatinut meidänkin autoihimme, tuntematta Suomen erityisolosuhteita. Maamme leudot talvet ja leveät tiet sallisivat oikeasti ainakin 120 km/h nopeuden rekoille, mutta tuollaisia tappovehkeitä on jouduttu autoihin asentamaan ja sen vuoksi Konginkankaalla tapahtui onnettomuus, jossa viattomia nuoria kuoli.

 ???

Lumimyrskypäivänä sunnuntaina 19.2. Ylen uutissivulla kirjoitettiin mm. näin: ”VR:ltä saadun tiedon mukaan pohjoisen kaukojunat ovat myöhässä puolesta tunnista tuntiin”.  Mihinkäs tämä tieto perustuu? Ehkä siihen, että yksi kaukojuna on myöhässä 30 minuuttia ja yksi 60 minuuttia, josta saadaan lauseeseen monikko. Loput 98 kaukojunaa kulkevat sitten aikataulussa tai pienin myöhästymisin. Kaikki pohjoisen kaukojunat eivät varmasti olleet myöhässä 30 - 60 minuuttia ainakaan koko matkan pituudelta.

Eikö pikemminkin pitäisi määritellä (ja tietokone laskee), että paljonko kaukojunat ovat keskimäärin myöhässä (risteysasemittain ja koko maa, saapumisaikojen ja lähtöaikojen mukaan). Tiedotetaan sitten näitä lukuja. On valtava ero eilisen liikennetilanteella verrattuna kahden vuoden takaiseen hiihtolomien alkamisperjantaihin, jolloin viimeinen yöjuna lähti Helsingistä lauantaiaamuna klo 4!

Entäpä miksi tiedotetaan, että maanantaina 20.2. VR peruu lähiliikennevuoroja? Vaikka mustaa ei tarvitse pestä aivan valkoiseksi, niin eikö voitaisi sanoa, että VR yhdistää lähiliikennevuoroja Helsingin ja Keravan välisellä kaupunkiradalla?

Arviolta kymmenen - kymmeniä lähisvuoroja oli myös todella peruttu, asetinlaitevika. Käsittääkseni I/K --> N-järjestely johtui kelistä ja kalustovioista tai kaluston sulatuksesta.