Resiina-keskustelu

MTV3:n Seitsemän Uutiset kertoi tänään 12.9.2012, että uudet kaivoshankkeet viisinkertaistavat kuljetukset Lapissa ja se vaatii uusien rautateiden rakentamista. Sodankylän Kevitsan kaivokselle rata rakennettaisiin joko Rovaniemeltä tai Kolarista, Savukosken Soklin kaivokselle Sallasta. Tarve olisi rakentaa rata myös Jäämerelle, joko Kolarista Tromssaan tai Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemeen.

Hienoa, että jos tännekkin saadaan lisää rautateitä! On meinaa sen verran tylsää liikenne täällä :(. Jos Sokli tulee on venäläisten vaunujen ryskettä ja Dr16:n murinaa Kemijärvelläkin. Tuskin niitä raskaita junia höyhensarjalaisella deeverillä vedetään. :D

Eiköhän nuo kaikki uudet radat sähköistetä, operaattorikin saattaa olla joku aivan muu kuin VR.

Jos jompikumpi Jäämeren rata -suunnitelmista toteutuu, saa Norja ensimmäisen leveäraiteisen ratansa.

Mikähän lienee viimeisin rakennettu rataosuus, jota ei ole sähköistetty?

Elijärven ja Mustolan radat?

YVA:ssa ja muissa suunnitelmissa toisaalta mainitaan että Soklin rataa ei sähköistettäisi. Suunnitelmat voivat tosin muuttuakin aikojen kuluessa.

Olisiko metron yhdysraide Vuosaaren satamaan?

Onkos se muuten liikenneviraston vai HKL:n raide?

Ei ainakaan Liikenneviraston. Valtion rataverkko kun loppuu sataman portille, heti tulo-/lähtöratapihan eteläpuolelle.

Kyrönsalmi-Laitaatsalmi radan siirto?

Miksi Soklin liikenteesä käyttettäisiin venakkoja, jos/kun rata hanke toteutetaan. Ko operaattorin pitää järjestää julkinen tarjous kilpailu, esin vaunuista. Eikö ko rataosa kannata sähköistää jo rakennus vaiheessa, ja ajattaa rahtarit sähkö vetureilla.

Mainittakoon, että noin 10 kilometrin päässä Soklista on jo rautatiekalustoa. Kyseessä on Tulppion kylässä muistomerkkinä oleva suksilla varustettu ns. Sandbergin ("Samperin") veturi, jolla vedettiin puuta jään päällä 1900-luvun alkupuolella.

Jos Soklin rataa ei sähköistetä, Rovaniemi - Kemijärvi -osuuden sähköistyksestä ei saada hyötyjä irti edes kaivosradan valmistuttua, koska sähköistyksen päättyessä Kemijärvelle veturi jouduttaisiin kuitenkin vaihtamaan dieseliin jo Kemissä tai Rovaniemellä. Kemijärvellä ei ole käytössä olevaa tallia vetokaluston sijoittamiseen.

Sähkökaluston kannalta asia ei ole ongelma, veturi voi aina palata takaisin etelään jossain muussa junassa. Kemijärven yläpuolella pendelöivä Vossloh 4000 (haave) tarvitsisi tosiaan huoltomahdollisuuden jonnekin. No, aaltopeltihalli on halpa ja helppo pystyttää :)

Minusta on aivan selvää että Liikennevirasto on kiinnostunut sähköistämään Lapin uudet radat. Jos liikennettä olisi liian vähän sähköistyksen kannalta, aiheellista on kysyä, onko ratojen toteutuminen realistista ylipäätään. Lyhyehköt linjojen siirrot ja/tai vaihtotyönä liikennöitävät sivuradat ovat yksi asia, pitkät uudet rataosuudet toinen asia. Ensimmäisten toteuttaminen on kannattavaa pienemmillekin liikennemäärille, jälkimmäisten ei.

sähköistys on n. 10% koko radan rakentamisessa, Rovaniemi-Kemijärvi maksaa n. 240000 eur kilometri, eli Soklin radan sähköistyskustannus n. 45milj Eur. Rata ilman sähköistystä maksaa n.340 milj Eur. Ottaen huomioon Suomen päästötavotteet , pidän luontevana että rata tullaan sähköistämään. Sähköistys laskee myös operointikustannuksia logistiikkaketjussa.

Lainaus hankekuvauksesta:

Soklin rautatiestä suunnitellaan yksiraiteinen, sähköistämätön, radio-ohjat­tu ja kulunvalvonnalla varustettu tavara­liikenteen rata. Junien mitoitusnopeus on 80 km/h. Käytettävien junien mitoittava junapituus on 825 m ja paino 5 600 t. Alustavien laskelmien mukaan kuljetettava rikastemäärä on noin 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä tarkoittaisi päivittäin 2-4 junaparin liiken­nöintiä radalla. Toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen rautatietä voitaisiin käyttää myös puutavara- ja henkilökuljetuksiin, jotka vaativat omia erillisiä rakenteita rautatielle. Tämän hankkeen yhteydessä ei ole varauduttu näiden rakenteiden toteuttamiseen.

Sähköistämättä jättäminen ainakin suunnitelmavaiheessa on sikäli ymmärrettävää, että sähkörata vaatii pohjoisessa huomattavasti enemmän investointeja jo pelkän sähkönsaannin muodossa. Lapissa etäisyydet ovat pitkiä, ympäristö on haavoittuvaa, infra pitää rakentaa nollasta, ja tiedossa on ettei kaivos ole ikuinen. Toisaalta tuo suunnitelma lienee ajanjaksolta jolloin itse Kemijärven radan sähköistyksestäkään ei ollut vielä täyttä varmuutta.

http://www.sokli.fi/kuljetusyhteys

5600 t... Näinköhän kolmella Valakolla niitä sieltä vedellään? Mitähän vaunuja tuonne tulisi liikennöimään? Nuohan alkavat olla jo samaa luokkaa kooltaan ja pituudeltaan mitä transitojunat Kok-Vus. Ilmeisesti junat tulisivat liikennöimään Soklista Kemin satamaan?

Eli malmijunan viimeisenä vaununa keikkuu jokin yksikerros-IC + ravintelivaunu alligaattorilla, siinä nykyaikainen sekajunakokoonpano, ilman erillisiä rakenteita ;D
Lisäksi Gblk maalattuna itellan väreihin, sillä saapuisi aikamerkki lapin perukoille.

Malmihan piti rikastaa Venäjällä ? Mieli on ilmeisesti muuttunut

Tammikuussahan tällainen uutinen tuli: http://yle.fi/uutiset/soklin_malmia_ei_rikasteta_venajalla/5061098

Mielestäni aiheesta puuttui peruskorjattu rata Kontiomäki-Taivalkoski ja Joutsijärvi-Kemijärvi. Uusi rataosuus Taivalkoski-Joutsijärvi.
Radalle saataisiin silloin varmasti yöjuna ja kuusamosta alas tavallinen IC-juna 1-2 kertaa päivässä. Radalla olemassa olevat raakapuu kuljetukset varmasti lisääntyisivät jos Taivalkoskelle ja Kuusamoon rakennentaan puiden kuormaus terminaalit. Kaivos malmeistakin osa varmasti kulkisi tätä reittiä pitkin esim. Sokli-Siilinjärvi