Resiina-keskustelu

Rautatiet ja harrastus => Radat ja laitteet => Aiheen aloitti: Reino Kalliomäki - Syyskuu 14, 2015, 23:57:36



Otsikko: Piitsjoen metsärata
Kirjoitti: Reino Kalliomäki - Syyskuu 14, 2015, 23:57:36
Syrjäisen sijaintinsa vuoksi Piitsjoen metsärata on melko tuntematon. Liitteenä oleva kirjeenvaihto valottaa silloisia käytäntöjä ja oloja. Suojärven Eteläisen Hoitoalueen karttaan olen sketsannut tämän noin 13 km pitkän ja raideleveydeltään 75-senttisen radan. Se päättyy ruudussa 97 paikkaan nimeltä "Kollaan kämpät". Piitsoja - niminen liikennepaikka on Näätäojan ja Paperon välissä. Rata ulottui etelään lähelle rajaa.


Otsikko: Vs: Piitsjoen metsärata
Kirjoitti: Reino Kalliomäki - Syyskuu 15, 2015, 00:27:03
Kolme päivää sitten näin hyvän kartan Piitsjoen radasta. Rata jakautuu neljälle karttaruudulle, eikä lopputulokseni ole kummoinen. Siitä näkee kuitenkin, millaista materiaalia on saatavilla. Kartan mukaan radalla on kolme sivuutusraidetta. Ensimmäinen heti raideviuhkan jälkeen Piitsojan sillan kohdalla. Seuraava heti edellisen jälkeen suolla (noin 150 metrin päässä), ja viimeinen noin 2 km ennen radan päätepistettä. Paikannimi yksinkertaisesti "kämppä". Leveäraiteinen pistoraide järven rantaan johtaa Torasjoen sahalle. Topografinen kartta 1:20000 vuodelta 1939.  Tämän karttatuotteen digitoimisen ovat rahoittaneet Karjalan Kulttuurisäätiö, Genimap Oy, Maanmittauslaitos, Lappeenrannan kaupunki, Imatran kaupunki ja Joutsenon kunta. Skannaustyön ovat suorittaneet Imitsi Oy ja Topografikunta.
©Maanmittauslaitos ja Topografikunta.


Otsikko: Vs: Piitsjoen metsärata
Kirjoitti: Pauli Ruonala - Syyskuu 16, 2015, 07:20:03
Suojärvellä toimi useita sahoja ennen sotia. Wihtori Kause (1870 - 1961) oli osakkaana kahdessa, Kotajärven sahassa (lähellä Paperon asemaa) ja Torasjoen sahassa (5 km Naistenjärven asemalta). Torasjoen saha toimi 1927 - 1944 ja se sai rautatieyhteyden 1928. Saha sijaitsi noin 100 metrin päässä Neuvostoliiton rajasta, josta syystä rautatien rakennusluvassa sallittiin radalla vain tavaraliikenne. Wihtorista on kirjoitettu elämäkerta: Timo Kause; Kerrankos kirves kiveen käy; Rauma 1993; 208 sivua. Kirjassa on muutama junankuva, paljon tarinaa Suojärveltä ja siellä tulee vastaan monta mielenkiintoista henkilöä, kuten Hella Wuolijoki. Eurajoella toimii edelleen Kause Oy.


Otsikko: Vs: Piitsjoen metsärata
Kirjoitti: Eljas Pölhö - Syyskuu 16, 2015, 07:29:19
Kun tuossa mainittiin Eurajoen Kause, niin siihen voi lisätä että myös Eurajoella oli rataa ja kaksi veturia. Eurajoen Tiilitehdas Y & I Kause lopetti tiilenpolton 1968 ja 1971 siellä käydessäni paikalla oli vielä toimiva sahalaitos. Tiilitehtaan savirata oli ollut alkujaan hevosvetoinen. Ajan kuluessa radalle hankittiin kaksi moottoriveturia, jotka kulkivat nimellä "omatekoinen". Toinen oli jo romutettu, mutta toinen oli vielä jäljellä tehtaan lähellä 6.7.1971. Sen jälkeen en ole tästä veturista kuullut.