Video

Euroopan megaprojekti Venäjän rautateiden korvaamiseksi

"Valtavan uuden suurnopeusjunaradan sisällä kolmen entisen neuvostovaltion halki."

https://youtu.be/spQ4v0Y2FfM

Vuosikertomuksen mukaan 1962 aloitettiin laiturikatoksien rakentaminen, ja niistä kaksi valmistui ko. vuoden kuluessa.
lainaus:
"Kouvolassa päällystettiin asema-aukio ja laitureita yhteensä 19 700 m2.
Kouvolan henkilolaitureille rakennettavista laiturikatoksista, jotka ovat kevyitä
esijännitteisiä teräsbetonirakenteita, valmistui kaksi, pinta-alaltaan 2 800 m2."

En tiedä kuinka paljon se vähentää päästöjä jos kontit kuljetetaan Vaasaan ja Tornioon/Haaparantaan rekoilla ja vasta Ruotsissa lastataan junaan.

Nurminen omistaa toisaalta oman junayhtiön jolla se voisi aloittaa konttien kuljettamisen myös noihin paikkoihin, mutta sillä junayhtiöllä näyttää olevan tärkeämpää käyttöä?

Lisäksi PKP Groupin toisella tytäryhtiöllä PKP LHS on jo leveäraiteisia vetureita. Kyseinen yhtiö operoi eteläisen Puolan halki kulkevaa LHS-rataa Ukrainan rajalta Katowicen terästehtaalle. Rata rakennettiin terästehtaan malmikuljetuksia varten 70-luvulla. Mutta ajoitus viittaa kyllä siihen että tarkoitus on liikennöidä lähinnä Ukrainan tulevalla normaalileveysverkolla.

Tuosta Hv1:n ja Hv4:n paremmuudesta tavarajuniin veturin kiihtyvyyden puolesta voi olla toisiakin näkökantoja. Pienempien vetopyörien ansiosta Hv4:n lähtö saattoi olla sutjakkaa, mutta Hv1:llä oli vastineeksi enemmän raakaa voimaa. Hv1:n tulipinta on 13 % suurempi ja tulistimen pinta 18 % suurempi kuin Hv4:llä. Lisäksi Hv1:n paino vetopyörillä (hankauspaino) on yli 13,5 % suurempi.
SKS

Ihannetilanteessa noin varmaan olisi, mutta käytännössä Hv1-3 päätyö jatkui pitempään, esim TK Turku-Tampere->H Tpe-Toijala-Tku tai pikajunat Turusta Tampereelle ja Helsinkiin viikonloppuisin ja varalla Dm4:lle. Loppu oli sitten täyteajoa. Hv4 ei olisi kyennyt tällaiseen päätehtävään. Oulussa kun Hv4 korvattiin kaukojunissa Hv1:llä, sille ei enää löytynyt päätyötä (Tk3 hoiti pikkujunat ja vaihtotyöt). Hv1 käyttö tavarajunissa Oulussa oli välitöinä toimia apuveturina ja toimia varavetureina Sv12:lle. Tampereella Dm7 vei päätyön ja veturit jäivät varalle ripoteltuina eri varikoille ja käytöksi jäi toimia höyrynannossa tehtaille ja VR:n omaan käyttöön. Uudet Vv16 veivät muut työmahdollisuudet. Pasilassa Hv4 työt siirtyivät Vv15:lle ja tarvittaessa sekalaisissa järjestelijöissä käytettiin Hr1 ja Tr1 täyteajoina. Muulla uusia Hv4-vetureita ollut eikä tuossa vaiheessa (n.1962) niitä enää siirrelty, koska (silloisen arvion mukaan) höyryt oli määrä poistaa muutaman vuoden sisällä.

Eikö Hv4 olisi ollut soveliaampi (nopeampi lähdöissä) kuin Hv1-3 kevyehköihin sekalaisiin tavarajuniin?
Silti Hv4:t (myös 1926-1933 valmistetut) pistettiin kylmiksi 2...3 vuotta ennen näitä (vaikka vanhimmat Hv1:t olivat vuodelta 1915).

Hv4:n (751 tai 742) pelastamista (turhaan?) odottaen.

Hv-vetureiden käyttö tavarajunissa oli säännöllistä, päivittäistä ja joillakin varikoilla jopa runsasta. Esim. Turku-Naantali/Uusikaupunki, Turku-Paimio ja Turku-Tampere ajettiin päivittäin vielä 50/60-lukujen taitteen tienoilla, osittain veturikierron takia. Pasilasta ajettiin täyteajoina järjestelijöitä ja lyhyen matkan noutoja päivittäin esim. Pitäjänmäelle ja Keravan suuntaan, Seinäjoelta ajettiin kaikkiin suuntiin, Pieksämäki-Joensuu kiitotavara oli pitkään 60-luvulle Hv-juna (Pm Hv3 tai Jns Hv1), Joensuun varikolla Hv1:n loppuaikoina sarjalla taisi olla enemmän tavara- kuin henkilöjunia jne

Kyllä se 1960-luvun alun maailma oli lähes mustavalkoinen.

Kuvausvuodesta vielä, niin paljastuu sellainen yksityiskohta että Kouvolan uudella asemalla ei ole vielä laiturikatoksia. Milloin ne rakennettiin?

Oliko muuten tavallista että Hv-vetureita käytettiin tavarajunissa?

PKP Cargo aikoo tulla Ukrainan kuljetusmarkkinoille

"PKP Cargon on tarkoitus kuljettaa erilaisia ​​rahtia, kertoo rautatieliikenteen uutisportaali Railway Supply.

Yrityksen ei tarvitse ostaa leveäraiteisia vetureita ja vaunuja, sillä USA ja Euroopan unioni suunnittelevat rakentavansa eurooppalaisen radan Lviviin ja sitten muihin kaupunkeihin, mukaan lukien Odessaan."

https://www.railway.supply/en/pkp-cargo-plans-to-enter-the-ukrainian-transportation-market/