Muut aiheet  |  Sivuraide  |  Aihe: Ruskean sähkötolpan polttaminen?  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Mikko Heino
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« : Maaliskuu 07, 2017, 09:03:58 »

Onko rusehtava kyllästetty sähkötolppa aina kreosoottikyllästetty? Kun kyllästetyn puun polttaminen on kielletty, niin en tajua miksi se koskee myös kreosoottipuuta. Kupariarseenin tms. kyllä tajuaa tuottavan myrkkyjä polttaessa, mutta kivihiilitervasta luulis tulevan poltossa lähinnä CO2 ja H2O:ta. Meidän pitäis jotenkin hävittää tolpan verran lyhyitä pätkiä jotka ennen olivat heinäkuivurin ritilän alla tolppina. Ja takassa (arinaton) meinasin niitä polttaa.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1131


« Vastaus #1 : Maaliskuu 07, 2017, 09:20:49 »

Tukesin sivulta löytyy aiheesta selvistys.

http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Biosidit/Biosidien-kayton-rajoitukset/Kreosootti/
tallennettu
Mikko Heino
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #2 : Maaliskuu 07, 2017, 10:25:47 »

Juu tuon luin jo aiemmin, mutta eipä se kovin tyhjentävä vastaus ole ainakaan kemiallis- käytännöllisesti. Kreosoottipuuta ei saa polttaa mutta miksei?
Ja onkohan kaikki ruskea sähkötolppakylläste kivihiilitervaa?
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1131


« Vastaus #3 : Maaliskuu 07, 2017, 12:29:16 »

Ja onkohan kaikki ruskea sähkötolppakylläste kivihiilitervaa?

Sähkönjakeluverkkojen puiset pylväät on kyllästetty pääasiallisesti kahdella eri menetelmällä: suolakyllästeellä tai kreosootilla. Kummatkin ovat ongelmajätettä — suolakylläste oli sen verran tuhtia kamaa, että menetelmää ei saa enää edes käyttää. Molemmilla tavoilla käsitellyt tolpat on hävitettävä asianmukaisesti.
tallennettu
Tuukka Ryyppö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 3078


« Vastaus #4 : Maaliskuu 07, 2017, 14:04:29 »

Ja ne syyt, etenkin kreosootin tapauksessa, ovat mitkä?
tallennettu

Matkustaminen on kallista. Paitsi jos päättää olla maksamatta majoituksesta. Jee!
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1690


« Vastaus #5 : Maaliskuu 07, 2017, 14:13:33 »

Meidän pitäis jotenkin hävittää tolpan verran lyhyitä pätkiä jotka ennen olivat heinäkuivurin ritilän alla tolppina. Ja takassa (arinaton) meinasin niitä polttaa.

Eikö kyllästetyn puun saa viedä ilmaiseksi kaatopaikalle keräykseen?

Edit: Kaatopaikkoja ei enää ole, kun sekajätteet poltetaan. Kaatopaikat jotain jätekeskuksia.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 07, 2017, 16:17:50 kirjoittanut Simo Virtanen » tallennettu
Joona Kärkkäinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 544


« Vastaus #6 : Maaliskuu 07, 2017, 14:35:27 »

PAH-yhdisteet, eli polyaromaattiset hiilivedyt ovat todella myrkyllisiä, kreosootin poltto kotikonstein vapauttaa niitä runsaasti. Kreosootti pitäisi polttaa todella kuumassa lämpötilassa, jotta haitta ei olisi merkittävä.
tallennettu
Lauri Kivijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #7 : Maaliskuu 07, 2017, 20:03:46 »

Kemistinä voin antaa hieman tarkemman vastauksen, miksi polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH) tai PAH-yhdisteitä sisältäviä aineita ei voi hävittää kotikonstein polttamalla:

Polyaromaattiset hiilivedyt ovat rengasrakenteisia hiilivetyjä, jotka koostuvat useista toisiinsa liittyneistä bentseenirenkaista. Bentseenirenkaat ovat kemiallisesti hyvin kestäviä, joten PAH-yhdisteet sietävät hajoamatta (palamatta) huomattavasti korkeampia lämpötiloja kuin esim. bensiinin pääkomponentteina käytettävät haaroittuneet ja suoraketjuiset hiilivedyt. Matalissa polttolämpötiloissa (kuten puun kotipoltossa) PAH-yhdisteet tyytyvät siis ensisijaisesti vain haihtumaan poltettavasta materiaalista, jolloin ne leviävät savukaasujen mukana ympäristöön.

Yritin nopeasti vilkaista Googlen avulla, voiko kreosootilla kyllästettyä puuta toimittaa hävitettäväksi. Näyttää ikävästi siltä, että yksityishenkilöille tämä on hankalaa: kyllästettyä puuta vastaanottavia jätteenkeruupisteitä on harvakseltaan ja ne näyttävät perivän materiaalin vastaanotosta myös jätteenkäsittelymaksun.

Kerrottakoot lopuksi kevennyksenä PAH-yhdisteistä tositarina, jonka peruskoulun opettajani minulle aikoinaan kertoi: Hänen kotikylässään asui mies, joka oli hankkinut halvalla vanhoja ratapölkkyjä. Mies aikoi pilkkoa ne haloiksi lämmittääkseen taloaan. Naapurusto varoitteli, ettei myrkyllisiä ratapölkyjä sovi käyttää kaminassa. Mies oli kuitenkin päättänyt, että kyllä hän talonsa niillä nyt lämmittää kun ratapölkyt kerran lojuivat jo hänen tontillaan: Hän siirtyi aina ulos talostaan, kun kaminassa paloi ratapölkkyjä. On ollut varmaan humoristinen näky, kun isäntä on värjöttellyt tuntitolkulla pihamaalla talvipakkasissa odottelemassa kaminan hiipumista. Suomalaista "mennään eikä meinata" -asennetta parhaimmillaan.(?) Hymyilee
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 08, 2017, 00:03:57 kirjoittanut Lauri Kivijärvi » tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 406


« Vastaus #8 : Maaliskuu 07, 2017, 21:40:21 »

Varmaan on "ravinteikkaat" pohjavedet niissä kaivokunnissa. En tosin sitten tiedä, suodattaako maa miten hyvin kyseiset aineet.
tallennettu
Esko Ampio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 610


« Vastaus #9 : Maaliskuu 08, 2017, 07:59:23 »

Olen nähnyt hirsisaunan, mikä oli rakennettu entisistä, tervakyllästetyistä/ruskeista viestipylväistä. Todella huippua!
tallennettu
Mikko Heino
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #10 : Maaliskuu 08, 2017, 11:41:15 »

Kiitos vastauksista, etenkin Laurin vastaus oli aika tyhjentävä. Käytämmä siis pötiköitä vaikka tiilen korvikkeina halkopinon alla maata vasten. Mutta tuohon värikysymykseen en vissiin saanut vielä vastausta joten muotoillaan kysymys uudelleen: Onko olemassa rusehtavaa suolakyllästettä jota on Suomessa laajalti käytetty sähkötolppiin?
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1690


« Vastaus #11 : Maaliskuu 08, 2017, 12:54:22 »

Mutta tuohon värikysymykseen en vissiin saanut vielä vastausta joten muotoillaan kysymys uudelleen: Onko olemassa rusehtavaa suolakyllästettä jota on Suomessa laajalti käytetty sähkötolppiin?

Kyllästeen sisällöstä en tiedä, mutta keski- ja suurjännitelinjojen puupylväät ovat yleensä ruskeita.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1131


« Vastaus #12 : Maaliskuu 08, 2017, 14:51:12 »

Suomessa käytetyistä pylväistä noin 90 prosenttia on käsitelty CCA-kyllästeillä (kupari-, kromi- ja arseenipohjainen). Käytössä on ollut kahta eri tyyppiä, joiden kemiallinen koostumus vaihtelee. Loput ovat kreosoottikyllästeisiä. Näiden lisäksi käytössä on ollut muitakin tyyppejä, jotka tosin ovat poistuneet käytöstä jo 1950-luvulla. Uusimmat kyllästeaineet ovat kuparipohjaisia, joita on otettu käyttöön sen jälkeen kun CCA-kyllästeen käyttö kiellettiin. Kreosoottikyllästeisiä pylväitä käytetään vielä sähkönjakeluverkoissa poikkeusluvilla, mutta niiden terveysvaikutukset sähköalan ammattilaisten kannalta puhututtavat yhä — kreosootti ei kiinnity kovin hyvin puuhun.

CCA-kyllästeen sisältämät arseeni ja kromi ovat erittäin vaarallisia ihmisen terveydelle. Vaaralliset kemikaalit voivat kulkeutua elimistöön myös hyötykasvien kautta, jos kasvien läheisyydessä on CCA-kyllästettyä puuta. Tukesin mukaan käytöstä poistettuja sähköpylväitä ei saa käyttää rakentamiseen asuin- ja virkistysalueilla. Vaarallisia kemikaaleja sisältävien, vanhojen sähköpylväiden kaikenlainen käyttö myös pihapiirissä on kielletty. Myrkyllisiä pylväitä ei saa käyttää esimerkiksi istutusten reunuksiksi, terassin puutavaraksi tai muuhunkaan rakentamiseen. Vanhat sähköpylväät pitää viedä jäteasemalle tai puutavaraliikkeiden jätepuulavalle.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 08, 2017, 15:24:34 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Lauri Kivijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #13 : Maaliskuu 08, 2017, 16:35:09 »

Läheskään kaikki puutavaraliikkeet tai jäteasemat eivät vastaanota kestopuuta, joiksi myös ratapölkyt ja sähkötolpat (sekä kreosootilla että CCA-suoloilla kyllästetyt) luetaan. Ohessa kestopuun kierrätysorganisaation kartta, josta selviää kestopuun keruupisteet (harmaat ja punaiset pisteet kartalla):
http://www.kestopuu.fi/kierratys/kierratys-vastaanottopaikat-kotitalouksille.html

Yksityiset henkilöt voivat toimittaa pieniä määriä kestopuujätettä näihin toimipisteisiin maksutta. Ohessa vielä kierrätysohje yksityishenkilöille sekä yritysasiakkaille.
http://www.kestopuu.fi/kierratys/kierratysohjeet.html

Alle kuutiometri kestopuuta näyttäisi menevän useimmilla asemilla vielä "pienenä määränä". Jotkin keruupisteet vaativat, että jätteen tuoja toimittaa ratapölkyt sekä sähkötolpat alle kahden metrin pätkiksi paloiteltuina.

Lopuksi vielä linkki Petrin viittaamaan Tukesin tiedotteeseen käytettyjen sähköpylväiden vaaroista sekä kierrätysohjeesta kotitalouksille:
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kemikaalituotevalvonta/Ala-osta-myrkyllisia-sahkopylvaita/ (julkaistu 20.4.2012)

Eiköhän näillä tiedoilla saada vorgilaisten sähköpylväät sekä ratapölkyt kiertoon - naapureita savustamatta. Hymyilee
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 08, 2017, 16:50:35 kirjoittanut Lauri Kivijärvi » tallennettu
Mikko Heino
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 79


« Vastaus #14 : Maaliskuu 08, 2017, 22:00:52 »

Miksi tähän kysymykseen on mahdotonta saada vastausta: Onko olemassa rusehtavaa suolakyllästettä jota on Suomessa laajalti käytetty sähkötolppiin? Kreosootti ei ole suolakylläste.
tallennettu
Lauri Kivijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #15 : Maaliskuu 08, 2017, 22:26:20 »

Vorgin väki ei taida keskimääräisesti olla kovin syvällisesti sähköpylväisiin erikoistunutta, joten ei ole vielä löytynyt varman tiedon antajaa CCA-suolojen tuottamista värisävyistä. Ehkäpä aiheeseen erikoistuneelta Tolpat-sivustolta löytyy paremmin tietäjiä.

Linkki: http://calm.iki.fi/tolpat/
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 08, 2017, 22:49:27 kirjoittanut Lauri Kivijärvi » tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1131


« Vastaus #16 : Maaliskuu 09, 2017, 15:14:49 »

Miksi tähän kysymykseen on mahdotonta saada vastausta: Onko olemassa rusehtavaa suolakyllästettä jota on Suomessa laajalti käytetty sähkötolppiin? Kreosootti ei ole suolakylläste.

Olipa pylvääsi CCA-kyllästetty tai kreosootti-kyllästetty, niin kumpikin on ongelmajätettä. Ohessa (vielä) huttua kreosoottipylväästä, sen hävittämisestä ja käyttörajoituksista. Tukes toteaa aiheesta seuraavasti:

"Kreosootilla kyllästettyä puuta saa käyttää vain pysyvästi maaperään koskettavissa avojohtorakennelmissa (sähkö- ym. pylväät) ja ratapölkkyinä sekä silloissa tai muissa vastaavissa kantavissa ulkorakenteissa."


http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Biosidit/Biosidien-kayton-rajoitukset/Kreosootti/

Kukaan ei sinulle kyllä tätä kautta tule antamaan lausuntoa siitä, millä tavalla pylvääsi on kyllästetty, mikäli sellaista kommenttia odotat. Periaatteessa voisin kyllä spekuloida asialla, kun on sen verran monta juttua aiheesta tullut vuosien varrella tehtyä, mutta en siihen ryhdy. Kyllästeaineita voidaan myös värjätä, joten pelkkä väri ei takuuvarmasti kerro sitä, millä kamalla pylväs on kyllästetty.

tallennettu
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #17 : Maaliskuu 09, 2017, 15:38:05 »

Amerikan ihmemaassa ovat tehneet selkeän selostuksen
https://www.atsdr.cdc.gov/phs/phs.asp?id=64&tid=18

Ilmenee, että sitä on käyetty ja käytetään yhä luonnonmukaisena ja varmaan myös vihreänä luontaislääkkeenä (kasviperäinen versio)!
tallennettu
Lauri Kivijärvi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 48


« Vastaus #18 : Maaliskuu 09, 2017, 19:10:12 »

Keskustelussa alkaa esiintyä mahdollisesti epäterveellisiä ja maallikkoa harhauttavia ajatuskuvioita kreosootin turvallisuudesta, joten tehdäänpä tähän selväksi millainen myrkky kreosootti on:

Kreosootti ärsyttää lyhytaikaisessa altistuksessa silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Iholle joutunut kreosootti voi auringonvalon vaikutuksesta johtaa palovammoihin. Altistuminen nielemällä voi johtaa kuolemaan. Aine imeytyy ihon, hengitysteiden ja suun kautta elimistöön. Elimistössä kreosootti voi aiheuttaa munuais- ja maksavaurioita. Aineen on todettu aiheuttavan ihmisissä ja koe-eläimissä syöpää.

Kreosootin tai kreosoottia sisältävän aineen palaminen vapauttaa myrkyllisiä huuruja, kuten ylempänä kerroin. Kreosootti hajoaa luonnossa erittäin hitaasti, minkä johdosta luontoon vapautunut kreosootti kerääntyy vesistöihin, maaperään sekä eliöihin - ja lopulta ihmisiin mm. juomaveden sekä ravintoketjujen kautta. Ainetta ei tämän vuoksi saa päästää leviämään ympäristöön.

Tiivistelmä on laadittu ylle linkatun USA:n viranomaisraportin sekä kansainvälisen kemikaalikortin (http://kappa.ttl.fi/kemikaalikortit/khtml/nfin0572.htm) pohjalta.

Jarmon mainitsemaa luonnonmukaista kreosoottia saadaan ainakin kreosoottipensaan (englanniksi creosote bush tai chaparral) lehdistä. Luonnossa esiintyvä kreosootti on yhtä myrkyllistä kuin teollisesti valmistettu kreosootti: pensas käyttää kreosoottia puolustautuakseen kasvinsyöjiltä. USA:n viranomaiset eivät siis todellakaan suosittele nauttimaan kreosoottipitoisia aineita, jos joku Jarmon lainausta erehdyksessä näin tulkitsee.

Kuten Petri sanoi, niin sähkötolpan väristä riippumatta pölkky on hävitettävä kestopuun kierrätysohjeiden mukaisesti.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 09, 2017, 19:59:18 kirjoittanut Lauri Kivijärvi » tallennettu
Juhani Pirttilahti
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 2336


« Vastaus #19 : Maaliskuu 09, 2017, 23:36:30 »

Keskustelussa alkaa esiintyä mahdollisesti epäterveellisiä ja maallikkoa harhauttavia ajatuskuvioita kreosootin turvallisuudesta, joten tehdäänpä tähän selväksi millainen myrkky kreosootti on:

Hyvä! Myrkyt on myrkkyjä ja niitä pitää käsitellä sen mukaisesti.
tallennettu
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #20 : Maaliskuu 10, 2017, 04:31:18 »



Jarmon mainitsemaa luonnonmukaista kreosoottia saadaan ainakin kreosoottipensaan (englanniksi creosote bush tai chaparral) lehdistä. Luonnossa esiintyvä kreosootti on yhtä myrkyllistä kuin teollisesti valmistettu kreosootti: pensas käyttää kreosoottia puolustautuakseen kasvinsyöjiltä. USA:n viranomaiset eivät siis todellakaan suosittele nauttimaan kreosoottipitoisia aineita, jos joku Jarmon lainausta erehdyksessä näin tulkitsee.


Tuota nuin, intataan nyt sitten, kun kerran haastoit siihen:
edellä mainitsemani virallisen (.gov-domainista lähtevän) ohjeen mukaan kasvipohjaiselle kreosoottille ei ole USA:ssa syöntikieltoa.


Beechwood creosote has been used as a
disinfectant, a laxative, and a cough treatment. In
the past, treatments for leprosy, pneumonia, and
tuberculosis also involved eating or drinking
beechwood creosote. It is rarely used today in the
United States by doctors
since it has been replaced
by better medicines and it is no longer produced by
businesses in the United States. It is still available
as an herbal remedy, and is used as an expectorant
and a laxative in Japan.


(Korostukset minun)

Ilmeisesti jaappanilaisten sisikalut kestävät tuon(kin), mikäli viite on paikkansa pitävä.
Vähän epäselvästi tuossa sanottu, onko "herbal remedy" USA:han vaiko Japaniin liittyvä.
Tulkitsisin, että myös USA:han.

Sitten kun meillä on tämä Internet, niin katellaas sitä Japanin kreosoottilääkintätilannetta sieltä:

Seirogan
From Wikipedia, the free encyclopedia

Seirogan
Seirogan (正露丸 formerly 征露丸?) is a pharmaceutical drug marketed in Japan, sold as a treatment of the digestive tract (especially as an antidiarrhoeal), whose main active ingredient is "wood creosote" (also wood-tar creosote, or beechwood creosote.[1])


https://en.wikipedia.org/wiki/Seirogan

Eli vähän haiskahtaa siltä, että japanilaiset tosiaan syövät sitä kreosoottia pääosin ripulilääkkeenä, tai kai sitä ehkä voi laittaa toisestakin päästä.

Kiinan perinteistä lääketiedettä en nyt lähde penkomaan, mutta ihmettelisin, ellei siellä olisi sama kasvi ja ehkä samakin homma käytössä.



Sitten mennäänpä Internetsillä USA:han. Googlesta:

https://books.google.fi/books?id=5kRr25CbD5AC&pg=PA213&lpg=PA213&dq=beechwood+remedy&source=bl&ots=UrQKYGy6yY&sig=EX6xHbZNrdgAh7askrm1BHN7LAY&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjE7vb388rSAhWDDiwKHUZUCWYQ6AEIVTAI#v=onepage&q=beechwood%20remedy&f=false

"Revitalize Your Hormones: Dr. Dale's 7 Steps to a Happier, Healthier, and Sexier You 1st Edition"
by Theresa Dale  (Author)
ISBN-13: 978-0471655558
ISBN-10: 0471655554



Eli Ameriikassa sitä kasviskreosoottia laitetaan lääkärin ohjeen perästä naisten kippeisiin pimppeihin -- jos koulukunta on oikea!


* kresosootti.jpg (186.68 kilotavua, 1879x1008 - tarkasteltu 401 kertaa.)
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 10, 2017, 05:12:32 kirjoittanut Jarmo Puntanen » tallennettu
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 787


« Vastaus #21 : Maaliskuu 10, 2017, 05:35:25 »


Tässä keskustelussa alkaa pikkuhiljaa  "päreetkin palamaan". Se kai on ihan laillista, vaikka olisivat tervattujakin.
tallennettu

Skiffari 40
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #22 : Maaliskuu 10, 2017, 05:56:55 »


Tässä keskustelussa alkaa pikkuhiljaa  "päreetkin palamaan". Se kai on ihan laillista, vaikka olisivat tervattujakin.

Ei ainakaan minun silmääni sattunut, että hra Halinen olisi ottanut kantaa tässä ketjussa mihinkään. Kerro toki, mikä ahdistaa. Tämähän on ihan sitä varten tämä paikka.
tallennettu
Jarmo Puntanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 138


« Vastaus #23 : Maaliskuu 10, 2017, 06:17:14 »

Mitä tulee esim pylväsmyrkkyjen arseeniin, niin (Loukola-Ruskeeniemi, K. and Lahermo, P. (Eds.) "Arsenic in Finland: Distribution, Environmental Impacts and Risks. Geological Survey of
Finland." tietää, että Suomen luonnossa sitä on moreenimaassa tyypillisesti 4 mg/kg, (s. 4) ja parhaimmillaan 10 mg/kg rikkikiisumalmeja sisältävässä kallioperässä. Pohjois-Pohjanmaan turpeessa on 1-5 mg/kg mediaaniarvoja. (idid, s. 53)

Rikkikiisun yhteydessä on sitten ne kuparit ja lyijyt, ja Suomen happamissa järvissähän (erityisesti tekojärvissämme) on ihan kivasti elohopeaa ja sitten mausteena esim Tsernon Cs-137:aa.

Harjavallan tehtailta lähtenyt kupari näkyy alueellisesti yhä: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/raskasmetalli/kartta-kupari.htm


Jos siihen olemassa olevaan raskasmetallisoppaan lisää satunnaisen yhden tolpan metallit, on ihan se ja sama. Suurin terveysriski on, että tolppa putoaa varpaan päälle, tai että moottorisaha vie sormen.

Minä polttaisin sen tolpan, ellei muuta pysty, ja veisin tuhkan jonkin öljykanisterin mukana ongelmajätteisiin.
tallennettu
Jouni Halinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 787


« Vastaus #24 : Maaliskuu 10, 2017, 07:06:07 »


 Sorry Jarmo, ota toi kirjoittamani ihan huumorin kannalta, en kohdistanut sitä kehenkään, sattui vaan natsaamaan tähän keskusteluun niin sopivasti .Joten älä polta Jarmo päreitäsi tämän takia, älkäämme ryhtykö totisiksi torvensoittajiksi.

Sen verran voin mainita tähän keskusteluun liittyen, että ainakin aikaisemmin Kivikon sorttiasemalla otettiin vastaan (maksusta) painekyllästettyä puutavaraa, ja käsitykseni mukaan se poltetaan nykyjään Vantaan jätevoimalaitoksessa jossa on tarvittavat kovat lämmöt, ei taida toimia oikein tukipolttoaineena kun on usein likomärkää. Kyllähän sinne pitäisi voida viedä myös täällä keskustelussa olevat puutuotteet, kysyn sitä kun käyn siellä ensiviikolla.

Sitä ihmettelen, että Sortiin voi myös viedä maksusta normipuutavaraa, sitä ei kuitenkaan polteta vaan se haketetaan kuorikkeeksi/mäd?. Lavalle heitetään kuitenkin ”puutavaraa” hyvinkin laajalla skaalalla. on lastulevyä, maalisia, lakkasia, mätiä, nauloja ym. muuta metallia, lasia ja muuta sekalaista ”puutavaraa”. Ainakin minusta tämä jae olisi kaikkein viisainta polttaa jätevoimalassa, ajomatkaakin on vain noin 5 kilometriä.
tallennettu

Skiffari 40
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Muut aiheet  |  Sivuraide  |  Aihe: Ruskean sähkötolpan polttaminen?  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina