Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Turpeen käytöstä VR:n höyryvetureissa  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 95


« : Maaliskuu 17, 2017, 11:04:35 »

Kirjoitan alustukseksi kirjan Asko Jämsen: Halkometsistä soille ja sahoille - VAPO 50 vuotta 1940-1990 tiedot turpeen käytöstä VR:n veturissa:

Turpeen käyttöä veturien polttoaineena ryhdyttiin selvittelemään 1910-luvun puolivälissä. Onnistuneiden kokeilujen jälkeen VR solmi v. 1921 hankintasopimukset  viiden turveyrityksen kanssa yhteensä 5000 tonnin vuotuisen polttoainemäärän toimittamisesta.
Ensimmäisen maailmansodan keskeyttämä hiilen tuonti käynnistyi uudelleen v. 1924 vaikuttaen nopeasti turveteollisuuden kilpailuasemaan.  ----  
Vuosina 1924-1938 turvetta käytettiin Valtionrautateillä 3600-7600 tonnia vuodessa. Polttoturvetuotannon vuotuinen
kokonaismäärä vaihteli 1930-luvulla 20 000 tn molemmin puolin.
 
Valtiovalta, joka tuki [17.12.1940 perustetun poltto]turvetoimikunnan työtä avustuksilla. Se pyrki omalta osaltaan lisäämään turvetuotantoa myöntämällä rautatiehallitukselle v. 1940 3 260 000 markan määrärahan Konnunsuolla tapahtuvan turvetuotannon tehostamiseksi.

Turvetuotannon tehostamisesta keskusteltiin keväällä 1942 myös RP:n [Rautatiehallituksen puutavaratoimisto] johtokunnassa.  ---- Selvityksen valmistuttua katsottiin, että RP:n ei ollut syytä ryhtyä kokeilemaan polttoturpeen nostoa, koska VR:n varasto-osasto jo  hankki Konnunsuolta polttoturvetta VR:n tarpeiksi, ja kun vielä tiedossa oli, että valtio oli perustamassa osakeyhtiötä erikoisesti polttoturpeen nostoa varten (Suo Oy).

Polttoainepulan takia polttoturpeen menekki oli vuosina 1945-1947 ja vielä v. 1948 alkupuolellakin erittäin hyvä, ----
Kesällä 1948 polttoainetilanne muuttui kivihiilen tuonnin käynnistyttyä lähes yhtäkkiä täydessä laajuudessaan. Kun hiili oli vielä hinnaltaan edullista,--- oltiinkin jo siinä tilanteessa, että takuulakia [Laki polttoturpeen valmistuksen ja käytön edistämisestä 22.6.45 ja VnP 17.4.46 takuusitoumuksista koneturpeen valmistajille] .

Suurin polttoturpeen käyttäjä 1940-luvun lopulla oli VR. Sen polttoaineiden kokonaiskulutuksesta esim. 1948 palaturpeen osuus oli 5% luokkaa eli noin 60 000 tn. Käyttämästään turpeesta VR sai Konnunsuon turvetyömaaltaan yli 18 000 tn. Loput välitti VAPO yksityisiltä yrittäjiltä.
VR:n tuolloisista 765 veturista oli turvekäyttöisiä 52. Ne liikennöivät pääasiassa Mikkeli-Kouvola-Virasoja ja Seinäjoki-Vaasa-Kokkola sekä Haapamäki-Pori -rataosuuksilla.
Riittävän tehon aikaansaamisen edellytyksenä oli, että turpeen sekaan oli pantu jonkin verran kivihiiltä.
Veturien lisäksi VR käytti polttoturvetta myös kiinteistöjensä lämmitykseen.
]viitteenä tekstille: Turveteollisuusliitto 1943-1983 : Turveteollisuus N:o 3 / 1983 s. 22].

Takuulain viitenä viimeisenä vuotena 1951-1955 VAPO välitti turvetta VR:lle seuraavasti (tn/vuosi)
                                  1951     1952     1953     1954     1955
Luovutus VR:lle          45300   58700   62200   58900   47000
VR:n oma tuotanto    17500    19000   15000   11500   12500
VR:n kulutus              77700    71500   69600   78600   51300

Turvekäyttöisten veturien lukumäärä saavutti huippunsa kesällä 1953, jolloin niitä oli 70.
Tämän jälkeen käyttö kääntyi laskuun ja käyttö vetureissa loppui kokonaan v. 1958.

VAPO:n historiikissa on muutakin kiinnostavaa tarinaa (esimerkiksi ratapölkyistä ja vesi-, rata- ja autokuljetuksista)



tallennettu
Eljas Pölhö
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1777


« Vastaus #1 : Maaliskuu 17, 2017, 19:22:16 »

Tästä kirjasta löytyvät yksistä kansista päivän tarkkuudella kaikki VR:n vetureiden polttoainemuutokset ja muut rakenteeseen tehdyt muutokset (valaistus, kehykset, luistit, ikkunanpuhdistimet ym) vuosilta 1932-1949 ja osin 1931/1950.


* IMG_9820.JPG (630.8 kilotavua, 1575x2146 - tarkasteltu 161 kertaa.)
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 314


« Vastaus #2 : Maaliskuu 30, 2017, 23:21:58 »

Millaisena turvetta lapioitiin tulipesään? Hyvää kuvaa ei taida löytyä sivuilta. Olen kuvitellut kyseessä olleen palaturpeen (pisto-). Erkki mainitsee hiiliä lisätyn turpeeseen riittävän tehon aikaansaamiseksi. Esimerkiksi ”joka kymmenes” lapiollinenko?  Varmaankin pieni hiilivaranto olisi käytetty pahassa paikassa.
Millaista arinaa käytettiin? Ivalo ja Airas eivät selkeästi vastaa, aivan kuin turvetta ei toivottaisi polttoaineeksi. Airas kertoo lyhyesti turvejauhepoltosta. Paloheimon kokeilut olivat vielä lähellä. Riihimäen – Lopen radalla käytettiin lopulta turpeeseen lisättyä öljyä (Markio haast.). Arvaan, että höyrysti! Vaikka Hanomag-veturit varta vasten rakennettiin turvepolttoisiksi (Hanomag-Nachrichten), ainoa muutos taisi koskea polttoainevarastoa.
Mieleen tulee lähinnä tarinoita turpeen surkeudesta veturipolttoaineena. Oliko vetureissa käytetty turve tällaista:    http://vaunut.org/kuva/117577?s=1    ?         VAPO aloitti turvetuotannon ostamalla ja vuokraamalla kymmenkunta suota 1969 (Suo Oy:n Aitoneva, Särkineva, Lapinneva, ja Riitasuo. Vuokr. Rastunsuo, Tausneva , ja Hanhineva). Aluksi tuotanto jatkui vanhoin menetelmin, mutta noin viiden vuoden kuluessa tutkimus- ja kehitystyö johti rajuun kasvuun. Sateisen kesän 1974 aikana Tausneva ei enää toiminut. Muistan Kalajokilaaksossa kesätulvan: Viikonlopun jälkeen pellolle ajetuista tietyön koneista näkyivät vain pakoputket.
Vuoden 1946 noin 50:stä yksityisestä turvesuosta oli kymmenen vuoden päästä käytössä vajaat puolet.  VAPO:n aloitussuot tuottivat noin 115 000 m³,  vuonna 1978 tuotanto oli  noin 5,3 milj. m³.  Suurin käyttäjä oli Tampereen kaupunki Naistenlahdessa (Jämsén).  Lapiota ei enää käytetty. Liitteenä kuva .


* Ähky.jpg (628.66 kilotavua, 1804x1200 - tarkasteltu 78 kertaa.)
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 416


« Vastaus #3 : Huhtikuu 01, 2017, 20:44:08 »

Millaisena turvetta lapioitiin tulipesään? Hyvää kuvaa ei taida löytyä sivuilta. Olen kuvitellut kyseessä olleen palaturpeen (pisto-).

Jos elävästä arkistosta katsoo VR:n 100-vuotisjuhlaelokuvasta osan rautatiet itsenäisessä Suomessa ja siitä suunnilleen kohdasta 6:10 alkaen noin 15 sekuntia eteenpäin niin voi saada jonkinlaisen käsityksen.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/30/topparoikka-tulee
tallennettu
Reino Kalliomäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 314


« Vastaus #4 : Toukokuu 16, 2017, 20:53:43 »

”Turve veturin polttoaineena.  Viime kesästä lähtien on rautatiehallituksen toimesta  rataosalla Haapamäki – Seinäjoki – Kannus kokeiltu turpeen käyttämisessä polttoaineena veturissa.  Kokeet antoivat täysin tyydyttäviä tuloksia, vaikkakin vetureissa ei vielä ollut täydellisiä laitteita turpeen polttoa varten. Kone- eli palaturve osoittautui puun kanssa täysin samanarvoiseksi polttoaineeksi, koska niiden höyrynsynnyttämiskyky oli sama, ja kipinänmuodostus todettiin vähäpätöiseksi. Keinottelutarkoituksessa on turpeen hinta kuitenkin noussut 175 markasta 225 markkaan tonnilta. Tämän johdosta tulee tällä hetkellä edullisemmaksi käyttää halkoja, mutta odotetaan turpeen hinnan laskevan, jolloin sitä voitaisiin suuressa määrin käyttää veturien lämmitykseen. Ruotsissa käytetään turvetta jo suuressa määrin polttoaineena ja nousi turpeenvalmistus v. 1920   400 000 tonniin, mikä vastaa 200 000 tonnia kivihiiltä. Vuosituotanto arvellaan siellä voitavan kohottaa  1 milj. tonniin, arvoltaan 75 milj. kruunua, mikä merkitsisi maalle suurta taloudellista voittoa.”

Edellinen lainaus on ”Metsätaloudellisesta aikakausikirjasta” v. 1921.  Ei tuo nyt  jälkiviisaista tunnu ihan hyvältä.
Kiitos, Petri, selkeästä vastauksesta veturien palaturpeen ulkonäöstä. Varsin samannäköistä kuin Tausnevan linkissä.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Turpeen käytöstä VR:n höyryvetureissa  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2017 Resiina