Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Uudenkaupungin rata sähköistetään  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: 1 [2] | Siirry alas Tulostusversio
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #25 : Toukokuu 20, 2017, 20:22:45 »

Turku-Pori tiestä varteenotettava moottoritieratkaisu olisi varmaan Pori-Rauma, joka lyhyen matkan kautta sopisi kohtuulliseen budjettiin ja tekisi suuria paikallisia hyötyjä. Ovathan nämä lähes identtiset Lappeenranta-Imatran kanssa, jonne sellainen rakennettiin.
Kokonaisuus Turku-Pori olisi taas liian pitkä, että levennys ja ohituskaistat olisivat luultavammin parempi ratkaisu.

Paitsi, ettei Lappeenranna ja Imatran välillä ole moottoritietä vaan tavallinen valtatie, vaikkakin 2+2-kaistaiseksi rakennettu. Moottorietieksi se muuttuu vasta Vuoksen jälkeen jatkuen kt 62 ja vt 6 erkanemiskohtaan.

Tuollainen "kevyt moottoritie" on hyvin toimiva ja kustannustehokas tiemuoto, jolloisen soisi lisääntyvän. Nousiainen - Pori -pätkälle sellainen on kuitenkin haihattelua. Ei ole, eikä tule.

Autotehtaan logistiikka rullaa Ukin sataman kautta ja osa irtoperistä vedetään muista satamista. Liikennemäärät ovat kuitenkin kohtuullisen pieniä. Yaran liikenteessä leijonan osa taasen rautateillä ja omasta satamasta. Kumipyörillä maakuntiin lähtevät lannoitteet puolestaan jakaantuvat Laitilasta kolmeen pääsuuntaan, eikä synnytä moottoritietä edellyttäviä liikennemääriä.
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #26 : Toukokuu 20, 2017, 20:23:56 »

No alkaa menemään rautatiemaailmasta aika paljon jo ohitse.

Kilpailijoiden potenttiaalit (ts.moottoritie) on arvokasta tietää.

Vai on Uusikaupunki-Rauma ja Rauma-Pori noin lähellä toisiaan? kun nyt tarkastin. Luulin että Rauma-Ukilla on ainakin se n.100km etäisyyttä.
Enpä tätä realiajassa raapustaessa voisi ihmetellä, jos se Pori-Uki-Turku tapahtuisi, kuin pelkkä Pori-Rauma.

Rautatietä en oikein tahdo Rauman uskovan antaa rakentaa uudenkaupungin kanssa. Silloinhan kaupunki menettäisi kilpailuedun, sen minkä matkan juna ja laiva kilpaan ottaisivat kilpaillessaan. Siispä juna harventaisi sataman tarpeita.
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #27 : Toukokuu 20, 2017, 21:18:20 »

Paitsi, ettei Lappeenranna ja Imatran välillä ole moottoritietä vaan tavallinen valtatie, vaikkakin 2+2-kaistaiseksi rakennettu. Moottorietieksi se muuttuu vasta Vuoksen jälkeen jatkuen kt 62 ja vt 6 erkanemiskohtaan.
Täytyipä mielenkiinnosta tarkistaa, onko tuossa tämä "ruohoväli" tai valli ehdoton välttämättömyys.

"Moottoritiellä on kaksi keskikaistan tai kaiteen toisistaan erottamaa ajorataa, joilla ei ole avattavia siltoja." (Jatkuu)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050924

Ei se ole välttämättä siis sellainen, jota esim perinteisesti Helsingistä pois päin näkee. Joka tapauksessa keskikaide tuntuu tekevän siitä sen, moottoritien jos se kyltein erotetaan ja on esim. eritasoliittymät kera rampein.
Voihan tuo laki olla tosin vanhentunut. En montaa kertaa ole vieraillut lakiteksti-sivujen kanssa ja sekavalta se näytti.
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #28 : Toukokuu 20, 2017, 21:26:34 »

Edelliseen vielä pieni lisäys, joka jäi mainitsematta. Unohdin mainita sen syyn, miksi lähtökohtaisesti pidin sitä moottoritienä. Kyseessä ei ollut mielenhuumos vaan google map. Niissä ne osuudet näkyvät oranssihkona.

Jos tämä olisi ollutkin toisin, olisi pitänyt miettiä uudestaan, miten ne pitääkään oikeasti lukea  Iskee silmää
tallennettu
Simo Virtanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1684


« Vastaus #29 : Toukokuu 21, 2017, 13:26:12 »

Paitsi, ettei Lappeenranna ja Imatran välillä ole moottoritietä vaan tavallinen valtatie, vaikkakin 2+2-kaistaiseksi rakennettu. Moottorietieksi se muuttuu vasta Vuoksen jälkeen jatkuen kt 62 ja vt 6 erkanemiskohtaan.
Täytyipä mielenkiinnosta tarkistaa, onko tuossa tämä "ruohoväli" tai valli ehdoton välttämättömyys.

"Moottoritiellä on kaksi keskikaistan tai kaiteen toisistaan erottamaa ajorataa, joilla ei ole avattavia siltoja." (Jatkuu)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050924

Ei se ole välttämättä siis sellainen, jota esim perinteisesti Helsingistä pois päin näkee. Joka tapauksessa keskikaide tuntuu tekevän siitä sen, moottoritien jos se kyltein erotetaan ja on esim. eritasoliittymät kera rampein.
Voihan tuo laki olla tosin vanhentunut. En montaa kertaa ole vieraillut lakiteksti-sivujen kanssa ja sekavalta se näytti.

Vt 6:lla ei ole kyse "ruohovälistä" tai kaiteesta vaan koko tien profiilista. Tiessä on mutkia ja etenkin korkeuseroja reilusti enemmän kuin moottoritien suunnitteluohje sallii. Jostakin luin, että näin saatu säästettyä noin 50 %:a kustannuksista, joita moottoritietasoinen väylä olisi niellyt. Nyt säästettiin jättämällä tekemättä jättimäiset leikkaukset ja pengerrykset.

Keskimääräistä kuljettajaa ne mäet eivät haittaa, mutta LIVI:n laskutikkumiehet eivät anna sille moottoritien statusta.
tallennettu
Kari Huuva
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 296


« Vastaus #30 : Toukokuu 21, 2017, 14:54:21 »

Paitsi, ettei Lappeenranna ja Imatran välillä ole moottoritietä vaan tavallinen valtatie, vaikkakin 2+2-kaistaiseksi rakennettu. Moottorietieksi se muuttuu vasta Vuoksen jälkeen jatkuen kt 62 ja vt 6 erkanemiskohtaan.
Täytyipä mielenkiinnosta tarkistaa, onko tuossa tämä "ruohoväli" tai valli ehdoton välttämättömyys.

"Moottoritiellä on kaksi keskikaistan tai kaiteen toisistaan erottamaa ajorataa, joilla ei ole avattavia siltoja." (Jatkuu)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050924

Ei se ole välttämättä siis sellainen, jota esim perinteisesti Helsingistä pois päin näkee. Joka tapauksessa keskikaide tuntuu tekevän siitä sen, moottoritien jos se kyltein erotetaan ja on esim. eritasoliittymät kera rampein.
Voihan tuo laki olla tosin vanhentunut. En montaa kertaa ole vieraillut lakiteksti-sivujen kanssa ja sekavalta se näytti.

Vt 6:lla ei ole kyse "ruohovälistä" tai kaiteesta vaan koko tien profiilista. Tiessä on mutkia ja etenkin korkeuseroja reilusti enemmän kuin moottoritien suunnitteluohje sallii. Jostakin luin, että näin saatu säästettyä noin 50 %:a kustannuksista, joita moottoritietasoinen väylä olisi niellyt. Nyt säästettiin jättämällä tekemättä jättimäiset leikkaukset ja pengerrykset.

Keskimääräistä kuljettajaa ne mäet eivät haittaa, mutta LIVI:n laskutikkumiehet eivät anna sille moottoritien statusta.


Todennäköisesti myös kunnossapidossa säästetään, kun kyse ei ole moottoritiestä.

Tässä yksi uutinen mikä liittyy väyliin lounaassa ja rakennemuutoksesta.
http://yle.fi/uutiset/3-9608936

Linkissä Esko Ahon mietteitä.
tallennettu
Mika Hakala
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 405


« Vastaus #31 : Toukokuu 21, 2017, 15:05:24 »

Paitsi, ettei Lappeenranna ja Imatran välillä ole moottoritietä vaan tavallinen valtatie, vaikkakin 2+2-kaistaiseksi rakennettu. Moottorietieksi se muuttuu vasta Vuoksen jälkeen jatkuen kt 62 ja vt 6 erkanemiskohtaan.
Täytyipä mielenkiinnosta tarkistaa, onko tuossa tämä "ruohoväli" tai valli ehdoton välttämättömyys.

"Moottoritiellä on kaksi keskikaistan tai kaiteen toisistaan erottamaa ajorataa, joilla ei ole avattavia siltoja." (Jatkuu)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050924

Ei se ole välttämättä siis sellainen, jota esim perinteisesti Helsingistä pois päin näkee. Joka tapauksessa keskikaide tuntuu tekevän siitä sen, moottoritien jos se kyltein erotetaan ja on esim. eritasoliittymät kera rampein.
Voihan tuo laki olla tosin vanhentunut. En montaa kertaa ole vieraillut lakiteksti-sivujen kanssa ja sekavalta se näytti.

Vt 6:lla ei ole kyse "ruohovälistä" tai kaiteesta vaan koko tien profiilista. Tiessä on mutkia ja etenkin korkeuseroja reilusti enemmän kuin moottoritien suunnitteluohje sallii. Jostakin luin, että näin saatu säästettyä noin 50 %:a kustannuksista, joita moottoritietasoinen väylä olisi niellyt. Nyt säästettiin jättämällä tekemättä jättimäiset leikkaukset ja pengerrykset.

Keskimääräistä kuljettajaa ne mäet eivät haittaa, mutta LIVI:n laskutikkumiehet eivät anna sille moottoritien statusta.

Tarkastin nyt tuon google drivella ja tosiaan nämä opasteet ovat siniset. Eli kyseessä ei sittenkään ole se moottoritie, jonka kyltit olisivat vihreät.

Täytyypä ottaa sittenkin uuteen tarkasteluun nämä google mapin "oranssit". 2+2-tie kuullostaa seuraavalta järkevältä. Sehän kattaa myös moottoritiet.
tallennettu
Niila Heikkilä
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 161


« Vastaus #32 : Toukokuu 21, 2017, 23:21:43 »

Uudenkaupungin radan sähköistyksen jälkeen URPO- tai  UR-rata nousee ainakin yhden stepin lähemmäksi toteutumistaan. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/URPO-rata Vaikka tällä hetkellä oltaisiinkin alimmalla portaalla, sähköistyksellä noustaan ainakin yksi askelma. Riippuu sitten tikkaiden pituudesta päästäänkö koskaan katolle saakka.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #33 : Toukokuu 22, 2017, 18:00:04 »

Vaasan radan sähköistystä pidettiin aikoinaan täysin tyhmänä aluepoliittisena toimenpiteenä, mutta nyt VR on alkanut ottaa sähköistyksestä kaiken irti, kun Helsingin ja Vaasan välisten suorien yhteyksien määrää on lisätty ja matkustajamäärät pompanneet siellä viime vuodesta ylös yli 50%:lla.

Vaasan radan sähköistystä on pidetty aluepolitiikkana, koska selvityksissä se todettiin kerta toisensa jälkeen taloudellisesti kannattamattomaksi. Valtiontalouden tarkastusvirastokin kiinnitti tähän aikoinaan huomiota: http://yle.fi/uutiset/3-5636105

Lainaus
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV vaatii läpinäkyvyyttä väylähankkeiden toteuttamisperusteluihin. VTV:n tekemän tarkastuksen mukaan joidenkin tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden kohdalla ei voida osoittaa, millä perusteilla juuri ne on valittu toteutettaviksi.

Hoikkalan mukaan yksi esimerkki tällaisesta väylähankkeesta on Seinäjoki-Vaasa -radan sähköistys.

- Sen hyötykustannussuhde on 0,2 tai 0,3 riippuen laskentatavasta, eli sen perusteella se ei olisi ainakaan kannattava. Se on kuitenkin päätetty toteuttaa jollakin perusteella ohi joidenkin muiden hankkeiden, joilla on parempi hyötykustannussuhde, Hoikkala sanoo.

On myös melko ylevästi ilmaistu, että VR on alkanut ottaa Vaasan radan sähköistyksestä kaiken irti. Sähköistyksen valmistumisen jälkeen on Vaasan radan palvelutasoa ennemmin heikennetty. Voidaan verrata vaikka nykytilannetta ja aikaa 10 vuotta sitten (kevät 2007), jolloin sähköistystä ei oltu aloitettu.

2007 kulki Vaasan radalla 7-8 matkustajajunaa suuntaansa viikonpäivästä riippuen ja nykyään 4-7 junaa. 2007 välipysähdyksiä olivat Ylistaro, Isokyrö, Tervajoki ja Laihia mutta nykyään vain Tervajoki. Vaasan radan sähköistykseen on sidoksissa myös rataosan Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki -matkustajaliikenne, koska näillä oli aikaisemmin yhteisiä kalustokiertoja. 2007 oli Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki-radalla 3 matkustajajunaparia ja viikonloppuruuhkassa nämä ajettiin suorina junina välillä Jyväskylä-Vaasa. Nyt on 2 junaparia ja suorien Vaasan junien määrä tällä reitillä 0.

Ainoastaan siinä suhteessa tilanne on parantunut, että nykyään useimmat Vaasan radan junat ovat suoria junia Helsingistä, kun 2007 tämmöisiä junia oli vain 1. Tosin suorien Helsingin suunnan junien määrä ei riipu Vaasan radan sähköistyksestä vaan valitusta liikennöintimallista. Aikataulukaudella 1985-1986 oli Helsinki-Oulu jo sähkörataa eikä Vaasan radan sähköistyksestä tietoakaan mutta silti Helsingistä Vaasaan oli 5 suoraa junayhteyttä.
tallennettu
Ismo Brockmann
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #34 : Toukokuu 22, 2017, 19:08:40 »

Arvon Petri Nummijoki, totesin, että VR ottaa nyt Vaasan radan sähköistyksestä kaiken irti. Matkustajamäärät ovat reitillä kasvaneet viimevuotisesta yli 50% ja suoria junayhteyksiä pääyhteysvälillä on enemmän. Tottakai hinnoittelu-uudistuksella ja junien nopeutuksellakin on oma merkittävä osuutensa asiaan. On totta, että väliasemia on lakkautettu Vaasa-Seinäjoki -väliltä ja junien määrä yhteysvälillä putosi 1-2 vuotta sitten kahdessa vaiheessa aiemmasta 10 päivittäisestä tai lähes päivittäisestä junaparista kuuteen pariin, mutta samalla suorien yhteyksien määrä nostettiin suuremmaksi kuin vuosikymmeniin. Tällä hetkellä päivittäisiä junapareja on jo 7 ja kesäkuussa tulee taas matkustajamäärien kasvun kannustamana 2 paria lisää. Vaikka Vaasan radan sähköistys sai pitkään odottaa toteuttamistaan juuri tuon huonon hyöty-kustannussuhteen vuoksi, henkilöliikennettä sähköistys näyttää hyödyttäneen. Ja jos taloudellinen kannattavuus olisi aina ainoana ohjenuorana, olisi moni muukin infrahanke jäänyt toteuttamatta, näistä mainittakoon mm. Kemijärven radan sähköistys ja rakentamispäätös Länsimetron jatkeesta Matinkylä-Kivenlahti. On totta, että myös 80-luvulla oli suoria junia Vaasan radalla paljon, mutta on melko sinisilmäistä kuvitella, että VR lähtisi laajamittaisesti enää tuollaisiin suuria vaihtotyömääriä edellyttäviin ja matka-aikoja hidastaviin järjestelyihin (Pendolino tietenkin asia erikseen, mikäli kytkennät saataisiin riittävän luotettaviksi). Ja että Jyväskylä-Seinäjoki -yhteysvälillä ei ole enää yhteisiä kalustonkiertoja Vaasan radan kanssa, siitä en paljon ääntä pitäisi, koska uudistukset ovat Vaasan rataa ajatellen osoittautuneet onnistuneiksi ja matkustajamäärät kasvaneet tuntuvasti. Näinollen käsi sydämellä et voi väittää, että kokonaisuus huomioonottaen Vaasan radan palvelutasoa olisi heikennetty.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 22, 2017, 20:14:52 kirjoittanut Ismo Brockmann » tallennettu
Matti Grönroos
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 342


« Vastaus #35 : Toukokuu 22, 2017, 22:31:30 »

Paitsi, ettei Lappeenranna ja Imatran välillä ole moottoritietä vaan tavallinen valtatie, vaikkakin 2+2-kaistaiseksi rakennettu. Moottorietieksi se muuttuu vasta Vuoksen jälkeen jatkuen kt 62 ja vt 6 erkanemiskohtaan.
Täytyipä mielenkiinnosta tarkistaa, onko tuossa tämä "ruohoväli" tai valli ehdoton välttämättömyys.

"Moottoritiellä on kaksi keskikaistan tai kaiteen toisistaan erottamaa ajorataa, joilla ei ole avattavia siltoja." (Jatkuu)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050924

Ei se ole välttämättä siis sellainen, jota esim perinteisesti Helsingistä pois päin näkee. Joka tapauksessa keskikaide tuntuu tekevän siitä sen, moottoritien jos se kyltein erotetaan ja on esim. eritasoliittymät kera rampein.
Voihan tuo laki olla tosin vanhentunut. En montaa kertaa ole vieraillut lakiteksti-sivujen kanssa ja sekavalta se näytti.

Vt 6:lla ei ole kyse "ruohovälistä" tai kaiteesta vaan koko tien profiilista. Tiessä on mutkia ja etenkin korkeuseroja reilusti enemmän kuin moottoritien suunnitteluohje sallii. Jostakin luin, että näin saatu säästettyä noin 50 %:a kustannuksista, joita moottoritietasoinen väylä olisi niellyt. Nyt säästettiin jättämällä tekemättä jättimäiset leikkaukset ja pengerrykset.

Keskimääräistä kuljettajaa ne mäet eivät haittaa, mutta LIVI:n laskutikkumiehet eivät anna sille moottoritien statusta.

Minä vähän kyllä epäilen tätä mutkaisuutta ja mäkisyyttä. Tiehän kulkee lähes lättänällä Salpausselällä ja kuten maastokartasta näkee, korkeuskäyriä tie leikkaa kovin harvakseltaan. Mutkaisuuskin on aika vähäinen. Pikaisesti kartasta katsoen näyttäisi, että Lappeenrannan ja Imatran välillä ei ole suunnanmuutoksia yhteensäkään sen verran kuin siinä Imatran itäpuoleisessa yhdessä moottoritien mutkassa.

Mutta erilliselle rampille erottamattomia bussipysäkkejä tiellä on ja jopa yksi portilla varustettu tehtaan tonttiliittymä. Eikä mahdu vallitseviin moottoritienormeihin. Mutta mitä siitä, kyseessä on sujuva nelikaistainen väylä.

Mutta että 50%:n kustannussäästö? Sellaisista luvuista puhuttiin Kehä I:n rakentamisen yhteydessä ja se saavutettiin muu muassa tekemällä lähes kelvottomat liiittymät Länsiväylälle ja Turunväylälle sekä  kaventamalla kolmannes tiestä yksiajorataiseksi.

Eiköhän taustalla ole ns. suuri ...tus. Eli poliitikoilta on saanut helpommin rahaa "tien parantamiseen nelikaistaiseksi" kuin "moottoritien rakentamiseen". Tien rakentamispäätöksen teki Vanhanen I, joka oli RKP:llä vahvistettu punamultahallitus. Hieman samalla taktiikallahan rakennettiin lähes kokonaan uusiksi viitostie Lusi-Mikkeli: sekin esiintyi pahveissa tien parantamisena, ei rakentamisena. Ratoihin palataksemme, myös rantaradan taannoinen "perusparannus" istahtaa mainiosti tähän kategoriaan.
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #36 : Toukokuu 22, 2017, 22:56:33 »

Tällä hetkellä päivittäisiä junapareja on jo 7 ja kesäkuussa tulee taas matkustajamäärien kasvun kannustamana 2 paria lisää.

Minä en löydä uusistakaan aikatauluista lauantaipäiville, kuin 4 junaa suunnassa Seinäjoki-Vaasa ja 5 junaa suunnassa Vaasa-Seinäjoki. 10 vuotta sitten viikon heikoimpana päivänä kulki 7 junaa molempiin suuntiin.

Muutoinhan palvelun parantuminen tai heikentyminen riippuu jokaisen matkustajan omista liikkumistarpeista. Jos ohitetaan lauantaina matkustavat, Laihian, Isonkyrön ja Ylistaron asemia käyttäneet sekä Haapamäen suunta "merkityksettöminä" niin silloin ehkä Vaasan radalla palvelu on joko pysynyt saman tasoisena tai parantunut. Sanon ehkä, koska nykyään Vaasan radan junat eivät kulje samassa rytmissä Helsinki-Oulu-suunnan runkojunien kanssa, joten kaikki vaihdot eivät siihen suuntaan ole käteviä. Vaasasta Toijalaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle matkustavilla tai Riihimäeltä paikallisjunalla (joko Lahden tai Helsingin suuntaan) jatkavilla yhteydet ovat edelleen vaihdollisia mutta todennäköisesti vaihtaminen vanhaan tapaan Seinäjoella olisi helpompi, kuin nykyiseen tapaan Tampereella, joka on suurempi asema.

tallennettu
Tuomas Pätäri
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 274


« Vastaus #37 : Toukokuu 23, 2017, 08:02:14 »

Vaasan radan sähköistystä pidettiin aikoinaan täysin tyhmänä aluepoliittisena toimenpiteenä, mutta nyt VR on alkanut ottaa sähköistyksestä kaiken irti, kun Helsingin ja Vaasan välisten suorien yhteyksien määrää on lisätty ja matkustajamäärät pompanneet siellä viime vuodesta ylös yli 50%:lla.
Vaasan radan sähköistystä on pidetty aluepolitiikkana, koska selvityksissä se todettiin kerta toisensa jälkeen taloudellisesti kannattamattomaksi. Valtiontalouden tarkastusvirastokin kiinnitti tähän aikoinaan huomiota: http://yle.fi/uutiset/3-5636105
Totta molemmat lainaukset, mutta tästä on tehty selvitys myös jälkeen päin. Ns. jälkiarvioinnissa hankkeen h/k -suhteeksi laskettiin 1,8 eli se arvioitiin selvästi kannattavaksi. Päätös oli poliittinen ja laskelmien mukaan typerä, mutta johti ihan järkevään lopputulokseen (toki pitää muistaa että jälkeen päin laskettu huiman korkea h/k-arvokin pohjautuu vain yhteen vuoteen 2013). Selvitys: http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/ls_2015-03_ratahankkeiden_jalkiarviointi_web.pdf
tallennettu
Ismo Brockmann
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #38 : Toukokuu 23, 2017, 10:50:40 »

Tällä hetkellä päivittäisiä junapareja on jo 7 ja kesäkuussa tulee taas matkustajamäärien kasvun kannustamana 2 paria lisää.

Minä en löydä uusistakaan aikatauluista lauantaipäiville, kuin 4 junaa suunnassa Seinäjoki-Vaasa ja 5 junaa suunnassa Vaasa-Seinäjoki. 10 vuotta sitten viikon heikoimpana päivänä kulki 7 junaa molempiin suuntiin.

Muutoinhan palvelun parantuminen tai heikentyminen riippuu jokaisen matkustajan omista liikkumistarpeista. Jos ohitetaan lauantaina matkustavat, Laihian, Isonkyrön ja Ylistaron asemia käyttäneet sekä Haapamäen suunta "merkityksettöminä" niin silloin ehkä Vaasan radalla palvelu on joko pysynyt saman tasoisena tai parantunut. Sanon ehkä, koska nykyään Vaasan radan junat eivät kulje samassa rytmissä Helsinki-Oulu-suunnan runkojunien kanssa, joten kaikki vaihdot eivät siihen suuntaan ole käteviä. Vaasasta Toijalaan, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle matkustavilla tai Riihimäeltä paikallisjunalla (joko Lahden tai Helsingin suuntaan) jatkavilla yhteydet ovat edelleen vaihdollisia mutta todennäköisesti vaihtaminen vanhaan tapaan Seinäjoella olisi helpompi, kuin nykyiseen tapaan Tampereella, joka on suurempi asema.




Pahoitteluni, että kirjoitin päivittäisistä junapareista, vaikka tuossakin lauseessa olisi pitänyt puhua päivittäisistä tai lähes päivittäisistä junapareista. Tuo lauantain hieman heikompi junatarjonta on toki ollut tiedossani, mutta en laita sille niin suurta painoarvoa kuin sinä. Matkustajat kuitenkin lienevät suurelta osin tyytyväisiä rataosan palvelutasoon, mikäli matkustajamäärien kasvua pidetään sopivana indikaattorina. Oliskohan kyseessä kysyntäperusteinen tarjonta, jonka takia lauantaisin on vähän vähemmän junia? Tarjontaa kuitenkin on ja suoria Helsinki-Vaasa -yhteyksiä. Täytyy myös muistaa, että kesäkuussa tulee Vaasan radalle 4 uutta ma-la -junavuoroa, jolloin lauantain tarjonta paranee hyvin lähelle vertailuvuotesi junatarjontaa Hymyilee. Samalla vaihtoyhteydet Seinäjoelta pohjoisen suuntaan paranevat, eivät takavuosien tasolle, mutta parempaan suuntaan kuitenkin. Ja VR on priorisoinut Vaasa-Helsinki -matkustamisen Toijalan, Hämeenlinnan ja Riihimäen Vaasan yhteyksien edelle, ilmeisen onnistunut ratkaisu, ainakin mikäli mittarina pidetään matkustajamäärien kehitystä. Palvellaan paremmin massoja, muttei tyystin unohdeta muidenkaan palvelemista.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 23, 2017, 16:33:05 kirjoittanut Ismo Brockmann » tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #39 : Toukokuu 23, 2017, 11:05:29 »

Ns. jälkiarvioinnissa hankkeen h/k -suhteeksi laskettiin 1,8 eli se arvioitiin selvästi kannattavaksi. Päätös oli poliittinen ja laskelmien mukaan typerä, mutta johti ihan järkevään lopputulokseen (toki pitää muistaa että jälkeen päin laskettu huiman korkea h/k-arvokin pohjautuu vain yhteen vuoteen 2013).

Vertailussa käytetty vuosi 2013 ja 460000 Vaasan radan matkaa on toistaiseksi radan huippulukema. Viime vuonna matkustajia oli 430000:

http://www.liikennevirasto.fi/documents/20473/23852/Henkil%C3%B6liikennevirrat+2016_03052017.pdf/1448fdff-c396-49a2-a4ec-3b2de870a5bf

Jälkikäteen tehdyssä arviossa matkustajamäärän kasvu tulkitaan muitta mutkitta sähköistyksestä johtuvaksi, vaikka huomattava osa Vaasan radan matkustajajunista ajettiin vielä 2013 dieselillä, vaikka sähköistys oli jo valmis:

http://vaunut.org/kuva/79796
tallennettu
Petri Nummijoki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 615


« Vastaus #40 : Toukokuu 23, 2017, 11:18:41 »

Täytyy myös muistaa, että kesäkuussa tulee Vaasan radalle 4 uutta ma-la -junavuoroa, jolloin lauantain tarjonta paranee hyvin lähelle vertailuvuotesi junatarjontaa.

Mistä aikatauluista tässä on kysymys? VR:n julkaisemista 19.6.2017 voimaan tulevista aikatauluista minä en löydä lauantaipäiville, kuin 4 junaa välille Seinäjoki-Vaasa ja 5 junaa välille Vaasa-Seinäjoki.
tallennettu
Ismo Brockmann
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 106


« Vastaus #41 : Toukokuu 23, 2017, 11:38:51 »

Täytyy myös muistaa, että kesäkuussa tulee Vaasan radalle 4 uutta ma-la -junavuoroa, jolloin lauantain tarjonta paranee hyvin lähelle vertailuvuotesi junatarjontaa.

Mistä aikatauluista tässä on kysymys? VR:n julkaisemista 19.6.2017 voimaan tulevista aikatauluista minä en löydä lauantaipäiville, kuin 4 junaa välille Seinäjoki-Vaasa ja 5 junaa välille Vaasa-Seinäjoki.


Totta turiset, uudet junavuorot ovatkin maanantaista perjantaihin ja sunnuntaisin kulussa olevia, sorry Hymyilee.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 23, 2017, 12:00:05 kirjoittanut Ismo Brockmann » tallennettu
Sivuja: 1 [2] | Siirry ylös Tulostusversio 
Ajankohtaiset  |  Uutiset  |  Aihe: Uudenkaupungin rata sähköistetään  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina