Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Wanhat 1860-luvun matkustajavaunut ja niiden mitat  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] 2 | Siirry alas Tulostusversio
Johannes Saari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 13


« : Toukokuu 15, 2017, 16:14:24 »

Taas tietoja vailla vanhoista vaunuista, tällä kertaa ensimmäisistä matkustajavaunuista joita 1860-luvulla käytettiin. Tarkoitus olisi tehdä 3d-malli I- ja II-luokan vaunusta (ilmeisesti mallia C), kuvia oon näpsiny Hyvinkään Rautatiemuseon pienoismallista jotta saanut hieman referenssia, mutta mittoja en ole mistään onnistunut löytämään. Onkohan jonkun arkistoihin niitä sattunut päätymään? Kiinnostaisi tietää mikä on pituus puskimesta puskimeen, sekä korkeus kiskosta ja leveys.

Kyse siis tästä vaunusta: https://museot.finna.fi/AJAX/JSON?method=getImagePopup&id=musketti_rautatie.M014%3AVR1%3A6598&index=0&size=large
tallennettu
Pasi Utriainen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 332


« Vastaus #1 : Toukokuu 16, 2017, 15:59:21 »

Vanhasta historiakirjasta löytyy seuraavat mitat ensimmäisille matkustajavaunuille: "pyöräväli 14 jalkaa (4,267 m), korin pituus 25 jalkaa 10 tuumaa (7,874 m), leveys 8 jalkaa (2,438 m) ja sivukorkeus 6 jalkaa 3 tuumaa (1,904 m)".
tallennettu
Johannes Saari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 13


« Vastaus #2 : Toukokuu 16, 2017, 21:00:26 »

Kiitoksia tiedoista, näillä kyllä kelpaa jo lähteä toteuttaa mallia.
tallennettu
Erkki Nuutio
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 679


« Vastaus #3 : Toukokuu 18, 2017, 17:48:44 »

Junat-lehdessä oli aikoinaan runsaasti, pääosin Tapio Keräsen kirjoituksia ja hänen tekemiään piirustuksia suomalaisvaunuista.
Niinpä Junat 2-87 sivulla 13 on kirjoitus 1860-luvun vaunuista piirustus I-II lk:n matkustajavaunusta, Tapion alkuperäispiirustuksesta tekemänä. Näissä vaunuissa mallintekijän vaikeus on ja taito punnitaan vaalean puuvärisen korin (teak?) jäljentämisessä.   Katso vaikka Pienoismalli 5/2012-lehteä (s.26-)
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1130


« Vastaus #4 : Toukokuu 18, 2017, 21:57:03 »

Mestarimallit toteutti Suomen Rautatiemuseon tilauksesta ja toimeksiannosta VR:n 150-vuotisjuhlavuonna H0-rakennussarjat Suomen ensimmäisistä vaunuista. Kolmen henkilöliikennevaunun lisäksi toteutettiin kolme sarjaa ensimmäisistä umpitavaravaunuista. Joitakin sarjoja saattaa yhä olla saatavilla rautatiemuseon myymälässä. Sarjat saivat huomiota myös Englannissa, koska esikuvat valmisti Brown, Marshall & Co -yhtiö.





tallennettu
Johannes Saari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 13


« Vastaus #5 : Toukokuu 19, 2017, 17:21:19 »

Junat lehteä ei taida enää juuri mistään löytää varsinkaan jos ovat vanhempaa sorttia? Paikallisen kirjaston kannasta ei ainakaan haulla löytynyt.

Petri, ovat kyllä komeita malleja kuten muutkin mitä Mestarimallit on tehny. Viime kesänä museolla tuli vierailtua, mutta ei osunut kyllä silmään. Tosin voi olla, että olin sen verran innoissani niistä isommista laitteista mitä siellä oli...
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #6 : Toukokuu 21, 2017, 17:59:58 »

Rautatiehallituksen Valtionrautateiden wiralliset historiat, joissa muistaakseni on runsaastikin piirroskuvia kalustosta, näyttävät tosiaan alkavan vasta vuodesta 1912, eli niistä ei taida olla apua. Mitähän tuollaisesta kirjasta mahtaisi löytyä:

Lainaus
Valtionrautatiet : 490 kuvaa
Kirja
Kaskimies, Einari
WSOY 1935.
Ulkoasu:    273 s. , [1] kuvas. : kuv. ; 4:o
Kieli:    suomi
Julkaisija:    Porvoo : WSOY 1935.
Aiheet:    
Valtionrautatiet.
Lisätiedot:    
toimittanut Einari Kaskimies

Kirja näytti löytyvän ainakin Salon kirjastosta.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1130


« Vastaus #7 : Toukokuu 21, 2017, 20:19:19 »

Rautatiehallituksen Valtionrautateiden wiralliset historiat, joissa muistaakseni on runsaastikin piirroskuvia kalustosta, näyttävät tosiaan alkavan vasta vuodesta 1912....

Suomen Valtionrautateiden ensimmäinen historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus on vuosilta 1862-1912. Suomen rautatiemuseon kokoelmat on yksi hyvä vinkki rautatiehistorian tutkimusta aloitteleville — helpot lähteet kannattaa hyödyntää ensin.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 21, 2017, 22:06:08 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Johannes Saari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 13


« Vastaus #8 : Toukokuu 26, 2017, 06:41:27 »

Jotakin kirjallisuutta on tullut hamstrattua, mutta vähän niissä on ollut piirroksia. Tuota vuosien 1862-1912 kirjaa olen koittanut etsiä, mutta ei vielä ole tullut vastaan. Museon verkkokaupassa tosin näyttäisi nyt olevan ruotsinkielinen painos, hyvä vinkki kiitoksia.

Kokkolan kirjastosta löytyy jonkin verran myös, mutta tuota ym. kirjaa ei sieltä löytynyt.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1130


« Vastaus #9 : Toukokuu 26, 2017, 07:05:20 »

Kuvissa näkyvät vaunut on käsittääkseni myyty loppuun. Teemme kesän aikana niistä uusintapainokset.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #10 : Toukokuu 26, 2017, 13:41:46 »

Jotakin kirjallisuutta on tullut hamstrattua, mutta vähän niissä on ollut piirroksia. Tuota vuosien 1862-1912 kirjaa olen koittanut etsiä, mutta ei vielä ole tullut vastaan. Museon verkkokaupassa tosin näyttäisi nyt olevan ruotsinkielinen painos, hyvä vinkki kiitoksia.

Kokkolan kirjastosta löytyy jonkin verran myös, mutta tuota ym. kirjaa ei sieltä löytynyt.

Kappas vaan, tuokin kirja löytyy Salon kirjastosta. Kirjassa näyttäisi olevan kaksi osaa:

Lainaus
Suomen valtionrautatiet 1862-1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 1.
Kirja
Gripenberg, Lennart ; Munck, Teodor ; Wahlstedt, K. A.
1912
Aiheet: '; “...rautatieliikenne...”
Saatavissa 1 toimipaikasta Niteitä: 1
Salo (Hylly: 69.622 SUO)
Salon pääkirjasto, Varasto
Lainattavissa: 1

Suomen valtionrautatiet 1862-1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 2.
Kirja
1916
Aiheet: '; “...rautatieliikenne...”
Saatavissa 1 toimipaikasta Niteitä: 1
Salo (Hylly: 69.622 SUO)
Salon pääkirjasto, Varasto
Lainattavissa: 1

Pitääpä käydä joskus selailemassa. Turun museokeskuksen käsikirjastossa kirja myös on, mutta ei lainattavissa.



« Viimeksi muokattu: Toukokuu 26, 2017, 14:11:08 kirjoittanut Tauno Hermola » tallennettu
Johannes Saari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 13


« Vastaus #11 : Toukokuu 26, 2017, 14:23:55 »

Kannattaa varmistaa, että on tallessa. Vanha kirja niin voi olla jo hukkateillä, Kokkolan kirjastosta oli kadonnut 1962-1987 kertomus vaikka se haulla vielä löytyi. Liekö joku sitten päättänyt pitää itsellään. Rautatiemuseon verkkokaupasta tuokin onneksi löytyi.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1130


« Vastaus #12 : Toukokuu 26, 2017, 15:35:47 »

Suomen Rautatiemuseon arkisto ja Kansallisarkisto ovat hyviä tietolähteitä. Niihin on keskitetysti säilötty melkoinen määrä rautatiehistoriallista kamaa  Pyörittää silmiään
tallennettu
Johannes Saari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 13


« Vastaus #13 : Toukokuu 26, 2017, 15:52:40 »

On varmastikkin, mutta on sen verran kaukana ettei noin vaan viitti lähteä itse ainakaan käymään.

Museolla tosin olis tarkotus käydä uudelleen, viimeksi turhan tiukalla aikataululla piti rynnätä läpi.
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #14 : Kesäkuu 01, 2017, 22:32:15 »

Kirjat oli Salon kirjastossa tallessa, mutta mitään kuvaa tai piirrosta noista ensimmäisistä vaunuista ei niissä ollut. Itse asiassa Pasi näyttää edellä viitanneen juuri kirjaan "Suomen valtionrautatiet 1862-1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 2.", koska siellä kerrottiin nuo samat mitat. Jotain sanallista selitystä vaunujen rakenteesta annettiin, mm. se, että koreissa ei ollut peitevuorausta, "vaan näkyvissä olevien seinätolppien ja kehyskappaleiden välissä oli falsseihin sovitetut peilitäytteet", mitä on noista pienoismallien kuvista ehkä hankala hahmottaa. 
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #15 : Kesäkuu 10, 2017, 14:03:51 »

Onko muuten missään kuvaa tai tarkempaa kuvausta, millaisia nuo vaunut olivat sen jälkeen, kun ne oli muutettu läpikuljettaviksi?
tallennettu
Johannes Saari
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 13


« Vastaus #16 : Kesäkuu 10, 2017, 18:43:07 »

Ruotsinkielisen painoksen 1862-1912 kertomuksesta onnistuin tosiaan Rautatiemuseon verkkokaupasta löytämään josta tiukan kääntämisen myötä tietoja on löytynyt muistakin varhaisista vaunuista. Harmi ettei kuvia ollut kovin paljon, tosin olihan nuo kamerahommat tietenkin siihen aikaan hieman eri touhua mitä nykyään.

Ruotsin kääntäminen on sen verran haastavaa etten noista vaunujen muutoksista osaa ainakaan vielä sanoa, vai onko sitten tarkoitettu myöhempiä vaunuja jotka oli läpikuljettavia?
tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #17 : Kesäkuu 10, 2017, 20:28:17 »

Kuten kirjoitin, Salon kirjastossa nuo kirjat oli, mutta mitään yksityiskohtia muutoksesta ei kirjassa "Suomen valtionrautatiet 1862-1912 : historiallis-teknillis-taloudellinen kertomus. 2." mielestäni ollut. Suomenkielisen painoksen kuvassa 160 sivulla 403 on I & II luokan kaksiakselinen avosiltainen vaunu, mutta se on hieman pitempi (koripituus 8304 mm ja kokonaispituus 10730 mm, joten aivan tuollaiseksikaan niitä ei ole voitu muuttaa. Koska tuossa isommassa vaunussa on keskellä WC-osasto, joka syö kolme I luokan paikkaa, lienee muutettujen vaunujen paikkamäärä ollut sama 9 + 16, mutta ilman toilettia. Ahtaaksi se ainakin menee, jos penkkirivejä on enemmän kuin seitsemän.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1130


« Vastaus #18 : Kesäkuu 10, 2017, 22:51:26 »

Englantilainen Brown, Marshall & Co valmisti kaikkiaan 12 henkilövaunua. Valmistuserään kuuluneesta salonkivaunusta nro 1 on olemassa valokuva, jonka perusteella englantilaisen korin päätyihin avattiin ovet ja vaunuun asennettiin ylikulkusilta (tai etusilta, jollaiseksi sitä 1800-luvun lopulla kutsuttiin). Muutoksen jälkeisessä kuvassa näkyy yhä vaunun sivulla oleva pitkä konduktöörin porraslankku. Saattaa olla, että muutos toteutettiin samalla tavalla muihinkin vaunuihin. Alkuperäisissä hyttivaunuissa penkit olivat yhtä leveät kuin vaunun korin leveys. Muutoksen yhteydessä penkit on todennäköisesti uusittu ja hyttiosastojen väliin on avattu vähintään ovet — joitakin hyttien välisiä seiniä on ehkä poistettu.

VR:n ensimmäisen historiikin kuva 160 sivulla 403 taas on uusi avosilloilla varustettu vaunutyyppi, joka tuli käyttöön vuonna 1870. Se edusti jo täysin erilaista suunnittelua kuin englantilaisten rakentamat vaunut. Vaunuissa oli mm. rautakehykset ja pellillä vuorattu kori. Korin helmojen alareunassa oli loiva pyöristys, kun taas englantilaisten vaunujen seinät olivat suorat.

tallennettu
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #19 : Kesäkuu 11, 2017, 00:48:04 »

Tuon historiakirjan mukaan muutoksessa sivuovet suljettiin, joten päädyistä on täytynyt olla kulkumahdollisuus laiturille, ei pelkästään toiseen vaunuun. Mikä tietenkin vie oman osansa vaunun pituudesta. Vanhat vaunut olivat myös selvästi kapeampia, kuin kuvan 160 vaunu, joten käytävän lisääminenkään ei ole ollut ongelmatonta.
tallennettu
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1130


« Vastaus #20 : Kesäkuu 11, 2017, 08:12:32 »

Tuon historiakirjan mukaan muutoksessa sivuovet suljettiin, joten päädyistä on täytynyt olla kulkumahdollisuus laiturille, ei pelkästään toiseen vaunuun. Mikä tietenkin vie oman osansa vaunun pituudesta. Vanhat vaunut olivat myös selvästi kapeampia, kuin kuvan 160 vaunu, joten käytävän lisääminenkään ei ole ollut ongelmatonta.

Ns. valtionvaunussa kulku vaunuun järjestettiin sivuseinän oikeassa nurkassa olleiden ovien kautta. Vaunusta on kuva ja pohjakaavio kyseisessä kirjassa. Valitettavan vähän on tietoa tarjolla muissakaan lähteissä. Niissäkin muutostyö todetaan vain pintapuolisesti. Kansallisarkiston koneosaston mappeja pitäisi selailla. Vanhoissa vaunulistauksissa mainitaan muutostyö, mutta ei tarkkaa vuotta milloin muutos toteutettiin.

EDIT. "Keisarin juna" -kirjassa vuodelta 1998 käsitellään salonkivaunu A1:tä. Siinä on vaunua koskevaa dokumentteihin perustuvaa tietoa.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 11, 2017, 16:18:39 kirjoittanut Petri Sallinen » tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 885


« Vastaus #21 : Heinäkuu 15, 2017, 11:53:20 »

Litt C-vaunussa (I&II lk) lämmitysluukut oli mitä todennäköisimmin vain kahdessa keskimmäisessä, eli I lk osastoissa. Päissä olevissa II lk osastoissa niitä ilmeisesti ei ollut. Tämä yksityiskohta on aina mallinnettu toisin, eli luukut on mallinnettu kaikkiin osastoihin. Luukkuja t.s. oli tod.näk. sivuseinällä vain neljä, ei kahdeksan.

Luukkujen oletettu lukumäärä ja sijainti käy hyvin ilmi esim. Einari Kaskimiehen kirjassa 'Valtionrautatiet' sivulla 78 olevasta valokuvasta (http://vaunut.org/kuva/104900), jossa vallasvaunu (salonkivaunu) nro 1 (A1) on jo muutettu läpikuljettavaksi. Olettaisin C-vaunun olleen jäsentelyltään samanlainen. Varsinkin kun vallasvaunu 1 on selvästikin ennen ollut neliosastoinen osastovaunu pitkän seinän osastokohtaisine ovineen. Ties vaikka olisi ollutkin  Litt C -vaunu alunperin.

Tosin Åbo Underrättelser n:o 39, 4.4.1861 kirjoittaa aiheesta seuraavasti:
"..det första finska jernwägsekipaget står der [mekaniska werkstaden] färdigt; det är till sin inredning propert och beqwämt och utan öfverflödig lyx; under hwarje kupé finnes en särskild wärmeapparat, en låda att fyllas med het sand. På wagnsdörrarne ser man Finlands wapen (i äkta engelsk snitt) med omskrift "Helsingin-Hämeenlinnan rautatie".
Lehden mukaan lämpöaparaatti todella oli jokaisen osaston [istuimien] alla. Tiedä sitten, miten tarkkaan toimittaja oli vaunuja tutkaillut.
 

E.m. Kaskimiehen kirjan kuvasta näkyy myös, että läpikuljettavaksi muutetun vaunun päissä ei ollut päätysiltaa, vaan päätyovi antoi suoraan ylikulkusillalle. Ihan niinkuin esim. vm 1912 puuvaunuissakin. Niissä tosin tietenkin vaununeteisestä. Sivuseinän päässä olevaa ovea ei vaunussa kuvan esittämässä vaiheessa vielä ollut. Oli vain nuo päätyovet.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 15, 2017, 18:13:00 kirjoittanut Kurt Ristniemi » tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Petri Sallinen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 1130


« Vastaus #22 : Heinäkuu 15, 2017, 19:33:05 »

Oletukset vaunusta perustuvat kaiketi pitkälti tähän Rautatiemuseon 1:10-pienoismalliin, joka on rakennettu 1910-luvulla. Sitä taas en tiedä, mihin museon malli perustuu — muistikuviin vai johonkin dataan.

tallennettu
Kurt Ristniemi
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 885


« Vastaus #23 : Heinäkuu 15, 2017, 19:58:39 »

Lisävinkin C-vaunun (1&2 lk) lämmitykseen antaa Kaskimies sivun 52 hiekkalaatikon kuvan kuvatekstissä:  
"Vanhojen I lk:n matkustajavaunujen lämmityslaatikko, joka täytettiin kuumalla hiekalla ja asetettiin sohvan alle."
Tämän  mukaan lämmityslaatikoita vaikuttaisi olleen vain I lk:ssa.

Tuossa Rautatiemuseon mallissa lämmityslaatikoiden luukut ovat kummallisissa paikossa: laatikoita ei sen mukaan ollut kaikkien 'sohvien' alla, vaan hieman siellä sun täällä. Sen sijaan e.m. Kaskimiehen kirjan sivun 78 kuvassa luukut ovat loogisissa paikoissa oletetun 1 lk:n 'sohvien' alla.
tallennettu

"Tavaravaunujen normaaliväri on mustanvihreä", VR 1941
Tauno Hermola
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 482


« Vastaus #24 : Heinäkuu 15, 2017, 22:14:36 »

E.m. Kaskimiehen kirjan kuvasta näkyy myös, että läpikuljettavaksi muutetun vaunun päissä ei ollut päätysiltaa, vaan päätyovi antoi suoraan ylikulkusillalle. Ihan niinkuin esim. vm 1912 puuvaunuissakin. Niissä tosin tietenkin vaununeteisestä. Sivuseinän päässä olevaa ovea ei vaunussa kuvan esittämässä vaiheessa vielä ollut. Oli vain nuo päätyovet.

En ehkä ymmärtänyt oikein, mitä tarkoitat, mutta eikö tuossa kuvassa ole sivuseinässä ovet ja ovien alla portaantapaiset? Perin hankalaahan vaunuun olisi päätyovista nousta Pyörittää silmiään. Vai tarkoitatko, että joskus olisi ollut sivuovet (myös?) aivan päädyissä?
tallennettu
Sivuja: [1] 2 | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Kalusto  |  Aihe: Wanhat 1860-luvun matkustajavaunut ja niiden mitat  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina