Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Valkeisen "asema"  |  << edellinen seuraava >>
Sivuja: [1] | Siirry alas Tulostusversio
Mikko Palosvirta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 9


« : Heinäkuu 25, 2017, 00:16:26 »

Tervehdys ensinnäkin uudelta käyttäjältä. Eka viestini Hymyilee

Olen haksahtanut tekemään sukututkimusta ja juuria tuntuu kiskoilla olevan. Isoisäni oli Hyvinkään konepajalla hitsarina

Hänen isänsä Johan Georg Pettersson (1884 - 1926) muutti perheineen Kuopioon 1915 ja perimätiedon mukaan toimi Valkeisen aseman päällikkönä. Oliko Valkeisella oikein asema, saati asemapäällikköä? Kaikki muukin tieto asemasta otetaan ilolla vastaan.

Ja vielä bonuskysymys historiaa tunteville salapoliiseille:
Johanin vanhin poika Johan Walfrid Pettersson (s 1904) asui myös Kuopiossa ja toimi veturinlämmittäjänä. Tietojeni mukaan hän menehtyi junaonnettomuudessa kahden junan yhteentörmäyksessä, jolloin hän sai kattilan vedet päälleen ja menehtyi palovammoihinsa. Onnettomuus tapahtui perjantaina ja seuraavana päivänä hänen oli määrä mennä vihille. Tästä päättelisin tapahtuman olleen 1920-1930 -luvun vaihteessa? Pystyykö joku penkomaan mistä onnettomuudesta voisi olla kyse?
tallennettu
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 356


« Vastaus #1 : Heinäkuu 25, 2017, 06:39:47 »

Tervehdys ensinnäkin uudelta käyttäjältä. Eka viestini Hymyilee

Olen haksahtanut tekemään sukututkimusta ja juuria tuntuu kiskoilla olevan. Isoisäni oli Hyvinkään konepajalla hitsarina

Hänen isänsä Johan Georg Pettersson (1884 - 1926) muutti perheineen Kuopioon 1915 ja perimätiedon mukaan toimi Valkeisen aseman päällikkönä. Oliko Valkeisella oikein asema, saati asemapäällikköä? Kaikki muukin tieto asemasta otetaan ilolla vastaan.

Ja vielä bonuskysymys historiaa tunteville salapoliiseille:
Johanin vanhin poika Johan Walfrid Pettersson (s 1904) asui myös Kuopiossa ja toimi veturinlämmittäjänä. Tietojeni mukaan hän menehtyi junaonnettomuudessa kahden junan yhteentörmäyksessä, jolloin hän sai kattilan vedet päälleen ja menehtyi palovammoihinsa. Onnettomuus tapahtui perjantaina ja seuraavana päivänä hänen oli määrä mennä vihille. Tästä päättelisin tapahtuman olleen 1920-1930 -luvun vaihteessa? Pystyykö joku penkomaan mistä onnettomuudesta voisi olla kyse?

Sukututkimus on mielenkiintoinen harrastus. Moni on siihen haksahtanut etenkin viime aikoina, kun kirkonkirjoja pääsee lukemaan netissä kohtuullisen hyvin.

Valkeisen asema näytti tältä http://www.mikanhuone.com/valkeinen.jpg . Statukseltaan Valkeinen oli vain laituri/laiturivaihde 1.7.1902-9.12.1936, jonka jälkeen se toimi seisakkeena 30.5.1966 saakka. Laiturin/laiturivaihteen päällikkö oli titteliltään laiturinhoitaja.

tallennettu
Mikko Palosvirta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 9


« Vastaus #2 : Heinäkuu 31, 2017, 09:36:21 »

Kiitoksia tiedosta Hymyilee

Avaan uuden aiheen tuohon onnettomuuteen, niin pysyy joku selkeys.
tallennettu
Vesa Höijer
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 739


« Vastaus #3 : Heinäkuu 31, 2017, 19:26:08 »


Sukututkimus on mielenkiintoinen harrastus. Moni on siihen haksahtanut etenkin viime aikoina, kun kirkonkirjoja pääsee lukemaan netissä kohtuullisen hyvin.



Missä?
tallennettu
Jukka Voudinmäki
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 356


« Vastaus #4 : Elokuu 01, 2017, 06:01:54 »


Sukututkimus on mielenkiintoinen harrastus. Moni on siihen haksahtanut etenkin viime aikoina, kun kirkonkirjoja pääsee lukemaan netissä kohtuullisen hyvin.



Missä?

Vaikkapa täällä:
https://digihakemisto.appspot.com/
http://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm

Noista linkeistä pääsee ajassa johonkin saakka. Liittymällä SSHY:n jäseneksi pääsee lukemaan netissä kirkonkirjoja niin pitkälle tätä päivää kohti kuin niitä on skannattu. Seurakuntakohtaisia eroja skannaustilanteessa on, sillä skannaus tehdään vapaaehtoisten toimesta ja joidenkin seurakuntien kirkonkirjat ovat tuhoutuneet tietyltä ajalta ja/tai tietystä aiheesta.

On myös muistettava 100 vuoden suoja-aika, minkä vuoksi uusimmatkin vapaasti, siis SSHY:n jäsenten nähtävät kirkonkirjat loppuvat käytännössä viimeistään 1910-luvun alkuun.

SSHY:n jäsenmaksu on muistaakseni 17 euroa per vuosi + 10 aloitusmaksua, joka veloitetaan vain kerran. Hintaluokaltaan liikutaan siis samoilla haminolla kuin, jos haluaa saada Resiina-lehden 4 kertaa vuodessa kotiin kannettuna.
 
tallennettu
Jukka P. T. Ruuskanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #5 : Elokuu 19, 2017, 19:11:18 »

taan ilolla vastaan.

Ja vielä bonuskysymys historiaa tunteville salapoliiseille:
Johanin vanhin poika Johan Walfrid Pettersson (s 1904) asui myös Kuopiossa ja toimi veturinlämmittäjänä. Tietojeni mukaan hän menehtyi junaonnettomuudessa kahden junan yhteentörmäyksessä, jolloin hän sai kattilan vedet päälleen ja menehtyi palovammoihinsa. Onnettomuus tapahtui perjantaina ja seuraavana päivänä hänen oli määrä mennä vihille. Tästä päättelisin tapahtuman olleen 1920-1930 -luvun vaihteessa? Pystyykö joku penkomaan mistä onnettomuudesta voisi olla kyse?

Ensimmäisenä tuli mieleen yksinäisen veturin (Tk2 418) ja sorajunan (Sk1 169) törmäys Toivalan ja Siilinjärven välillä 12.07.1924. Siinä Sk1 rutistui kallioleikkauksessa vastaantulleen veturin ja oman tenderinsä sekä vaunustonsa väliin ja molemmat veturimiehet saivat surmansa. Syyksi esitettiin, että tulipesästä karannut tuli poltti hytin sekä tenderissä olleet halot. Viikonpäivälaskurin mukaan kyseessä oli kuitenkin lauantai.

EDIT: Tähän olikin vastattu toisessa ketjussa.
tallennettu
Mikko Palosvirta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 9


« Vastaus #6 : Lokakuu 21, 2018, 06:49:49 »

Tuosta Valkeisen asemarakennuksesta vielä.
Oliko tuossa myös asuintilat henkilökunnalle, eli asuiko Johan Georg Pettersson todennäköisesti tuossa rakennuksessa perheineen, vai jossain muualla? Eikös VR vielä tuohon aikaan tarjonnut asuntoja työntekijöilleen?
tallennettu
Jukka P. T. Ruuskanen
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 181


« Vastaus #7 : Lokakuu 21, 2018, 11:13:09 »

Tuosta Valkeisen asemarakennuksesta vielä.
Oliko tuossa myös asuintilat henkilökunnalle, eli asuiko Johan Georg Pettersson todennäköisesti tuossa rakennuksessa perheineen, vai jossain muualla? Eikös VR vielä tuohon aikaan tarjonnut asuntoja työntekijöilleen?

Platformskjuleissa (jollainen Valkeinen oli) ei yleensä ollut asuntoa laisinkaan; vain toimisto, odotushuone ja tavarasuoja. Pirttikangas on kai ainoa lajityypin edustaja, jossa on ollut asuintiloja ja nekin rakennettiin vasta 1940-luvulla.

Lähde: Resiina 1/1995
tallennettu
Mikko Palosvirta
Käyttäjä
Poissa

Viestejä: 9


« Vastaus #8 : Lokakuu 21, 2018, 11:31:11 »

OK! Nähtävästi ovat sitten asuneet vieressä erillisessä rakennuksessa, sillä ainakin perheen osoitteena on ollut Valkeisen pysäkki.
tallennettu
Sivuja: [1] | Siirry ylös Tulostusversio 
Rautatiet ja harrastus  |  Yleinen keskustelu  |  Aihe: Valkeisen "asema"  |  << edellinen seuraava >>
Siirry:  
Powered by SMF | SMF © 2006-2008, Simple Machines | © 2024 Resiina